Hyvää uutta vuotta 2020!
Ennen tämän vuoden sääasioihin siirtymistä on hyvä vilkaista taaksepäin siihen, minkälainen sää päättyneessä kuussa eli joulukuussa 2019 oli.
Joulukuu 2019: Atlantin lämmin henkäys
Tag: joulukuu
Valahtaako talvi viimein eteläänkin? ”Viikonloppu näyttää lumiselta”
Harmaa ja lumeton marraskuu saattaa pian tulla päätökseensä maan eteläosassakin. Viikonlopun ennusteissa näkyy valonpilkahduksia talvisemmasta säätyypistä, jonka myötä joulukuu saattaa alkaa valkeana suuressa osassa maata. Perjantai-illan ja lauantaiyön aikana maisema voi pääkaupunkiseudullakin muuttua kertaheitolla talven ihmemaaksi.
Maan keskiosaan lunta, pohjoisessa pakkanen kiristyy
Lue lisää → ”Valahtaako talvi viimein eteläänkin? ”Viikonloppu näyttää lumiselta””Joulukuu on vuoden myrskyisin kuukausi
Joulukuussa elämme vuoden myrskyisintä aikaa. Napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot ovat suuria, ja lämpimän Atlantin yllä tuppaa muodostumaan voimakkaita matalapaineita. Vaikka Suomi tunnetaankin matalapaineiden ”hautauspaikkana”, yltää meillekin keskimäärin 3,7 myrskyä joulukuussa. Myrskyksi lasketaan tilanne, jolloin tuulen 10 minuutin keskiarvo on yli 21 m/s.
Eniten myrskyää marras-tammikuussa
Atlantin myrskyrata on aktiivisimmillaan marras-tammikuussa, jolloin myrskypäiviä on Suomessa keskimäärin 3-4 kuukaudessa. Normaalitilanteessa myrskyt saapuvat meille länsivirtausten mukana ja heikkenevät viimeistään Suomen yllä siirtyessään lämpimältä merialueelta kylmän mantereen ylle. Tarpeeksi suurissa lämpötilaeroissa myrskyt voivat kuitenkin uudelleen voimistua Suomen yllä.
Tilastot kertovat, että myrskypiikki koetaan joulukuussa, jolloin Suomessa myrskyää keskimäärin 3,7 päivänä. Seuraavaksi myrskyisin kuukausi on marraskuu. Vastaavasti vähiten myrskyää kesäkuukausina, jolloin eri leveysasteiden väliset lämpötilaerot pohjoisella pallonpuoliskolla tasoittuvat.
Seuraa tuuliennusteita Forecan veneilysäästä!
Forecan sivuilta löytyvän veneilysääosion myötä tuuliennusteita voi kätevästi seurata myös mobiiliversiona. Veneilysään alta löytyy niin tuuliennusteita kuin -havaintojakin, näiden lisäksi myös aallonkorkeusennuste. Tuuliennusteiden tulkitsemisen helpottamiseksi kartta-animaatiosta löytyvät riskirajat kovalle tuulelle (yli 14 m/s) ja myrskytuulelle (yli 21 m/s).
Tiivis polaaripyörre pitää talven loitolla
Vesisade on ropissut ikkunan räystäspeltejä vastaan pääkaupunkiseudulla taukoamatta jo lähes kahden vuorokauden ajan, eikä talvesta ole tietoakaan. Mutta Suomi on pitkä maa, kontrasti etelän ja pohjoisen välillä on suuri: samaan aikaan kun Stadi ja etelärannikko kastuivat vesisateessa, mitattiin Lapissa kuluneen talvikauden kovimmat pakkaslukemat. Pakkanen kiristyi Sallan Naruskassa eilen 31,1 asteeseen.
Lämpimiä terveisiä Azoreilta sunnuntaiksi
Perjantain sateiden ja harmauden jälkeen lauantai näyttäytyy huomattavasti kirkkaampana päivänä maan etelä- ja länsiosassa, aurinkoakin nähdään. Sunnuntaiyönä lämpimälle ilmavirtaukselle avautuu pitkä, suora väylä aina Azoreilta saakka ja sieltä meille virtaakin vuodenaikaan nähden erittäin lämmintä ilmamassaa. Kaikista lämpimin ilma jää hieman Suomen eteläpuolelle, mutta siitä huolimatta eteläisen Suomen kohdalla ilmamassa täyttää nk. ”helleilmamassan” kriteerit eli keskikesällä vastaavassa tilanteessa aurinkoisessa säässä mitattaisiin todennäköisesti hellelukemia.
Etelässä ja lounaassa lämpötila voi kohota sunnuntaina poikkeuksellisen, ehkä jopa ennätyksellisen korkeisiin lukemiin. Pari viikkoa sitten itsenäisyyspäivänä mitattu uusi joulukuun lämpöennätys, 11,1 astetta, voi jälleen olla uhattuna. Korkeimmillaan lämpötila kohonnee lounaisrannikolla hieman yli 10 ja Ahvenanmaalla n. 11 asteeseen. Vielä maanantainakin lämpötilat huitelevat etelässä lähellä 10 astetta. Viikonvaihteen ”lämpöaalto” sulattaa lumia tehokkaasti erityisesti maan keskivaiheilta.
Musta joulu Etelä- ja Keski-Suomeen
Tällä hetkellä näyttää siltä, että lämpötila pysyy nollan yläpuolella maan etelä- ja keskiosassa jouluun saakka. Pohjoisessa pakkanen kiristyy alkuviikolla ehkä yli 20 asteeseen, kun sää selkenee.
Useakin sadealue liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli kohti itää alkuviikolla ja todennäköisesti joulun aikoihinkin, ja sateiden olomuoto taitaa Jyväskylän eteläpuolella olla silkkaa vettä. Tämän hetkisen ennusteen mukaan musta joulu on tulossa valtaosaan maan etelä- ja keskiosaa. Jos jokin yksittäinen matalapaine eksyy hieman eteläisemmälle reitille alkuviikon jälkeen, voisi lunta sataa eteläänkin, mutta tämä skenaario näyttää epätodennäköiseltä.
Tiivis polaaripyörre pitää arktisen ilman sisällään
Napa-alueen ympärille muodostuu talvisin ylätroposfääriin ja stratosfääriin polaaripyörre, jonka sisäpuolella on arktisen kylmää ilmaa. Polaaripyörre syntyy, kun napa-alue kylmenee voimakkaan säteilyjäähtymisen seurauksena. Tällä hetkellä polaaripyörre on hyvin tiivis, mikä tarkoittaa leveysasteillamme yleensä voimakkaita länsivirtauksia ja vilkasta matalapainetoimintaa. Mitä tiiviimpi polaaripyörre, sitä suurempi lämpötilaero pohjois-etelä -suunnassa ja sitä voimakkaampi länsivirtaus. Polaaripyörteen heiketessä ilmakehän virtauskenttään syntyy aaltomaisuutta, mikä yleensä johtaa länsivirtausten heikkenemiseen, matalapainetoiminnan hiipumiseen ja kylmien korkeapaineiden syntymiseen. Viimeksi polaaripyörre heikkeni ja lopulta hajosi talvella 2009-2010 aiheuttaen Euroopan hyiset olosuhteet. Polaaripyörteen heiketessä voi syntyä hyvin pitkäkestoisia ja paikallaanpysyviä säähäiriöitä (matala- ja korkeapaineita), kun taas tiiviin polaaripyörteen vaiheessa matalapaineet dominoivat ja liikkuvat nopeasti voimakkaan länsivirtauksen mukana. Keväisin, kun aurinko taas lämmittää napa-alueitakin, pohjois-eteläsuuntaiset lämpötilaerot pienenevät ja polaaripyörre katoaa viimeistään kesäksi.
Polaaripyörre näyttäisi pysyvän tiiviinä koko loppuvuoden, eikä suursäätilassa näy muutoksen tuulia. Länsivoittoiset, lauhat ja kosteat ilmavirtaukset voivat jatkua vuodenvaihteen yli, eikä näin ollen termisestä talvesta ole eteläisessä Suomessa tietoakaan. Talven ja pysyvän lumipeitteen saapumista hidastaa erityisesti rannikkoalueilla myös tavanomaista lämpimämpi Itämeri. Paikoin etelärannikolla ei vieläkään ole satanut virallista ensilunta.
Tämänhetkinen voimakas El Nino -ilmiö saattaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että polaaripyörre pysyy tiukasti kasassa ja lähellä napa-aluetta Kanadan pohjoisosassa, jolloin tavanomaista lämpimämmän ja kosteamman talvisään vaikutus yltää pitkälle pohjoiseen. Euroopan osalta El Ninon vaikutusta ilmakehän laajamittaisiin virtauskuvioihin ei kovin hyvin tunneta.
Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Markus Twitterissä: @markusmanty
Valkeaa unelmaa
Joulusäädebatti käy kiivaana tällä viikolla, kun valkean joulun kohtaloa arvuutellaan. Pisimmillään numeeriset mallit yltävät sääennusteissaan jo joulupyhien yli, mutta on syytä muistaa, että Suomen vaihtelevassa ilmastossa ja tämänhetkisessä säätyypissä yksityiskohtaisten ennusteiden tekeminen yli viiden vuorokauden päähän alkaa olla melkoista hakuammuntaa.
Joulukuun alku oli hyvin sateinen ja lauha
Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa joulukuun ensimmäisenä 10 vuorokautena sadetta on kertynyt suurimpaan osaan maata tavanomaista enemmän, maan etelä- ja keskiosassa sademäärät ovat olleet joillain mittausasemilla jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen suuria. Joulukuun alku on ollut myös harvinaisen leuto Etelä- ja Keski-Suomessa, yleisesti poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan on ollut n. 5-6 astetta, pohjoisempana 3-5 astetta. Lauhaa säätä on ruokkinut vilkas matalapainetoiminta ja Atlantin myrskyradalle kuuluminen. Lisäksi Suomea ympäröivät merialueet ovat reilusti tavanomaista lämpimämpiä, ja ainakin alkavasta jäätalvesta on odotettavissa hyvin leuto. Näin lämmin meri voi viivästyttää talven tulemista rannikkoalueilla tai vaihtoehtoisesti kylmänpurkaustilanteissa tuoda suuriakin lumikertymiä.
Lunta ja kylmenevää
Tulevan viikonlopun aikana Suomeen on valumassa kylmempää, polaarista ilmamassaa. Läntisten matalapaineiden vyöry taukoaa ja jatkossa meille on saapumassa arvaamattomampia, piskuisia matalapaineita luoteen puolelta. Talvisin tarpeeksi kylmässä ilmamassassa nämä säämalleissa viattomilta näyttävät matalapaineet saattavat sulien merialueiden yllä voimistua ja räjähtää ”arktisiksi pommeiksi” eli kokoluokaltaan pieniksi, mutta verrattain voimakkaiksi matalapaineiksi, jotka voivat tuoda mantereenkin puolelle erittäin suuria lumikertymiä. Ehkä tällaisesta ei nyt ole pelkoa, mutta ensi viikon alkupuolella luoteesta Perämeren yli kohti kaakkoa suuntautuva kylmä perusvirtaus näyttäisi synnyttävän useankin pienen matalapaineen Perämeren kosteuden ja lämmön seurauksena. Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja itäiseen Suomeen voi pyryttää enemmänkin lunta ja mikäli muualla maassa jotain sataa, tulee sekin lumena alas. Ensi viikolla pakkanen näyttäisi pohjoisessa kiristyvän kuluneen talvikauden kovimpiin lukemiin, mahdollisesti yli 30 asteeseen saakka.
Entä joulu?
Tämän jälkeen malleissa alkaa olla hajontaa ja ennustaminen muuttuu hankalaksi. Näyttäisi kuitenkin, ettei ennen joulua ole tulossa pitkäkestoista korkeapainetta, vaan kuulumme yhä liikkuvien matalapaineiden reitille. Ennusteissa on viitteitä siitä, että matalapaineiden reitti saattaa painua hieman eteläisemmäksi, jolloin sää kylmenisi. Toisaalta vastaavia viitteitä kylmenemisestä on ollut ennusteissa jo pidemmän aikaa ja sen takia suhtaudun pitkäkestoiseen kylmenemiseen varauksella – tauko lauhoista matalapaineista saattaa jäädä tilapäiseksi. Joka tapauksessa toivoa valkoisesta joulusta on yhä maan etelä- ja keskiosassa, kaikki on kiinni ajoituksesta. Vuosi sitten näihin aikoihin näytti siltä, ettei valkeasta joulusta ole toivoakaan etelässä, mutta lumi satoi kuin satoikin maahan juuri ennen joulua. Pohjoisemmas valkean joulun voi tänä vuonna melkein jo luvata.
Tilastoja: joulun ajan lumipeite vähenemään päin
Keskimäärin sisämaassa suurin osa jouluista on valkeita: takuuvarmasti joulu on valkea aivan itärajalla ja pohjoisessa Meri-Lappia lukuun ottamatta, kun taas lounaissaaristossa vain joka toinen joulu on valkea. Pienehkön otannan perusteella 2000-luvulla valkean jouluaaton todennäköisyys on kuitenkin jonkin verran pienentynyt maan etelä- ja keskiosassa, pohjoisempana sen sijaan pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä näyttäisi laskeneen tuntuvasti osassa maan etelä- ja keskiosaa.
