Ilmastonmuutos nyt

Julkaistu

Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen lauha. Varsinkaan eteläisessä Suomessa talvesta ei juuri ole ollut tietoa helmikuun alun lauhtumisen jälkeen. Yleisesti eteläisessä ja keskisessä Suomessa lumitilanne on helmikuusta lähtien vastannut tyypillistä huhtikuun lopun tai jopa toukokuun alun tilannetta! Monelle on varmasti herännyt kysymys: “Onko tämä nyt sitten sitä ilmastonmuutosta?” Viime talvena lämpötilat olivat kymmenisen astetta tätä talvea kylmemmät. On selvää, ettei ilmastonmuutos ole vuodessa voinut “edetä” kymmentä astetta. Suurin ero tämän ja edellisten kylmien talvien välillä selittyy luontaisella vaihtelulla eli sillä, mistä ilmansuunnasta ilma on meille virrannut. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, ettei ilmastonmuutoksella voi olla oma osuutensa kuluvan talven lämpöoloihin.

hghghfghj
Kuvassa näkyy  kuukauden ajalta vuorokauden ylimmät (punainen) ja alimmat (sininen) lämpötilat sekä lisäksi maanpinnan kylmimmät lämpötilat  (vaaleansininen katkoviiva). Vasemmalla näkyy tilanne vuosi sitten (2013) ja oikealla tänä vuonna. Jopa Sodankylässä lämpötilat ovat olleet viimeisen kuukauden aikana suurimman osan aikaa lähellä nollaa, kun viime vuonna vastaavaan aikaan useana yönä käväistiin parissa kymmenessä pakkasasteessa. Etelässä viimeisen kuukauden ajan on pääsääntöisesti pysytty vähän plussan puolella ja vasta jakson loppupuoliskolla edes maanpinnassa on menty välillä pakkaselle. Vuosi sitten pysyttiin mieluumminkin päivälläkin pakkasella ja yöllä pakkasta saattoi reilut 15 astetta.

Ilmastonmuutoksen erottaminen normaalista vuosivaihtelusta on vaikeaa

Tuntuu välillä suorastaan huvittavalta, kuinka yleisessä mielipiteessä kylminä talvina ilmastonmuutos perutaan kokonaan ja lauhoina talvina vastaavasti ajatellaan ilmaston lämmenneen “hetkessä” kymmenillä asteilla. Ei tietenkään näin voi olla, vaan tämä on juuri sitä luonnollista vaihtelua, joka tulee aina kuulumaan meidän ilmastoomme. Ikävä kyllä, ilmakehässä ei ole nähtävissä mitään punaista viivaa, joka erottaisi ilmastonmuutoksen aikaansaannoksen normaalista vaihtelusta. Sen sijaan, että vertailemme eri vuosien lämpöoloja keskenään, meidän tulisi vertailla nykyisiä lounaistuulten talvia edellisiin lounaistuulten talviin ja vastaavasti itätuulten talvia edellisiin itätuulten talviin. Tämä on tietysti jo paljon hankalampaa. Yksi tapa seurata puolueettomasti ilmastonmuutoksen etenemistä on seurata sääennätyksiä tai poikkeuksellisen sään esiintymisiä. Mikäli ilmasto lämpenee, pitäisi lämpimiä poikkeuksia/ennätyksiä olla enemmän kuin kylmiä poikkeuksia/ennätyksiä (tässä ennätyksellä tarkoitetaan kaikkien aikojen ennätyksiä, ei kuluvan vuoden ennätyksiä, joka sinänsä onkin vähän arveluttavaa ilmastoa ajatellessa).

Ilmastonmuutosennusteet ennustavat keskimääräisiä oloja

Ilmastonmuutosennusteissa ennustetaan keskimääräistä ilmastoa, ei “hetkellisiä” normaalin vaihtelun aiheuttamia kylmiä ja lämpimiä jaksoja. Ilmastonmuutosennusteet perustuvat tietokonelaskelmiin, joihin on koottu kaikki ilmakehän tunnetut fysiikan lainalaisuudet. Todellisuudessa emme vielä varmuudella tiedä, kuinka hyvin osaamme muutosta ennustaa ja mitä mahdollisia puutteita laskelmissamme on. Kaikki tietokonelaskelmat ennustavat kuitenkin ilmaston muuttumista. Eniten muutoksia on luvassa kaikkein pohjoisimmille alueille. Paikallisesti ennusteen suurimmat kysymysmerkit liittyvät mahdollisiin matalapainetoiminnan muutoksiin, joita ei vielä laskelmissa pystytä kunnolla ottamaan huomioon. Juuri näillä mahdollisilla matalapainetoiminnan muutoksilla olisi suurin vaikutus ilmastoomme. Melko suurella varmuudella voidaan kuitenkin olettaa, että talvella kaikkein eniten tulee lämpenemään nimenomaan pohjoiset napa-alueet, kun taas vähiten lämpenee päiväntasaajan seutu. Niinpä tulevaisuudessa lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä tulee talvisin pienenemään. On oletettavaa, että matalapainetoiminta tulee tämän seurauksena muuttumaan. Juuri tästä leveyspiirien välisestä lämpötilaerostahan matalapainetoiminta syntyy. Lämpötilaero on suurimmillaan talvella ja silloin myös matalapainetoiminta on voimakkaimmillaan. Mikäli kuitenkin tämä lämpötilaero jatkossa tulee pienenemään, voisi nopeasti maalaisjärjellä ajateltuna olettaa matalapainetoiminnan heikkenevän. Tällaista muutosta tietokonelaskelmat eivät kuitenkaan ennusta.

