Syksy jatkuu meillä yhä keskimääräistä lämpimämpänä, eikä vielä suurta uhkaa yöpakkasista ja kuurasta ole ainakaan lähiöinä olemassa. Useimmiten kuitenkin lokakuun loppuun mennessä paikallista kuuraliukkautta alkaa jo esiintyä ja siksi on ehkä hyvä vähän etukäteen pohdiskella kuuran syntymisen periaatetta.
Kuuratilanteessa jäätä syntyy ”tyhjästä”
Kuuran syntyminen on luonnon taikuutta, silmänkääntötemppu, jossa jäätä syntyy tyhjästä tien pinnoille, puun oksiin ja esimerkiksi auton tuulilasiin. Luonto käyttää ilmiössä hyväksi veden eri olomuotoja. Ilmakehän kaasuista vesi on ainoa, joka pystyy esiintymään maapallon lämpöoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa: Kiinteänä, nesteenä ja kaasuna. Luonnon taikatempussa ilman näkymätön vesihöyry tiivistyy suoraan jääksi tienpinnalle. Tämä silmänkääntötemppu onnistuu useimmiten yllättämään autoilijat lähes täydellisesti. Tarvitaan vaan riittävän kosteaa ilmaa alueella, jossa tienpinnat ovat pakkasenpuolella.
Kastepistelämpötila
Kastepistelämpötila on oikeastaan ainoa suure, jolla voidaan arvioida kuuran syntyä. Siksi on vähän sääli, että kastepistelämpötila ei ole kovin yleisesti tunnettu suure. Mikä tämä kastepistelämpötila sitten oikeasti on?
Lämpimään ilmaan mahtuu näkymätöntä vesihöyryä enemmän kuin kylmään ilmaan. Laskemalla ilman lämpötilaa riittävästi siinä oleva näkymätön vesihöyry aina lopulta tiivistyy. Juuri tätä lämpötilaa, jossa ilman näkymätön kosteus tiivistyy, kutsutaan kastepistelämpötilaksi (Td). Saattaa aluksi kuulostaa vähän vieraalta, mutta ilmalla voidaan ajatella olevan aina kaksi lämpötilaa. Toinen on se normaali lämpötila, jonka kaikki tietävät. Toinen on salainen lämpötila, kastepistelämpötila, jonka tietää vain hyvin harva. Meteorologisessa mielessä tämä salainen kastepistelämpötila on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi. Se kuvastaa paitsi ilman kosteussisältöä, myös sitä kuinka paljon ilmaan on ladattu piilevää energiaa. Ennen kaikkea se kertoo juuri sen, kuinka paljon ilman pitää jäähtyä, että näkymätön vesihöyry tiivistyy näkyväksi vedeksi. Vesi nimittäin muuttuu aina näkyväksi, kun ilman lämpötila jostain syystä jäähtyy samaksi kuin ilman kastepistelämpötila. Mikäli sitten kosteuden tiivistyessä ollaan pakkasenpuolella, näkymätön vesihöyry tiivistyy suoraan jääksi.
Kuuran synnyn edellytykset
Kosteus alkaa tiivistyä tienpinnoille aina, kun tienpinta on kylmempi kuin ilman kastepistelämpötila. Mikäli tienpinta on tällöin pakkasenpuolella, syntyy kuura. Jos tienpinta on plussan puolella, vastaavassa tilanteessa syntyy vain kastetta. Kylmä tienpinta pyrkii aina jäähdyttämään pinnan lähellä olevaa ilmaa tienpinnan lämpöiseksi. Mikäli kastepistelämpötila on korkeampi kuin tienpinnan lämpötila, jäähtyy ilma kastepistelämpötilaan ja näin ilman kosteus tiivistyy.
Tyypillisiä tilanteita kuuran synnylle
Kaikkein yleisemmin kuuraa syntyy pakkasjakson jälkeen sään lauhtumisen yhteydessä. Tällöin ilma lauhtuu nopeammin kuin tienpinta ja uuden lauhemman usein mereltä saapuvan ilman kastepistelämpötila on lauhtumisen alkaessa selvästi korkeampi kuin tienpinnan lämpötila. Tämä on tyypillistä vasta talven alettua.
Kuuraa syntyy usein myös matalapaineiden ja sateiden välissä, kun sää tilapäisesti selkenee ja tienpinnat ehtivät pakastua. Tästä on usein kyse loppusyksyn kuuratilanteissa. Erityisesti kuuraa voi syntyä, kun lämpötila vaihtelee vähän nollan molemmin puolin.
Autoilijan on hyvä seurata pilvisyyden muutoksia
Loppusyksystä on kuuran muodostuksen kannalta hyvä seurata pilvisyyden muutoksia. Sään selkeneminen ennen pimeän tuloa tai sen aikana merkitsee usein tienpintojen nopeaa kylmenemistä. Loppusyksyllä se usein tarkoittaa tienpintojen painumista pakkasen puolelle. Mikäli ilma tällöin virtaa lännen tai etelänpuolelta, on ilmassa usein riittävästi kosteutta kuuran synnylle. On myös hyvä muistaa, että selkeässä säässä maanpinta voi olla pakkasenpuolella vaikka ilma olisikin asteen pari plussan puolella. Idän ja pohjoisen puoleisilla tuulilla puolestaan ilma yleensä kuivuu (virtaavassa ilmassa kastepistelämpötila on huomattavan alhainen) eikä pakkasesta huolimatta kuura synny yhtä helposti. Toisaalta tällöin on syytä huomioida, että mahdollisesti satanut vesi voi helposti jäätyä tienpinnoille.
Tosi petollista on jo nyt kun on märkää ja lehdet on tiellä …itse meinasin ajaa ojaan koska lehdet liukastuttavat hurjasti …kunhan on pudonneet puusta muut lehdet niin haravoin tien kurvit ja mäet …
Kiitoksia erittäin mielenkiintoisesta artikkelista! Kastepiste on aina vähän ollut minulle vähän tuntemattomampi käsite enkä ole koskaan sitä tajunnut mutta tämä teksti taas avarsi vähän mieltä :)
Otsikkoa ”Tilanteita kuuran syntymiselle” seuraavan kappaleen toisen lauseen alussa olevan verbin ”jäähtyy” paikalla pitäisi kai olla verbi ”lauhtuu” tai ”lämpenee” tai muuten sanoma menee yli ymmärryksen.
Kiitos Kari! Erittäin oleellinen huomautus, juuri näin :) Korjasin oikean sanan jo tekstiin. Täytyy ilmeisesti lukaista itsekin vielä läpi, mitä oikein on tullut kirjoteltua. Täytyy myöntää, että loppuvaiheessa oli jo vähän väsymystä ilmassa…
Varmaan itse kukin olisi väsynyt noin ison huurteisen jälkeen:)
Hyvä kirjoitus. Tämäkö on sitä niin sanottua fysikaalista kemiaa?
Petri, miksi et enää tee päivän säätä maikkarin uutisiin?! Olit paras, varmaan muutkin kuin minä ilahtuisivat paluustasi. Onneksi on vielä edes Pekka, mutta ei Pekkakaan sinua korvaa, näitä miinoja ja alekseja ei viitsi edes katsoa. Olit siis paras sekä esiintyjänä että ennustajaukkona – säätiedemies!
Terve!
Pystytkö Petri yhtään valaseen, että onko tulossa lähiaikoina (3 vkon sisällä) kylmempiä ilmamassoja Suomea kohden?
Ei malta enään odottaa, että nämä lämpimät ilmamassat väistyy.
Kiitos erinomaisen havainnollisesta ja informatiivisesta kirjoituksesta!