Sääpäiväkirjoista tulevaan helleaaltoon

Julkaistu

Oli vuosi 1998, kun eräs kasvuikäinen poika kävi vielä ala-astetta. Biologian ja maantiedon tunnilla saimme kerran tehtäväksemme kirjata viikon ajan säähavaintoja, joihin tuli merkitä mm. iltapäivän lämpötila, säätyyppi, tuulen suunta ja sen arvioitu nopeus. Tehtävä osoittautui niin mieluisaksi, että sääpäiväkirjan pitäminen venyikin allekirjoittaneella viikon sijasta kuuden vuoden mittaiseksi harrastukseksi. Vähitellen mukaan tuli myös muita tutkittavia suureita, kuten sademäärä, päivän alin ja korkein lämpötila, veden lämpötila ja pilvisyyden määrä.

11-kesäisenä hankin viikkorahoillani digitaalisen lämpömittarin, joka tallensi päivän ylimmän lämpötilan. Tuulen nopeus ja suunta minun oli arvioitava itse, ja käytin siihen yksinkertaista boforiasteikkoa (0-12). En tiedä, olivatko sademäärähavainnot kovinkaan valideja, kun omatekoinen amatöörisademittari sijaitsi kahden pihakoivun läheisyydessä. Talvisin puolestaan iskin hankeen puukapulan, joka mittasi lumensyvyyttä 70 senttimetriin saakka. Erään helmikuun lumisateet yllättivät kuitenkin runsaudellaan, ja asteikko ylittyi. Apuvälineitä tarvittiin.

Säähavaintoja heinäkuulta v. 1999
Säähavaintoja heinäkuulta v. 1999

Harmittaa, kun säähavaintoharrastus päättyi vuoteen 2004. Musiikki, urheilu ja kaverit veivät mennessään, ja toisaalta digitaaliset säähavainnot yleistyivät kovaa vauhtia. Jälkikäteen ajateltuna olen enemmän kuin tyytyväinen, että minulla on kotipaikkakuntani säähavaintoja kuuden vuoden ajalta. Viime viikkojen koleina kesäpäivinä oli kiva pläräillä vanhoja säävihkosia läpi ja katsella, kuinka joskus olen samaan aikaan kesäkuusta kirjannut 30 asteen lukemia ja voimakkaita ukkosia. Erityisesti mieleen on jäänyt eräs heinäkuinen päivä: 5.7.2002 keskisenkin Suomen yli pyyhälsi Unto-myrsky, jota edelsi hyvin kosteannihkeä ja kuuma iltapäivä. Tällöin pahimmat syöksyvirtaukset olivat itäisessä Suomessa ilmeisesti 40-50 m/s, mutta kyllä puita kaatui lännempänäkin. Ukkosen jyrinä oli rajua monta tuntia ja kaatosade taukoamatonta. Havaitsin myös mahdollisesti pienen trombin alun. Tai lopun.

10496184_10204384654239825_3006054823755851405_o
Säähavaintoja vuodelta 2002.

Oletko sinä pitänyt sääpäiväkirjaa ja millaisia havaintoja olet tehnyt? Onko jokin sääpäivä erityisesti jäänyt mieleesi havaintoja tehdessäsi?

Suursäätila muuttuu – helteet puskevat Suomeen

Sääpäiväkirjoista suursäätilaan ja Suomen säähän. Suursäätila muuttuu vihdoin Euroopassa: Pohjois-Atlantille on muotoutumassa matalapaine ja Venäjälle korkeapaine viikonlopun aikana. Suomeen ilmavirtaukset käyvät jatkossa siis etelästä aina Välimereltä saakka. Jo lauantaina voi lännessä mennä helleraja rikki, mutta laajemmin sunnuntaina. Aluksi sää näyttää melko aurinkoiselta, mutta Suomen länsipuolella vaaniva matalapaine voi melko piankin puskea sateita ja ukkosia läntiseen Suomeen – ehkä tämä lienee enemmänkin vasta ensi viikon asiaa. Lämmin mutta epävakainen säätyyppi näyttäisi pysyttelevän Suomen yllä myös ensi viikolla, mikä mahdollistaisi jälleen toukokuun lopun kaltaiset rajut ukonilmat.

