Sään takaa

Keskipitkät sääennusteet ovat jo usean viikon ajan (näiden pikku blogieni väliset viikot) pitäneet täysin paikkansa. Jos joku luisteli taannoin talven ensi yrityksen keskellä miten sattui, oli se vain oma vika. Sääpalvelu hoiti hommansa. Jossain muualla kuin sääennusteissa on vika, kun tulevanakin talvena taas vaikka kuinka monta kertaa lumisateet ja liukkaat yllättävät tiellä liikkujat. Tiellä liikkujista voisi näin ajatella vaikka mitä.

Talvisen kylmä matalapaineenalue, joka yllemme viime torstain maissa kellahti, pitää vielä huomenna maanantaina melko hyvin pintansa, mutta iltapuolelta alkaen lounaasta työntyy jo sateita, etenkin alussa lumisateita, jotka tiistain vastaisen yön kuluessa leviävät suureen osaan maata. Sateet liittyvät lämpimämpään ilmaan, jota Suomeen virtaa. Tiistaina päivällä sateet painottuvat toisaalta Lappiin, toisaalta länsirannikolle. Lähinnä Lapissa ja Koillismaalla tiistain iltapäivälämpötila on pääosin pakkasen puolella ja sateet varmimmin  lunta. Vaikka ilmamassa on jo selvästi vaihtunut, on tiistain päivälämpötila aivan rannikkoa lukuun ottamatta vain vähän nollan yläpuolella. Se vielä maanantainen lähtötilanne vain oli sen verran kylmä.

Keskiviikon vastaisena yönä kaakosta leviää lumi- tai räntäsateita maan itäosan yli Lappiin. Keskiviikkona päivällä etelästä työntyy suureen osaan maata korkeapaineenalue. Suurimmillaan sen vaikutus Suomessa on torstaina. Päivälämpötilan nollaraja on pysähtyneenä suunnilleen linjalla Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin. Toisaalta lämpöasteita on etelässäkin vain muutama.

Viikon lopulla, perjantaista alkaen, lounaasta leviää vesisateita, joita riittää usealle päivälle. Ja ensi viikonloppuunhan osuvat ainakin Halloweenin ja pyhäinpäivän aktiviteetit. Uutta ja vanhaa kulttuurikerrostumaa.

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2671887

Lapissa on tuiskunnut tänään lunta. Jo aamu yhdeksältä Kittilän Pokassa oli uutta lunta lähes 20 cm.  Länsi-Lapista sateet ovat jo väistyneet, mutta idässä lunta pyryttää iltaan asti. Pohjoiseen ei ole enää kesärenkailla asiaa. Talvirenkaiden vaihtaminen on ajankohtaista myös etelässä. Loppuviikolla luvassa on pakkasta koko maahan ja ehkä myös lumikuuroja. Toivon, ettei talvi yllätä tänä vuonna ketään!

Liikenneviraston kelikameroista voi käydä kurkistamassa miten lumiseksi maisema on Lapissa muuttunut.

Juhannuksesta on kulunut jo neljä kuukautta, ja kahden kukauden päästä on joulu. Pyhäinpäivän viikonloppuun on kaksi viikkoa, jo viikon päästä kesäaika vaihtuu talviajaksi. Tässä vähän yleistä ajastaikaa, itse kukinhan laittaa omaan kalenteriinsa sitten ne omat aikomuksensa. Sään iso muutos on pian käsillä, joten sinne almanakkaan kannattaa saada jo lähipäiville tilaa ainakin talvirenkaiden vaihdolle – ainakin, jos haluaa ensi viikonlopun ajelut ottaa varman päälle. Voihan toisaalta käydä niinkin, ettei maanteillä ole, mikä jäätyä, mutta kosteutta on nyt pohjalla aika lailla, jos on jäänyt huomaamatta.

Viimeaikaiset blogini ovat koskeneet enemmän tai vähemmän ns. keskipitkiä sääennusteita, joiden pääsanoman olen kulloinkin myös kirjoittanut auki. Kuka tahansa, joka muistaa äskeisestä säästä oikeasti mitään, voi käydä toteamassa, että nehän ovat menneet omassa lajissaan ja mittakaavassaan jokseenkin nappiin. Ja tässä taas ennustetta arvioitavaksi:

Sää muuttuu kylmemmäksi, mutta maanantai on poutapäivä, verrattain selkeäkin, mitä nyt aamulla voi vielä etelärannikolla yöllisten sateiden rippeitä olla. Tosin Pohjanmaan rannikko voi saada meren aiheuttamia vähäisiä lumi- tai räntäkuuroja. Korkeapaine tähän Suomen ylle siis tulla poksahtaa maanantaiksi. Jo tiistaina se häipyy itään ja varsinkin maan etelä- ja keskiosan yli liikkuu paikallisia vesi- tai lumisateita itään. Maanantain päivälämpötila jää etelässäkin enimmäkseen vähän 5 asteen alapuolelle ja päivälämpötilan nollaraja on Pohjois-Pohjanmaalla. Tiistaina maan lounaisosan päivälämpötila on 5…7 astetta.

