Hiihtolomat jatkuvat lauhassa säässä

Julkaistu

Sama lauha säätyyppi on jämähtänyt päällemme ja ote pitää. Matalapaineet Pohjois-Atlantilla kuljettavat meille lauhaa ilmaa lounaasta samaan aikaan kun Venäjän ja keskisen Euroopan yllä makailee korkeapaine. Tällaiset pitkään jatkuvien säätyyppien yleisyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina pohjoisella pallonpuoliskolla.

Tällä viikolla lomiaan viettäville ei siis mitään mullistavia uutisia säärintamalta ole. Eikä näy sellaisia ensi viikollekaan, ainakaan tämän hetkisten ennusteiden mukaan. Pohjois-Atlantin matalapaineet tuovat ajoittain sateita mutta ajoittain Venäjän korkeapaine ulottuu Suomeen ja sää on hieman poutaisempaa.

Loppuviikon ajan maan etelä- ja keskiosassa on yleisesti päivisin plusasteita, yöllä voi kuitenkinhieman pakastaa. Pohjoisessa sen sijaan pysytellään pääasiassa koko ajan pakkasen puolella, mutta melko miedoissa luvuissa, pääosin 0… -5 asteen välimaastossa. Lämpötilat ovat viitisen astetta tavanomaista lämpimämpiä. Laajoja yhtenäisiä sadealueita tai myrskyjä ei maan yli kulje, vaan sateet ovat melko hajanaisia. Sää on myös melko pilvistä, täysin aurinkoisia päiviä ei todennäköisesti nähdä tällä viikolla eikä juuri ensi viikollakaan. Seuraava viikkokin näyttää pitkälle siis sään osalta ennusteissa samankaltaiselta.

Lumenyvyys 24.2.
Lumenyvyys 24.2.

Lumipeite on ehtinyt kadota kokonaan jo paikoin etelä- ja lounaisrannikolta. Pohjoisessa lunta kuitenkin vielä riittää 50-100 cm määrin. Maan keskiosassakin lunta on edelleen kymmeniä senttejä.

 

Ensi talven sää?

Julkaistu

Tähän kysymykseen voi antaa vastauksen esimerkiksi sammakkomies tai vanhan kansan viisaukset kuten ”ei pihlajapuu kahta taakkaa kanna”. Viitaten siihen, että tuleva talvi olisi vähäluminen runsaan marjasadon vuoksi – eihän puu tällöin satavaa lumea jaksaisi enää kannatella.

Nämä eivät kuitenkaan perustu tieteeseen, vaikka hyviä arvauksia olisivatkin. Paremman ”arvauksen” voi antaa pitkän ajan ennustuksia laskeva tietokonemalli ja meteorologin siitä tekemä arvio. Esimerkiksi Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on jo useamman vuoden tuottanut vuodenaikaisennusteita neljän kuukauden päähän.

Luminen pihlaja. Kuva: Kekkone/Flickr

On tehtävä heti selväksi, että näitä ennusteita ei tule sekoittaa tavallisiin lyhyisiin sääennusteisiin, jotka kertovat tarkasti päivittäisen sään. Pitkänajan ennusteissa ennustetaan laajan alueen sään keskimääräistä tilaa eli onko esimerkiksi Suomessa tavanomaista lämpimämpää vai sateisempaa ensi talvena.  Pitkänajan ennusteet eivät siis pyri vastaamaan siihen, että millainen on yksittäisten päivien sää eikä se edes siihen kykene. On myös hyvä pitää mielessä, että jos ennustetaan keskimääräistä sateisempaa, se ei tarkoita välttämättä sitä, että vettä sataa joka päivä. Ennustejaksoon todennäköisesti kuuluu monta runsassateista jaksoa, mutta se voi sisältää kuiviakin kausia.

Kyseiset pitkänajan ennusteet ovat kuitenkin lähinnä kokeiluasteella eikä niiden osuvuudesta ole takeita. Voidaan myös kysyä osuvatko ne oikeaan, jos edes lyhyet ennusteet eivät aina toteudu?

Tarkastellaanpa kuluneen vuoden pitkänajan ennusteita ja niiden osuvuutta lämpötilan osalta koko Suomen osalta:

Ennusteet ja havaitut poikkeamat tavanomaisesta vuodenajan keskilämpötilasta celsius-asteina.

Kuvaajasta nähdään, että ennusteet ovat useimmiten olleet toteutuneeseen nähden viime aikoina ainakin samansuuntaisia. Eli useimmiten on ollut niin, että jos on ennustettu keskimääräistä lämpimämpää, niin se on pitänyt paikkansa. Se kuinka paljon on sitten ollut lämpimämpää tai kylmempää ei ole osunutkaan niin hyvin. Vaikka esimerkiksi viime talven ja kevään lämpötilaennusteet osuivatkin lähestulkoon nappiin.

