Tälläiseen päivään sopii Kirsi Kunnaksen runo Määritelmiä kirjasta Tiitiäisen pippurimylly.
Piikkistä oloa, sanoi piikkisika. Vetistä, väitti vesirotta. Tuulista, tuumi tuulihaukka. Pilvistä, sanoi pilvi ja satoi, joten se on ainakin totta mitä sanoi vesirotta.
Totta, vesirotta! Lapissa ja itärajalla tuiskuttaa vielä aamulla lunta. Maan länsipuoliskolla sataa jo vettä, ja pohjoisessakin sateet ovat muuttumassa vedeksi päivän aikana. Totta on sekin mitä tuumii tuulihaukka. Tuulee kovaa etelän puolelta. Läntisillä merialueilla ei olla kaukana myrskylukemista.
Kustaa Vilkunan mukaan keskiviikkona Antin päivänä (30.11.) on aina arvailtu tulevan talven ilmoja. Tässä muutamia sananlaskuja tuosta upeasta Vuotuisesta Ajantiedosta:
– Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen.
– Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään.
– Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina pakkanen, niin jouluna suojasää.
Myös kirkkaan Antin päivän on sanottu ennustavan vesisadetta jouluksi. Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Tämähän viime vuonna oli varsin totta.
Antin päivän tienoo on yleensä koettu tuuliseksi. Jos on ankara itätuuli, talvesta tulee pysyvä: ”Idän kesä, idän talvi, idän ilmat ilkeimmät”. Entisaikaan Antin päivää on pidetty säiden kannalta taitteena kylmempään. ”Antin päivänä tulee talvi viimeistään”.
Katsotaan miten Antin päivän ennusteet tulevat pitämään paikkansa!
Tänään on vuoden kahdestoista kuunsyntymä eli uusikuu. Huomenna lauantaina 26.11. on islamilainen uusivuosi. Sunnuntaina raikuu Hoosianna: on ensimmäinen adventtisunnuntai. Joulukatuja avataan tuulisessa loppusyksyn säässä. Pikkujoulut jouduttavat monen askeleita, ei kannata liukastella. Kenties jokunen tonttukin jo kurkistelee, josko ollaan kilttejä. Kauppa alkaa käydä joulua kohti, se on kai sitä harrasta odotusta. Joulukalenterin luukut aukeavat aamu aamulta. Puuttuuko jokin? Ehkä ne nietokset?
Vihjasinkin jo, että tänä viikonloppuna tuulee. Korkeapaine on tipotiessään, nyt eletään matalapainetta. Oikeastaan vähintään kahta, jos kiinnitämme huomiota niiden keskuksiin ja sitä kautta kulkureitteihin ja aikatauluihin. Niin kannattaa tehdä, jos mielii pysyä ajan tasalla noissa ilman entehissä. Jokainen matalapaine kun tuo sitä omaa tuultansa ja sadettansa.
Koska tämä on sääblogi, on vielä muistututettava, että matalapaineet ovat suuria ilmapyörteitä (useimmiten kuitenkin kaikkea muuta kuin kauniin pyöreitä). Niiden keskusten ympäri ilma kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään eli pohjantähdestä katsottuna samaan suuntaan kuin maapallo pyörii. Samalla ilma pyrkii pakkautumaan pikku hiljaa kohti pyörteen keskustaa, jolloin tulee ymmärrettäväksi, että ilman on myös noustava ylöspäin matalapaineen alueella. Tämä ilman pystyliikekomponentti kanavoituu tiettyihin alueisiin, joita ovat ns. rintamat.
Koska juuri ilman pystyliike synnyttää sateita, nämäkin painottuvat lämpimien, kylmien ja okluusiorintamien yhteyteen. Toisaalta matalapaineisiin voi liittyä hyvinkin kuivan ilman kielekkeitä ja paikallisesti selkeää säätä. Näiden ns. lauhkean vyöhykkeen matalapaineiden ilmapyörteet ovat halkaisijaltaan yleensä tuhansia kilometrejä, mutta etenkin laajempien matalapaineenalueiden osakeskuksina niitä on myös selvästi pienempiä. Välillä käy niin, että matalapaineenalueet pysyttelevät lähes paikallaan, mutta silloinkin niiden pienemmät, sadetta aiheuttavat osaset ovat yleensä jollain tavalla liikkeessä. Tänäkin viikonloppuna miltei koko Pohjois-Eurooppa kuuluu matalapaineen alueeseen, mutta ajatellen Suomen säätä siitä kannattaa tarkastella erikseen kahta matalapainetta.