Erilainen Ilmastonmuutosennuste

Päivittäisessä sään ennustamisessa meteorologi on tottunut, että toisinaan tietokonelaskelmia joutuu ”parantamaan” ja välillä ennustamaan suorastaan tietokonelaskelmia vastaan. Ilmastoennusteissa tämä on vaarallista, sillä meillä ei ole historiasta esimerkkiä, mitä tällaisessa tilanteessa voisi tapahtua. Kaikesta huolimatta päätin tehdä oman ilmastonmuutosennusteen. Seuraava osuus ei siis välttämättä edusta yleistä kantaa asiasta, vaan perustuu pitkälti havaintoihini viimeiseltä parilta kymmeneltä vuodelta. Lukekaa se siis varauksella, Petri Takalan ilmastonmuutosennusteena :)

Muutoksia vallitseviin ilmavirtauksiin

Idänpuoleiset tuulet tulevat jatkossa lisääntymään samalla kun lännenpuoleiset tuulet kokonaisuutena vähenevät. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että lännenpuoleiset tuulet loppuisivat kokonaan. Jatkossakin lännenpuoleiset tuulet pysynevät idänpuoleisia tuulia yleisempinä. Enää ei kuitenkaan voida puhua lounaistuulesta yhtä selvästi vallitsevana tuulen suuntana kuten aiemmin. Idänpuoleisten tuulten säätilanteet tulevat jatkossa kestämään selvästi pidempään ja jopa kuukausia kerrallaan.

Kokonaisuutena myrskyt tulevat merialuillamme vähenemään. Siinä, missä 1990-luvun alussa myrskyjen määrä vaihteli 30:sta – 40:een vuodessa, tulee vuotuinen myrskyjen määrä jatkossa jäämään merillämme tyypillisesti vajaaseen 20:een. Totta kai tulee vielä yksittäisiä huippuvuosia, jolloin myrskyjä voi olla lähes 40, mutta näin käy yhä harvemmin. Myrskyt painottuvat jatkossa yhä selvemmin talven alun kuukausiin ja näin on yhä todennäköisempää, että voimakkaimpien myrskyjen aikaan routa ei ole vielä kovin laajalti tukemassa metsien puita. Tällä onkin myrskyn voimaa suurempi merkitys metsien myrskytuhoihin ja näin metsien puustotuhot voivatkin tältä osin pahentua.

Kesällä myös kovat tuulet tulevat jonkin verran vähenemään, mutta toisaalta myös täysin tyynet tilanteet vähenevät. Sen sijaan kohtalaiset sekä mahdollisesti myös navakat tuulet tulevat lisääntymään. Toisaalta idänpuoleisten tuulien yleistyessä myös voimakkaat sade- ja ukkoskuurot lisääntyvät etenkin Baltiassa ja tämän seurauksena myös paikalliset ukkosmyrskyt saattavat lisääntyä.

Kuluneen talven voimakkaimmissa myrskyissä mitattiin merellä kahtena päivänä 26 m/s keskituulia. Tällaisia tuulia esiintyy keskimäärin 3 kertaa vuodessa. Eli mistään poikkeuksellisista myrskyistä ei ollut kyse, mutta kun maaei vielä ollut routinut, puita kaatui huomattavia määriä. Maan roudattomuus onkin puiden kaatumisen annalta paljon tärkeämpi tekijä kuin tarkka myrskytuulen nopeus.
Kuluneen talven voimakkaimmissa myrskyissä mitattiin merellä kahtena päivänä 26 m/s keskituulia. Tällaisia tuulia esiintyy keskimäärin pari kertaa vuodessa. Eli mistään poikkeuksellisista myrskyistä ei ollut kyse, mutta kun maa ei vielä ollut routinut, puita kaatui huomattavia määriä. Maan roudattomuus onkin puiden kaatumisen kannalta paljon oleellisempi tekijä kuin tarkka myrskytuulen nopeus.

Erilaiset säätyypit jatkuvat pidempään ja sää jakautuu voimakkaammin ”kahtia”

Kaiken kaikkiaan erilaiset säätyypit jäävät tulevaisuudessa pidemmäksi aikaa ”päälle ”ja niin sama säätyyppi saattaa entistä useammin jatkua kokonaisia vuodenaikoja kerrallaan. Yhä jatkossakin on siis luvassa sekä sade- että hellekesiä ja yhä varmemmin toinen näistä jää lähes koko kesäksi päälle. Kun sitten sadekesä sattuu päälle, vettä saadaan jatkossa paikallisesti suurempia määriä. Vuosisadan puolessa välissä sadekesinä rikotaan helposti vanhoja sade-ennätyksiä.