Sateisuuden osalta ennusteissa ei pääasiassa näkynyt kovinkaan suurta tai selvää poikkeamaa suuntaan tai toiseen, toisin sanoen ennusteet olivat lähellä tavanomaisia sademääriä. Kuitenkin suurimmassa osassa ennusteita vaaka kallistui juuri ja juuri sateisemman sään puolelle. Jokainen tarkastelluista viidestä vuodenajasta olikin yleisesti ottaen jonkin verran keskimääräistä sateisempi, vaikka paikallisia eroja sademäärissä oli paljon eri osissa Suomea. Näiden tarkastelujen osalta voisi arvella että pitkänajan ennusteet eivät olisi aivan tuulesta temmattuja.

Talvien osalta pitkänajan ennusteilla on ollut kuitenkin tapana ennustaa useimmiten keskimääräistä lauhempia talvia, kuten esimerkiksi viime talvea edeltäneiden kylmien talvien osalta, jolloin ennusteet menivät lähes suoraan pusikkoon. Joku voisikin sanoa, että ensi talven säästä voisi aivan yhtä hyvin heittää arpanoppaa. Rohkenen kuitenkin tehdä arvion ensi talven säästä pitkänajan ennusteen sekä Jäämeren olotilan perusteella.

Ennuste koko Suomeen joulukuusta helmikuuhun ulottuvalle jaksolle:

Talvi on keskimäärin hieman tavanomaista lauhempi ja sateisempi. Talvi ei kuitenkaan tule olemaan koko ajan loskakelejä ja pilvisen harmaata vaan talveen mahtuu varsinkin pohjoisesta saapuvia mahdollisesti pidempiäkin kylmempiä pakkasjaksoja. Tähän vaikuttaa keskimäärin lämpimämpi ja tästä syystä pidempään sulana pysyvä Jäämeri, joka muuttaa todennäköisesti varsinkin alkutalvella matalapaineiden ja ilmavirtausten reittiä tavanomaisesta. Luntakin voi tulla ajoittain hieman runsaammin kuten viime talvena.

Millaista talvea sinä odotat ja mikä on oma veikkauksesi ensi talven säästä?

Bikinit esiin, helle tulee!

Julkaistu

Ennuste torstaille. Kuva: mtv3
Virtaus kuljettaa lämmintä ilmaa Suomeen etelän puolelta. Ensin sää lämpenee vähitellen. Tänään on vähän lämpimämpää kuin eilen ja huomenna vielä vähän lämpimämpää. Torstaina etelästä nousee Suomen rintamasysteemi, jonka lämpimässä sektorissa on helteistä ilmamassaa. Itä-Suomeen ennustetaan jopa +25 astetta.

Ihan varma ennuste ei tietenkään ole, eikä ainakaan se että miten suuressa osassa maata päästään hellerajalle. Rintamavyöhykkeen eri puolilla on keskenään ihan erilaiset kelit. Kun rintaman lämpimämmälle puolelle ennustetaan +25 niin kylmän rintaman takana jäädään alle +10 asteeseen. Eikä vielä ole ihan varmaa mihin kohtaan rintama torstaina asettuu.

Nyt näyttää siltä että säärintama parkkeeraa Länsi-Suomen ylle. Lännessä on sateiden takia viileämpää, idässä hellettä. Mutta vielä rintaman paikka voi muuttua. Jos virtaus painaa saderintaman kokonaan Suomen länsipuolelle, niin silloinhan lännessäkin on hellettä. Toisaalta, mitä idemmäksi rintama jää sen kapeammalla kaistaleella idässä on lämmintä.

Eikä hellettä ilman ukkosta. Tiukkaan säärintamaan liittyy voimakkaita ukkosta. Torstai voi olla kauden avaus paitsi auringonottajille, myös myrskybongareille.

Sattuipa sopivasti että juuri Helatorstai avaa kesän helletilin. Karjalaiset, Savolaiset, kaivakaa piknik-korit esiin. Shortsit jalkaan ja metsään. Rannalle ei kannata mennä, kun siellä on vielä veden kylmyyden takia vähän viileämpää.

Minä varmistan itselleni lämpimän vapaapäivän matkaamalla torstaiksi Mikkeliin. Mitä sinä aijot?

Juhannus suomalaisessa kesäsäässä

Julkaistu

Juhannuksena saattaa sataa. Kuva: Patu Manninen
Pisimmät sääennusteet ulottuvat nyt juhannusviikonloppuun. Näyttää siltä, että perusvirtaus käy vielä ensi viikollakin lännen puolelta. Matalapaineita – ja sateita – kulkee Suomen yli lännestä itään.

Matalapaineiden tarkan reitin ennustus reilun viikon päähän on mahdotonta. Ei voi todeta muuta kuin että sää on vaihtelevaa. Voi sataa tai paistaa. Varmaa tietoa mahdollisten sadealueiden reiteistä voidaan joutua odottamaan vielä viikon verran.

Ensi viikolla lämpötiloissa on odotettavissa heikko lämpenevä trendi. Päivän ylimmät lämpötilat voivat olla aurinkoisessa säässä 20 asteen korvilla. Hyvässä lykyssä on jopa hellettä.

Tavallista kesäsäätä.