Author: Joanna Rinne

Tänään on suuressa osassa maata saatu nauttia aurinkoisesta säästä, vaikka pilviltä ja sateilta ei ole täysin vältytty. Huomenna sunnuntaina sateet painottuvat maan etelä- ja länsiosaan, sateiden joukossa saattaa aamulla esiintyä paikoin luntakin.

Suunnataan katse silti ensi viikkoon; säätyyppi on muuttumassa sateiseen suuntaan. Kuten allaolevassa kuvassa näkyy, lähipäivinä ilmavirtaus kääntyy lounaan puolelle:

Keski-Euroopassa ilmamassa on huomattavan lämmintä, mutta Suomi jää ilmamassojen välisen rajavyöhykkeen alle, liikkuvien matalapaineiden (ja niihin liittyvien sateiden) kulkureitille. Sen takia tulevien päivien ennusteissa näkyy parikin suurempaa sadealuetta:

Sateiden ja pilvien takia elohopea ei suuressa osassa maata jaksa kivuta tämänhetkiselle tasolle. Mikäli aurinko pääsee pilkahtamaan, lämpötilakin nousee varsin nopeasti: ollaanhan nyt enää noin 2,5 kuukauden päässä juhannuksesta, eli aurinko paistaa meille samassa kulmassa kuin syyskuun alkupuolella!

Tässä vielä symbolikartta ensi viikon ti-to-välille (tietokonemallin lämpötilakentässä näkyy ennustettu pilvipeitteen rakoilu etelässä torstaina):

Hyvää viikonloppua ja ensi viikon alkua kaikille!

Tänä aamuna töihin lähtiessäni kaupunki oli sumun peitossa (yllä kuva työmatkan varrelta). Katuvalojen ja liikennevalojen ympärille muodostui kauniita valokehiä, mutta muuten näkyvyys oli varsin heikko; työmatkareitin kauniin merimaiseman sijaan tuijottelin harmahtavaa sumuseinää.

Töissä sääkartat kertoivat, että sumua esiintyi tänä aamuna monin paikoin. Tämä ei ollut yllättävää, sillä eilisen lämpimät iltapäivälämpötilat olivat korvautuneet varsin kylmillä, monin paikoin pakkaselle laskeneilla yölämpötiloilla; sen lisäksi ilmamassa oli, ja on tätä kirjoittaessani, hyvin kosteaa.

Minä ja kollegani olemme kirjoittaneet tänne blogiin useamman kerran erilaisten tiettyjen sumutyyppien syntytavoista, mutta miten sumut syntyvät noin yleisesti ottaen?

 

Ilmalla on rajoitettu kyky sisältää kosteutta vesihöyryn muodossa. Jos kosteutta on tarjolla liikaa, niin paljon, että ilma ei enää kykene sitä vastaanottamaan, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Ilman sisältämää vesihöyryä me emme juuri näe, mutta nuo pienenpienet pisarat haittaavat näkyvyyttä. Me kutsumme pikku pisaroiden täyttämää ilmaa maanpinnan tuntumassa uduksi tai sumuksi, ylempänä ilmakehässä pilviksi. (Eli, pilvet ovat itseasiassa maan yläpuolella kelluvaa sumua ja sumu on maanpinnan lähelle jumittunut pilvi!)

Ilman kyky sisältää kosteutta vesihöyrynä ei ole suinkaan vakio, vaan riippuu ilman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se pystyy sisältämään. Tästä voi päätellä esimerkiksi seuraavaa:

1. Jos ilma jäähtyy, sen kyky pitää sisällään vesihöyryä heikkenee ja sen aiemmin sisällään pitämä kosteus muuttuu pisaroiksi
2. Syysilloilta tutut paikalliset sumulaikut muodostuvat maaston viileisiin, kosteisiin kohtiin

Meteorologin näkökulmasta mahdollisia sumujen syntymekanismeja on useita, mutta perusajatus aina sama: sumu syntyy, kun ilmankosteus lisääntyy ja/tai ilma jäähtyy. Eri sumutyypeissä kosteuden lisääntymisen ja ilman jäähtymisen mekanismit ovat erilaiset.