Näistä ensimäinen liikkuu lauantaina Lapin yli itään. Lounaistuuli, vähitellen länsituuli, pieksää eniten Merenkurkkua ja Perämerta. Tuuli yltyy aina myrskyksi asti, myös vähän etelämpänä. Sateita tulee vähintään ajoittain missä päin maata tahansa, mutta eniten Lapissa ja sielläkin lähinnä matalapaineen keskuksen pohjoispuolella kokonaan lumena, muuten on lauhaa. Jälkipuolellansa tällaiset matalapaineet saattavat ulottaa lumikuuronsa etelämmäksi kuin muut lumisateensa.
Sunnuntaina lännestä saapuu toinen matalapaine, tai itse asiassa USA:n tietokonemallin mukaan kaksi peräkkäistä, mutta joka tapauksessa siis seurattava sääjärjestelmä. Vaan nytpä reitti ei olisikaan enää Lapin yli, vaan maan etelä- ja keskiosan tai jopa vain maan eteläosan yli itään. Matalapaineiden reitin siirtyminen eteläisemmäksi enteilee tähän aikaan vuodesta usein myös niiden sateiden muuttumista lumisemmiksi. Varsinkin maanantaiaamua kohden on jälleen kerran mahdollista, että lopputulos on maan eteläosaa myöten selvästi talvisempi kuin mihin on tänä syksynä totuttu. Välttämättä siis ei, mutta siksi säätä seurataan jatkuvasti ja ennusteita päivitetään esim. uusien tietokonelaskelmien tultua.
Varsinkaan tähän aikaan vuodesta ei perjantaisella sääennusteeella välttämättä pitkälle pötki: nytkin kahden globaalisen ilmakehämallin (Euroopan ja USA:n) Suomen sään kannalta ratkaiseva ero alkaa jo heti sunnuntaista. Mutta suursäätilat ovat näissä malleissa varsin yhteneväiset, eli tämä koko laaja matalapaineenalue olisi maanantain myötä siirtymässä Suomesta itään. Tiistain-keskiviikon maissa on korkeapaineen vuoro, kunnes sää ensi viikon loppupuolella joutuu jälleen matalapaineiden aisoihin. Syksy ajaa yhdeksällä hevosella, niin kuin on tiedetty ja pantu merkille jo kauan sitten.
HUOM! Tulin yövuoroon töihin klo 21, minkä jälkeen näin viimeisimmän Euroopan globaalisen säämalliajon tulokset. Se lähti USA:n mallin linjoille, joten kelin kannalta tärkein matalapaine liikkuisikin sunnuntai-illan kuluessa eteläisimmän Suomen yli itään. Sen jälkipuolella myös etelässä sataisi räntää ja lunta, maanantaiaamuna olisi heikkoa pakkasta.
Talvisin varoitetaan jäätävästä sateesta. Se on alijäähtynyttä vettä joka jäätyy heti tippuessaan pinnalle, jonka lämpötila on nollan alapuolelle. Osuessaan maahan, tai mihin nyt sitten osuukin, jäätävä sade muuttaa menon petollisen liukkaaksi.
Tänä aamuna olosuhteet näyttivät otollisilta jäätävän sateen synnylle. Lapin yli kulki lämmin rintama itään. Ennustusmallit kertoivat että rintaman mukana vajaan kilometrin korkeuteen työntyy hyvin lämmintä, plusasteista ilmaa. Maan pinta pysyisi kuitenkin pakkasta. Siellä ylempänä sade on vettä. Lähempänä maan pintaa, missä lämpötila on pakkasella veden lämpötila tippuu nollan alapuolelle, ja vesi muuttuu alijäähtyneeksi. Pisarat jäätyy heti tippuessaan jäiselle pinnalle ja keli on liukasta. (Suunnilleen samanlaiseen lopputulokseen päästään silloinkin kun sataa tavallista vettä, mutta maanpinta on tiukasti pakkasella.)
Lappiin ennustettiin sekä lumikuuroja että jäätäviä sateita. Sateen tarkkaa olomuotoa on välillä vaikea ennustaa, ja joskus on jälkikäteenkin vaikea sanoa että menikö se oikein. Havaintojen mukaan Lapissa on satanut enimmäkseen lunta, mutta mukana on myös muutama vesitihkuhavainto. Mutta automaattisten sääasemien olomuotohavainnot eivät välttämättä ole ihan vedenpitäviä. Enkä näe mistään mitä havaintoasemien vieressä satoi. Voiko joku Kemijärven ja Ivalon väliltä kertoa että mitä sieltä taivaalta tänään tuli?
