Joulun sää

Julkaistu

Reilun viikon päästä koittaa monen odottama joulu ja hengähdystauko. Foreca seuraa nyt tiiviisti säämallien kehittymistä ja tässä julkaisussa tarkastellaan joulun säätä uusimpien malliajojen perusteella. Päivitämme tilannetta vielä ensi viikolla, joten nyt kannattaa ottaa sekä blogi että foreca.fi -sivusto tiiviiseen seurantaan!

Ensi viikko talvinen – lunta suureen osaan maata

Ensi viikon ennuste näyttää mukavan talviselta koko maassa: lunta on tiedossa joitain senttejä kautta maan, Etelä- ja Länsi-Suomenkin lumettomat alueet näyttäisivät saavan loppuviikkoon mennessä lumipeitteen. Lähinnä aivan kapealla rantakaistaleella etelässä ja lounaassa sulalta mereltä viriävä tuuli saattaa nostaa lämpötilan ajoittain plussan puolelle, mikä voi sulattaa hennon lumipeitteen. Ensi viikon loppupuolella näkyvät sateet näyttävät melko runsailta, joten lunta on parhaimmillaan tiedossa useita senttejä kautta maan. Entä joulun kohtalo?

Tuorein lumitilanne Suomessa. Päivittäin päivittyvää lumikarttaa voit seurata osoitteessa www.foreca.fi/lumensyvyys

Eurooppalainen vs. amerikkalainen – eriävä näkemys joulusäästä Lue lisää → ”Joulun sää”

Missä on takuuvarmasti valkea joulu?

Julkaistu

 

Forecalla seurataan tiiviisti lähestyvän joulun sää- ja lumitilannetta. Tuoreimpien sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata valkea joulu on mahdollinen, mutta mitä kertovat tilastot valkeista jouluista?

Takuuvarma valkea joulu Itä- ja Pohjois-Suomessa

Tilastotietojen valossa joulunaika on takuuvarmasti valkea laajalti maan pohjoisosassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Mitä etelämmäs ja lähemmäs rannikkoja mennään, sitä suurempi on mustan joulun todennäköisyys.

Meren läheisyys korreloi voimakkaasti valkean joulun todennäköisyyden kanssa: eron voi huomata jopa Lapissa, jossa voisi kuvitella jokaisen joulun olevan valkea. Jo Perämeren rannikolla on harvakseltaan ollut mustia jouluja ja mitä etelämmäs rannikkoaluetta mennään, sitä enemmän mustia jouluja on esiintynyt. Suurin osa Suomen merialueista on vielä joulun aikoihin sulana ja pohjoisella Itämerellä pintaveden lämpötila on noin viisi astetta. Meren lauhduttava vaikutus tuntuu erityisesti Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa ja -rannikolla, missä 2000-luvun jouluista vain alle puolet on ollut valkeita.

Valkean joulun todennäköisyys tarkastelukaudella v. 1981-2010.

Mustat joulut yleistyvät

Ilmastonmuutos tuntuu ja näkyy jo Suomen talvissa. Lumikausi on lyhentynyt ja erityisesti pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt 2000-luvulla maan eteläosassa usein tammikuun puolelle. Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä- ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla valkeiden joulujen todennäköisyys pienenee kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvien vesisateiden ja lämpimämmän Itämeren vuoksi.

2000-luvulla Lapin sisämaassa kaikki joulut ovat olleet valkeita, mutta Oulussa on koettu yksi musta joulu. Jyväskylässä mustia jouluja on ollut muutama kappale ja Helsingissä liki puolet jouluista on ollut lumettomia. Hangossa meren vaikutus on tuntunut eniten, sillä mustia jouluja on ollut valkeita enemmän.

Mustat joulut 2000-luvulla (lähde: Ilmatieteen laitos)

Suuressa osassa maata tänä vuonna valkea joulu

Tällä hetkellä maa on musta lähinnä paikoin etelä- ja lounaisrannikolla, suuressa osassa maata on lumipeite. Maan eteläosaan ei ole tiedossa suurempia sadekertymiä ennen joulua, lähinnä pohjoisen yli kulkee runsaampia lumisateita alkuviikolla, joiden jälkeen Suomeen virtaa lännestä erittäin leutoa ilmaa. Jo tiistaina lämpötila kohoaa etelä- ja länsirannikolla suojan puolelle ja keskiviikkona lämpöasteita on lähes koko maassa. Näiden päivien aikana lumipeite saattaa osittain sulaa pois etelä-, lounais- ja länsirannikolta, mutta sisämaasta lumi ei ehdi sulaa. Juuri ennen joulua maa saattaa siis olla mustana esimerkiksi Helsingissä, Hankoniemellä ja paikoin lounaisrannikollakin.

Joulun ennustetta päivitetty 17.12.2017:

Juuri ennen joulua sää näyttäisi kylmenevän pohjoisesta alkaen ja ainakin muutaman päivän ajan koko maassa on pakkasta. Säämallit ovat muuttaneet kantaansa jouluaaton ja -päivien ennusteesta leudompaan suuntaan. Tiedossa on mahdollisesti useampikin sadealue lauhassa länsivirtauksessa. Ennuste on tällä hetkellä vielä epävarma, joten tarkennamme tilannetta ensi viikon kuluessa.

Tämän hetkisen ennusteen valossa suuressa osassa maata on edelleen mahdollisuus valkeaan jouluun, lähinnä etelä- ja lounaisrannikon kohtalo on vielä avoin.

 

Lumipyry saapuu torstaiksi

Julkaistu

 

Syksyn ensimmäinen lumipyry uhkaa maan etelä- ja länsiosaa keskiviikkoillasta perjantaiyöhön yltävällä ajanjaksolla. Lunta voi enimmillään kertyä sisämaahan yli 15 cm, mikäli tämänhetkinen ennuste toteutuu. Ennusteeseen liittyy vielä kuitenkin epävarmuuksia, tarkastellaan niitä tässä.

Lähipäivien synoptinen tilanne

Atlantilla olevasta laajasta matalapaineen alueesta on erkanemassa keskiviikkona matalapaineen osakeskus, joka liikkuu Etelä-Ruotsin yli kohti Baltiaa. Varsinaisen osakeskuksen etupuolella Suomea lähestyy keskiviikkona Ruotsista vanha rintamarakenne, jonka matalapaineen osakeskuksen yhteyteen syntyvä uusi sadealue ja rintama ajavat kiinni. Suomeen saapuva sadealue voimistuu keskiviikkoillan ja torstaiyön kuluessa ja samalla etelänpuoleinen tuuli voimistuu selvästi, kun matalapaineen osakeskus puskee kohti Venäjän korkeapainetta ja kylmempää ilmamassaa. Pohjoisella Itämerellä tuuli voi yltyä myrskylukemiin. Osakeskus heikkenee nopeasti torstain aikana Baltian yllä ja siihen liittyvän okluusiorintaman sateet jäävät pyörimään maan etelä- ja keskiosan ylle koko torstain ajaksi, joten lumikertymä voi paikoin kasvaa suureksi.

Sadealue saapuu keskiviikkoillaksi

Sadealue on levittäytymässä lounais- ja länsirannikolle myöhään keskiviikkoiltapäivästä, jolloin myös tuulet ovat voimakkaammillaan. Lounaisrannikkoa lukuun ottamatta sateiden olomuoto näyttää olevan yksinomaan lunta, joten lumipyry alkaa kovan tuulen saattelemana lännessä jo aikaisin keskiviikkoiltana. Pääkaupunkiseudulle ja esimerkiksi Tampereelle lumisade näyttäisi yltävän myöhään keskiviikkoiltana. Torstain aikana sateet heikkenevät vähitellen ja siirtyvät kohti Baltiaa. Sadealueen jälkipuolella sää pakastuu ja tienpinnat jäätyvät, joten ajokeli on laajalti huono valtaosassa Etelä- ja Keski-Suomea torstain ja perjantain ajan.

