Author: Miina Manninen

Espanjassa sataa lunta

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Lähde: www.meteoalarm.eu
Jos kevät tulee keikkuen Suomeen niin Espanjassa se vasta heitteleekin! Viikko sitten Espanjan etelä- ja keskiosissa lämpötila nousi yleisesti yli 20°C. Etelässä mitattiin jopa +25°C. Eilen maan keskiosissa päivän ylimmät jäivät paikoin alle +5°C. Tänä aamuna lämpötila vaihteli -1°C ja +2°C välillä ja satoi lunta. Koko Itä-Espanjaa varoitetaan lumesta ja jäästä.

Lumisateet ja viileä sää ovat seurausta matalapaineesta, joka taas liittyy jo viikonloppuna Länsi-Eurooppaan saapuneeseen säärintamaan. Silloin yläilmakehään, noin 5-6 km korkeudelle, irtosi kylmemmän ilman saareke joka jäi pyörimään Länsi-Euroopan ylle. Kylmä pisara, la gota fria on Espanjassa melko tavallinen ilmiö. Se kuroutuu syystä tai toisesta (tällä kertaa kai korkeapaineen pakottamana) irti alkuperäisestä sääsysteemistään ja liikkuu sitten omaan tahtiinsa sitä ympäröivän lämpimämmän ilman keskellä. Sen alueella esiintyy voimakkaita tuulia ja epävakaista säätä. Kylmä pisara voi säilyä yläilmakehässä pitkiäkin aikoja, vaikkei näy pintakartalla juuri lainkaan. Nyt vanha yläkerran matalankeskus on saanut lisäpontta ja synnyttänyt laajan sadealueen joka sataa Espanjanssakin lunta.

500 hPa painekenttä (mustat käyrät) ja 500 hPa lämpötilajakauma (värilliset käyrät) kertovat kylmästä pisarasta Espanjan yllä.
500 hPa painekenttä (mustat käyrät) ja 500 hPa lämpötilajakauma (värilliset käyrät) kertovat kylmästä pisarasta Espanjan yllä.
Pintapaine (mustat käyrät) ja 2 m lämpötila (värilliset käyrät) eivät kerro mistä Espanjan keväinen lumisade johtuu.

Yleisesti ottaen tähän aikaan vuodesta Etelä-Eurooppa alkaa olla meikäläisittäin kesäinen matkakohde. Esimerkiksi Italiassa ja Kroatiassa päivälämpötilat ovat 20 °C kieppeillä koko viikon. Suunnitteletko sinä kevätmatkaa etelään?

Heurekassa on näyttely ilmastonmuutoksesta

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Kuva: Patu Manninen
Kävin tänään Heurekassa tutustumassa helmikuussa avattuun Klima X näyttelyyn. Se on näyttely ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksesta ihmiseen ja ihmisen vaikutuksesta siihen. Suosittelen. Klima X kiteyttää ilmastonmuutoksen hyvin. Laiskakin lukija oppii mistä on kyse kun puhutaan hiilijalanjäljestä. Näyttely on myös rakennettu hyvällä maulla. Päällimmäisenä on ”Apua, näinkö meille käy!” -tunne. Vesi ulottuu nilkkoihin asti, mutta maailmanloppukuvia ei maalailla ärsytykseen asti. Faktat puhuvat.

Meteorologin mieltä lämmittivät erityisesti näyttelyssä pyörivät videot. Kuinka ilmoja ennustetaan on 60-luvulla kuvattu meteorologin työstä kertova pätkä. Nostalginen video esittelee muun muassa laitteen jolla auringon paisteaika on mitattu. Aika jännästi! Videot paljastavat myös ettei ilmastonmuutos ole uusi puheenaihe. Jo vuonna 1984 ympäristökeskustelun aiheeksi ennakoitiin ilmastonlämpenemistä.

Eikä Klima X ole Heurekan ainoa mielenkiintoinen osuus. Osallistuin innolla myös 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttelyn tehtävärukseille.

Oletko sinä käynyt Heurekassa?

Lumituisku yllätti meteorologin

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Lumipyry 28.2.2012 klo 13
Olen ollut useamman päivän vapaalla, enkä siksi juuri seurannut säätä. Eilisten uutisten perusteella tiesin että lumipyry kulkee tänään maan yli itään. Osasin odottaa lunta ja tuulta. Mutta miten paljon!!! Jos minä olen tyrmistynyt lumen määrästä, niin voin vain kuvitella miten lumipyry yllättää autoilijan, joka ei ole meteorologi. Ajakaa varovasti!

Lumisade alkoi Helsingissä klo 8 maissa ja jatkuu yhä. Sakeasta sateesta lunta kertyy muutenkin paljon, mutta kaiken huipuksi tuuli kinostaa lunta tehokkaasti. Kauppamatkan aikana meidän kotikadulle (jota ei muutenkaan ole aurattu kahteen viikkoon!!!) oli kertynyt ainakin 5 cm uutta lunta. Siinä piti kahlata silmät suljettuna tuulen piiskatessa lunta hupun alle. Raju, mutta ihanan raikas ilma.

Nyt on varmaankin yhtä huono ajokeli kuin sinä perjantaina 2.3. Toisin kuin silloin, tämä pyry ei jatku loputtomiin vaan kulkee maamme yli itään. Kuten oli ennustettu! Sakein lumipyry loppuu Helsinki – Jyväskylä -linjalla ihan pian. Pääkaupunkiseudulla ajokeli onkin varmaan kaikista huonoin juuri nyt. Lunta on satanut aamusta alkaen niin että sitä on tienpinnat täynnä ja pyryttää edelleen, niin että näkyvyys on todella huono. Kun lumituisku loppuu näkyvyys paranee, mutta kertyneen lumen takia ajokeli on huono vielä iltapäivän työmatkaliikenteessäkin.

Aja varovasti ja muista turvaväli!

Varo heikkoja jäitä!

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Eilisen Hesarissa varoitettiin heikoista jäistä. Sekä rannikolla että sisävesillä jäät ovat edelleen keskimääräistä ohuempia. Etelä- ja Keski-Suomessa järvijäätä on tyypillisesti 20–35 cm, pohjoisessa 30-40 cm. Lukemat ovat edelleen 5-20 cm ajankohdan keskimääräistä ohuempia. Hieman on kiritty, sillä reilu viikko sitten eroa ”normaaliin” oli paikoin jopa 30 cm. Mutta suhteessa viime viikon pakkaslukemiin jäät ovat vahvistuneet vain vähän. Suurin syy siihen on jäälle satanut paksu lumipeite. Kevyt pakkaslumi on paras mahdollinen eriste. Lumen alla pakkasta on tuntuvasti vähemmän kuin sen pinnalla.

Puhuttaessa jään paksuudesta pitää muistaa etteivät yksittäiset mittaukset kerro koko totuutta. Ne eivät kerro kuinka ohutta jää on ohuimmillaan, vaan kuvaavat jäätilannetta mahdollisimman edustavasti. Sekä jään paksuus että laatu vaihtelevat paikallisesti. Virtauskohdat ja suuret selät ovat ainakin paikoin vielä sulia.

Mitä jään laatuun tulee, niin parhaiten kantaa teräsjää. Se on tiivistä jäätä joka kasvaa jään alapinnalta käsin. Lumisohjosta jään pinnalle muodostuva kohvajää on huomattavasti hauraampaa. 20 cm teräsjäätä kannattelee 2 tonnin painoisen ajoneuvon, 20 cm kohvajäätä ei. Mitatuista jäänpaksuuksista kohvajäätä on tavallisesti 10 -50%. Onkohan sitä nyt enemmän kun tavallisesti kun lunta on tullut paljon? Etenkin rannan tuntumassa kohvajään osuus jään paksuudesta voi olla petollisen suuri.

Jos menent jäälle, niin mene varovasti!

Lähteet:
www.ymparisto.fi
M. Leppäranta, Rannikkovyöhykkeen jääolot ja niiden ympäristövaikutukset
J. Korhonen, Suomen vesistöjen jääolot

Meteorologia on fysiikkaa

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu
Luentomuistiinpanoja pyröteisyysyhtälöstä. Se käsitellään kappaleessa 5.

Minun uuden vuoden lupaukseni on oppia tänä vuonna paremmaksi meteorologiksi. Olen aloittanut lukemalla. Ensin luin muutaman kevytlukuisen sääopin. Hyvää muistin virkistystä, ja kertaus on opintojen äiti. Tänään tartuin dynaamisen meteorologian raamattuun. James R. Holtonin An Introduction to Dynamic Meteorology, 2004. Se on perusteos, joka lyötyy jokaisen meteorologin hyllystä.

 

Aloitin alusta. Muistin heti, että kirjaa ei ole tarkoitettu heikkohermoisille. Lyhyen johdannon jälkeen mennään suoraan asiaan. ”The motions of the atmosphere are governed by the fundamental laws of conservation of mass, momentum and energy…” Sitten alkaa fysiikka: paine-erovoima, gravitaatiovoima ja viskoosivoima. Toisistaan eroavien paineiden välillä vaikuttaa paine-erovoima. Kappaleet vaikuttavat toisiinsa gravitaatiovoimalla. Viskoosivoima syntyy virtaavan aineen sisäisestä kitkasta. Peruskauraa.

Seuraavan luvun otsikko on Noninertial reference frames and ”apparent” forces eli Ei-inertiaaliset koordinaatistot ja näennäisvoimat. Kuulostaa pahemmalta kuin on, joten minä luovutan. Tai siis jatkan tästä ensi kerralla.

Vaikka Liisa sanoikin, että meteorologiassa on vähemmän fysiikkaa kuin monessa muussa fysiikan suuntautumisvaihtoehdossa, niin kyllä sitä tässäkin riittää. Haasteellisuudestaan huolimatta, suosittelen Holttonia kaikille fysiikasta pitäville ja meteorologiasta kiinnostuneille.

Näitkö revontulien tanssivan?

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Aamun uutisissa kerrottiin maahan saapuneesta aurinkomyrskystä. Aurinkomyrsky on auringon pinnalta lähtöisin oleva magneettinen pilvi. Saapuessaan maan lähelle se reagoi maan magneettikentän kanssa ja synnyttää revontulia maapallon napa-alueille.

Voimakas aurinkomyrsky voi aikaansaada näyttävät revontulet, mutta niiden havainnointiin tarvitaan kirkas taivas. Viime yönä sää oli selkeää Pohjois-Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näitkö sinä revontulien tanssivan?