Jatkossa myös talven säätyyppi tulee jäämään pidemmäksi aikaa ”päälle”. Talvet tulevat jakautumaan voimakkaammin kahtia toisaalta lauhaan harmaaseen tihkusateen säähän ja toisaalta kylmään lumisateiden keleihin.

Idänpuoleiset tuulet tulevat jossain määrin lisääntymään myös talviaikaan. Tätä voitaneen pitää ilmakehän omana puolustusmekanismina lämpenemistä vastaan. Itätuulten talvina tuulet tuovat kylmää ilmaa Siperiasta asti ja kunnon pakkastalvia riittää vielä 100 vuoden päästäkin. Tällaisessa tilanteessa lämpimän Itämeren yllä syntyy kunnon lumimyräköitä helposti aina Tanskassa asti ja paikallisia lumiennätyksiä saatetaan rikkoa vielä vuosisadan lopullakin. Samaan aikaan Lapissa jäädään itätuulesta huolimatta (talven kylmin tuulen suunta) kuitenkin jo kauas ennätyskylmyyksistä.

Vastaavasti aktiivisen Atlantin matalapainetoiminnan ja lounaistuulten hallitessa talven säätä, kuten tänä talvena, aletaan nopeasti hätyyttelemään talven ennätyslämpötiloja ja lumipeitteen raja siirtyy tällaisina vuosina entistä pohjoisemmaksi eikä eteläinen Lappikaan enää jatkossa ole varmuudella suojassa mustalta talvelta. Lounaistuulten talvet tulevat kuitenkin jonkin verran harvenemaan.

Itämerelle ilmastonmuutoksen suurin uhka tulee rehevöitymisestä.

Merenpinnan yleinen kohoaminen tulee meillä pitkälti kompensoitumaan maanpinnan kohoamisen seurauksena. Toisaalta voimistuvat paikallisilmiöt saattavat aiheuttaa paikallisia lyhytkestoisia ongelmatilanteita. Yksi Itämeren keskeisimpiä ongelmia tulee jatkossakin olemaan rehevöityminen ja happikato. Lisääntyvät idänpuoleiset tuulet nimittäin vähentävät Itämeren ekosysteemin kannalta tärkeiden suolapulssien pääsyä Tanskan salmien läpi Atlantilta. Suolapulsseilla on suuri merkitys luonnon omana rehevyyttä estävänä tekijänä Itämerellä. Kyseisen mekanismin heikentymisestä saattaa jo lähivuosikymmeninä tulla merkittävä lisähaaste taistelussa Itämeren rehevöitymistä vastaan.

95 vastausta artikkeliin “Ilmastonmuutos nyt”

  1. Erittäin hyvä ja analyyttinen kirjoitus. Perustuuko mahdollinen itätuulten lisääntyminen napa-alueen mahdolliseen ilmanpaineen nousuun ja mahdolliseen heikentyvään polaaripyörteeseen / sen jakaantumiseen talvisaikaan? Tästähän on kirjallisuudessa ollut jonkin verran tarinaakin.

    Valitettavasti nyt huudetaan lämpenevien talvien perään ja mikäli ensi vuonna on kylmää, on trendi taas toisenlainen. Harmi, kun faktoja ei osata kaivaa esille valtavirrasta.

    1. Hei Masa
      Katso alla oleva vataukseni Markolle, se toivottvasti selventää myös sinun kysymystäsi

  2. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Yksi kysymys nousi mieleeni ja ehkä saan vastauksen niihin kirjoittajalta.

    Olen lukenut spekulaatioista, joiden mukaan aikoina, jolloin auringon aktiivisuus on alhainen, säällä on taipumus ”jämähtää” yhteen asentoon pitkiksi ajoiksi. Tämä puolestaan tuottaisi jopa kuukausia kestäviä yhden säätyypin dominoimia ajanjaksoja. Onko tässä Petri Takalan ilmastonmuutosennusteessa ennakoitu jämähtävä säätyyppi seurausta vähenevästä auringon aktiviteetista vai onko jämähtäneisyys seurausta ilmaston lämpenemisestä auringon aktiviteetin vaihteluiden osuuden ollessa siis vähäinen kuten se Ilmatieteenlaitoksen mukaan on?