Epävarmuustekijät: sadealueen lopullinen reitti, ilman lämpötila ja lumikertymän suuruus

Aikaisemmat malliajot ovat tuoneet lumisateen pääosin vain läntisen Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan ylle, mutta uusimmat mallit ajavat sadealueen huomattavasti idemmäs. Sadealueen edellä on kylmää ja kuivaa ilmamassaa, mikä muuttaa sateen olomuodon Suomen puolella nopeasti lumeksi. On selvää, että tämä skenaario tuo sisämaahan useita senttejä lunta, mutta lounais- ja etelärannikolla lumikertymän suuruus on vielä epävarma. Voi nimittäin olla, että lämpimältä mereltä puhaltava tuuli pitää rannikkokaistaleen reilusti plussan puolella, jolloin valtaosa lumesta sulaa maahan pudotessaan. Osa malleista pitää ilman ja maanpinnan lämpötilan plussan puolella osin myös sisämaassa, mikä pienentäisi maahan jäävän lumen osuutta. Ennustettu lumikertymä ei välttämättä vastaa siis todellisuutta: ennustetusta yli 15 sentin lumikertymästä maahan jää todennäköisesti pienempi osuus, rannikoilla huomattavasti pienempi, mikäli meren lämmittävä vaikutus otetaan huomioon.

Joka tapauksessa keskiviikkoillasta perjantaihin on maan etelä- ja keskiosassa syytä varautua paikoin jopa erittäin huonoon ajokeliin, eikä kesärenkailla ole menemistä liikenteeseen. Mahdollinen lumipeite jää kuitenkin lyhytkestoiseksi, sillä jo lauantain aikana lämpötila kohoaa reilusti plussan puolelle ja odotettavissa on vesisateita.

Ennustettu lumikertymä perjantaiyöhön mennessä ECMWF-mallin perusteella.

Kylmä putki jatkuu jo viidettä kuukautta – milloin tilanne purkautuu?

Julkaistu

Huhtikuussa alkanut kylmä kyyti on jatkunut läpi kesän. Elokuun tilastoja ei vielä ole julkaistu, mutta varovaisten arvioiden mukaan valtaosassa maata elokuukin kallistuisi hieman keskimääristä viileämmälle puolelle. Näin ollen tavanomaista kylmempi sää on jatkunut nyt yhtäjaksoisesti valtaosassa maata viiden kuukauden ajan.

Vuosina 1986-1987 jopa 10 kuukauden kylmä putki

Todennäköisesti tuleva kesä tulee sijoittumaan yhdeksi viileimmäksi kesäksi viimeisen 30 vuoden tarkasteluhistorian aikana, mutta tuskin kylmimmäksi. Koleampia kesiä on ollut 80-luvulla, mutta kokonaisuutena tämän kolean jakson kesto alkaa olla jo harvinaisen pitkä. Vuosina 1986-1987 kylmyys jatkui kuitenkin yhtäkestoisena jopa 10 kuukautta: kylmä putki alkoi joukuussa 1986 ja jatkui syyskuulle 1987 saakka. Sekä kesä että talvi olivat tuolloin poikkeuksellisen kylmiä. Tämän vuoden kolea putki ei vielä siis ole lähelläkään poikkeuksellista.

Pitkän ajan ennusteet syyskuusta: epävakaista, mahdollisesti viileää

ECMWF:n eli Euroopan keskusken lanseerama tuore pitkän ajan ennuste indikoi tavanomaista viileämmän sään jatkumista Suomessa syyskuun puolellekin, tosin signaali heikkenee kuun edetessä. Erityisesti lähipäivinä poikkeama tavanomaista kylmempään suuntaan on huomattavan suuri, jopa 5-10 astetta. Ensi viikon alkupuolella ja syyskuun alussa sää olisi ainakin tilapäisesti lämpenemässä. Hellepäiviä ei näillä näkymin ole tiedossa ennen seuraavaa kesäkautta.

Loppuvuodesta kuitenkin tavanomaista lämpimämpi?

ECMWF:n keskipitkät ja pitkät ennusteet ovat tällä hetkellä vielä kokeiluasteella, ja niihin tuleekin suhtautua varauksella, mutta jos tutkii tilannetta pidemmällä aikatähtäimellä, olisi tämän vuoden kolmesta viimeisestä kuukaudesta tulossa laajalti koko Eurooppaan tavanomaista lämpimämpiä ja Skandinaviaan normaalia sateisempia. Tämä yhdistelmä antaa ymmärtää, että Atlantin matalapainetoiminta käynnistyisi jossain vaiheessa syksyä kunnolla puskien sateita ja lauhaa merellistä ilmaa kohti itää ja Suomeakin. Muutos tavanomaista lämpimämpään suuntaan voisi tapahtua lokakuun aikana, ehkä jo syyskuun puolella.

Pohjois-Atlantti on tällä hetkellä hieman tavanomaista lämpimämpi ja poikkeaman ennustetaan kasvavan lähiaikoina. Voimakkaiden matalapaineiden syntymiseksi tarvitaan tarpeeksi suuria pohjois-etelä -suuntaisia lämpötilaeroja, jotka voisivat jo syyskuun aikana käynnistää yksittäisiä myrskymatalapaineita. Tässä vaiheessa pohjoisen napa-alueen ja keskileveysasteiden ilmamassojen välinen lämpötilaero alkaa olla jo merkittävä, jolloin matalapainetoiminnan voisi olettaa käynnistyvän kunnolla.

On melko epätodennäköistä, että kylmä putki jatkuisi enää kuukausitolkulla. Syksyn saapuminen ja lämpötilaerojen kasvaminen alkaa väkisinkin muovaamaan jumittunutta suursäätilaa, jolloin esimerkiksi yksittäinen voimakas myrskymatalapaine voisi sekoittaa pakkaa kunnolla ja päästää Suomen pois kylmästä kuplasta. Tilanteen purkautumisella on kuitenkin kääntöpuolensakin: syksystä voi tulla pitkä ja harmaa ja talven viivästyminen on mahdollista.

ECMWF:n pitkän ajan ennuste indikoi tavanomaista lämpimämpää loppuvuotta (OCT-DEC TEMP 2m anomaly).
Kuva: ECMWF
Pohjois-Eurooppa näyttää tavanomaista sateisemmalta (precipitation anomaly). Kuva: ECMWF
Elokuinen Vaasa (Kuva: Matti Hietala)

 

Arktinen oskillaatio tuo kylmän pääsiäisen ja huhtikuun?

Julkaistu

 

Tämän hetken sääennusteiden valossa Suomeen ja pohjoiseen Eurooppaan on lankeamassa vuodenaikaan nähden sangen kylmä pääsiäisviikonloppu. Valtaosassa Suomea, Ruotsia ja Norjaa vuorokauden keskilämpötila on jäämässä nollan alapuolelle; Keski- ja Pohjois-Suomessa pääsiäisviikonloppuna on pakkasta yötäpäivää, mikä on tähän aikaan vuodesta melko harvinaista. Kaiken kaikkiaan voidaankin siis puhua jonkin sortin takatalvesta ja talvisesta pääsiäisestä. Mahdolliset sateet, pääsääntöisesti heikot kuuroluonteiset, ovat tulossa yksinomaan lumena alas, mutta pääsiäiseksi povattu lumipyry näyttää tuoreimpien ennusteiden valossa jäävän Suomen eteläpuolelle.