Öiset sumut hälvenevät usein vähitellen auringon noustua, sillä ilma lämpenee ja pisarat kykenevät jälleen sitoutumaan siihen näkymättömänä vesihöyrynä. Niin näyttää käyvän tänäkin aamupäivänä, juuri nyt ikkunasta katsoessani näkyvyys on jo parempi kuin muutama tunti sitten. Mukavaa loppuviikkoa!

*Edit 2.4.2016: Ilmaukset ”sitoa itseensä kosteutta” korvattu fysikaalisen harhaanjohtavuutensa takia ilmauksella ”sisältää kosteutta”

Hyvää pääsiäistä!

Lähipäivinä Suomeen virtaa lämmintä ilmaa, samalla tämänhetkinen harmaus väistyy ja sää muuttuu kuivempaan, osin aurinkoisempaankin suuntaan. Tässä karttaennuste pääsiäissunnuntaille ja -maanantaille:

Sateita ei ole odotettavissa ja pilvisyys vaihtelee, aurinkoisesta säästä päästään siis nauttimaan monin paikoin. Kartoilla näkyy keskimääräisiä ennustettuja iltapäivälämpötiloja, mutta paikoin lämpömittarien lukemat pääsevät todennäköisesti kohoamaan korkeammallekin; parhaat mahdollisuudet +10 asteen rajan rikkoutumiseen ovat sunnuntaina maan lounaisosassa. Maanantaiksi lämpimin ilmamassa ehtii väistyä Suomen yltä, mutta pilvisyys jää sunnuntaista vähäisemmäksi, joten auringonsäteilyn avulla lämpötilat nousevat sunnuntain tasolle. Sää on silti molempina päivinä varsin tuulinen, tuuli saa ilman tuntumaan todellista viileämmältä.

Seuraavat päivät ovat säänsä puolesta oivat esimerkiksi ulkoilulle, kevät lähestyy!

Muistakaa kääntää kellot, ensi yönä kelloja siirretään kesäaikaan eli tunti eteenpäin; niin ikään tuttu kevään merkki. Itselleni ei ole onneksi tapahtunut suuria haavereita kellonajan siirron unohtamisen takia, onko sinulle?

Pääsiäinen lähestyy!

Pääsiäisviikolla maantiet täyttyvät sukuloimaan ja ihan muuten vain matkalle suuntaavista autoilijoista.  Tulevan viikon sää kiinnostaakin monia sekä autoilun että ulkoilun näkökulmasta. Tämänpäiväisessä blogitekstissä katsotaan, minkälaista säätä on luvassa.

Maanantai 21.3.

Maanantaina pilvisyys on runsainta maan eteläosassa, maan keskivaiheilla on odotettavissa lähinnä kumpupilvisyyttä ja Lapissa enimmäkseen selkeää säätä. Lumikuuroja tulee maan etelä- ja l0unaisosassa. Päivälämpötilat ovat etelässä ja lännessä vähän nollan yläpuolella, mutta pääosassa maata vähän pakkasella. (Nollarajan summittainen paikka merkitty punaisella viivalla)

 

Tiistai 22.3.

Tiistaina sää pilvistyy hitaasti etelässä, lännessä ja pohjoisessa, idässä päivä pysyy varsin aurinkoisena. Lumikuuroja tulee paikoin lähinnä etelässä. Lämpötilat pysyttelevät edellispäivien kaltaisina.

 

Keskiviikko 23.3.

Keskiviikkona Suomen yli liikkuu hajanainen lumisadealue itään, Lapissa sateet tulevat lähinnä edellisyön aikana ja iltapäivällä sää muuttuu jo selkeämmäksi. Lämpötilan nollaraja siirtyy hieman edellispäiviä pohjoisemmaksi. Ajokeliin haasteita tuovat sekä lumisade että maan keskiosassa suojasää.