    1. On selvää, että muutokset auringon ”tehossa” vaikuttavat ilmakehän toimintaan. Onhan oikeastaan kaikenlaisen sään energia peräisin auringosta ja jos tämän energian tulo vähenee tai lisääntyy, vaikutta se suoraan sääjärjestelmiin. Aurinko paistaa päivällä kohtisuoraan päiväntasaajan lähistöllä ja lähempänä napoja aurinko jää sitten matalammalle ja kaamos aikaan ei nouse lainkaan. Mikäli auringon teho kasvaa lämpenee päiväntasaajan seutu suhteessa enemmän kuin navat ja lämpötila ero päiväntasaajan ja napojen välillä kasvaa ja matalapaine toiminta voimistuu. Mikäli taas auringon teho heikkenee ero napojen ja päiväntasaajan välillä pieneen matalapainetoiminta heikkenee (läntinen suihkuvirtaus) ja se suosii jämähtäviä säätyyppejä. Ilmaston muutos puolestaan lämmittää eniten pohjoista napaseutua talvella, tämän seurauksena lämpötila ero pohjoisnavan ja päiväntasaajan välillä pienenee ja niin ilmastonmuutoksen lämpeneminen vaikuttaa samaan suuntaan kuin auringon tehon heikkeneminen. Kumpikinovat tärkeitä tekijöitä eikä ne poissulje toisiaan. Omassa pitkälti havaintoihin perustavassa mietelmässä en ole tarkastellut sen koommin auringon vaikutusta. Mikäli auringon teho kokonaisuutena ei ole muuttumassa, vaan vaihtelee vain aktiivisuuden mukaan, pitäisi ennätysten ja poikkeuksellisten tilanteiden jakautua tasan kylmien ja lämpimien ennätysten tai poikkeusten välillä. Nyt kuitenkin pitkään on näyttänyt että lämpimämpiä ennätyksiä tai poikkeuksia tulisi kylmiä useammin. Tästä pääteltynä tuntuisi auringon aktiivisuuden vaikutuksen olevan ilmastonmuutoksen vaikutusta pienempi.

  3. Vuoden 2008 alussa kauhisteltiin samaa asiaa. Nyt se ilmastonmuutos iski ja tappaa meidät kaikki.

    Koettakaa nyt pysyä housuissanne ja muistelkaa muutamaa viime talvea, kun pakkasta ja lunta oli enemmän kuin tarpeeksi.

  4. No, viikon kuluttua ilmastonmuutos on taas peruutettu ;) Kannattaa muuten huomata että ilmastonmuutoksen peruuttajat ovat (yleensä) eri henkilöitä kuin muutoksen nopeutta kauhistelevat. Riippuu aina siitä, miten hyvin toteutumat istuvat omiin intohimoihin.

  5. Petrin kanssa olen samaa mieltä vaikutuksista Suomen talven lämpötiloihin. Itäisten virtausten yleistyminen pitää talvilämpötilat meillä vähintään ennallaan. Tämä on jopa muussa yhteydessä mielestäni empiirisesti voitu todeta (tulivuorenpurkaukset).

  6. Onhan se jo viimeisten 10-20 vuoden aikana nähty, että ei talvet(joulu-helmikuu)+ vielä maaliskuukaan ole juuri lämmenneet, sen sijaan kesäpuolisko(huhti-syyskuu) on lämmennyt yli asteella. Ilmatieteenlaitoksella vaan edelleen uskotaan että talvien keskilämpötila tulee nousemaan 7 astetta vuosisadan loppuun mennessä, kun tätä talvea ajattelee, jossa oltiin siperian armoilla noin 20 päivää 90 mahdollisesta ja poikkeama oli 4 astetta, niin ilmatieteenlaitoksen ennusteen mukaan meillä olisi talvella keskimäärin alle 10 päivää siperian säätä, joka on sama asia kun veikkaisi suomalaisessa lotossa numeroa 40 ja saisi täysosuman.
    Ilmatieteenlaitokselta o minulle selitetty että itäiset kylmät säät eivät ole enää yhtä kylmiä kuin ennen, tämäkin on aivan naurettavaa, koska suomen kylmyysennätys on mitattu silloin kun oli jo 10 vuotta taivasteltu ilmastonlämpenemistä. Petri tuossa kirjoitti että talvien pakkasennätyksiä ei tulla enää tulevaisuudessa näkemään, olen Petrin kanssa samaa mieltä, mutta syy ei ole ilmastonmuutos, vaan se että ilmatieteenlaitos siirtää kylmimpiä asemia huomattavasti lämpimimpiin paikkoihin, tästä esimerkkinä Salla Naruskajärvi->Salla Naruska ja Kittilän Pokka joka siirrettiin alavalta paikalta pois. Molemmat asemat tykittivät ennen suurimman osan talvien pakkasennätyksistä, mutta viime vuosina ei enää uudella paikallaan.

      1. Helppohan sitä on vertailla viime vuosisadan kylmimpään jaksoon, mutta mikäli osaat lukea niin viestissäni laitoin että viimeisen 10-20 vuoden aikana talvet eivät ole enää lämmenneet. Ja sillä tarkoitin 1988-2000 ja 2001-2014 jaksoja. Tässä sinulle vaikkapa Jyväskylän lentoaseman tiedot talvista 1987/88-2013/14+maaliskuut:
        Joulu 1987-1999 -6,0, 2000-2013 -5,2
        Tammi 1988-2000 -6,3, 2001-2014 -8,1
        Helmi 1988-2000 -7,2, 2001-2014 -8,3
        Maalis 1988-2000 -3,1, 2001-2014 -4,1(2014 on arvioitu ennusteen mukaan)
        Joulu-Maalis 1987/88-2000 -5,6, 2000/01-2014 -6,4, 2001-2014 0,8 astetta edellistä kylmempi.
        Jari, Näinkö se lämpeneminen 7 asteella tapahtuu vuosisadan loppuun mennessä kun 14 viime vuoden jakso on edellistään lähes asteen kylmempi, tavoitteenahan on se, että Jyväskylän joulu-helmikuun keskilämpötilan täytyisi olla nollassa vuosisadan loppuun mennessä. Jos täydellisesti jämähdät 30-vuotis vertailukausiin niin ilonaiheita sinulle on vielä edessä seuraavassa vertailukaudessa kun 1981-1990 jakso poistuu, joka sisälsi kaksi superkylmää talvea. Mutta kun 1991-2000 jakso poistuu ja vertailukausi on 2001-2030 niin älä ihmettele jos talvet eivät enää lämpenekään.

        Ja tässä samat Huhti-Syyskuu jaksolta 1988-2000 ja 2001-2013
        Huhti 1988-2000 +1,8, 2001-2013 +2,9
        Touko 1988-2000 +8,3, 2001-2013 +9,7
        Kesä 1988-2000 +14,2, 2001-2013 +13,9
        Heinä 1988-2000 +16,1, 2001-2013 +17,4
        Elo 1988-2000 +13,9, 2001-2013 +14,9
        Syys 1988-2000 +8,5, 2001-2013 +9,8
        Huhti-Syys 1988-2000 +10,5, 2001-2013 +11,4, 2001-2013 0,9 astetta edellistä lämpimämpi

        1. Osaan lukea, mutta mielestäni 10-20 vuotta ei riitä johtopäätösten tekoon ilmastonmuutoksesta. Lyhyitä jaksoja tarkasteltaessa saadaan näyttämään siltä, että maapallo on viilentynyt koko elämäni ajan.

          Talven (joulukuu-helmikuu) keskilämpötiloista Jyväskylässä on diagrammi vuosilta 1950-2014 Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla. Jyväskylän talvien keskilämpötilat 30-vuotisjaksoilla ovat olleet seuraavat:

          -jaksolla 1961-1990 talven keskilämpötila -8,9 astetta

          -jaksolla 1971-2000 talven keskilämpötila -7,9 astetta

          -jaksolla 1981-2010 talven keskilämpötila -7,7 astetta (vaikka mukana ovat ne kaksi mainitsemaasi ”superkylmää talvea”)

          Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna talvet ovat siis hitaasti koko ajan lämmenneet, vaikka välillä onkin ollut useita kylmiä (ja lumisia) talvia peräkkäin. Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa 30 vuotta on minimijakso.

          Lämpeneminen näkyy hyvin Jyväskylän koko vuoden pitkäaikaisissa keskilämpötiloissa, joten joka tapauksessa ilmasto näyttää lämpenevän meneepä eri vuodenaikojen lämpeneminen sitten miten tahansa.

          Koko vuodet (ja talvetkin) ovat siis Jyväskylässäkin lämmenneet. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että varsinkin ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa Suomen alueella talvet voisivat väliaikaisesti jopa viilentyä (ns. lämmin arktinen alue – kylmät mantereet -ilmiö).
          En kuitenkaan laita päätäni pantiksi siitä, että Jyväskylän tai koko Suomen talvet varmasti oleellisesti lämpenevät. Olen jo opinnoistani asti perehtynyt säähän, ilmastoon ja ilmastonmuutokseen, mutta en ole alan asiantuntija. En tee itse lainkaan tutkimustyötä. Välitän vain tutkijoiden kertomaa tietoa. Viesti näyttää olevan se, että arktisen alueen lämpenemisen Suomen talvia mahdollisesti viilentävästä vaikutuksesta huolimatta lämpenemistrendi dominoi. Ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset (esimerkiksi Suomen alue) ja vuodenaikaisvaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti vaikeammin ennustettavia kuin ilmastonmuutoksen aiheuttama koko maapallon keskilämpötilan muutos, mikä sekään ei lämpenemistrendistä huolimatta ole edes suuruusluokaltaan täysin selvä (päästöjen kehittyminen, ilmastomallien epävarmuudet, luonnon palautekehät).

          Joka tapauksessa luontainen sään vaihtelu jatkuu, eivätkä kylmät talvet Suomesta kokonaan katoa ilmastonmuutoksenkaan myötä.

          1. Pystytkö Jari erottelemaan tuosta paljonko on varsinaista lämpenemistä ja paljonko kulloinkin vallitsevien säämallien mukaan tuomaa lisää, eli onko esimerkiksi vallitseva ilmavirtauksen suunta muuttunut noiden tarkastelujaksojen aikana. Harmittaa, kun vertaillaan pelkästään lämpötiloja eri aikoina plottaamatta vallitsevaa ilmakehän tilaa asiaan mukaan. Lopulta täällä päin palloa tällä nimenomaan on ratkaiseva vaikutus. Varsinaisella pelkällä lämpenemisellä lienee alle asteen (0,5 – 0,8 astetta) vaikutus pitkässä juoksussa. Eri asia on tietysti muuttaako ilmastonmuutos vallitsevia säämalleja (korkea- ja matalapaineiden sijoittumista esimerkiksi), siitähän on lopuksi ollut vähän puhetta.