Viikonvaihteessa Suomeen virtaa helleilmamassaa etelästä. Kuvan 850 hPa:n lämpötiloja, joihin voi selkeässä ja heikkotuulisessa säässä lisätä n. 17 astetta heinäkuun alussa. (Kuva: ECMWF/GFS/Foreca)
Viikonvaihteessa Suomeen virtaa helleilmamassaa etelästä. Kuvassa 850 hPa:n lämpötiloja, joihin voi selkeässä ja heikkotuulisessa säässä lisätä n. 17 astetta heinäkuun alussa. Kuvassa eurooppalaisen ja amerikkalaisen mallin näkemys ilmamassalämpötiloista ensi viikon alkupuolella – hellettä pukkaa siis (Kuva: ECMWF/GFS/Foreca)

Ps. Tiesitkö muuten, että voit tarkkailla menneen päivän, viikon tai vaikka kuukauden kylmintä, lämpimintä ja sateisinta paikkakuntaa Forecan Säätriviasta. Suosittelen!

Vuoden 2013 sää kuvin

Julkaistu

Lohikäärmettä metsästämässä (kalastamassa) kesäkuussa

Perustimme viime toukokuussa Forecalle Instagram-tilin* [@forecaweather), johon ryhdyimme keräämään valokuvia säästä ja säähän liittyvistä asioista. Kun Markus viimeisimmässä blogikirjoituksessaan analysoi viime vuoden sääilmiöitä, niin minä puolestani selailin Forecan Instagram-kuvia.

Ajatukseni siirtyivät kesään, syksyyn ja alkutalveen. Harmaana, sateisena tammikuun päivänä on mukava muistella, millaisessa säässä viime vuotta vietettiin. Kuva-analyysini viime vuoden säästä ei ole tieteellinen. Pikemminkin voisin kuvailla metodiani tunteelliseksi.

Alkukesä oli yllättävän lämmin. Jo kesäkuun alkupuolella lapset leikkivät vesileikkejä.

 

Kesällä oli myös paljon pilviä, niin pouta- kuin ukkospilviäkin.

Olimme etukäteen sopineet, että kaikki kuvat eivät saa olla pilvistä, mutta minkäs meteorologi pilvilleen voi.

Pilvet kun ovat meteorologiassa niin kovin tärkeitä.

 

 

 

maallamerellailmassa

Kesää vietettiin maalla, merellä ja ilmassa. Ulkona vietettiin aikaa ystävien tai perheen parissa, kotimaassa ja ulkomailla.

Aurinko nousi ja laski usein.

Screen Shot 2014-01-07 at 7.07.25 PM

 

 

lumiukkoSyksykin oli leuto, ja lunta on saatu odottaa Etelä-Suomessa pitkään. Alkutalvi ja tammikuu ovat olleet harmaita. Tuntuu, kuin olisimme pilvessä aivan koko ajan. Ainoat lumet täällä Helsingissä löytyvät kauppojen ikkunoista.

Mutta nyt, ehkä jo tulevana viikonloppuna, lunta saattaa tulla myös Etelä-Suomeen ihan rannikolle asti. Kylmää ainakin pitäisi olla.

Kaikki tämän blogikirjoituksen kuvat ovat nähtävissä myös Forecan Instagram-tilillä. Forecan Instagram-tiliä voi seurata osoitteessa: @forecaweather

*Instagram on maksuton kuvien ja videoiden jakamissovellus, jota voi käyttää Apple iOS- ,  Android- ja Windows-laitteissa. Käyttäjät voivat ladata kuvia tai videoita palveluun ja jakaa niitä. Käyttäjät voivat myös katsoa seuraamiensa Instagram-tilien jakamia julkaisuja, kommentoida niitä ja tykätä niistä.

Kesän viettoa somessa, twiit, twiit

Julkaistu
Ukkospilvi, Järfälla Stockholm #forecaweather
Ukkospilvi, Järfälla Stockholm
#forecaweather

Kyllä kesällä on mukavaa. Aivan niin mukavaa, että me forecalaiset perustimme Instagram-tilin, johon lataamme kuvia kesästä, sääilmiöistä ja kesänvietosta.