Viikon huomattavin säätapahtuma on keskiviikkona Lapin yli itäkaakkoon liikkuva voimakas matalapaine ja sen perässä tapahtuva sään selvä kylmeneminen, suorastaan talvistuminen kylmine tuulineen ja ainakin paikallisine lumisateineen. Keskiviikon matalapaine antanee lunta lähinnä Lapiin, mutta mikä ettei sen jälkipuolen kuurosateet voisi ehtiä lumeksi jo vähän etelämpänäkin.

Ainakin seuraavan viikon alkupuolelle asti Suomessa on niin kylmää, että kaikki mahdollinen sade tulee käytännössä lumena, ja avoin meri pyrkii lisäämään sademääriä rannikolla. Varsinaiset matalapaineet suurine sadealueineen meiltä näyttäisivät puuttuvat, mutta eiköhän pienempiäkin sateita riitä saamaan maata valkoiseksi muuallakin kuin Lapissa. Päivien ylimmät lämpötilat laskevat etelässäkin tasolle pari kolme lämpöastetta, ja öistä tulee jopa usean asteen pakkasöitä.

Eli nyt saadaan taas tarkkaan seuraten itse kukin todeta, pitävätkö sääennusteet paikkansa ja onko niistä hyötyä.

Kuvan linkki: http://2.bp.blogspot.com/_cP3Pd1BRVXc/Sow6EGfnWRI/AAAAAAAADzE/fH2leqCbGoc/s400/100_5846.JPG

Ikkuna oli jo suljettava, tuulettamiset on pätkittävä, sen verran raakaa tuntuu syysilma jo olevan. Ajatus kiertää vaatevarastoissa: mitähän aamulla pitäisikään jo olla päällä, jottei turhaan altistu syysflunssille. Lyhythihaiset paidat odottavat vielä asettumista talvisäilöön, vieläköhän kuvittelen niitä tänä syksynä pitäväni? Lokakuun puolivälissä keskimääräinen päivän ylin lämpötila on Etelä-Suomessa (Vantaa ja Turku) 9 ja yölämpötila 3 astetta. Kaikkein lämpimimmät kelit antavat jopa lähellä 14 astetta olevia päivälämpötiloja.

Juuri kohta Pohjois-Lappiin puskee idästä jopa lumisateita, sen verran kylmää ilmamassa etenkin pohjoisessa juuri nyt on. Ilma kuitenkin lämpenee jo lähipäivien kuluessa. Ja tähänpä liittyy jälleen sateita. Niitä leviää maan lounaisosaan jo maanantai-illaksi, ja varsinkin tiistain vastaisena yönä sataa yleisesti. Tiistain kuluessa sateet painottuvat pohjoiseen, illalla etelässä voi pilvipeitekin jo rakoilla. Nämä alkuviikon sateet liittyvät matalapaineeseen, joka liikkuu suunilleen Pohjanlahtea pitkin pohjoiskoiliseen.

Keskiviikkona etelästä leviää sadealue tällä tietoa etenkin maan itäosaan, toisaalta Pohjois-Suomi saa uusia sateita lounaasta. Torstaina Suomeen ulottuu korkeapaineenselänne etelästä. Päivälämpötila on etelässä n. 10 astetta, Luoteis-Lapissa on heikkoa pakkasta.

Lämpimintä ilma on etenkin maan etelä- ja itäosassa perjantaina ja lauantaina, jolloin perjantaina sateita liikkuu Lapin yli koilliseen, lauantaina hieman eteläisempää reittiä itään. Etelässä ja idässä on siis mahdollisuus paitsi melkio aurinkoiseen säähän, myös  yli 10 asteen päivälämpötiloihin. Jo sunnuntaina sataisi myös etelässä. Maanantaina 22.10. alkava alkuviikko toisi meille korkeapaineen, muttei erityisen lämmintä sätä.

Esitän keskipitkän tietokone-ennusteen pääpiirteitä, jotta jokainen voi sitten katsoa, onko näistä hyötyä. Uskaliasta ehkä, mutta pari viimeistä vastaavaa on mennyt aika lailla hyvin.