          2. Masa, Forecasta löytyy oikeat asiantuntijat vastaamaan kysymykseesi. Itse olen tutkimuksia lukemalla saanut sen mielikuvan, että kaiken kaikkiaan Suomen tuuliolot muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä paljon vähemmän kuin lämpötila ja sademäärä. Useimmat ilmastomallit kuitenkin näyttävät, että syksyisin ja talvisin Suomen tuulet voisivat hieman voimistua ja kääntyä puhaltamaan entistäkin useammin lännen ja myös etelän suunnalta, jolloin tämä osaltaan selittäisi talvien lämpenemistä.

            Joissakin malleissa kuitenkin näyttää siltä, että pohjoisen napajään voimakas sulaminen syksyllä sekä lämpötilaeron pieneneminen (pohjoinen-etelä) aiheuttaisivat idästä puhaltavien tuulien yleistymistä Suomessa talviaikaan, kuten Petri Takala ylempänä ja Lars Winberg tuossa alempana ennustavat. Käytännössä syksyllä 2007 kävi kuitenkin päinvastoin (vähän jäätä – lämmin talvi) joko sään sattumanvaraisen vaihtelun takia tai sitten malli jään sulamisen vaikutuksesta ei toimi. Vaikka tuulet meille tulisivatkin talvella kylmältä idän suunnalta, ne jatkossa ilmastonmuutoksen myötä ovat toki jonkin verran lämpimämpiä kuin nyt. Valtaosa malleista ennustaakin Suomen talvien lämpenevän kesiä enemmän. Tästä aiheesta kannattaa lukea Pekka Poudan haastattelu.

            NAO:n (Pohjois-Atlantin oskillaatio eli värähtely, ilmanpaine-ero Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen välillä) negatiivinen vaihe voi aina tuoda meille samanlaiset kylmät talvet kuin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin esiintyi usein negatiivinen NAO. Vastaavasti monina lämpiminä talvina 1990-luvulla NAO oli positiivinen (= Islannin matala- ja Azorien korkeapaineen välinen ero suuri). Kun NAO on positiivinen (Azorien korkeapaine voimakas), se pakottaa Islannin matalapaineet pohjoisreitille, jolloin meillä vallitsee lauha, kostea, läntinen ilmavirtaus. Jos NAO menee negatiiviseen suuntaan eli ilmanpaine-ero pienenee, Islannin matalapaineet kulkevat eteläreittiä jopa aivan eteläisimmän Euroopan kautta. Silloin meille pääsee kylmää ilmaa arktiselta alueelta. NAO on seuraus muista ilmiöistä, joita ei aivan täysin tunneta. NAO voi kuitenkin muuttua esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuden muuttuessa. Matalapaineaktiivisuuden vuosikymmenten välisestä vaihtelusta täällä on aiemmin kirjoittanut Liisa Rintaniemi.

            Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa elämäni aikana eniten ovat lämmenneet talvet, mutta sadan vuoden jaksolla 1909-2008 (jolloin Suomi lämpeni keskimäärin 0,9 astetta) keväät ovat lämmenneet kaikkein voimakkaimmin, 1,6 astetta.

            Ilmastonmuutosta olisi mielestäni parasta katsoa koko maapallon laajuisesti (maapallon keskilämpötilan muutos ja muut ilmastonmuutoksen merkit, mm. jäätiköt), koska paikallisesti vaikuttavat hyvin paljon nuo mainitut tuulen suuntien tai matalapaineaktiivisuuden vaihtelut yms. Toisaalta pelkkään (paikalliseenkin) lämpötilaan keskittymisen ymmärtää sikäli, että se ehkä kaikkein eniten vaikuttaa ihmisten arkipäivään.

          3. Kun tarkastellaan koko Suomen talvilämpötiloja, sadan vuoden lineaarinen trendi 1909-2008 on ollut yhden tutkimuksen mukaan 0,97 astetta (0,10 astetta per vuosikymmen), mikä on vuodenajoistya toiseksi suurin lämpeneminen (vain kevät lämmennyt enemmän). Viimeisimmän 50 vuoden aikana (tarkastelu päättyy talveen 2008-2009) selvimmin vuodenajoista on lämmennyt nimenomaan talvi (DJF = joulu-tammi-helmikuu): vuosina 1958-2007 lämpenemistä 3,47 astetta (0,69 astetta per vuosikymmen) ja vuosina 1979-2008 lämpenemistä 4,28 astetta (1,43 astetta per vuosikymmen). Aikaväleillä 1958-2007 ja 1979-2008 trendit (myös vuosikymmenen trendi) ovat tilastollisesti merkitseviä (p-arvo enintään 0,05). Tarkastelu on kuitenkin sikäli ongelmallinen, että 1950- ja 1960-luvuilla oli hyvin kylmiä talvia, kun NAO oli negatiivisessa vaiheessa. Koko vuoden ja muiden vuodenaikojen trendit voi katsoa tästä taulukosta ja tarkempaa analyysiä lukea tästä tutkimuksesta. Tulevaisuudessa lämpötilan ennustetaan kohoavan eniten talvella, kun katsotaan 19 ilmastomallin tulosten keskiarvoa. Yksittäiset talvikuukaudet näyttävät lämpenevän tällä vuosisadalla noin 1,5-10 astetta.

