Pisimmät sääennusteet ylettyvät jo juhannukseen asti. Pelkän piste-ennusteen perusteella ei vielä kannata tehdä tarkkoja johtopäätöksiä sen paremmin lämpötilojen kuin sadealueiden suhteen. Mutta säätyyppistä on jo vahva veikkaus: se tavallisin Suomen kesä
Juhannukseksi näyttäisi tulevan ihan tavallinen kesäsää. Atlantilla syntyvät matalapaineet liikkuvat Manner-Euroopan pohjois-osien ylitse koilliseen. Perusvirtaus tuo meille sateita lounaan puolelta. Se tarkoittaa vaihtelevaa säätä, jossa sadealueiden ajoittaminen yli viikon päähän on vaikeaa. Matalapaineiden ja sateiden välissä liikkuu korkeapaineen selänteitä. On vielä arvoitus onko tässä kahden viikon päästä matala vai korkea päällä. Minkään yksittäisen sadealueen ajoitukseen en siis uskalla ottaa vielä kantaa. Saattaa mennä vielä viikko että minulla alkaa olla jotakin hajua asiasta.
Koska sadealueiden ajoitus on epävarma, niin lämpötilojakin voi vasta arvuutella. Jos on aurinkoista, niin hellelukemat on ihan mahdollisia ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa. Toisaalta, sateessa tai säärintaman viileämmällä puolella +15 on ihan yhtä mahdollinen.
Seuraan juhannusennusteen kehittymistä blogissa perjantaina ja ensiviikon tiistaina ja torstaina.
Tänä vuonna kesä näyttää tulevan maltillisella tavalla ja pohjustaen itseään hyvin. Pitää olla varovainen, sen olen oppinut, kun selittää säätä arvovaraisin sanakääntein, paitsi jos tuo selvästi ilmi, että on kyse omista preferensseistä tai tietystä muusta näkökulmasta. Sää kun merkitsee ilmiselvästi eri ihmisille erilaisia asioita. Mutta hyvä, minulla on kesää koskeva ihanne. Tämän voisi pukea vaikka sanoiksi vihreä ja satoisa. En ole hyötykasviviljelijä, ellei pientä määrää mäntyjä lasketa, mutta tuo satoisuus viittaa hyvään vuodentuloon, mikä näkyy väistämättä myös luonnon vehreytenä läpi kesän. En siis pidä siitä, että liika aurinko ja kuivuus ottavat ylivallan ja kellastavat kaiken.
Viime kesänä esim. Saimaalla vedenpinta retkotti puoli metriä tavanomaista alempana. Luonto lähti korjaamaan tilannetta viimeistään kevättalvesta alkaen, ja äskeinen kevät oli sateinen. Toukokuu merkitsee aina tärkeää lähtökohtaa itse kesälle (keväthallat esimerkiksi voivat tehdä suuriakin tuhoja). Nyt se oli lämpimähkö ja vähän tavallista sateisempi. Kolea matalapaine iski osassa maata tämän kesäkuun alussa, minkä jälkeen lämpötilat ovat kohonneet varovasti: vasta eilen perjantaina etelässä päästiin selvästi parinkymmenen asteen päivälämpötiloihin.
Tästä päivästä alkaen ilmamassassa ei lämpimyyden puolesta ole enää mitään vikaa, mutta useimpina päivinä runsas pilvisyys sekä sateet laskevat päivälämpötiloja siitä, mitä olisi auringon paistaessa. Tämä enteilee mitä parasta vuodentuloa: agraarisena entisaikana sanottiin, että se, mikä sataa ennen juhannusta, sataa suoraan laariin.
Katsoin juuri sekä eurooppalaista että amerikkalaista keskipitkän aikavälin ennustetta, joista tosin vain jälkimmäistä lasketaan jo juhannuksen yli ja eurooppalaista vain juhannusviikon alkuun. Viitteet säätyypin kehittymisestä miellyttivät. Selvä muutos kohti aurinkoisempaa ja aiempaa ämpimämpää suursäätilaa näyttäisi tapahtuvan vasta juhannusviikon alussa. Siihen asti ilmakehämallit siis sanovat likipitäen samaa edellisessä kappaleessa jo kerrottua. Ja jos sitten uskalletaan ajatella, että amerikkalainen malli osaisi kertoa Suomen juhannussäästä edes vähän sinne päin, olisi tuoksi keskikesän juhlaksi tulossa aurinkoista ja lämmintä säätä. Itse asiassa maan etelä- ja keskiosassa olisi jopa hellettä.
Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2927891
Joukko pohjoismaisia meteorologeja kokoontuu kahden vuoden välein vaihtamaan kuulumisia ja ajatuksia. Tällä viikolla Pohjoismaisten meteorologien tapaaminen järjestetään 28. kerran. Tilaisuutta isännöi Tanskalainen meteorologinen seura. Tapahtumapaikkana on Kööpenhamina.
Konferenessiin osallistuu meteorologeja Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Suomesta. Tänä vuonna yli puolet noin 80 osallistujasta ovat tanskalaisia. Suomesta meiltä on vain neljä: kaksi meteorologia Ilmatieteen laitokselta, yksi Vaisalalainen ja minä Forecalta.