On tosi kivaa katsella kollegoiden kuvia, koska osumme aika harvoin kaikki saman kahvipöydän ääreen kuulumisia vaihtamaan. Meteorologit (kotoisasti metkut) tekevät vuorotyötä. Osa metkuista tekee sääennusteita Maikkarilla, osa Forecan Ruotsin-toimistossa ja loput täällä Forecan toimistossa Espoossa. Instagram-tilin kautta voimme jakaa kesäkokemuksia toisillemme ja vaikka koko maailmalle. Forecan Instagram-tiliä voivat myös muut käydä katsomassa, ja nykytrendejä seuraten kuvia voi käydä myös tykkäämässä.

Forecan Instagram-tilille ladatuista kuvista näkee, kuinka sää vaikuttaa moneen, ja kuinka monelta kantilta säätä voi katsella tai kuvata. Sovimme heti alkuun, että Instagram-tili ei saa täyttyä pelkästään pilvikuvista, vaikka etenkin metkut niistä niin kovin tykkäävät, ja ovathan pilvet tärkeitä säätä ennustettaessakin. No, kyllä sieltä Instagram-tililtä pilviäkin löytyy niin maalta, mereltä kuin ilmasta kuvattuina.

Forecan Instagram-tili #forecaweather
Forecan Instagram-tili #forecaweather

Sosiaalinen media (some) on näinä päivinä kovin tapetilla. Forecaa voi seurata myös Twitterissä ja Facebookissa. Facebookissa aktivoidumme tehokkaammin vasta lomien jälkeen. Tällä hetkellä aika kuluu säitä ennustaessa.

Forecan yli kaksivuotiasta Sään takaa -blogia seuraa säännöllisesti moni uskollinen lukija. Mutta tiedättekö, että Forecalla on blogi myös ruotsin kielellä? Ruotsin-toimistomme metkut kirjoittavat Väderguiden-blogissa myös kiinnostavia sääasioita. Mitkä sääasiat sinua kiinnostavat?

Foreca somessa: Blogit: blogi.foreca.fi ja blogg.foreca.se

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Foreca Facebookissa: Foreca Suomi (suomenkielinen), Foreca Sverige (ruotsinkielinen), Foreca (englanninkielinen)

Tall Ships Race Helsinki: Götheborg #forecaweather
Tall Ships Race Helsinki: Götheborg #forecaweather

Ja se Instagram-tili, jossa voi tutustua forecalaiseen kesätunnelmaan: http://instagram.com/forecaweather

Instagramista:  Instagram on maksuton kuvien ja videoiden jakamissovellus, jota voi käyttää Apple iOS- ja Android-laitteissa. Käyttäjät voivat ladata kuvia tai videoita palveluun ja jakaa niitä kaverien kanssa. He voivat myös katsoa kaveriensa Instagramissa jakamia julkaisuja, kommentoida niitä ja tykätä niistä. Instagramia voi käyttää myös web-selaimella kuvien katseluun ja Instagram-tilien selailuun. Kuvien ottamista varten tarvitaan kännykkäsovellutukset.

 

Kesä tulee! Purjeet paukkuu!

Julkaistu
Enemmän Petriä, vähemmän sadetta lauantaina ja sunnuntaina Venemessuilla, kuva Tiina Asula
Enemmän Petriä, vähemmän sadetta lauantaina ja sunnuntaina venemessuilla, kuva Tiina Asula

Helsingin venemessut ovat varma kevään tai jopa jo kesän merkki.  Mitä kaikkea nämä valoisat vuodenajat voivat tuoda tullessaan:  meriseikkailuita, jänniä saaria, viimaisia väyliä ja uusia mantereita. No, ei kai sentään uusia mantereita, mutta kaikkea kivaa kevät ja kesä tuovat niin maakravuille kuin merenkävijöillekin.

Ainakin kevät tuo Forecan uudistetut veneilysäätiedot, joita Forecan päämeteorologi Petri Takala esittelee kahdella tunnin pituisella luennolla venemessuilla Helsingissä. Sääluennolla ei keskitytä pelkästään veneilysäähän, vaan Petri valottaa säänennustamista aivan yleisestikin.

Viime vuonne olin itsekin Petrin luentoa kuuntelemassa. Sääluento oli yleisömenestys, eikä istuinpaikkoja riittänyt kaikille. Minullekin, joka ei-meteorologina työskentelen sääpalvelufirmassa, Petrin luennossa oli paljon uutta. Nyt viimeinkin muistan ja tiedän, missä on matalapaine, jos seison selkä tuuleen.  Tiedätkö sinä?

Foreca.fin nettisivujen veneilysääpalveluita on uudistettu viime vuoden aikana paljon. Yleisen säätietoiskun lisäksi Petri havainnollistaa, miten esimerkiksi juuri Forecan websivujen veneilysäästä saa enemmän irti.

Puuskatuuli ennuste riskirajoineen Foreca.fissä.
Puuskatuuliennuste riskirajoineen Foreca.fissä.

Tule kuulemaan. Et varmasti pety.

Petri Takala luennoi ohjelmalavalla hallissa 3 lauantaina 9.2. ja sunnuntaina 10.2. klo 13

Olympiapurjehduksesta ja säästä

Julkaistu
Max Salminen ja Martin Gahmberg mitaliseremonian jälkeen.

Palataan vielä olympialaisiin ja purjehdukseen. Suomen olympiapurjehdustiimin meteorologi Martin Gahmberg kertoo, millaista Weymouthissa oli.

Miten helppoa tai vaikeaa sään ennustaminen Weytmouthissa oikeastaan oli?

– Neljä vuotta sitten tuntui, että Weymouth on todella vaikea paikka ennustaa. Tuuliolosuhteet sekä merivirrat muuttuivat nopeasti, eikä meillä ollut lainkaan selvää kuvaa siitä, että miksi ja miten. Tärkeintä on ollut se, mitä neljän vuoden aikana treenileireillä ja kisoissa on opittu. Sitä kautta teimme empiirisiä teorioita erilaisista olosuhteista. Loppujen lopuksi tuntui siltä, että homma oli hyvin hanskassa.

Olympialaisten aikana oli ihan loistava sää. Ennen kisoja oli kokonainen viikko korkeapainetta ja tosi heikkoja tuulia. Mutta kisojen aikana tuulta oli ihan sopivasti ja oli kuitenkin suhteellisen aurinkoista. Eli sää ei ollutkaan ihan sitä tyypillistä Englannin perussäätä sateineen ja tuulineen.

Kuinka hyvin sääennustemallit pitävät paikkansa? 

– Useimmiten suhteellisen hyvin. Kisojen aikana oli vain muutama aika vaikeasti ennustettava päivä. Tärkeintä oli oma kokemus siitä,  että miten tuulet käyttäytyvät pienessä mittakaavassa eri olosuhteissa yhdistettynä säämallien ennustuksiin, koska ratapurjehduskisat käydään pienellä alueella.

Se, että meillä oli käytössä ”oma” Foreca-malli antoi kyllä lisää itseluottamusta sekä minulle että purjehtijoille. Tykkään käyttää mahdollisimman montaa eri mallia, joten oli tosi hyvä, että käytössäni oli myös Foreca-ETA sekä ECMWF -malli, jotka ovat stabiileja ja luotettavia sääennustemalleja.

Miten tai missä tilanteessa sääennustamisesta ja etenkin sinun ammattitaidosta oli eniten hyötyä?

– Koska olen itse ollut kilpapurjehtija ja olen valmentanut täysipäiväsesti, niin tiedän hieman paremmin minkälaista tietoa kannattaa kertoa purjehtijoille ja mitä taas valmentajille. Kerroin usein tarkemmat ennusteet valmentajille ja jotain vinkkejä urheilijoille. Näin valmentajat saattoivat tuntemuksensa perusteella valita mitä, miten ja milloin kertovat säästä urheilijalleen.

Martinin omat valmennettavat (ruotsalaiset Fredrik Lööf ja Max Salminen) osallistuivat olympilaisissa Star-luokkaan. Miten sinun omat valmennettavat pärjäsivät?

– He voittivat kultaa! Valmensin Fredrik Lööfiä ja Max Salmista vesillä viimeiseen treenipäivään saakka. Amerikkalainen Mark Ivey oli kisojen aikana valmentajana. Suunnittelin myös kisapurjeet, jotka valmistettiin Suomessa. Eli ihan superloistava kisa!

Tuuli Petäjän mitalijuhlaa, Martin oikealla vihreässä pipossa.

