Föhn-tuuli puhaltaa tämän tekstin kirjoitushetkellä Suomessa. Meille meteorologeille Föhn-tuuli on osa arkisanastoa, siksi termiä näkee usein myös mediassa, jopa lööpeissä. Monille ei-meteorologeille sanan sisältö jää mysteeriksi, se assosioituu lähinnä hiustenkuivaamiseen. Mistä siis oikein on kyse?
Föhn-tuuli on vuoristojen suojanpuolelle sopivissa olosuhteissa syntyvä lämmin tuuli. Suomessa Föhn-tuuli vaatii luoteenpuoleisen ilmavirtauksen, sillä meille Föhn-tuuli puhaltaa aina Norjan Kölivuoriston eli Skandien suunnasta.
Föhn-tuuli saa alkunsa, kun vuoristoa kohti virtaava ilma kohtaa vuorenrinteen ja nousee sitä pitkin ylöspäin. Fysiikan lakien mukaisesti ilma jäähtyy ilmanpaineen laskiessa.
Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin viileä, siksi vuorenrinnettä nouseva ilma saavuttaa viiletessään pisteen, jossa se ei enää pysty pitämään kaikkea kuljettamaansa kosteutta mukanaan (toisin ilmaistuna, ilman lämpötila laskee samaksi kuin sen oma kastepistelämpötila). ”Ylijäämäkosteus” tiivistyy pilviksi, joista vesi sataa alas. Samalla ilma lämpenee tiivistyvän kosteuden vapauttaessa lämpöä.
Etenevä ilma ei tästä häiriinny, onpa vain muuttunut aiempaa kuivemmaksi. Kuiva ilma ylittää vuorenhuipun ja alkaa laskeutua vuorenrinnettä alas. Nouseva ilma jäähtyi, nyt käy sama päinvastoin: ilma alkaa lämmetä laskeutuessaan.
Tässä kohdassa tapahtuu jotakin kiinnostavaa: Kuivan ilman lämpötila reagoi ilmanpaineenmuutoksiin herkemmin kuin kostean. Eli, vuorenrinnettä alas valuvan kuivan ilma lämpötila nousee nopeammin kuin se äskettäin laski. Lopputuloksena vuoren ylittänyt ilma on lämpimämpää kun vuorelle alunperin saapunut ilma!
Laskeuduttuaan lämmin ilma jatkaa matkaansa, yleensä kosteuden puuttumisen takia varsin aurinkoisessa säässä. Kuiva, lämmin ilma ulottuu varsin pitkälle, esimerkiksi Kölivuoristolta Suomeen.
Eilen Föhn-tuuli lämmitti runsaimmin maan pohjoisosaa, ainakin Pellossa ja Rovaniemellä lämpötila ylitti 10 Celsiusastetta. Tänään lämpimin ilma on suunnannut etelään, jossa 10 asteen lämpötila on niin ikään ylittynyt. Tämä oli kuitenkin vain väliaikainen herkkupala kevättä kaipaaville: seuraavaksi ilmavirta kääntyy pohjoiseen ja ilma muuttuu jälleen talvisemmaksi. Mutta, sananlaskun sanoin, kevät keikkuen tulevi; maaliskuussa vaihtelu ”kevätsään” ja ”talvisään” välillä kuuluu asiaan. Silti, toivottavasti pääsitte nauttimaan ulkoilusta edes vähän, mikäli osuitte lämpimän sään seuduille tämän Föhn-jakson aikana!
*Edit 19.3. Lämpöä vapautuu kosteuden tiivistyessä
Ilmastonmuutosko on jo nostanut Atlantin pinnan korkeammalle kuin Skandien toisen puolen alueet? ;)
Onneksi lumi saatiin kuitenkin sulamaan ennen kuin tämä lämpöaalto muutamaksi päiväksi taukoaa.
Jaha..Orlando is back!
Minä olin ajatellut että föhn on lämmin koska vesihöyryn tiivistyminen sateeksi vapauttaa lämpöä ja siten lämmittää vuoristossa nousevaa ilmaa.
Näin juuri se on. Joanna on vähän suoristanut mutkia. Tiivistyminen vapauttaa lämpöä. Ilma sisältää vuoren länsipuolella yhtä paljon lämpöä kuin itäpuolella. Osa siitä on latenttina lämpönä (vesihöyryä) ja osa havaittavana lämpönä. Vuoren ylityksessä suuri osa latentista lämmöstä muuttuu havaittavaksi lämmöksi tiivistymisprosessissa. Energiahan ei synnyt tyhjästä. Föhn vaatii että ilma on tarpeeksi kosteaa suhteessa vuoren korkeuteen.