Lähestulkoon jokaisessa Etelä-Suomen sadealueessa sateen olomuoto on ollut aika pienestä kiinni. On ollut niillä rajoilla tuleeko vettä vai lunta, vai jotakin siltä väliltä.
Tänään etelärannikolla sataa vettä ja räntää. Lämpötila nousee plussan puolelle, mutta se ei ole sateen olomuodon määrittämisessä se tärkein seikka, vaikka niin saattaisi äkkiseltään arvata.
Kun pintalämpötila on lähellä nollaa, niin ei siihen ole luottamista. Maan pinnalla mitattavista suureista parempi sateen olomuodon ennustaja on kastepistelämpötila. Se on se lämpötila, jossa ilman sisältämä vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Kun kastepiste on pakkasella sataa lunta, nolla niin räntää, ja plussalla vettä.
Vähintään yhtä tärkeää kuin pinnan kastepiste on ilman lämpötila sillä korkeudella missä sade muodostuu. Ja tärkeintä on se, että minkälaisen ilman läpi se sataa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun 850 hPa painepinnalla (n. 1,5 km) on yli 4 astetta pakkasta tai 925 hPa (vajaa 1 km) lämpötila on alle nollan sade tulee maahan lumena.
Tänä aamuna sateen olomuotoa miettiessä seurasin kastepistettä, lämpötilaa sekä 850 hPa että 925 hPa korkeudelta ja maan pinnan ja 850 hPa välisen ilmakerroksen paksuutta. Kaikki ennusmerkit osuivat aika lailla samaan kohtaan eli ennuste on varma. Toisaalta varmaankin ennusteeseen sisältyy kaistale säätä, jossa sateen olomuoto vaihtelee päivän edetessä lumesta veteen ja takaisin. Rantaviivalla sataa pääosin vettä. Hieman pohjoisempana on muutaman kymmenen kilometrin levyinen kaistale, jossa olomuoto vaihtelee. Pohjoisempana sataa lunta.