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/kellerkind/6336768165/sizes/z/in/photostream/

 

Viime päivinä Länsi-Suomesta, viimeksi Pohjanmaan jokien alueelta, on lähtenyt oikea tulvauutisten tulva. Ja nyt tulviikin oikeasti. Ihan joet. Joillekin tulvapelloille pääsee parhaiten veneellä, uutiskuvat todistavat tämän. Ja monet ovat ne pellot, joilta oli määrä puida viljaa tai öljykasveja, mikä ei siis vieläkään ole ollut mahdollista. Eräskin Perniöstä minulle soittanut maanviljelijä kertoi, kuinka maa on jo ennestään niin märkää, ettei se ime vettä, ja kun siihen päälle tulee vaikka vain jokunen milli uutta vettä, pahenee tilanne heti. Kaikki vesi kun joko virtaa tai jää paikalleen kasvattamaan lätäköitä. Eikä vain peltoja, vesi saartaa jo asutustakin.

Pari äskeistä matala paineen ylikulkua ovat antaneet vettä nimenomaan lännessä laajoilla alueilla useita kymmeniä millimetrejä. Eivätkä nämä vesiryöpyt suinkaan olleet syksyn ensimmäisiä, esim. sunnuntaina 23.9. tuli, tosin eniten vähän näitä viime sateita idempänä, vettä yleisesti yli 30 milliä vuorokaudessa ja Mäntsälässä jopa 46,7 mm. Sunnilleen saman suuruusluokan sateita on siis saatu viime perjantain maissa Lounais- ja Länsi-Suomessa. Matalapaine on edelleen Suomessa, sen keskus on Merenkurkun paikkeilla ja matalapaine pysyttelee vielä sunnuntaina lähes paikallaan. Etelä- ja Itä-Suomen sää muuttunee sunnuntaiksi lauantaita pilvisemmäksi ja sadekuuroisemmaksi, mikä samalla johtaa päivälämpötilan laskuun joillain asteilla.

Maanantain vastaisena yönä matalapaineen keskus jo liikkuu Selkämeren rannikkoa hipoen etelään ja maanantaina päivällä Suomenlahtea pitkin itään. Samalla matalapaineenalue venyy kohti pohjoista niin, että se repii idästä uusia sateita Lappiin. Vähintään sadekuuroja saadaan toki missä päin maata tahansa. Matalapaineen reitistä johtuen Etelä-Suomessa voi ilmetä varsin jatkuvaakin sadetta.

Tiistaina tätä matalapainepesää pyörittää uusi, Suomen eteläpuolitse Riianlahden tasalla itään liikkuva matalapaine. Jossain Moskovan tienoilla, laajasti puhuen, se kohtaa toisen, Mustalta mereltä lähteneen matalapaineen, ja yhdessä nämä ottavat suunnan kohti Kuolan niemimaata. Saa nähdä, ulottuvatko sateet torstain maissa idästä itärajalle Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin. Jos, niin siinä on periaatteessa myös syksyn ensimmäisen räntäsateen mahdollisuus.

Joka tapauksessa tämä tapahtumasarja siirtää matalapaineenaluetta kokonaisuutena idemmäs, jolloin Suomeen virtaa varsinkin torstaina pohjoisluoteesta viileämpää ilmaa. Sää poutaantuu ja selkenee lännestä alkaen, mutta idässä voi tulla vesikuurojen ohella räntäkuuroja. Tuulen heiketessä yölämpötila laskee selvästi, ja varsinkin perjantaita vasten yöllä lämpötila saattaa yllättävän etelässäkin laskea selkeässä säässä nollan vaiheille.

Aurinkoa näyttäisi olevan tiedossa erityisesti perjantaille, mutta jo heti lauantaista alkaen alkaa lännestä lähestyä matalapaineita. Näin se siis menisi, jos tieteen viimeinen sana ottaisi toteutuakseen.

 

Kuvan linkki: http://de.fotopedia.com/items/flickr-2838493512

Syksy jatkuu meillä yhä keskimääräistä lämpimämpänä, eikä vielä suurta uhkaa yöpakkasista ja kuurasta ole ainakaan lähiöinä olemassa. Useimmiten kuitenkin lokakuun loppuun mennessä paikallista kuuraliukkautta alkaa jo esiintyä ja siksi on ehkä hyvä vähän etukäteen pohdiskella kuuran syntymisen periaatetta.

Kuuratilanteessa jäätä syntyy ”tyhjästä”

Kuuran syntyminen on luonnon taikuutta, silmänkääntötemppu, jossa jäätä syntyy tyhjästä tien pinnoille, puun oksiin ja esimerkiksi auton tuulilasiin. Luonto käyttää ilmiössä hyväksi veden eri olomuotoja. Ilmakehän kaasuista vesi on ainoa, joka pystyy esiintymään maapallon lämpöoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa: Kiinteänä, nesteenä ja kaasuna. Luonnon taikatempussa ilman näkymätön vesihöyry tiivistyy suoraan jääksi tienpinnalle. Tämä silmänkääntötemppu onnistuu useimmiten yllättämään autoilijat lähes täydellisesti. Tarvitaan vaan riittävän kosteaa ilmaa alueella, jossa tienpinnat ovat pakkasenpuolella.