Torstai 24.3.

Kiirastorstaina sadealue väistyy ja sää muuttuu taas aurinkoisemmaksi. Tämän hetken ennusteiden mukaan hyvä päivä autoilijoille, joskin kesärenkaat jo vaihtaneiden kannattaa ajella maltillisesti.

Pitkäperjantaista pääsiäismaanantaihin säätyyppi on tämänhetkistä epävakaisempi. Ilmavirtaus kääntyy etelän puolelle ja Suomen yli liikkuu useita pilvisyys- ja sadealueita. Etelässä ja maan keskivaiheilla sateiden olomuoto vaihtelee, pohjoisessa sateet tulevat yhä enimmäkseen lumena. Samalla sää muuttuu lämpimämmäksi, päivälämpötilat nousevat maanantaihin mennessä plussalle koko maassa.

Näillä näkymin autoilun ja ulkoilun kannalta torstai on loppuviikon paras päivä, pääsiäispyhinä liikkuvien kannattaa varata reissuun tarpeeksi aikaa.

Hyvää pääsiäisen odotusta kaikille!

Föhn-tuuli puhaltaa tämän tekstin kirjoitushetkellä Suomessa. Meille meteorologeille Föhn-tuuli on osa arkisanastoa, siksi termiä näkee usein myös mediassa, jopa lööpeissä. Monille ei-meteorologeille sanan sisältö jää mysteeriksi, se assosioituu lähinnä hiustenkuivaamiseen. Mistä siis oikein on kyse?

 

Föhn-tuuli on vuoristojen suojanpuolelle sopivissa olosuhteissa syntyvä lämmin tuuli. Suomessa Föhn-tuuli vaatii luoteenpuoleisen ilmavirtauksen, sillä meille Föhn-tuuli puhaltaa aina Norjan Kölivuoriston eli Skandien suunnasta.

 

Föhn-tuuli saa alkunsa, kun vuoristoa kohti virtaava ilma kohtaa vuorenrinteen ja nousee sitä pitkin ylöspäin. Fysiikan lakien mukaisesti ilma jäähtyy ilmanpaineen laskiessa.

Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin viileä, siksi vuorenrinnettä nouseva ilma saavuttaa viiletessään pisteen, jossa se ei enää pysty pitämään kaikkea kuljettamaansa kosteutta mukanaan (toisin ilmaistuna, ilman lämpötila laskee samaksi kuin sen oma kastepistelämpötila). ”Ylijäämäkosteus” tiivistyy pilviksi, joista vesi sataa alas. Samalla ilma lämpenee tiivistyvän kosteuden vapauttaessa lämpöä.

Etenevä ilma ei tästä häiriinny, onpa vain muuttunut aiempaa kuivemmaksi. Kuiva ilma ylittää vuorenhuipun ja alkaa laskeutua vuorenrinnettä alas. Nouseva ilma jäähtyi, nyt käy sama päinvastoin: ilma alkaa lämmetä laskeutuessaan.

Tässä kohdassa tapahtuu jotakin kiinnostavaa: Kuivan ilman lämpötila reagoi ilmanpaineenmuutoksiin herkemmin kuin kostean. Eli, vuorenrinnettä alas valuvan kuivan ilma lämpötila nousee nopeammin kuin se äskettäin laski. Lopputuloksena vuoren ylittänyt ilma on lämpimämpää kun vuorelle alunperin saapunut ilma!

Laskeuduttuaan lämmin ilma jatkaa matkaansa, yleensä kosteuden puuttumisen takia varsin aurinkoisessa säässä. Kuiva, lämmin ilma ulottuu varsin pitkälle, esimerkiksi Kölivuoristolta Suomeen.