Marraskuun alusta lähtien göteborgilaiset ovat voineet lukea Forecan sääennusteet Göteborgs-Postenista. Lehti on levikiltään Ruotsin toiseksi suurin päivälehti heti Dagens Nyheterin jälkeen. Göteborgs-Postenin lisäksi myös samaan Stampen-ryhmään kuuluvat paikallislehdet valitsivat Forecan säätoimittajakseen.
Forecan sää ei pelkästään löydy sanomalehdistä. Foreca toimittaa sääpalvelut myös lehtien websivuille.
Lehtisäätuotteiden tekeminen on ollut mukavaa ja haastavaa. Mielenkiintoisina ruotsalaisina erikoisuuksina mainittakoon sääkatsaukset. Joka kuukausi Forecan meteorologit kirjoittavat sääkatsaukset ”Så var vädret” (katsaus edellisen kuun säähän) ja Så blir vädret (tulevan kuukauden sääkatsaus) Göteborgs-Postenille.
Saa nähdä, miten lumitilanteen nyt lähipäivinä käy Suomessa. Saamme nimittäin kylmempää, Lappi jopa ihan kylmääkin, ilmaa pohjoisesta. Tuota aiempaa selvästi talvisempaa ilmaa virtaa heti lauantaiaamun jälkeen aina eteläsimpään Suomeen asti. Sitä ennen, tuon ilman etureunalla, maan etelä- ja keskiosan yli pujahtaa sateita itään niin, että lauantaiaamuna varhain sataa vielä pääkaupunkiseudullakin vettä, maan itäosassa satelee räntää tai lunta. Lauantain kuluessa kylmä pohjoinen ilmavirtaus jo heikkenee ja sää on Lapissa melko selkeää. Maan etelä- ja keskiosassa on vielä pilvisyyttä ja siellä täällä voi tulla jokunen vähäinen lumikuuro. Päivälämpötila vaihtelee etelärannikon +2…+4 asteesta maan keskiosan noin nollaan ja edelleen Pohjois-Lapin jopa 15 pakkasasteeseen.
Sunnuntain säässä onkin oleellista se, että Suomi kuuluu kylmän ilman alueeseen ja etelästä meille ulottuva korkeapaine pitää sään suurimmassa osassa maata selkeänä. Lännessä kuitenkin jo tuntuu lähestyvä sadealue lisääntyvänä pilvisyytenä, myös etelänpuoleinen, maalla lähinnä kaakkoistuuli, voimistuu vähän. Myös lunta voi sadella läntisimmässä Suomessa jo päivällä. Maan länsiosassa on heikkoa pakkasta, idässä ja maan keskivaiheilla on viitisen pakkastastetta, Lapissa on pakkasta enimmäkseen 10…15 astetta, lounaisosassa vähän vähemmän.
Maanantain vastaisen yön kuluessa lännestä leviää sateita niin maan eteläosaan kuin keskivaiheillekin. Sade varsinkin alkaa lumena, mutta koska maahamme virtaa samalla lauhempaa ilmaa lounaasta, jää nähtäväksi, lakkaako sade ennen muuttumistaan rännäksi tai vedeksi. On siis täysin mahdollista, että maanantaiaamuna on etelässäkin jokunen sentti lunta ja idässä sitä sataisi vielä lisää. Hyvin lauhaa ilmaa saisimme tietokone-ennusteen mukaan voimistuvan lounaistuulen myötä vasta ensi viikon torstaina, joten jos maanantaina on etelässäkin senttejä lunta, ei lumi välttämättä aivan välittömästi ja kokonaan edes sula. Alkuviikon päivälämpötilat tulevat riippumaan siitä, onko sitä lunta vai ei.
Varma sen lumen kanssa ei siis voi olla, mutta jos vara on viisautta ja ellei tietoisesti halua ottaa riskiä, kannattaa ne talvirenkaat ehkä vaihtaa jo aika nopeasti. Toisaalta ensi viikon loppupuolesta olisi tulossa vielä hyvin lauha. Talvirenkaita ei etelärannikolla ehkä tarvitsekaan, jos malttaa jättää auton kotiin parina aamuna. Mutta jos on matka maan itä- tai pohjoisosaan, vaikka vaan keskiosaankin, aika vaihtoon on nyt.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok