Joulukuu 2019: Atlantin lämmin henkäys

Julkaistu

Hyvää uutta vuotta 2020!

Ennen tämän vuoden sääasioihin siirtymistä on hyvä vilkaista taaksepäin siihen, minkälainen sää päättyneessä kuussa eli joulukuussa 2019 oli.

Kuva: Maarit Siitonen

Ensimmäinen ja tärkein asia joulukuun säästä: joulukuu oli erittäin lämmin. Kuukauden keskilämpötila oli 4-6 astetta tilastokauden eli 1981-2010 keskiarvon yläpuolella.

Sen on moni varmasti huomannut – lauhoja päiviä ja vesisateita on riittänyt useita kertoja Lappia myöten. Sään jojoilun loppua ei vielä näy, tammikuun alussakin vuorottelu erittäin lauhan ja talvisemman sään välillä jatkuu.

Lämpötila

Lämpötilan keskiarvo oli koko maassa joulukuussa 2019 huiman korkea, mutta korkein päättyneessä joulukuussa mitattu lämpötila ei rikkonut ennätyksiä: 4.12. asemalla Parainen Fagerholm mitattiin lukema 8,4 °C. Suomen mittaushistorian korkein joulukuun lukema on 11,3 °C , joka mitattiin Porissa ja Kokemäellä vuonna 2015.

Joulukuun 2019 alin lämpötila oli 9.12. Utsjoki Kevo Kevojärven asemalla mitattu -35,4 °C. Tämäkään numero ei päässyt ennätyssijoille, mittaushistoriamme alin joulukuun lämpötila on 1919 Pielisjärvellä mitattu -47 °C.

Osuin itse olemaan työvuorossa silloin, kun Utsjoen -35,4 astetta saavutettiin. Pilvipeite pääsi rakoilemaan ja pakkanen kiristymään näin paljon Pohjois-Lapissa vain hyvin pienellä alueella. Tilanne purkautui, kun kyseisen päivän iltana tuuli alkoi voimistua ja ns. lämpötilainversio (tilanne, jossa kylmimmät lämpötilat ovat maanpinnan tuntumassa) purkautui. Silloin Utsjoki Kevo Kevojärven asemalla lämpötila nousi lähes 30 asteella puolentoista tunnin sisällä! Näin nopea lämpeneminen ei ole ennätyksellistä, mutta kyllä se huimalta tuntui.

Sade

Joulukuun sateisin paikka oli Virolahden Koivuniemi, jossa satoi 116,8 mm. Joulukuun sade-ennätyksen piti Kemiön Kemiönsaaren aseman 189,6 mm vuodelta 2011.

Yleisesti Suomessa joulukuu oli keskimääräistä sateisempi; esim. Sodankylässä sadetta tuli kaksinkertainen määrä normaalivuoteen nähden. Tämä näkyykin pohjoisen lumimäärissä: suurin mitattu lumimäärä oli Sodankylän Vuotson asemalla 23.-24.12. ja Kittilän Pokan asemalla 30.12. mitattu 89 cm lumikerros. Samalla alueella joulukuussa lumensyvyys on keskiarvoissa 40-50 cm, eli lunta on reilusti enemmän kuin yleensä joulukuun lopulla.

Tässäkään ei silti rikottu valtakunnallisia ennätyksiä: mittaushistorian suurin lumimäärä Suomen joulukuussa on 1975 Kilpisjärvellä mitattu peräti 124 cm paksu lumikerros.

Tuuli

Joulukuussa oli kaksi myrskypäivää: 5.12. tuuli käväisi oikeaan aikaan myrskylukemissa eli 10 minuutin keskituuli oli päähavaintohetkillä vähintään 21 m/s Hangon Russarössä. Myrskypäivän määritelmä täyttyi juuri ja juuri – tuulen voimakkuus oli tuona päivänä päähavaintohetkellä juuri tasan 21 m/s.

(Myrskypäivän määritelmästä: vähintään 21 m/s keskituuli pitää mitata päähavaintohetkellä eli kolmen tunnin välein tehtävissä mittauksissa. Jos myrskylukema saavutetaan havaintohetkien välillä, mutta ei tuona kriittisenä ajankohtana, päivää ei lueta myrskypäiväksi. Tämä tuntuu ajatuksena hassulta, mutta sille on hyvä syy: aiemmin Suomessa mittauksia tehtiin vain kolmen tunnin välein. Myrskypäivien määrä on laskettu tuolla tiheydellä tehdyistä mittauksista ja välilukemista ei ole edes tiedetty. Jos nyt myrskyhavainnoiksi hyväksyttäisiin myös välihavainnot, myrskyjen määrä näyttäisi kasvavan mittausteknisistä syistä. Hassun oloisella säännöllä säilytetään vertailukelpoisuus aiempiin vuosiin.)