 

Eilen Föhn-tuuli lämmitti runsaimmin maan pohjoisosaa, ainakin Pellossa ja Rovaniemellä lämpötila ylitti 10 Celsiusastetta. Tänään lämpimin ilma on suunnannut etelään, jossa 10 asteen lämpötila on niin ikään ylittynyt. Tämä oli kuitenkin vain väliaikainen herkkupala kevättä kaipaaville: seuraavaksi ilmavirta kääntyy pohjoiseen ja ilma muuttuu jälleen talvisemmaksi. Mutta, sananlaskun sanoin, kevät keikkuen tulevi; maaliskuussa vaihtelu ”kevätsään” ja ”talvisään” välillä kuuluu asiaan. Silti, toivottavasti pääsitte nauttimaan ulkoilusta edes vähän, mikäli osuitte lämpimän sään seuduille tämän Föhn-jakson aikana!

*Edit 19.3. Lämpöä vapautuu kosteuden tiivistyessä

Hei pitkästä aikaa! Kirjoitusvuorojen vaihdon seurauksena tämän minisarjan kahden osan välille tulikin aiottua pidempi tauko. Onneksi ilmasto ei ehdi muuttua parissa viikossa olennaisesti, joten tämä teksti on edelleen ajankohtainen.

Edellisen kerran kirjoitin Porin ilmastosta, tänään vuorossa on

INARI

Inarin kunta sijaitsee Lapissa, se täyttää suuren osan Suomi-neidon päästä ja on Suomen toiseksi pohjoisin kunta. Pohjoisen sijaintinsa takia Inarin sydäntalvi vietetään kaamoksessa, keskikesä puolestaan yöttömässä yössä. Auringonsäteily osuu Inarissa maahan keskikesälläkin varsin viistosti. Auringonsäteilyn määrä jää siellä siksi vähäisemmäksi kuin suurimmassa osassa Suomea. Inarin ilmaston kriittiset mitat näyttävät seuraavilta (mittaustiedot Inarin Ivalon kylästä)

Porin vastaaviin tietoihin verratessa silmiin pistää välittömästi muutamia selkeitä eroja.

1. Koko vuoden keskilämpötilat ovat kaikki n. 5 astetta viileämpiä kuin Porissa.

Viileys johtuu pääosin auringonsäteilyn vähäisemmästä määrästä, myös Inarin sijainti kauempana sulasta merestä vaikuttaa varmasti. Ero ei jakaannu vuoden sisällä tasaisesti, vaan Porin ja Inarin kesälämpötilat ova lähempänä toisiaan kuin talvilämpötilat.

2. Inarin sademäärä on pienempi kuin Porin

Tämä on varsin loogista: mitä lähempänä kosteuden lähde eli meri on, etenkin, jos meri sijaitsee suunnassa, josta ilmavirtaukset yleensä käyvät, sitä helpommin tuo kosteus siirtyy sateena myös maalle. Kiinnostavaa on, että Porissa sademäärä jakaantuu tasaisemmin koko vuoden osalle kuin Inarissa, jossa pääosa sateista tulee keskikesällä. Toisaalta Inarissa sadepäiviä on vuoden aikana enemmän kuin Porissa. Tämä selittynee sillä, että kylmemmässä Inarissa kehittyy Poria helpommin heikkoa pakkaslumisadetta, joka näkyy sadepäivien määrässä, mutta sademäärä sateissa jää hyvin vähäiseksi.

Näin tämän kahden tekstin minisarjan avulla päästiin tutustumaan lyhyesti kahden Suomen mittakaavassa hyvin erilaisen paikkakunnan ilmastoon.

Auringonsäteilyn määrä lisääntyy vähitellen ja kevät tekee hitaasti tuloaan, työmatkareitin varrella on viime päivinä näkynyt jo vastasaapuneita joutsenia ja silkkiuikkupari. Ehkäpä pian pääsemme jo kirjoittamaan erilaisista kevään sääilmiöistä. Hyvää alkanutta maaliskuuta!