Esimerkkeinä tässä on Helsingin (Kaisaniemi), Turun (Lentoasema + Artukainen), Jyväskylän (Lentoasema) ja Rovaniemen (Lentoasema) jouluaattolumitilastoja vuodesta 1959 lähtien. Tilastot on pilkottu kahteen 18 vuoden (1959-1977, 1978-1996) ja yhteen 17 vuoden (1997-2014) mittaiseen jaksoon. Helsingissä jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä on alentunut tasaiseen tahtiin kyseisen ajanjakson aikana, kun taas Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä lumisimmat jouluaatot ovat olleet ajanjaksolla 1978-1996, mutta 2000-luvulle tultaessa jouluaattojen keskimääräinen lumen syvyys on alentunut kaikissa esimerkkikaupungeissa. Helsingissä ja Turussa lumettomia jouluaattoja on 2000-luvulla ollut kuusi, Jyväskylässä kolme (aikasemmin vain v. 1972) kappaletta. Rovaniemellä kaikkien aikojen vähälumisin jouluaatto koettiin v. 2006, jolloin lumen syvyys oli vain 5 cm.
Kyseisen kaavion trendi näyttäisi nykykäsityksen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin: maan etelä- ja keskiosassa joulunajan lumipeite vähennee ja lumettomien joulujen todennäköisyys kasvaa, kun taas pohjoisempana muutos on pienempi. Osassa Lappia lumipeitteen määrä saattaa jopa kasvaa, mikäli talviajan sateet lisääntyvät keskilämpötilan noustessa.
Oletko sinä huomannut muutoksia joulun ajan lumipeitteessä?
–
Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Markus Twitterissä: @markusmanty
tilastot: Ilmatieteen laitos
Sääsymbolipiparit
Joulukalenterin 11. luukku on aukaistu. Avaamatta pitäisi olla vielä 13 luukkua, jos pienet – ja miksei hiukan isommatkin – suklaatahmaiset sormet ovat malttaneet olla tyhjentämättä koko kalenteria jo marraskuussa.
Pian on luvassa villiä melskettä, helinää ja kitinää pienten pilttien. On korvia, tassuja ja käpäliä kähveltämässä joulupöydän antimia. On maas’ hanki ja pikkujoulujen taksijonot valtaisat. Ja liekit loistavat joulupuista, toivon mukaan työllistämättä poliisia ja palokuntaa siinä vaiheessa, kun joulu on, kun joulu on.
Joulun odotukseen kuuluvat ehdottomasti myös piparit, mutta tarjonta on usein tällä saralla valitettavan niukkaa. Näissä tilanteissa ei ole syytä vaipua epätoivoon ja synkkyyteen. Ei tarvitse ripotella tuhkaa päällensä ja sulkeutua luostariin, sillä omin käsin voi hetkessä pyöräyttää aivan herkullisen piparitaikinan!
Piparitaikinan valmistus, tuo neilikan ja inkiväärin aromikas sekamelska, todella tuo joulun. Tyypillisesti jääkaappikylmä taikina on miellyttävän kivikovaa, liisteröityy välittömästi pöytään ja kaulimeen. Lisäksi piparitaikinalla on leipoessa uskomaton ominaisuus riittää ja riittää. Loppua ei näy koskaan.
Jos vielä parin ensimmäisen tunnin ajan jaksaa orjallisesti kaulia piparidirektiivin mukaisia 2 mm paksuisia pipareita, niin poikkeuksetta loppua kohden piparit tuntuvat aina vain paksuuntuvan. Vihdoin uuni saa rauhassa viiletä. Sakean vehnäjauhosumun laskeutuessa pyyhimme siirapit seiniltä ja tarkistamme työn tulokset!
Sääsymbolipiparit ovat halutuinta herkkua tänä jouluna! Lumihiutaleet, pilvet ja auringot katoavat nopeasti parempiin suihin. Päämeteorologimme otti jo selkeästi kantaa joulun säähän syöden kylmän rintaman! Onko valkea joulu nyt uhattuna!? Siitä lisää tulevissa blogeissamme!
—
Jouluisat sääsymbolipiparit (n. 50 kpl)
voita 125 g
tummaa siirappia 3/4 dl
sokeria 1 dl
vehnäjauhoa 4-5 dl
ruokasoodaa 1 tl
kanelia 1 tl
neilikkaa 1 tl
inkivääriä 1 tl
Voi, sokeri, siirappi ja mausteet kiehautetaan kattilassa. Seos jäähdytetään. Sekoitetaan sooda vehnäjauhoihin ja lisätään mukaan. Joku saattaa haluta mukaan yhden kananmunan, joku jopa teelusikallisen suolaa, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Vatkaimella veivataan taikina tasaiseksi. Laitetaan jääkaappiin tekeytymään yön yli. Seuraavana päivänä herkullinen piparitaikina on valmis taisteltavaksi! Paistoaika: +200 Celcius-astetta, 7-8 min.
Lähteet:
Valokuva ”Sääsymbolipiparit pellillä”, Mika Toivonen
Valokuva ”Pete syö kylmän rintaman!”, Atso Rönnblad
Pipariresepti alkujaan ”Paraisten piparit” -nimellä. Hiukan muunnettu versio. Reseptillä internetissä useita lähteitä.