Päivitetty 30.5.2015 aamulla: helle-ennuste muuttunut viileämpään suuntaan
Kevät on edennyt meillä maltillisesti toukokuussakin, eikä hellesaldoa ole toistaiseksi kertynyt tälle vuodelle. Tämä on harvinaista, sillä helteettömiä toukokuita ei ole ollut yli 15 vuoteen.
Ylin lämpötilakin on jäänyt suhteellisen matalaksi: tähän mennessä lämpimintä on ollut Mikkelissä 26. päivä, jolloin päästiin 21,7 asteeseen. Kovin paljoa tätä korkeampiin lukemiin tuskin enää ehditään päästäkään toukokuun puolella. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kesä (vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli 10 asteen) ei ole vielä alkanut missään päin maata.
Epätavallisen suuria, jopa poikkeuksellisia, sadekertymiä on mitattu toukokuussa mm. läntisessä ja pohjoisessa Suomessa. Eniten tähän päivään mennessä oli satanut Kittilän Kenttärovalla: 108,2 mm. Myös Vaasan mittausasemalla sadekertymät ovat olleet yli 100 mm. Sekä Vaasan että Kittilän toukokuun keskimääräinen sadekertymä on n. 35 mm.
Lakkiaspäivänä poutaista kevätsäätä
Hurjasti onnea jo etukäteen lakkiaspäivän sankareille! Tänä vuonna juhlanne alkavat suuressa osassa maata poutaisessa, mutta pilvisyydeltään vaihtelevassa säässä. Lounaasta on kuitenkin lähestymässä sadealue, jonka aikataulu on hieman vaihdellut viime päivien ennusteissa. Tuoreimpien ennusteiden valossa sadealue levittäytyy lounaisrannikolle vasta myöhään lauantai-iltana tai vasta sunnuntaiyön puolella ja sunnuntaiyönä sataakin laajalti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sadealue on kuitenkin melko nopealiikkeinen ja kapoinen, joten sateiden alettua ne päättyvät n. kolmen tunnin sisällä.
Suursäätila pysymässä samanlaisena ensi viikolla
Suihkuvirtaukset yläilmakehässä hallitsevat Euroopan suursäätilaa. Jo pidemmän aikaa tilanne on ollut Kuvan 2 mukainen eli suihkuvirtaus on suunnannut Suomen yli tai itäpuolitse kohti koillista jättäen meidät viileämmälle ja epävakaisemmalle puolelle. Sen sijaan heti Suomen rajojen itä- ja kaakkoispuolella lämpötila on kohonnut jo useaan otteeseen 25 ja 33 asteen välille. Suomen runsaat sateet, epävakainen ja tuulinen sää selittyvät juuri sillä, että olemme sijainneet kahden ilmamassan rajavyöhykkeellä, jota pitkin on liikkunut ärhäköitäkin matalapaineita runsaine sateineen.
Vielä tämän viikon torstaina näytti siltä, että Suomi saa maistiasia kesäisemmästä säästä ensi viikolla suursäätilan muuttuessa. Uudet ennustemallit toivat kuitenkin järkytyksen monelle meteorologille, sillä kesäisestä lämpenemisestä ei ollut merkkiäkään.
Suursäätila Euroopan yllä on jo pitkän aikaa pysynyt samana, joten toisaalta ei olekaan mitenkään yllättävää, että muutosta ei tullut tällä kertaa. Suomi kuuluu siis jatkossakin matalapaineiden vyöhykkeelle: sää on ajoittain tuulista, sateita liikkuu maamme yli ja kovin kesäisiä lukemia ei ole tiedossa. Tavanomaista viileämpi sää jatkuu ja helteet näyttäisivät jäävän maamme etelä- ja itäpuolelle totuttuun tapaan.
Toisinaan samantyyppinen säätila voi jumiutua hyvin pitkäksi aikaa: kuukausiksi, jopa yli puoleksi vuodeksi. Tällöin globaaleilla säämalleilla voi olla vaikeuksia ajoittaa suursäätilan muutokset oikein, joten virheitä esiintyy tavanomaista enemmän juuri tällaisissa tilanteissa, kun ennustetaan pitkän, säätyypiltään samanlaisen jakson vaihtumista säätyypiltään aivan päinvastaiseen. Toukokuun aikana yli viiden vuorokauden päähän yltävissä ennusteissa on useampaan otteeseen näkynyt lämpenemisen merkkejä Suomen yllä, mutta ajankohdan lähestyessä lämpeneminen onkin siirtynyt aina pykälää idemmäs. Viimeisimmässä helle-ennusteessa useat mallit tukivat helteiden vierailua Suomeen, mutta vanha suursäätila onkin pitämässä pintansa.
Ilmakehän lämmetessä kesän mittaan suursäätilaankin tulee helpommin muutoksia. Toisinaan juhannus on ollut ns. taitehetki, jolloin mahdollisesti koko alkuvuoden samanatyyppisenä jatkunut suursäätila – esimerkiksi lounaisvirtaukset matalapaineineen ja kesällä viileine säineen – antaa murtumisen merkkejä ilmakehän lämmetessä.
Joko kesähelteet saisivat puolestasi alkaa?