Vaikka kaikki konferenssin osanottajat ovat meteorologeja (tai työskentelevät meteorologian parissa) niin osallistujien kirjo on laaja. On opiskelijoita, jatko-opiskelijoita, päivystäviä meteorologeja, tv-meteorologeja, professoreita, monenlaista tutkijaa ja eläkeläisiä. Meistä on moneksi! Yllättävän moneksi, täällä sen huomaa.
Se, että meitä on niin monenlaisia on tapaamisen rikkaus. Konferenssin ohjelma koostuu suurelta osin osanottajien pitämistä lyhyistä esitelmistä. Aiheet ovat yhtä monimuotoisia kuin osallistujien taustat. Miten auringon aktiivisuus vaikuttaa maan keskilämpötilaan? Jos Grönlanti sulaa ilmaston lämmetessä, niin saako se uuden jääpeitteen jos ilmasto taas viilenee? Miten aerosolien koko vaikuttaa pilvipisaroiden muodostumiseen? Ja paljon muuta!
On aina mielenkiintoista oppia uusia asioita ja ymmärtää uusia näkökulmia. Minusta parasta on kuitenkin uusien ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan jutustelu. Eilen pääsin vertailemaan kokemuksia tanskalaisen tv-meteorologin kanssa. Tänään kävin mielenkiintoisen keskustelun merituulta mallintaneen islantilaisen professorin kanssa.
Tällä viikolla taivaankappaleiden liikkeistä kiinnostuneita kohtaa harvinaisen mielenkiintoinen havaintomahdollisuus. Keskiviikkona aamuyöstä alkava Venuksen ylikulku muistuttaa pienimuotoista auringonpimennystä.
Venus on nähtävissä pienenä mustana pilkkuna tai pisarana Auringon pintaa vasten. Etelässä voi käytännössä olla mahdollista havaita ainoastaan ohikulun loppuvaiheet, mutta esimerkiksi Sodankylän pohjoispuolella ilmiö voi olla sään salliessa mahdollista nähdä alusta loppuun saakka kokonaan.
Mielenkiintoisen Venuksen ylikulusta tekee se, että ilmiö toistuu kaksi kertaa peräkkäin kahdeksan vuoden välein, mutta kahden perättäisen ylikulun jälkeen tulee aina 105,5 tai 121,5 vuoden tauko.
Ylikulkuja tapahtui edellisen kerran joulukuussa vuosina 1874 ja 1882, kesäkuussa 2004 tapahtunut sekä nyt keskiviikkona 6. kesäkuuta alkava ylikulku. Tätä seuraavaa ylikulkua harvempi meistä enää koskaan tulee näkemään, sillä havaintomahdollisuutta saamme odottaa vuosien 2117 ja 2125 joulukuuhun.
Auringon tarkkailu paljain silmin on hyvin vaarallista. Monet näkyvälle valolle mustat materiaalit, esimerkiksi aurinkolasit, filmit ja muovit voivat olla todellisuudessa täysin läpinäkyviä infrapuna-alueella.
Auringon havainnointiin tulee käyttää aina riittävää silmien suojausta. Suojalaseja voi yrittää etsiä rautakaupasta, esimerkiksi tummuusasteen 14 DIN hitsauslasit soveltuvat ainakin muutaman minuutin turvalliseen Auringon tarkkailuun.
Vaihtoehtoisesti auringon kuvan voi projisoida seinälle tai valkokankaalle hieman teippiä ja sorminäppäryyttä vaativalla askartelutuokiolla. Järjestely vaatii suhteellisen pitkiä etäisyyksiä, kärsivällisyyttä ja tarkkoja sormia, mutta tarkoitukseen soveltuvan pienen peilin rakentaminen on optiikasta kiinnostuneille hyvin opettavainen kokemus.
Peilin rakentaminen vastaa idealtaan läheisesti neulanreikäkamerana tunnettua kameroiden esi-isää, mutta pienen rei’än tilalla käytämme tasaista peiliä. Peilin ei välttämättä tarvitse olla pieni pala. Peilin voi valmistaa suurempaa peiliä rikkomatta esimerkiksi peittämällä.
Valon taipuminen kapeissa raoissa tekee pienikokoisesta peilistä linssin keskittämään Auringon kuva sopivasti asetetulle varjostimelle.
Mukavia katseluhetkiä!
Lähteet:
Transit of Venus – 8 June 2004, Great Court, Trinity College Cambridge The ”Reflected Pinhole”
Using a mirror as a pinhole to produce an image of the sun
http://www2.eng.cam.ac.uk/~hemh/transit.htm
Sää meni hieman viimeksi arvioimaani viileämmäksi. Erityisesti varmaan siksi, että etenkin viime päivät ovat olleet suorastaan pilvisiä, mitä nyt välillä on aurinkokin kurkistellut. Heti kun aloin kirjoittaa tätä, alkoi sataa. On kesäkuun ensimmäinen päivä. Suomeen tunkee etelästä päin matalapaine, joka sateistaa viikonlopun. Jos siitä haluaa hyvää etsiä – onhan kyseessä koulujen päättäjäis- ja lakkiaisviikonloppu – niin ainakin halloista päästään sadepilvien tultua. Eikä tämä sään sateistuminen Suomessa suinkaan tarkoita, että joka paikassa koko ajan sataisi. Mutta jos haluaa minimoida sateen haitat omassa toiminnassa, kannattaa olla selvillä, missä sateet kulloinkin ovat ja mihin liikkuvat. Toki vaikkapa MTV3:n meteorologiesitysten sääkartoista on jo suurta hyötyä, mutta näitä esityksiä tulee sieltä TV:stä aika harvoin ottaen huomioon, miten monimuotoista sateiden elämä nopeinekin muutoksineen on.