          4. Korjataan nyt vielä sen verran, että jos mukaan otetaan myös viimeisimmät talvet, joita tuossa siteeraamassani tutkimuksessa ei vielä ole, talvet ovat lämmenneet aikavälillä 1908-2013 (106 vuotta) Suomessa kaikkein vähiten:
            -koko vuosi 1,06 astetta
            -kevät 1,80 astetta
            -kesä 0,95 astetta
            -syksy 0,98 astetta
            -talvi 0,43 astetta

            Tässä näkyy hyvin se, miten lineaarisessa trendissä päätepisteiden painoarvo on suuri. Talvet 2009-2010 ja 2010-2011 olivat kylmiä ja vetivät talven lämpenemistrendiä selvästi alaspäin. Tuosta tosin puuttuu vielä tämä talvi 2013-2014, joka taas vähän vaikuttaa tulokseen.

            Kaikki vuodenajat ovat kuitenkin lämmenneet ja uusimmatkin mallinnukset (useimmat niistä) ennustavat vieläkin talvien lämpenevän kaikkein eniten, myös viime viikolla julkaistut tutkimustulokset.

            Mielenkiintoista nähdä, miten tässä Winberg ja Sami vs. ilmastomallit -ottelussa käy. En vielä tässä vaiheessa laittaisi kovin suuria panoksia vedonlyönnissä ilmastomalleja vastaan.

          5. Olet aivan oikeassa – 10-20 vuotta ei todellakaan riitä johtopäätösten tekoon ilmastonmuutoksesta; vaikka tuo kerrottaisiin tuhannella, sekään ei riittäisi…

            Ei ole olemassa mittaushistoriaa, joka riittäisi ilmastonmuutoksen mittaamiseen – mikäli voidaan mm. kaivauksin päätellä riittävän luotettavasti satoja tuhansia ja miljoonia vuosia sitten vallinneita lämpötiloja _globaalisti_, voidaan esittää joitain varovaisia arvioita tulevasta kehityssuunnasta – muuten ei. Oikea aikajänne on satoja miljoonia vuosia, mutta silloin pitää ottaa huomioon mm. mannerten liikkuminen – ja muutama muukin, joista ilmastofanaatikot tuskin ovat edes kuulleet, tai eivät ainakaan kiimaltaan huomaa niitä, vaikka niistä kerrottaisiinkin.

  7. Tässä kolumnissa oli kiitettävä määrä potentiaalimuotoja joita ei kauheasti perusteltu. Tosin tähän tilaan ei perustelut olisi varmaan mahtuneet. Osa vaan oli sellaisia jotka näin maalaisjärjellä tuntuvat oudoilta. Esimerkiksi auringon energian lisääntyminen lisää merien haihtumista ja sen kuvittelisi voimistavan matalapaineita.

    Yksi näistä potentiaaleista kuitenkin särähti kovasti korvaan. ”Tätä voitaneen pitää ilmakehän omana puolustusmekanismina lämpenemistä vastaan.” Tietääkseni ilmakehän toiminta voidaan kuitenkin selittää fysiikan lainalaisuuksilla eikä sillä ole tarvetta puolustautua keneltäkään, puolustusmekanismeja on elollisilla olioilla. Syy-seuraussuhteita toki on mutta tämäkin heitto jäi täysin ilman perusteluita ja kommentti hieman paljastaa sitä, että myös ”paatuneella” ammattilaisella löytyy se tunneperäinenkin suhtautuminen aiheeseen.

    1. Eikös auringon säteilyvoimakkuus ole kuitenkin aika vakio? Tietysti joskus se lisääntyy ennen totaalista loppumista, mutta näin kohtuullisen laajalla aikajaksolla arvioituna.

