Eräs vantaalainen takapiha helmikuun 27. päivän auringonpaisteessa. Lämpötila +5.
Ensimmäisellä hiihtolomaviikolla nautittiin monin paikoin pilvisestä korkeapainesäästä ja nyt toisella viikolla on ihmetelty föhnin tuomia lämpöisiä ja aurinkoisia päiviä. Ironista kyllä, kolmas hiihtolomaviikko ja samalla maaliskuun ensimmäinen viikko on koko maassa hiihtolomaviikoista se kylmin.
Suursäätila muuttuu jo lähipäivinä. Suihkuvirtaus luiskahtaa Suomen yltä hieman etelämmäksi ja samalla matalapaineet, jotka toistaiseksi ovat kulkeneet maamme pohjoispuolitse, alkavat liikkua Suomen yli luoteesta kaakkoon. Suuri osa maata jää matalapaineiden kylmälle puolelle ja ainakin idässä ja pohjoisessa on tiedossa kylmiä joskin kauniin selkeitä päiviä: pakkasta on päivälläkin helposti yli 10 astetta. Lännessä ja etelässä pakkasta on vähemmän mutta tukevasti nollan alapuolella kuitenkin pysytään. Väliin luoteesta saapuu lumisadealueita, joiden tarkka ajoitus on hakusessa, mutta sanotaan nyt vaikka että lauantaina, tiistaina ja viikonloppuna.
Miten näin talvinen ennuste otetaan siellä päässä vastaan? Onko hyvä että hankia ja pakkasta piisaa vielä viimeisellekin hiihtolomaviikolle vai olisko kevät saanut tulla etuajassa tänä vuonna?
Toivottavasti saadaan vielä aurinkokin paikalleen eli taivaalle. Kuva: ntrope/ipernity.
Viime aikojen ilmastouutisoinnista tarttui korvaan, kuinka tämä talvi on ollut poikkeuksellisen pilvinen. Niin totta vie onkin ollut, vastaa täysin ainakin minun havaintojani, mutta jos ei olisi tilastoja eri sääsuureista, kuten pilvisyydestä, voisi olla vaikeaa hahmottaa, missä lopulta mennään. Olisinko uskonut tilanteen ihan poikkeukselliseksi? Tätä tilastoa kannattaisi nyt verrata kaikenlaisiin synkistelytilastoihin, josko löytyisi korrelaatioita ihmisten hyvinvointiin. Vai hukkuuko pilvisyys pimeyteen, jolloin sitä ei niin huomaa – jäävätpähän vain kauniit talvipäiväkuvat ohimennen ottamatta.
Matka on nyt kohti kevättalvea, jolloin – tilastojen mukaan – tyyppisuursäätila alkaa olla korkeapaine, jolloin auringonsäteily, sen mukaan kuin sitä on tarjolla, parhaansa mukaan lämmittää niin, että aamuiset rapiatkin pakkaset kääntyvät iltapäiväksi vähitellen useita asteita suojan puolelle. Sulamisvedet puolestaan jäätyvät viimeistään illalla. Mutta nuo korkeapaineetkin osaavat oikkuilla, eikä ainakaan etelässä ole korkeapainesta huolimatta ollut mitenkään aurinkoista. Lähipäivinä meille ulottuu korkeapaineenalue lounaasta, kuitenkin niin, että alkuviikolla Lapin yli liikkuu myös jo vähäinen lumisadealue, ja keskiviikkona noita sateita liikkuu samaa reittiä lisää ja runsaamin.
Alkuviikolla on oleellista, että ilmavirtaus, joka voimistuu, käy luoteesta, Norjan vuoriston yli. Vuoriston suojan puolella ilamma on liikekomponentti myös alaspäin, jolloin ilma lämpenee ja kuivuu. Koska aurinko ei vielä aivan kevättalvisella teholla välttämättä lämmitä, olisi hyvä, jos luoteis- tai länsituulesta tulisi kyllin voimakas lähellä maanpintaa makaavan sumupilven hälventämiseen. Näin aurinkoisen sään mahdollisuus kasvaisi maan länsi- ja eteläosassa selvästi. Aurinko ja vuoriston vaikutus yhdessä voisivat taikoa päivälämpötiloistakin jo aikamoisia.
Mutta yhtä kaikki: suursäätila suosii korkeapainetta ja melko lauhaa ilmaa vain ensi viikon puoliväliin asti. Sitten kaikki menee päinvastoin: ilma kylmenee ja kuulumme matalapaineenalueeseen – talviseen. Auringonsäteily kylläkin jatkaa voimistumistaan, mutta jos on pilvi edessä niin on. Eikä vain pilvi, sillä sää näyttäisi myös lumisateistuvan kunnon matalapaineen myötä Suomessa ensi viikonloppuna. Jos se menee niin kuin tietokone nyt laskee, lunta saisivat nimenomaan maan etelä- ja keskiosa. Se voi olla ihan pyry maaliskuun alkajaisiksi. Saa nähdä, miten keikkuen tämä kevät tulee.
Kuvan linkki: http://www.ipernity.com/doc/ntropie/4173555
Torstaina Etelä-Suomen yllä on korkeapaineen selänne ja sää ainakin osin aurinkoista. Lapissa sataa lunta. Sadealue on liikkumassa hitaasti kohti etelää ja sen edellä pilvipeite paksunee vähitellen.
Perjantaina asetelma keikahtaa toisin päin. Säärintama siirtyy maan etelä- ja keskiosien ylle. Taivas on harmaa, ja voi sataa vähän lunta. Pohjoiseen voimistuu taas korkeapaine ja sää kirkastuu. Selkeillä alueilla on hyvät hiihtokelit.
Viikonlopun aikana virtaus kääntyy länteen. Tuulen suunta on otollinen Föhnille. Skandien yli Suomeen saapuva ilma on lauhaa ja ainakin lännessä, ehkä muuallakin paistaa aurinko.
Sää lämpenee päivä päivältä
Yöt ovat varsinkin selkeillä alueilla kylmiä, mutta viikonloppuna päivän ylimmät lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosissa +1…-3 asteessa ja pohjoisessa -3…-8 asteen välillä.
Ensi viikolla päivisin käväistään plussalla Pohjois-Suomea myöden. Etelässä ilmassa alkaa olla jo kevään tuntua. Lämpimimpinä aurinkoisina päivinä lämpötilat voivat nousta maan etelä- ja keskiosissa jopa +5 asteeseen.
Ensi viikolla yläilmakehän suihkuvirtaus kulkee Pohjois-Suomen yli. Matalapaineita suihkii Suomen pohjoispuolitse itään. Sää on vaihtelevaa. Välillä Föhn putsaa pilvet taivaalta, toisina päivinä Suomen yli kulkee sateita kohti kaakkoa. Sateet painottuvat todennäköisesti maan pohjois- ja itäosiin.
Tuuli on useampana päivänä kovaa, jossakin vaiheessa voidaan varmaan puhua jopa myrskystä. Eniten tuulee pohjoisilla merialueilla ja Lapin tuntureilla. Tampereella on ensi viikolla lämmintä. Kuva: foreca.fi
Jää on monenlainen harrastusalusta. Vältä ainakin virtapaikkoja ja ole selvillä jääpeitteestä. Kuva: Wisconsin Department of Natural Resourc./flickr
Kun oikein yksinkertaistetaan – ja se on sitten jo paljon niin tehty – menee suursäätila Suomessa niin, että maanantaina maan etelä- ja keskiosa ovat vielä matalapaineessa ja heikkoja lumisateita tulee sen myötä yleisesti. Tiistain ja keskiviikon kuluessa talvinen matalapaine siirtyy etelään päin, jolloin viimeistään keskiviikkona jo etelässäkin nähdään, miltä se vanha sininen taivas taas näyttääkään. Korkeapainetta siis pukkaa luoteesta. Varhaisaamun ja iltapäivän lämpötilat ovat mahdollisimman kaukana toisistaan ja mittaavat kevätalven edistymistä. Maaliskuisia suojasäitä ei vielä saada: viikon puolivälissä etelässäkin voi helposti olla lähes 10 asteen pakkasaamuja eikä suojasäätä ole iltapäivällä edes lounaassa.
Korkeapaineen vaikutus on laajinta perjantaina, minkä jälkeen käy niin, että korkeapaine lauantain ja sunnuntain aikana siirtyy vähitellen etelään päin vaikuttaen viimeiseksi maan eteläosassa, kun taas Lapin yli alkaa kulkea lumisateita itään. Näin mennään aina seuraavan viikon alkuun asti. Mitään erityisen lauhoja ilmamassoja emme tänne saa, vaan pienet pakkaset leimaavat myös iltapäiviä. Lounaassa mennään sinä ja siinä.
Sää Suomessa vaikuttaa siis lähinnä säyseältä hitaasti kevättalveen kääntyvältä, suuria otsikoita siitä voi olla vaikeata repiä. Haurastuvia jäitä kannattaa varoa, vaikka mateet maistuvatkin. Juuri äsken söin sen kalan mätiä, ja heti tuli kevättalvinen olo. Jokaisessa vuodeajassa on ne omat juttunsa, ja vähintään kannattaa käyttää aurinkoistuvat ja pitenevät päivät ulkoilmassa olemiseen, kunhan kiireet vain vähänkin antavat myöten. Nyt ei enää tarvitse nukkua talviunta.
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/widnr/8444761605/
Kuten sanonta ”huipulla tuulee” antaa olettaa, on sää tunturin tai vuoren huipulla erilainen kuin sen juurella. Mitä ylemmäs ilmakehässä mennään, niin tyypillisesti tuulen nopeus kasvaa ja lämpötila laskee. Säännusteet annetaankin juuri maanpinnan tasolle ja tästä syystä sää saattaa poiketa laskettelurinteen yläpäässä ennusteesta paljonkin.