Arktisen oskillaation (AO) vaikutus Suomen säähän

NAO- ja AO-indeksi eli eri leveysasteiden välistä ilmanpaineanomaliaa kuvaavat parametrit kulkevat vahvasti käsi kädessä ja vaikuttavat olennaisesti myös Suomen säähän. Keskitytään tässä tarkastelemaan arktista oskillaatiota (AO) eli pohjoisen napa-alueen ja pohjoisten keskileveysasteiden välistä ilmanpaine-eroa. Negatiivisen AO:n aikana ilmanpaine-ero on pienentynyt, jolloin napa-alueella vallitsee tavanomaista korkeampi ilmanpaine ja keskileveysasteilla matalapainetoiminta voi olla heikompaa. Tällöin keskileveysasteiden suihkuvirtaukseen voi tulla laajempiakin mutkia, ja kuluneen huhtikuun aikana yksi suihkuvirtauksen mutka on muodostunut läntisen Euroopan ylle. Suihkuvirtauksen kylmä kuoppa on asettumassa nyt pidemmäksi aikaa Pohjois- ja Keski-Euroopan ylle, joten kevään eteneminen tyssää erityisesti Skandinaviassa ja Suomessa. Vastaavasti positiivisen AO:n aikoihin arktisilla alueilla ilmanpaine on tavanomaista matalampi ja suihkuvirtaus voimakkaampi ja suoraviivaisempi. Positiivisen AO:n aikoihin myös Atlantin NAO-indeksi on tyypillisesti positiivinen indikoiden lämpimämpiä lännen tai lounaan puoleisia ilmavirtauksia myös Suomeen.

Kuva 1: Mutkitteleva suihkuvirtaus pitää Pohjois- ja Itä-Euroopan tavanomaista kylmempänä pääsiäisen aikana. kuva: Foreca

Kesää kohden mentäessä ilmamassoja jakava suihkuvirtaus pohjoisella pallonpuoliskolla heikkenee, kun napa-alueen ja keskileveysasteiden väliset lämpötilaerot pienenevät. Tällöin matalapaineet ja tuulet keskimäärin heikkenevät, ja arktisen oskillaation vaikutus Suomen ja Euroopan säähän pienenee. Napa-alueen jääpeitteen laajuudella, arktisen meriveden lämpötilalla sekä AO-vaihtelulla on todettu olevan korrelaatio: tällä hetkellä pitkäkestoisempia ja negatiivisia AO-vaiheita saattaa herkemmin syntyä napa-alueen jääpeitteen pinta-alan ollessa lähes ennätyksellisen alhainen.

GFS-malliin pohjautuvien ennusteiden valossa nyt on alkamassa AO:n negatiivinen vaihe, joka on ensi viikkoa kohden voimistumassa. Tämä tietää mutkittelevaa suihkuvirtausta, jossa Pohjois-ja Itä-Eurooppa asettuvat selvästi kylmemmälle puolelle. Ilmamassa Suomen yllä on pääsiäisen ajan niin kylmää kuin tähän aikaan vuodesta vain on mahdollista. Keskitalvella heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa pakkanen voisi vastaavassa sääasetelmassa kiristyä yli 30 asteeseen. Merkittäviä lämpimämmän ilman virtauksia ei välttämättä ole tiedossa ensi viikollakaan.

Kuva 3: NOOA:n GFS-ennusteeseen pohjautuva AO-indeksi. Pääsiäisen aikaan indeksi on painumassa selvästi negatiiviseksi. kuva: Climate Prediction Center (http://www.cpc.ncep.noaa.gov)

Pääsiäistä kohden kylmenee

Pääsiäisviikonlopun sään voisi tiivistää muutamaan lauseeseen. Suihkuvirtausakselin kylmemmällä puolella polaarisessa ilmamassassa sää on meillä melko pilvistä, aika ajoin lumikuurot ovat mahdollisia. Pääsiäisen aikoihin maamme ylle asettuva ilmamassa on paikoin lähes arktisen kylmää. Erityisesti yöt ovat hyvin kylmiä, jolloin pakkasta on laajalti 5-20 astetta, pohjoisessa paikoin enemmänkin. Päivisin lähinnä eteläisimmässä ja läntisimmässä Suomessa ollaan plussan puolella, muualla maassa päivälämpötilatkin pysyvät pakkasen puolella, mikä on useamman päivän jatkuessaan huhtikuun puolivälille jo harvinaista. Lämmittäähän meillä aurinko pian jo samalla teholla kuin elokuun loppupuolella.

