Onko nyt kevät?

Julkaistu

Kevät tulee! Vai onko nyt jo kevät? Milloin se alkaa?

Kevään alkuhetki on yksi meiltä kysytyimpiä kysymyksiä tähän aikaan vuodesta. Olisi ihanaa voida antaa yksiselitteinen vastaus (kevät alkoi viime keskiviikkona kello 13:45!) tai ennuste (kevät alkaa ensi viikon tiistaina!), mutta valitettavasti ihan niin yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse.

Miten kevään alku oikein määritellään?

 

Kuva: Daniel Wehner / Flickr

 

Tähtitieteellinen kevät

Tähtitieteellinen kevät on mukavan yksinkertainen konsepti. Itse asiassa tähtitieteellisen kevään määritelmän avulla olisi mahdollista vastata kevään alkua koskevaan kysymykseen juuri toivomallani tavalla – tänä vuonna kevät alkoi pohjoisella pallonpuoliskolla kevätpäiväntasauksen hetkellä eli maanantaina 20.3. klo 12:28 Suomen aikaa! Tähtitieteellinen kevät muuttuu kesäksi juhannusyönä.

Tähtitieteellisen kevään määritelmän huono puoli on se, että se ei ota millään tavoin kantaa siihen, onko vuodenaikaan lämmintä vai kylmää; se iskee ”kevät”-leiman kalenteriin, vaikka lämpömittari näyttäisi miinus kahtakymppiä ja Michelin-ukko-tason talvivaatteet olisivat vielä tarpeen.

Tätä ongelmaa paikkaamaan on kehitetty toinen määritelmä – terminen kevät.

 

Terminen kevät

Termisen kevään alkamisen virallinen määritelmä on

”Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 0 asteen yläpuolelle.”

Kuulostaa mukavalta ja yksinkertaiselta! Seurataan keskilämpötilakäppyrää, jossakin kohdassa se nousee kiltisti nollan yläpuolelle.

Tässä luonto pistää mutkia matkaan: kuten kaikki hyvin tiedämme, keväisin lämmintä päivää seuraa räntäsade, seuraavana päivänä lumikinosten keskellä voi yhtäkkiä tuntea kasvavan ruohon tuoksun. ”Kevät keikkuen tulevi”-sanonta on syntynyt hyvästä syystä! Keskilämpötilakäyrä ei siis useimmiten käyttäydy siivosti, vaan saattaa sahata nollan molemmin puolin kuin heikkopäinen.

Ratkaisu ongelmaan: termisen kevään alku lasketaan lämpösummasta. Alkuhetkeä ei koskaan voi tietää etukäteen tai edes samana päivänä, vaan vasta vajaan parin viikon päästä vuodenajan vaihtumisesta. Tilastoinnin kannalta järkevää, mutta meidän kärsimättömien tiedonhaluisten ihmisten kannalta harmillista!

 

Kevään alku tänä vuonna ja viime vuosina

Tänä vuonna 2017 terminen kevät on jo alkanut maan eteläosassa. Ahvenanmaalla se alkoi jo 13.2, eteläisessä Suomessa 8-10.3. (Pohjoisemmaksi on jo saatettu päästä, mutta tuo vajaan parin viikon puskuriaika on vielä meneillään, eli tietoa ei vielä ole saatavilla.)

Vuosina 2014-2015 terminen kevät alkoi etelässä helmikuun puolivälin tienoilla. Vuosi 2016 oli erikoinen, sillä etelärannikolla kevät alkoi jo tammikuun lopussa, mutta heti vieressä sisämaan puolella vasta maaliskuun lopussa! Pohjois-Lapissa 2014-2016 kevään alkuaika vaihteli välillä 30.3.-9.5. eli haitari on koko maassa muutaman vuoden säteelläkin suuri.

Keskimääräinen kevään alkamispäivä kaudella 1981-2010 on etelässä ennen 26.3, maan keskivaiheilla huhtikuun ensimmäisellä kolmanneksella ja yleisesti Pohjois-Lapissa huhtikuun viimeisellä kolmanneksella.

Kevät tulee siis väistämättä, vaikka joskus pitkän tuntuisen talven jälkeen olisi vaikea uskoa!

 

Kuva: seyed mostafa zamani / Flickr

5 vastausta artikkeliin “Onko nyt kevät?”

  1. Nuo termiset vuodenajat yksittäisinä vuosina vaikkapa Espoossa tai Helsingissä ovat minusta huuhaa-meteorologiaa pahimmillaan. Etelärannikolla ainoa terminen vuodenaika, joka pystytään järkevästi määrittämään, on terminen kesä. Sellaista vuodenaikaa, jolloin lämpötila olisi edes jossain määrin pysyvästi nollan alapuolella, esiintyy harvoin, toisin sanoen termistä talvea ei yleensä ole eteläisimmässä Suomessa eikä Ahvenanmaallakaan. Näin ollen ei pystytä määrittämään myöskään termistä syksyä tai kevättä, on vain terminen kesä ja terminen ei-kesä, jolloin keskilämpötila on 10 asteen alapuolella, joinakin päivinä jopa pakkasella.

    Oikea kevät on tietenkin jo alkanut, sehän alkaa maaliskuun 1. päivänä ja päättyy toukuun 31. päivänä aivan ilmoista riippumatta.

  2. Tänään sunnuntaina oli lämmintä ja tuulta. Helsingin Sanomat myös kirjoitti, että Suomen tieverkko rapistuu, koska sään ääri-ilmiöt, äkilliset rankkasateet ja tulvat lisääntyvät. En itse ole nähnyt muutosta. Voikohan HS perustaa kirjoituksensa johonkin tilastoon, vai onko tämä voodoo-tiedettä. Kaikkien mielestähän sään ääri-ilmiöt lisääntyvät.

    Kiitos Joanna kirjoituksistasi. Joskus toivoisi analyysiä siitä, ovatko äärisäät lisääntyneet. Nythän mm. HS:n pääkirjoitus perustuu lähinnä hevosmiesten tietolaariin.

  3. Mitä järkeä on termisten vuodenaikojen määrittelyssä, jos esim. terminen kevät saattaa alkaa kuukauden myöhemmin kun siirrytään 50 km pohjoiseen? Keväässä vuorottelee talvinen ja keväinen säätyyppi, ja se on ihan sattuman kauppaa miten nuo huhtikuussa osuvat. Paitsi tietenkin Auringon alhaisen aktiivisuuden vallitessa (kuten nyt), jolloin jetti tekee enemmän mutkia ja Skandinavia jämähtää helpommin arktiselle puolelle. Tätähän GFS nyt on ennakoinut, että talvista keliä on tarjolla lähiviikkoina kun matalapaine jumittuu itäpuolellemme ja jetti koukkaa aina Portugalin kautta.

  4. Jos palataan vuoden 1867 katastrofikeleihin, niin silloinhan juuri vallitsi samantyyppinen ilmanpainekuvio kuin nyt näyttäisi virittyvän:

    http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2000_36_1-2_069_jantunen.pdf

    Ja hämmästyttävästi juuri tuolloin oltiin aurinkominimissä muutenkin matalan syklin päätteeksi:

    http://www.solen.info/solar/cycl10.html

    Nyt on vastaava tilanne, joten kylmä huhti-toukokuu saattaa olla tilauksessa.

  5. Hei. Saisko teidän kk-ennuste videoihin myös ilmanpaineanomaliat ja ilmamassan 850 hpa lämmöt ja anomaliat? Nyt vain käytännössä 2m lämmöt ja sateisuus. Nuo lienee EC:llä tarjolla Forecallekin.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.