Lisää aiheesta:

http://www.iltasanomat.fi/purjehdus/art-1288489573060.html

http://www.iltalehti.fi/lontoon-olympialaiset-2012/201208070165559_ol.shtml

http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-1288488411592.html

http://www.iltasanomat.fi/purjehdus/art-1288489373113.html

http://m.ilkka.fi/mielipide/pääkirjoitus/saatiedot-ja-sauna-hopeiset-aseet-1.1236548

Forecan säätä olympiavesillä

Julkaistu
Laser Radial taustalla Portland, saari Weymouthin edustalla. Kuva: Martin Gahmberg

Suomen purjehdusjoukkueen meteorologin Martin Gahmbergin päivä olympialaisissa alkaa aamulla ennen kello kuutta. Alkajaisiksi hän tekee ennusteet säästä sekä merivirroista ja lähettää ne sähköpostitse purjehtijoille ja heidän valmentajilleen. Hän myös printtaa ennusteet aamuista sääbriiffiä varten. Siihen osallistuvat vain valmentajat, jotka sitten vievät viestin eteenpäin valmennettavilleen. Lontoon olympialaiset ovat Martinille kolmannet.

Myös Forecalle kisat ovat kolmas kerta Suomen purjehdusjoukkueen mukana. Forecan meteorologi ennusti säätä vuoden 2000 joukkueelle Sydneyssä, ja kultaa tuli Thomas Johanssonille ja Jyrki Järvelle 49er-luokassa. Forecan ennusteita käytettiin Kreikassa vuonna 2004 ja nyt taas Lontoon olympialaisissa.

Purjehdustiimien meteorologit saavat sääennustemalleja monista ilmaisista lähteistä. Niiden lisäksi meteorologit voivat käyttää ns. kaupallisia sääennustemalleja. Esimerkiksi Foreca räätälöi Foreca-ETA-malliaan Weymouthin alueelle, jossa Lontoon olympiakisojen purjehduskilpailut pidetään.

Foreca-ETA-säämallidataa on käytetty muuallakin kuin olympialaisissa. Volvo Ocean Race -maailmanympäryspurjehduskisoissa 2001-2002 Forecan mallidataa käytti SEB-tiimi. Tuolloin Foreca laski Foreca-ETA-mallia jokaiseen lähtösatamaan aina viisi päivää eteenpäin. Legeillä eli matkan aikana kaikkien tiimien piti käyttää samaa säädataa, mutta vielä viisi minuuttia ennen lähtöä kaiken mahdollisen säätiedon käyttäminen oli sallittua.

Myös olympialaisissa kaikilla tiimeillä on käytössä samat ilmaiset sääennustemallit. ”On todella hyvä, että meillä on käytössä myös jotain ihan omaa”, Martin Gahmbergin perustelee Foreca-ETA -mallin käyttöä purjehduskisoissa. ”Etenkin, kun mallidata tulee luotettavasta lähteestä eli Forecasta.” Martinilla on myös toinen syy pitää Forecan sääennusteista. Hän on ollut 2000-luvun alkupuolella Forecassa töissä.

Martinin päivä ei pääty aamun sääbriiffiin valmentajien kanssa. Vaikka kisan aikana ei voi välittää kilpailijoille uutta tietoa, niin meteorologi voi päivittää sää- ja merivirtaustietoja niille kilpailijoille, joiden kisa alkaa myöhemmin päivällä. Kaikissa kilpaveneissä on GPS-laitteet, joten oman tiimin menestystä ja taktisia kuvioita on helppo seurata rannalta tietokone apuna.

”Sään ennustamisessa kaiken A ja O on kokemus,” kertoo Martin. ”Kun on käytössä monta sääennustemallia ja kaikki näyttävät hiukan eri tuloksia, niin vain kokemuksella tietää, mikä ennustemalli toimii parhaiten missäkin säätilanteessa.”

Suomen purjehdusolympiajoukkue, Martin Gahmberg keskellä (tumma tukka ja parta). Kuva: Vesa Koivunen/SPV

Olympiapurjehdukset alkavat Weymouthissa 29. heinäkuuta. Foreca toivottaa Suomen purjehdusjoukkueelle hyviä tuulia ja menestystä!