Kastepistelämpötila

Kastepistelämpötila on oikeastaan ainoa suure, jolla voidaan arvioida kuuran syntyä. Siksi on vähän sääli, että kastepistelämpötila ei ole kovin yleisesti tunnettu suure.  Mikä tämä kastepistelämpötila sitten oikeasti on?

Lämpimään ilmaan mahtuu näkymätöntä vesihöyryä enemmän kuin kylmään ilmaan. Laskemalla ilman lämpötilaa riittävästi siinä oleva näkymätön vesihöyry aina lopulta tiivistyy. Juuri tätä lämpötilaa, jossa ilman näkymätön kosteus tiivistyy, kutsutaan kastepistelämpötilaksi (Td). Saattaa aluksi kuulostaa vähän vieraalta, mutta ilmalla voidaan ajatella olevan aina kaksi lämpötilaa. Toinen on se normaali lämpötila, jonka kaikki tietävät. Toinen on salainen lämpötila, kastepistelämpötila, jonka tietää vain hyvin harva. Meteorologisessa mielessä tämä salainen kastepistelämpötila on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi. Se kuvastaa paitsi ilman kosteussisältöä, myös sitä kuinka paljon ilmaan on ladattu piilevää energiaa. Ennen kaikkea se kertoo juuri sen, kuinka paljon ilman pitää jäähtyä, että näkymätön vesihöyry tiivistyy näkyväksi vedeksi. Vesi nimittäin muuttuu aina näkyväksi, kun ilman lämpötila jostain syystä jäähtyy samaksi kuin ilman kastepistelämpötila. Mikäli sitten kosteuden tiivistyessä ollaan pakkasenpuolella, näkymätön vesihöyry tiivistyy suoraan jääksi.

Kuuran synnyn edellytykset

Kosteus alkaa tiivistyä tienpinnoille aina, kun tienpinta on kylmempi kuin ilman kastepistelämpötila. Mikäli tienpinta on tällöin pakkasenpuolella, syntyy kuura. Jos tienpinta on plussan puolella, vastaavassa tilanteessa syntyy vain kastetta. Kylmä tienpinta pyrkii aina jäähdyttämään pinnan lähellä olevaa ilmaa tienpinnan lämpöiseksi. Mikäli kastepistelämpötila on korkeampi kuin tienpinnan lämpötila, jäähtyy ilma kastepistelämpötilaan ja näin ilman kosteus tiivistyy.

Tyypillisiä tilanteita kuuran synnylle

Kaikkein yleisemmin kuuraa syntyy pakkasjakson jälkeen sään lauhtumisen yhteydessä. Tällöin ilma lauhtuu nopeammin kuin tienpinta ja uuden lauhemman usein mereltä saapuvan ilman kastepistelämpötila on lauhtumisen alkaessa selvästi korkeampi kuin tienpinnan lämpötila. Tämä on tyypillistä vasta talven alettua.

Kuuraa syntyy usein myös matalapaineiden ja sateiden välissä, kun sää tilapäisesti selkenee ja tienpinnat ehtivät pakastua.  Tästä on usein kyse loppusyksyn kuuratilanteissa. Erityisesti kuuraa voi syntyä, kun lämpötila vaihtelee vähän nollan molemmin puolin.

Autoilijan on hyvä seurata pilvisyyden muutoksia

Loppusyksystä on kuuran muodostuksen kannalta hyvä seurata pilvisyyden muutoksia. Sään selkeneminen ennen pimeän tuloa tai sen aikana merkitsee usein tienpintojen nopeaa kylmenemistä. Loppusyksyllä se usein tarkoittaa tienpintojen painumista pakkasen puolelle.  Mikäli ilma tällöin virtaa lännen tai etelänpuolelta, on ilmassa usein riittävästi kosteutta kuuran synnylle. On myös hyvä muistaa, että selkeässä säässä maanpinta voi olla pakkasenpuolella vaikka ilma olisikin asteen pari plussan puolella. Idän ja pohjoisen puoleisilla tuulilla puolestaan ilma yleensä kuivuu (virtaavassa ilmassa kastepistelämpötila on huomattavan alhainen) eikä pakkasesta huolimatta kuura synny yhtä helposti.  Toisaalta tällöin on syytä huomioida, että mahdollisesti satanut vesi voi helposti jäätyä tienpinnoille.