Juhannuksen säähän mahtuu sekä hellettä että sateita. Matalapaineen alue tuo Suomeen ukkoskuuroja ja kuumin ilma väistyy vähitellen itään, ja kesäkuun viimeisellä viikolla on paikoin jopa koleaa.
Juhannusaattona ukkoskuuroalue liikkuu maan yli itään.
Juhannusaattona maan etelä- ja keskiosassa on vielä etenkin idässä monin paikoin hellettä ja lämpötila kohoaa kaakossa jopa 28 asteen vaiheille. Matalapaine kuitenkin lähestyy jo lännestä ja kylmään rintamaan liittyvä kuurosadealue ukkosineen kulkee maan yli itään. Lapissa sadealue on yhtenäisempi ja sää on enimmäkseen pilvinen, mutta siitä huolimatta lämpötila voi nousta päivällä maakunnan eteläosassa 20, Pohjois-Lapissa 10…14 asteeseen.
Kevät saapuu vauhdilla ja lumipeite hupenee silmissä. Seuraavaksi odotellaan varsinaisen kasvukauden alkamista, ja puutarhaharrastajia syyhyttää päästä kevättöihin. Koska pihamaalla kannattaa ryhtyä istutuspuuhiin? Kuten tiedämme, kylmiä öitä ja hallaa voi esiintyä vielä pitkälle alkukesään asti.
Halla voi puraista vielä alkukesällä. (Kuva: michaeljoakes/Flickr)
Meteorologiassa lämpötilaa havainnoidaan ja ennustetaan perinteisesti kahden metrin korkeudelta maanpinnasta. Tuolla kahden metrin matkalla maan pinnasta ehtii tapahtua paljon. Kesäpäivän kuumassa auringonpaisteessa kuiva asfalttipinta lämpenee helposti parikymmentä astetta lämpimämmäksi kuin kahden metrin korkeudella oleva ilma. Vastaavasti selkeänä ja heikkotuulisena talviyönä maanpinnasta avaruuteen karkaava lämpösäteily jäähdyttää maanpinnan helposti 5-6 astetta kylmemmäksi kuin kahden metrin korkeudella olevan ilman.
Sää lämpenee usealla asteella loppuviikon aikana, mutta juhannussäästä on tulossa melko vaihteleva. Välillä paistaa aurinko, välillä voi niskaan tulla taas reipaskin sade- tai ukkoskuuro, rakeetkin ovat mahdollisia. Ukkoskuurot painottuvat viikonloppuna maan etelä- ja keskiosaan.
Suomen lounaispuolelle on jäämässä juhannuksen ajaksi matalapaine joka heikkenee hitaasti viikonlopun aikana. Kovia tuulia tämä matalapaine ei aiheuttane, mutta sadekuuroja sekä ukkosia sen sijaan esiintyy melko yleisesti. Kuurot elävät päivällä, mutta yöaikaan on poutaisempaa.
Juhannusaatto
Perjantai alkaa maan etelä- ja keskiosassa melko pilvisenä ja paikoin sateisena, iltapäivällä pilvisyys hieman vähenee eli auringostakin voidaan nauttia ainakin hetkittäin, mutta sadekuuroja tulee silti monin paikoin ukkosineen. Pohjoisessakin kuurottelee paikoin, mutta ukkoset eivät ole niin todennäköisiä. Lämpötila kohoaa päivällä 13-18 asteen välille, Kainuun seudulla sekä Pohjois-Lapissa voi olla hieman viileämpää. Illan aikana sadekuurot hiipuvat ja lämpötila laskee maan etelä- ja keskiosassa 10 asteen vaiheille ja paikoin voi esiintyä sumua. Pohjoisessa yö on kylmempi, Lapissa lämpötila voi tipahtaa paikoin nollaan.