Laajemmat sadealueet näyttävät kuitenkin jäävän Suomen länsi- ja eteläpuolelle eli pääsiäispäiväksi kaavailtu lumipyry jäänee aluksi Ruotsin ja myöhemmin Baltian asiaksi. Lumikuurot voivat hetkellisesti värjätä maan valkoisemmaksi myös etelässä pääsiäisen aikoihin, joten talvirenkaille on varmasti vielä käyttöä.

Talvisesta säästä huolimatta hyvää pääsiäistä!

Näin ennustetaan sateen olomuoto

Julkaistu

 

Sateen olomuodon ennustaminen aiheuttaa välillä meille meteorologeille harmaita hiuksia. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä pidetään sitä, että plussakelillä sade tulee vetenä ja pakkassäällä lumena, mutta aivan näin yksiselitteistä tämä harvoin on. Sateen olomuotoon nimittäin vaikuttavat ilman lämpötilan lisäksi erityisesti kastepistelämpötila ja ylempien ilmakerrosten lämpötila.

Kastepistelämpötila vaikuttaa sateen olomuotoon eniten

Kastepistelämpötila on se lämpötila, missä ilman näkymätön vesihöyry alkaa tiivistyä esimerkiksi kasteeksi tai kuuraksi maanpinnalla ja ilmassa sumuksi tai pilveksi. Jos ilman lämpötila ja sen kastepistelämpötila saavuttavat saman arvon, on ilman suhteellinen kosteus 100 % eli siihen ei mahdu yhtään enempää vesihöyryä. Talviaikana meteorologit käyttävätkin kastepistelämpötilaa apuna sateen olomuotoa ennustaessa. Mikäli kastepiste on nollan alapuolella, on sade hyvin todennäköisesti lunta ja mikäli se on yli +1 °C, sataa melko varmasti vettä. 0…+1 C välille sijoittuvat arvot ovatkin haasteellisia – tällöin sateen olomuoto voi olla mitä tahansa, useimmiten kuitenkin räntää. Sateen olomuotoon vaikuttaa myös ylempien ilmakerrosten lämpötila. Yleisesti ottaen tiedetään, että mikäli ilman lämpötila on 1,5 kilometrin korkeudella (850 hPa painepinta) alle -4 °C, tulee sade maahan asti lumena. Toisaalta ennusteessa voidaan tarkastella myös vajaan kilometrin korkeutta (925 hPa painepinta): mikäli tällä korkeudella on vielä pakkasta, ei lumisade ehdi sulaa vedeksi maahan sataessaan.

Jäätävän sateen ennustaminen haastavinta

Haastavinta on ennustaa jäätävän sateen ja erityisesti jäätävän tihkusateen saapumista. Jäätävä sade vaatii syntyäkseen lämpötilaoloiltaan erilaisia ilmakerroksia ja vähintään yhden kerroksen, missä lämpötila käväisee nollan yläpuolella. Pilvestä pudotessaan sade on yleensä lunta, mutta alempana sijaitseva lämpimämpi ilmakerros voi sulattaa lumen vedeksi. Jos puolestaan lämpimän ilman alapuolella on pakkaskerros, jossa pisaran lämpötila laskee nollan alapuolelle, syntyy alijäähtynyttä vettä eli jäätävää sadetta. Pinnoille pudotessaan tämä alijäähtynyt vesi jäätyy kiinni nopeasti ja aiheuttaa erityisesti tieliikenteelle haasteita. Jäätävä tihkusade on harvinaisempi ilmiö, mutta sitä voi esiintyä vielä jopa 10-15 asteen pakkasella sumupilvien yhteydessä. Tällöin sateen syntymekanismi poikkeaa olennaisesti muista sateen olomuodoista, sillä sumupilvi ei sisällä lainkaan lumijyväsiä vaan jäätävä tihkusade syntyy suoraan pilvipisaroista.

Tehtävä: Päättele alla olevan kastepistelämpötilaennusteen perusteella mahdollisen sateen olomuoto seuraavissa kaupungeissa: Turku, Jyväskylä, Oulu. Mikä on lopputulemasi?

Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?
Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?

Ps. Forecan nettisivuilta voit kätevästi seurata sateen olomuotoa – klikkaa itsesi tänne!