Mainostan ja suosittelen siis sadetutkia, joiden näyttöjä voi katsoa ja tutkailla jopa aivan ilmaiseksi ajanmukaisesti varustetuilla median sääsivuilla ja viimeistään vaikka Forecan nettisivuilla. Joissakin näissä, vähän toisistaan poikkeavia tuoteita kun ovat, kannattaa huomata, mihin asti sadepilvien liike on havaittua eli todella tutkaverkoston avulla mitattua ja mistä asti tätä kuvasarjaa on täydennetty numeerisesta ilmakehämallista saadulla ennusteella satavien pilvien liikeelle. Tästä pääset Forecan sivuilla olevaan sadetutkaan: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/radext?zoom=sfi2 .
Sunnuntaina sateet ovat etelässä enää kuuroja, joskin nekin osaavat kastella. Aurinkoisempaa alkaa olla jo ainakin etelärannikolla. Toisaalta myös suuressa osassa Lappia voi olla osaksi aurinkoista, kas kun jatkuvimmat sateet jättäytyvät maan keskivaiheille. Sateessa päivälämpötilat jäävät etenkin lauantaina etelässäkin 10 asteen tuntumaan, iltapuolella etelärannikolla pästäneen vähän yli 10, ehkä 13 asteeseen. Sunnuntaina päivälämpötila on enimmäkseen 10…15 astetta, oltiin sitten missä päin maata tahansa.
Vielä alkuviikolla maan keskiosassa tulee yhä paikallisempia sateita, mutta muuten sää alkaa paitsi aurinkoiostua, pikku hiljaa myös lämmetä. Keskiviikkona etelästä saapuu paikoin runsaita sateita, joita pohjoisessa tulee vielä torstainakin. Sitten, ken elää, se näkee: ensi viikonloppuna vahvistuu orkeapaine ja sää lämpenee – varsinkin lauantaina ja sunnuntaina yli 20-asteiseksi. Kuinka paljon yli, jää nähtäväksi. Toivon, että tämä laskelma toteutuu, vaikka kyllä kesänlämpöisellä säällä olisi käyttöä jo aikaisemminkin…
Kuvan linkki: http://photozou.jp/photo/show/234473/56157441
Olen ajatellut, että koulujen päättäjäispäivänä on aina pouta, monesti aurinkoistakin. En itse asiassa muista yhtään päättäjäisjuhlaa omalta koulutieltäni enkä sen jälkeenkään, jolloin olisi satanut. Mutta muistiin ei sääasioissa kannata luottaa, varmasti niitä sateisiakin juhlia on vietetty. Ensi lauantaista ainakin tulee monelle sateinen mutta toivottavasti mukava muisto, nimittäin etelästä lähestyy silloin reipasotteinen matalapaine. Kuurosateitahan on saatu ja saadaan pitkin viikkoa, mutta lauantain sateet ovat sitä jatkuvampaa sorttia.
Puolen päivän aikaan sadealue näyttäisi kattavan ainakin Vaasa-Joensuu-linjan eteläpuolisen Suomen. Muuallakin sää on melko pilvistä ja tuulista. Päivän aikana sateet ovat liikkeessä pohjoiseen niin, että illansuussa sataa jo Oulun korkeudella. Maan keskiosassa sade tuntuu puolestaan jatkuvan koko päivän:
Lappiin sateet eivät sen sijaan vielä lauantaina yllä. Osittain sää on jopa aurinkoista: todennäköisimmin valkolakit säihkyvät auringossa Sallan ja Kemijärven lukioiden pihamaalla. Myös Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa sateet käyvät iltapäivällä vähiin ja paikoin aurinkokin voi tulla esille. Lämpötila on koko maassa kymmenen asteen vaiheilla: sateisilla alueilla hieman alle, poutaisilla ja ajoittain sateisilla hieman yli.
Mutta tuulista on koko maassa. Tuuli voi olla maan etelä- ja keskiosassa jopa vaarallisen voimakasta, joten en tiedä, ovatko ne puutarhateltatkaan kovin hyvä ratkaisu. Mahdollinen myrsky on tällä hetkellä vielä huonosti ennustettavista, mutta voitte lähipäivinä seurata tilannetta vaikkapa Forecan uudesta tuuliennusteesta, joka siis soveltuu muuhunkin kuin veneilykäyttöön.
Tällaisen ennusteen jälkeen tuntuu kornilta lähettää lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille, mutta silti: onneksi olkoon!
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok