Category: Huomioita säästä

 

Pääsiäinen on nurkan takana!

Sen kunniaksi täällä blogissakin pohditaan tällä kertaa pääsiäisviikon sääennustetta.

Meteorologille merkittävin tapahtuma tällä viikolla Suomen (ja Euroopan) säässä on kylmän ilmamassan purkautuminen pohjoisesta. Tuo kylmä ilmamassa tulee peittämään koko Fennoskandian ja hyvän viipaleen Keski-Eurooppaa. Käytännössä se näkyy kylmenevinä lämpötiloina ja vähitellen vähenevinä sateina, tosin tämän hetken ennusteissa pääsiäissunnuntai-maanantai-akselilla kartoilla häämöttää matalapaineen keskus sateineen, joka saattaa sataa aimo annoksen lunta jopa aivan etelärannikolle! Noin pitkälle ennuste ei ole vielä täysin lukkoonlyöty, joten muutokset ovat vielä mahdollisia.

Ryhdytäänpä käymään tulevia päiviä läpi yksitellen:

Tiistaina 11.4. sadealue tuo maan keskivaiheille lisää lunta, etelässä ja pohjoisessa sen sijaan on varsin poutaista.

Keskiviikkona sateet väistyvät jo ja lämpötilat osoittavat ensimmäisiä viilenemisen merkkejä.

Kiirastorstaina heikkoja lumikuuroja tulee siellä täällä, mutta kuvan lumihiutalemäärästä huolimatta päivä on melko poutainen.

Pitkäperjantaina ja lankalauantaina samankaltainen osin pilvinen ja enimmäkseen poutainen sää jatkuu. Viileneminen näkyy lämpötiloissa jo selvästi.

Pääsiäissunnuntain ja -maanantain karttoja ei enää uskalla pistää näytille matalapaineen keskuksen aiheuttaman ennusteen epävarmuuden takia, mutta ainakin tätä kirjoittaessani lumisateen mahdollisuus on maan eteläosassakin suuri.

Hyvää pääsiäistä kaikille! :)

Hei!

Maaliskuu on lopuillaan, huomenna aloitetaan uusi kuu ja uudet kujeet. Nyt on hyvä aika luoda katsaus kuluneen kuukauden merkittävimpiin säätapahtumiin!

Suuren osan maaliskuuta lämpötilat pysyivät koko maassa vuodenajan keskiarvon yläpuolella, mutta joitakin poikkeamia kylmälle puolellekin nähtiin. Sää oli varsin vaihtelevaa; pitkiä, sateettomia korkeapainejaksoja ei esiintynyt. Föhn-tuuli pääsi puhaltamaan usean otteeseen, viimeisin Föhn-tuulijaksoista veikin Ahvenanmaan Jomalassa lämpötilan lähelle mittaushistorian maaliskuisia ennätyslukemia: +17,4ºC jäi vain kymmenyksen päähän edellisestä maaliskuun lämpöennätyksestä.

Katsotaanpa maaliskuun säätä viikkokohtaisesti!

Maaliskuun ensimmäinen viikko (1.-5.3.)

Aluksi laaja matalapaineen keskus piti Suomea otteessaan, mutta sen jälkipuolella meille virtasi pohjoisesta kylmää ilmaa. Käytännössä tämä tarkoitti vuodenaikaan nähden lämmintä ja sateista jaksoa, jota seurasi aurinkoinen, mutta lämpötiloiltaan talvinen viikonloppu.

Maaliskuun toinen viikko (6.-12.3.)

Säätyyppi muuttui jälleen epävakaiseksi ja sateiseksi. Viikonloppuna Föhn-tuuli lämmitti Suomea, lämpötila nousi maan etelä- ja keskiosassa reiluun kuuteen asteeseen.

Maaliskuun kolmas viikko (13.-19.3.)

Matalapaineiden reitti kulki Suomen yli ja sateita tuli päivittäin jossakin osassa maata. Sää oli myös varsin tuulinen. Föhn-tuuli pääsi jälleen puhaltamaan ja etelässä lämpötila nousi useana päivänä +8 asteen tienoille.

Maaliskuun neljäs viikko (20.-26.3.)

Epävakainen sää jatkui yhä ja lämpötilat pysyttelivät etelässä jälleen yleisesti 5ºC ja 10ºC välillä. Viikon lopulla eli sunnuntaina ilma pääsi lämpiämään kunnolla: Ahvenanmaan Jomalassa mitattiin +15,9ºC lämpötila.

Maaliskuun viimeinen viikko (27.-31.3.)

Maanantaina 27.3. uusi maaliskuun lämpöennätys jäi parin asteen kymmenyksen päähän! Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin +17,4ºC, kun voimaan jäänyt ennätys vuodelta 2007 Helsinki-Vantaalta on +17,5ºC. Lämpötila nousi maan etelä- ja länsiosassa yleisesti yli +10 asteeseen. Vaikka päivä oli lämmin, se oli myös tuulinen; kovin tuuli puhalsi edellisenä yönä. 26.-27.3. Kokkolan edustalla tuuli puhalsi myrskylukemissa (22,8 m/s), kun taas Muonion Laukukeron tunturiasemalla tuulilukemaksi tuli peräti 31,4 m/s! Maanantain jälkeen sää muuttui jälleen viileämpään suuntaan.

Maaliskuu lukuina

Lämpimin Jomala, Ahvenanmaa +17,4ºC (27.3.)

Kylmin Muonio -29,4ºC (7.3.)

Tuulisin Muonio 31,4 m/s (26.3.), Kokkola 22,8 m/s (27.4.)

Tätä kirjoittaessani maaliskuu ei ole vielä täysin päättynyt, on siis pienenpieni mahdollisuus, että loppuillan aikana ilmakehä päättää heittää kaikki fysiikan lait romukoppaan ja lukemat menevät uusiksi. Tämä on onneksi varsin epätodennäköistä, joten melko suurella todennäköisyydellä nämä numerot ovat paikkansapitäviä.

Tekstin yhtenä osalähteenä on käytetty Ilmatieteen laitoksen sivustoa.

Lopuksi vielä Matti Hietalan kauniita kuvia maaliskuulta!

 

Kevät tulee! Vai onko nyt jo kevät? Milloin se alkaa?

Kevään alkuhetki on yksi meiltä kysytyimpiä kysymyksiä tähän aikaan vuodesta. Olisi ihanaa voida antaa yksiselitteinen vastaus (kevät alkoi viime keskiviikkona kello 13:45!) tai ennuste (kevät alkaa ensi viikon tiistaina!), mutta valitettavasti ihan niin yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse.

Miten kevään alku oikein määritellään?

 

 

Tähtitieteellinen kevät

Tähtitieteellinen kevät on mukavan yksinkertainen konsepti. Itse asiassa tähtitieteellisen kevään määritelmän avulla olisi mahdollista vastata kevään alkua koskevaan kysymykseen juuri toivomallani tavalla – tänä vuonna kevät alkoi pohjoisella pallonpuoliskolla kevätpäiväntasauksen hetkellä eli maanantaina 20.3. klo 12:28 Suomen aikaa! Tähtitieteellinen kevät muuttuu kesäksi juhannusyönä.

Tähtitieteellisen kevään määritelmän huono puoli on se, että se ei ota millään tavoin kantaa siihen, onko vuodenaikaan lämmintä vai kylmää; se iskee ”kevät”-leiman kalenteriin, vaikka lämpömittari näyttäisi miinus kahtakymppiä ja Michelin-ukko-tason talvivaatteet olisivat vielä tarpeen.

Tätä ongelmaa paikkaamaan on kehitetty toinen määritelmä – terminen kevät.

 

Terminen kevät

Termisen kevään alkamisen virallinen määritelmä on

”Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 0 asteen yläpuolelle.”

Kuulostaa mukavalta ja yksinkertaiselta! Seurataan keskilämpötilakäppyrää, jossakin kohdassa se nousee kiltisti nollan yläpuolelle.

Tässä luonto pistää mutkia matkaan: kuten kaikki hyvin tiedämme, keväisin lämmintä päivää seuraa räntäsade, seuraavana päivänä lumikinosten keskellä voi yhtäkkiä tuntea kasvavan ruohon tuoksun. ”Kevät keikkuen tulevi”-sanonta on syntynyt hyvästä syystä! Keskilämpötilakäyrä ei siis useimmiten käyttäydy siivosti, vaan saattaa sahata nollan molemmin puolin kuin heikkopäinen.

Ratkaisu ongelmaan: termisen kevään alku lasketaan lämpösummasta. Alkuhetkeä ei koskaan voi tietää etukäteen tai edes samana päivänä, vaan vasta vajaan parin viikon päästä vuodenajan vaihtumisesta. Tilastoinnin kannalta järkevää, mutta meidän kärsimättömien tiedonhaluisten ihmisten kannalta harmillista!