Näkymä Yllästunturin huipulta auringonlaskun aikaan maaliskuun alussa. Kuva: Aleksi Jokela
Esimerkiksi Yllästunturin huipulla on korkeuseroa maahan nähden puolisen kilometriä, tämän verran kun kivutaan ilmakehässä ylöspäin, laskee lämpötila noin kolmella asteella. Vastaavasti kilometrin matkalla lämpötila on jo 6 astetta kylmempi kuin maan pinnalla. Selkeällä ja todella kylmällä säällä huipulla on kuitenkin yleensä paljon lämpimämpää, johtuen siitä että kylmä ilma valuu raskaampana rinteitä pitkin aina alaspäin ja siitä että tuuli sekoittaa ilmaa huipulla enemmän kuin alhaalla. Tällaisessa tilanteessa ero saattaa olla jopa kymmeniä asteita. Tuuli voimistuu ylös mentäessä siksi että sillä ei ole esteitä kuten maan pinnalla. Eipä ole montakaan kuukautta siitä kun Pallaksen laella puhalsi tuuli lähes hirmumyrskyn nopeudella! Joskus vuoren huippu voi olla myös pilvien peitossa ja joskus taas toisinpäin, eli laakso on sankan sumun peitossa mutta huipulla taas paistaa aurinko.
Aina ennuste ei siis kerro koko totuutta siitä millainen sää vallitsee hiihtokeskuksen eri osissa. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin ajatella että talvella ja nyt hiihtolomien aikana pilvisellä säällä huipulla on kylmempi, mutta selkeällä ja heikkotuulisella (kylmällä) säällä taas lämpimämpi. Mitä suurempi korkeusero on huipun ja pohjan välillä, sitä isompi on myös ero säässä.
Hiihtolomalaisille on nyt tarjolla Forecan meteorologin tekemä sääennuste kaikkiin Suomen hiihtokeskuksiin Maikkarin sääsivuilla. Ennuste löytyy jopa kahdeksi viikoksi eteenpäin, joten sieltä näet näppärästi ennusteen, joka tällä hetkellä ulottuu koko ensi viikoksi eli ensimmäisen hiihtolomaviikon ajalle ja hieman sen ylikin.
Sääennusteet löytyvät osoitteesta mtv3.fi/saa, jossa etusivun oikeassa ylälaidassa on palkki, josta avautuu lista kaikista Suomen hiihtokeskuksista.
Ensimmäisten kuuden päivän sääennuste on hieman tarkempi. Päivää klikkaamalla avautuu tarkemmat tiedot kyseiseltä päivältä. Seuraavan viikon ennuste näyttää ennusteen päivän ja yön yleistilanteesta.
Kirjoitin jo aiemmin tällä viikolla ensimmäisen hiihtolomaviikon säästä, eikä ennuste ole siitä muuttunut vaan alkuviikon jälkeen jatkunee laajalti poutainen sää ja pakkaset säilyvät melko maltillisina.
Autot tienvierestä johonkin, jotta aura-auto pääsee! Kuva: IK/flickr.
Jo usean matalapaineen ja lumisateen sarja maan etelä- ja keskiosaan eteläkaakosta, Mustalta Mereltä, päättyy vihdoin tämänpäiväiseen (sunnuntai). Kuitenkin vielä maanantaina sen lumisateita tulee siellä täällä matalapaineen täyttyessä. Lappiin eivät nämäkään lumenrippeet yllä. Tiistain kuluessa sää on jo monin paikoin selvästi selkeämpi, mutta melko pilvisiäkin alueita toki vielä riittänee. Matalapaineen tilalle tulee – kuinkas muuten – korkeapaine, mutta tämä ilmakehän rakenteen kehitys näyttää lähellä maanpintaa selvemmältä kuin esim. vähän yli 5 km:n korkeudessa.
Teen tästä sen jotopäätöksen, ettei korkeapaine ensi vaiheessa välttämättä tuo pelkästään sekeää säätä, vaan siinä voi monenlaista pilvilauttaa ja -aluetta taivaankaaren yli käyskennellä. Mutta pyryt ovat poissa; jos lumihiutaleita ilmassa näkee, ne ovat lähinnä ns. kevyttä pakkaslunta. Nähtäväksi jää, miten lähelle nollaa aurinko päivälämpötiloja kohottelee, enimmäkseen etelässäkin on heikkoa pakkasta. Selkenevät yöt kylmenevät, ja tällöin kylmintä on aamuisin juuri ennen auingonnousua ja useimpien töihinlähdön aikoihin. Etelässäkään eivät esim. 10 asteen aamupakkaset ole mitenkään ihmeellisiä.
Korkeapaineen suhteen selvempi muutos näyttäisi ajoittuvan viikon päähän alkuviikkoon. Silloin saisimme selvän korkeapaineen länsipuolellemme, vähitellen jopa yllemme. Tällöin kevättalvi voisi näyttäytyä kaikessa loistossaan, tosin hankikanto siitä vielä taitaa puuttua. Kannattaa seurata, kuinka nopeaa päivän piteneminen jo alkaa olla. Keskitalvi on jo takana.
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/ikkoskinen/3056412818/
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