Toinen myrskypäivä oli 11.12., jolloin myrskyä havaittiin laajalla alueella Selkämeren rannikon tuntuman meriasemilla sekä Ahvenanmerellä.

Jojosää jatkui koko kuukauden

Sää oli koko joulukuun ajan meillä erittäin vaihtelevaa: läntiset ilmavirtaukset toivat meille Atlantilta päin sadealueen toisensa jälkeen. Ilmamassat vaihtelivat myös lämpimästä kylmään ja taas takaisin. Pitkäaikaisia korkeapainejaksoja ei tullut ja talviset ilmamassat eivät malttaneet pysyä Suomen yllä niin pitkään, että Etelä-Suomeen olisi saatu pysyvä lumipeite. Näillä näkymin jojosää näyttää jatkuvan.

Mikä sinulle jäi erityisesti mieleen joulukuun säästä?

6 vastausta artikkeliin “Joulukuu 2019: Atlantin lämmin henkäys”

  1. Mikä jäi mieleen? Loputon pimeys, tuulisuus ja lämpö. Lähinnä negatiiviset seikat. Niin ja sade.

  2. Joulukuu oli pitkästä aikaa kuukausi lämpöskaalan yläpäästä. Siltikin esim. Sodankylässä se oli vasta 17. lämpimin vuodesta 1909 lähtien. Globaalisti väitetään, että jokainen kuukausi oli top5 lämpimin mittaushistoriassa, mutta Skandinaviassa ei koettu mitään poikkeavaa 1000 -vuotisessa katsannossa, vaan monta kuukautta meni selkeästi kylmempään puoliskoon.

    Siinäpä olisi nyt selitettävää, mistä anomalia johtuu. Ei edes lämpimien ilmavirtausten joulukuussa ylletty top10 joukkoon.

    1. Leone, koska kommentistasi saattaisi saada käsityksen että joulukuiden selvää lämpemenistä ei olisi havaittavissa (vaikka se vastaa jo muistinvaraista kokemusta), niin täsmennän hieman. Ensinnäkin, esimerkiksi mainitsemassasi Sodankylässä on 2000-luvulla tilastoitu jo 14 joulukuuta, jotka ovat olleet llämpimämpiä kuin tilastollisen vertailukauden 1981-2010 keskiarvo. Vain viisi joulukuuta 2000-luvulla on siis ollut keskiarvoa kylmempiä. Ja graafisessa aikasarjassa vuodesta 1961 hahmottuu aivan selvästi, kuinka poikkeamat lämpimään suuntaan ovat trendinomaisesti yleistyneet ja voimistuneet: ks: https://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

  3. Alla viimeisten 10 vuoden joulukuun ja koko vuoden keskilämpötilat mitattuina vuorokausittain tunnin välein täällä Jyväskylän seutuvilla:
    Vuosi 2019…..4 C…..joulukuu…..- 1 C
    Vuosi 2018…..4 C…..joulukuu…..- 4 C
    Vuosi 2017…..3 C…..joulukuu…..- 1 C
    Vuosi 2016…..3 C…..joulukuu…..- 3 C
    Vuosi 2015…..4 C…..joulukuu….. 0 C
    Vuosi 2014…..4 C…..joulukuu…..- 3 C
    Vuosi 2013…..4 C…..joulukuu…..- 1 C
    Vuosi 2012…..2 C…..joulukuu…..- 12 C
    Vuosi 2011…..3 C…..joulukuu….. 0 C
    Vuosi 2010…..1 C…..joulukuu…..- 14 C
    Hyvää vuotta 2020 kaikille säästä kiinnostuneille niin meteorologeille kuin meille tavallisille kirjoittelijoillekin!

  4. Ensinnäkin, jotta näitä vertailuja voisi mitenkään tehdä tai laittaa asioita kasvihuoneilmiön / ilmastonmuutoksen / ilmaston muutoksen piikkiin, niin pitäisi kyetä rekunstruoimaan eri ajonkohdille vastaava suursäätila ja virtauskenttä ja sijoittaa tämä tilanne eri vuosikymmenille sekä koittaa päätellä, mikä olisi ollut lämpötila tässä tilanteessa. Selvää tietysti, että ilmakehä on yleisesti lämmennyt sen noin asteen verran viimeisen 100-vuoden aikana, mutta onko nyt erityisesti joulukuut lämmenneet yleisestä lämpenemisestä johtuen? Itse katsoisin, että meillä on viimeisen 20-vuoden aikana joulukuisin ollut hyvin Atlanttinen ilmasto johtuen suursäätilasta (ilmanpaine alhaalla P-Atlantilla ja ilmanpaine korkealla Keski-Euroopassa ja Länsi-Venäjällä. Mikä olisi ollut lämpötila vastaavassa tilanteessa vaikka se 100-vuotta sitten? Ehkä sen asteen viileämpi?

  5. Täällä Rymättylässä on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehty 15 kappaletta kaikkien aikojen lämpöennätyksiä joulukuussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.