Juhannusaatto oli epävakainen myös vuonna 2014. Kuva Helsingin Marjaniemen siirtolapuutarhasta. Kuva: Aleksi Jokela
Juhannuspäivä
Lauantainakin pilvisyys on vaihtelevaa, mutta aamu on vielä melko poutainen. Päivän aikana sade- ja ukkoskuurot jälleen yleistyvät etenkin Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla, sadekuuroja ei esiinny niin yleisesti koko maan osalta kuin perjantaina. Etelä-Suomessa sateisinta lienee lounaassa. Lapissa on pääosin poutaa. Lauantaina on myös ehkä aavistuksen verran lämpimämpää – auringon paistaessa lämpötila voi kohota 20 asteeseen. Päivän ylimmät lämpötilat ovat koko maassa pääosin 16 ja 21 asteen välillä. Paras mahdollisuus yli 20 asteen lämpötiloille lienee maan etelä- ja keskiosassa kaakkoispainotteisesti. Pohjois-Lapissa päivälämpötila voi jäädä alle 15 asteeseen. Illalla kuurot menevät jälleen nukkumaan ja lämpötila tipahtaa yöllä suurimmassa osassa maata noin 10 asteeseen.
2. Juhannuspäivä
Sunnuntaista on tulossa juhannusviikonlopun lämpimin päivä. Maan etelä- ja keskiosassa päivän ylin lämpötila kohoaa monin paikoin 20 asteen vaiheille tai sen yläpuolelle – idässä jopa 23 asteen lukemat ovat mahdollisia. Pohjoisessakin on 15-20 astetta. Täysin aurinkoista tuskin on sunnuntainakaan missään ja sateitakin tulee paikoin, suurimman riskin ollessa lännessä, myös maan keskiosassa ja Lapissa tulee kuuroja paikoin.
Viikonlopun sateet ja ukkosriski ovat viime päivinä hakeneet paikkaansa sekä voimakkuuttansa ja etenkin sunnuntain sade-ennuste voi vielä muuttua.
Epävakaisesta ennusteesta huolimatta iloista juhannusta kaikille!
Sama lauha säätyyppi on jämähtänyt päällemme ja ote pitää. Matalapaineet Pohjois-Atlantilla kuljettavat meille lauhaa ilmaa lounaasta samaan aikaan kun Venäjän ja keskisen Euroopan yllä makailee korkeapaine. Tällaiset pitkään jatkuvien säätyyppien yleisyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina pohjoisella pallonpuoliskolla.
Tällä viikolla lomiaan viettäville ei siis mitään mullistavia uutisia säärintamalta ole. Eikä näy sellaisia ensi viikollekaan, ainakaan tämän hetkisten ennusteiden mukaan. Pohjois-Atlantin matalapaineet tuovat ajoittain sateita mutta ajoittain Venäjän korkeapaine ulottuu Suomeen ja sää on hieman poutaisempaa.
Loppuviikon ajan maan etelä- ja keskiosassa on yleisesti päivisin plusasteita, yöllä voi kuitenkinhieman pakastaa. Pohjoisessa sen sijaan pysytellään pääasiassa koko ajan pakkasen puolella, mutta melko miedoissa luvuissa, pääosin 0… -5 asteen välimaastossa. Lämpötilat ovat viitisen astetta tavanomaista lämpimämpiä. Laajoja yhtenäisiä sadealueita tai myrskyjä ei maan yli kulje, vaan sateet ovat melko hajanaisia. Sää on myös melko pilvistä, täysin aurinkoisia päiviä ei todennäköisesti nähdä tällä viikolla eikä juuri ensi viikollakaan. Seuraava viikkokin näyttää pitkälle siis sään osalta ennusteissa samankaltaiselta.
Lumenyvyys 24.2.
Lumipeite on ehtinyt kadota kokonaan jo paikoin etelä- ja lounaisrannikolta. Pohjoisessa lunta kuitenkin vielä riittää 50-100 cm määrin. Maan keskiosassakin lunta on edelleen kymmeniä senttejä.
Tähän kysymykseen voi antaa vastauksen esimerkiksi sammakkomies tai vanhan kansan viisaukset kuten ”ei pihlajapuu kahta taakkaa kanna”. Viitaten siihen, että tuleva talvi olisi vähäluminen runsaan marjasadon vuoksi – eihän puu tällöin satavaa lumea jaksaisi enää kannatella.
Nämä eivät kuitenkaan perustu tieteeseen, vaikka hyviä arvauksia olisivatkin. Paremman ”arvauksen” voi antaa pitkän ajan ennustuksia laskeva tietokonemalli ja meteorologin siitä tekemä arvio. Esimerkiksi Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on jo useamman vuoden tuottanut vuodenaikaisennusteita neljän kuukauden päähän.