 

Kevään alku tänä vuonna ja viime vuosina

Tänä vuonna 2017 terminen kevät on jo alkanut maan eteläosassa. Ahvenanmaalla se alkoi jo 13.2, eteläisessä Suomessa 8-10.3. (Pohjoisemmaksi on jo saatettu päästä, mutta tuo vajaan parin viikon puskuriaika on vielä meneillään, eli tietoa ei vielä ole saatavilla.)

Vuosina 2014-2015 terminen kevät alkoi etelässä helmikuun puolivälin tienoilla. Vuosi 2016 oli erikoinen, sillä etelärannikolla kevät alkoi jo tammikuun lopussa, mutta heti vieressä sisämaan puolella vasta maaliskuun lopussa! Pohjois-Lapissa 2014-2016 kevään alkuaika vaihteli välillä 30.3.-9.5. eli haitari on koko maassa muutaman vuoden säteelläkin suuri.

Keskimääräinen kevään alkamispäivä kaudella 1981-2010 on etelässä ennen 26.3, maan keskivaiheilla huhtikuun ensimmäisellä kolmanneksella ja yleisesti Pohjois-Lapissa huhtikuun viimeisellä kolmanneksella.

Kevät tulee siis väistämättä, vaikka joskus pitkän tuntuisen talven jälkeen olisi vaikea uskoa!

 

Viikonloppuna riittää säätapahtumia: aurinkoista säätä, yli +5ºC lämpötiloja, lumi- ja vesisadetta sekä tuulta!

Viikonlopun sääennuste löytyy puhuttuna versiona videolta tästä alta, videoita karsastaville teksti- ja kuvaversiona videon alta.

 

Perjantai 17.3.

 

Perjantaina sataa kissoja ja koiria, tai ainakin lunta, räntää ja vettä! Laaja sadealue liikkuu Suomen yli itään; sade alkaa lumena, mutta maan etelä- ja keskiosassa muuttuu matkan varrella vedeksi. Kuvan iltapäivään mennessä maan länsiosassa sää on jo ehtinyt poutaantua ja muuttua selkeämmäksi  – lämpötilakin jaksaa nousta jopa +6ºC tienoille.

Etelätuuli puhaltaa voimakkaana koko maassa, erityisesti Saaristomeren tienoilla. Aivan myrskystä ei puhuta, keskituulennopeus tulee olemaan 14-16 m/s luokkaa ja puuskat jonkin verran voimakkaampia.

Seuraavan yön aikana sadealue väistyy Suomen itäpuolelle.

 

Lauantai 18.3.

Lauantaina Lappiin kierähtää uusi annos lumisateita, mutta muualla maassa päivä on poutainen. Aurinkokin pääsee paistamaan maan etelä- ja keskiosassa pilviharson ohi tai läpi. Päivä ei ole yhtä tuulinen kuin sunnuntai, joten paistaessaan aurinko lämmittää mukavasti.

 

Sunnuntai 19.3.

Sunnuntai on melko lailla lauantain kaltainen, tosin lumisateet ovat vaihtaneet paikkaa Lapin päältä etelämmäs itärajan tuntumaan. Päivä on varsin aurinkoinen, mutta jää silti hieman viileämmäksi kuin lauantai.

 

Lumisateet

Lapissa sataa loppuviikon aikana lunta varsin reippaasti, paikoin uutta lunta ennustetaan satavan jopa yli 30 cm! Sukset pysyvät käyttökelpoisina liikuntavälineinä pohjoisessa vielä hyvän aikaa.

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

 

Maaliskuu on puolivälissään ja kevät kolkuttelee jo ovea. Neljän vuodenajan välinen uniikki kiertoliike jatkaa kulkuaan ja pian onkin aika toivottaa uusi ajanjakso tervetulleeksi. Ja kuten vanha suomalainen sananlasku kuuluu: keikkuen kevät tuleepi. Suomen kevät voi saapua varkain, mutta on vielä altis suurille takapakeille. Keväämme kamppailee pitkään pohjoisten talvisten ilmamassojen sekä Etelä- ja Keski-Euroopan jo lämmenneiden ilmojen välillä, ja parhaimmillaan Suomen kevään aikana onkin mahdollista kokea kaikki neljä vuodenaikaa.

Kokosimme tähän 10 mielenkiintoista faktaa Suomen kiikkuvasta keväästä ja siihen liittyvistä piirteistä:

1. Kevät on vuodenajoista lyhyin: etelässä meteorologinen kevät kestää tilastojen valossa pari kuukautta (eniten rannikoilla ja saaristoissa kylmän meren vuoksi), Pohjois-Lapissa vain noin reilun kuukauden verran.
2. Terminen (meteorologinen) kevät alkaa, kun lämpötila kohoaa pysyvästi 0 ja 10 asteen välille: etelässä kevät alkaa tyypillisesti maaliskuun lopulla, maan keskivaiheilla huhtikuun alussa, pohjoisimmassa Lapissa vasta toukokuun puolella.
3. Vuorokauden välinen lämpötilavaihtelu on suurta: vuorokauden välinen lämpötilavaihtelu on suurimmillaan maaliskuussa – pohjoisessa selkeällä säällä parhaimmillaan jopa yli 20 astetta.
4. Ilmakehä lämpenee hitaasti: aurinko lämmittää huhtikuussa jo samalla teholla kuin elokuussa, mutta talven jäljiltä ilmakehällä kestää aikansa lämmetä, joten lämpötilat eivät korreloi auringon tehon kanssa.
5. Takatalvesta voidaan puhua, kun pitkän keväisen jakson jälkeen koittaa äkillinen talvinen jakso (pakkasta ja lunta): keväisten ja talvisten jaksojen vuorottelu kuuluu Suomen kevääseen, vaikka toisinaan tämä noteerataankin mediassa melko värikkäin sanakääntein.
6. Keväällä voi jo olla kesäisiä lukemia – Suomen lämpöennätykset maalis-toukokuussa ovat seuraavat: 27.3.2007 Helsinki-Vantaan lentoasema 17,5 °C / 27.4.1921 Jyväskylän kaupunki 25,5 °C / 30.-31.5.1995 Lapinjärvi Ingermaninkylä 31,0 °C
7. Pakkanen voi vielä olla kireää: maaliskuussa pakkanen voi pohjoisessa kiristyä yli 40, huhtikuussa yli 30 ja toukokuussakin yli 20 asteeseen.
8. Kevät on vuoden kuivinta aikaa: keskimäärin vähiten sataa maalis-huhtikuussa.
9. Keväisin puuskatuulet ovat sisämaassa voimakkaampia selkeällä säällä: aurinko lämmittää jo keväisin voimakkaasti maanpintaa, jolloin aiheutuu termiikkejä eli ympäristöään lämpimämpiä ilmakuplia, jotka nousevat ilmassa ylöspäin. Vertikaalisuuntaiset lämpötilaerot aiheuttavat myös tuulen pyörteisyyttä ja puuskaisuutta.
10. Siitepölykausi alkaa jo maaliskuussa: etelässä ilmassa voi olla lepän siitepölyä, huhtikuun lopulla alkaa koivun kukinta. Toukokuun aikana koivun kukinta on voimakkaimmillaan suuressa osassa maata. Heinät voivat aloittaa kukintansa lämpiminä vuosina etelässä jo toukokuun lopulla.

Mikä on sinun suosikkikevätkuukautesi?

Katso viikon ennuste – lämpötila kohoaa parhaimmillaan jo lähelle kymmentä astetta!

Lähestymme uutta viikonloppua!

Tällä hetkellä (perjantaina 10.3.) säärintama on matkalla ylitsemme, sen ylityksen jälkeen meillä sää muuttuu etelässäkin aurinkoisempaan suuntaan. Lauantai näyttää varsin hyvältä!

 

 

Kuukausiennusteen mukaan sekä tämä että ensi viikko ovat keskimääräistä lämpimämpiä, tämä näkyy ennustetuissa iltapäivälämpötiloissa: ajankohdan päivälämpötilojen keskiarvo vaihtelee etelän nollan vaiheilta maan keski- ja pohjoisosan muutamaan pakkasasteeseen, mutta tulevana viikonloppuna maan etelä- ja keskiosassa lämpötilat nousevat pari astetta plussalle.

Yöt ovat silti kylmiä, auringon lämmityksellä on tähän aikaan vuodesta jo suuri vaikutus lämpötiloihin!

Sunnuntaina pilvisyys lisääntyy hieman, mutta sää pysyy yhä poutaisena ja keskimääräistä lämpimämpänä.

 

 

Maanantaihin mennessä suuria muutoksia ei tapahdu, lämpötilat pysyttelevät viikonlopun tasolla ja pilvilauttaa esiintyy siellä täällä, mutta aurinkokin pääsee paistamaan.

Tulevan sään kiinnostavin, joskin epävarmin osuus on ensi viikon keskiviikon – perjantain seutu. Jo useampi sääennustemalli on ennustanut lämpimän ilmamassan ”vyöryä” pohjoiseen – Föhn-tuulen seurauksena ennusteet tarjoavat eteläiseen Suomeen jopa +10ºC lämpötilaa!

 

 

Jäämme seuraamaan ennusteita jännityksellä, tältä erää hyvää viikonloppua!