Luminen pihlaja. Kuva: Kekkone/Flickr
On tehtävä heti selväksi, että näitä ennusteita ei tule sekoittaa tavallisiin lyhyisiin sääennusteisiin, jotka kertovat tarkasti päivittäisen sään. Pitkänajan ennusteissa ennustetaan laajan alueen sään keskimääräistä tilaa eli onko esimerkiksi Suomessa tavanomaista lämpimämpää vai sateisempaa ensi talvena. Pitkänajan ennusteet eivät siis pyri vastaamaan siihen, että millainen on yksittäisten päivien sää eikä se edes siihen kykene. On myös hyvä pitää mielessä, että jos ennustetaan keskimääräistä sateisempaa, se ei tarkoita välttämättä sitä, että vettä sataa joka päivä. Ennustejaksoon todennäköisesti kuuluu monta runsassateista jaksoa, mutta se voi sisältää kuiviakin kausia.
Kyseiset pitkänajan ennusteet ovat kuitenkin lähinnä kokeiluasteella eikä niiden osuvuudesta ole takeita. Voidaan myös kysyä osuvatko ne oikeaan, jos edes lyhyet ennusteet eivät aina toteudu?
Tarkastellaanpa kuluneen vuoden pitkänajan ennusteita ja niiden osuvuutta lämpötilan osalta koko Suomen osalta:
Ennusteet ja havaitut poikkeamat tavanomaisesta vuodenajan keskilämpötilasta celsius-asteina.
Kuvaajasta nähdään, että ennusteet ovat useimmiten olleet toteutuneeseen nähden viime aikoina ainakin samansuuntaisia. Eli useimmiten on ollut niin, että jos on ennustettu keskimääräistä lämpimämpää, niin se on pitänyt paikkansa. Se kuinka paljon on sitten ollut lämpimämpää tai kylmempää ei ole osunutkaan niin hyvin. Vaikka esimerkiksi viime talven ja kevään lämpötilaennusteet osuivatkin lähestulkoon nappiin.
Sateisuuden osalta ennusteissa ei pääasiassa näkynyt kovinkaan suurta tai selvää poikkeamaa suuntaan tai toiseen, toisin sanoen ennusteet olivat lähellä tavanomaisia sademääriä. Kuitenkin suurimmassa osassa ennusteita vaaka kallistui juuri ja juuri sateisemman sään puolelle. Jokainen tarkastelluista viidestä vuodenajasta olikin yleisesti ottaen jonkin verran keskimääräistä sateisempi, vaikka paikallisia eroja sademäärissä oli paljon eri osissa Suomea. Näiden tarkastelujen osalta voisi arvella että pitkänajan ennusteet eivät olisi aivan tuulesta temmattuja.
Talvien osalta pitkänajan ennusteilla on ollut kuitenkin tapana ennustaa useimmiten keskimääräistä lauhempia talvia, kuten esimerkiksi viime talvea edeltäneiden kylmien talvien osalta, jolloin ennusteet menivät lähes suoraan pusikkoon. Joku voisikin sanoa, että ensi talven säästä voisi aivan yhtä hyvin heittää arpanoppaa. Rohkenen kuitenkin tehdä arvion ensi talven säästä pitkänajan ennusteen sekä Jäämeren olotilan perusteella.
Ennuste koko Suomeen joulukuusta helmikuuhun ulottuvalle jaksolle:
Talvi on keskimäärin hieman tavanomaista lauhempi ja sateisempi. Talvi ei kuitenkaan tule olemaan koko ajan loskakelejä ja pilvisen harmaata vaan talveen mahtuu varsinkin pohjoisesta saapuvia mahdollisesti pidempiäkin kylmempiä pakkasjaksoja. Tähän vaikuttaa keskimäärin lämpimämpi ja tästä syystä pidempään sulana pysyvä Jäämeri, joka muuttaa todennäköisesti varsinkin alkutalvella matalapaineiden ja ilmavirtausten reittiä tavanomaisesta. Luntakin voi tulla ajoittain hieman runsaammin kuten viime talvena.
Millaista talvea sinä odotat ja mikä on oma veikkauksesi ensi talven säästä?
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