    2. Matalapainetoiminnan aktiivisuuteen vaikuttaa pääasiassa lämpötilaerot napojen ja päiväntasaajan välillä ja myös vaakatason lämpötilaerot pienemmällä etäisyydellä. Kosteuden lisääntyminen vaikuttaa enemmänkin sademäärään kuin matalapainetoimintaan ja toisaalta se vaikuttaa enemmän ilmakehän ominaisuuksiin pystysuunnassa ja tekee siitä sade herkemmän osin kosteuden myötä, mutta osin myös alailmakehän lämpenemisen myötä. Käytännössä se tarkoittaa, että tällä voisi olla voimistava vaikutus trooppisten hirmumyrskyjen syntymekanismiin, muttei niinkään meille tutumpien polaarimatalapaine voimistumiseen. Toisin kuin yleensä luullaan, ei ilmakehän ns. hydrostaattisen labiilisuuden lisääntyminen sinänsä voimista matalapainetoimintaa. Labiilisuus kyllä mahdollistaa pienempienkin häiriöiden kehittymisen ja hengissäpysymisen pidempään. Tästä esimerkkinä ovat ns. ”arktiset pommit” eli hyvin pienikokoiset ja voimakkaat myrskyt arktisessa ilmassa sulan meren yllä. Normaali matalapaineiden tilanteissa se myös päästää tuulenpuuskia paremmin maanpintaan, muttei voimista itse matalapainetoimintaa.
      Ilmakehällä ei tietenkään ole puolustusmekanismeja elollisen olion tapaan. Ilmakehä kuitenkin pyrkii aina tasoittamaan suuria eroavuuksia. Esimerkiksi matalapaineita voidaan pitää ikään kuin Ilmakehän Robin Hoodina, joka ottaa lämpöä sieltä, missä sitä paljon on ja tuo sitä sitten välillä meillekin, jotka sen suhteen olemme köyhempiä. Ilman matalapaineita meillä koko talven ajan ilma koko ajan jäähtyisi. Ikävä kyllä matalapaineiden tuoma lämpö talvella tietää varsin harmaata säätä eikä matalapaineiden suuri ja tärkeä tehtävä meissä aina herätä suurta kunnioitusta. Matalapaineet tarkoittavat kuitenkin vain pelkkää hyvää ja haluavat että lämpötilaerot eivät maapallolla liika kärjistyisi =) Mikäli lämpötilaero pohjoisnavan ja päiväntasaajan välillä talvisin pienenee, ei matalapaineiden tarvitse enää olla yhtä aktiivisia, koska ei enää ole yhtä suurta lämpötilaeroa, jota pitäisi tasoittaa. Tätä matalapainetoiminnan heikentymistä tarkoitin siis ilmakehän omana puolustusmekanismina.
      Paatunut meteorologi ;)

  8. Kiitokset aivan äärimmäisen mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    Viime viikolla julkaistu, jälleen tietokonemalleihin perustuva, uusi tutkimus ennustaa edelleen Suomen lämpötilojen kohoavan erityisesti talvella. Joissakin tämän tutkimuksen malleissa maksimilämpötilat eivät meillä kuitenkaan tulisi kohoamaan lainkaan. Eri malleissa näyttää olevan isoja eroja, mitä selitetään sillä, kuinka hyvin mallit osaavat ottaa huomioon järvien vaikutuksen. Samaisen tutkimuksen mukaan sateisuus ja matalapaineet tulisivat Suomessa lisääntymään. Sen sijaan voimakkaissa tuulissa ei näyttäisi olevan juurikaan muutoksia.

    Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos näyttää selkeästi lisänneen korkeita lämpötiloja viime vuosina. Jos ilmasto ei muuttuisi, uusia lämpö- ja kylmyysennätyksiä pitäisi havaintohistorian pidentyessä tulla yhä harvemmin ja uusia lämpö- sekä kylmyysennätyksiä pitäisi tulla likimain yhtä paljon. Lämpöennätysten määrä suhteessa kylmyysennätyksiin on kuitenkin lisääntynyt.

    Hyvä, että mainitsit tuon, että on arveluttavaa puhua kuluvan vuoden ennätyksistä. Itseäni on harmittanut tiedotusvälineiden tapa puhua esimerkiksi kevään lämpöennätyksestä, vaikka kyseessä on vain kuluvan kevään korkein lämpötila eikä koko mittaushistorian ennätys. Pelkkä otsikko tai huolimattomasti seurattu uutisjuttukin voi jättää ihmisille mielikuvan, että kyseessä olisi kaikkien aikojen ennätys. Jatkuva ennätyksistä puhuminen on inflaatiota todellisten ennätysten arvolle.

    Muutenkin ennätyksistä puhuminen vaatii tarkkuutta. Jos mittauksia on tehty tietyllä paikalla 150 vuotta ja saavutetaan koko tämän 150-vuotiskauden korkein lämpötila, ei mielestäni pitäisi puhua ”korkeimmasta lämpötilasta 150 vuoteen” (antaa mielikuvan, että esim. 151 vuotta sitten oli vielä korkeampi lämpötila) tai ”kaikkien aikojen korkeimmasta lämpötilasta” (ennen mittaushistoriaa on voinut olla korkeampiakin lämpötiloja) vaan ”150-vuotisen mittaushistorian korkeimmasta lämpötilasta”.

    On todella valitettavaa, että ihmiset sekoittavat sään ja ilmaston. Sään lyhytaikaisista vaihteluista vedetään suora johtopäätös ilmastonmuutokseen. Alkuvuodesta 2010 oli hyvin lauhaa ja silloin ennustin, että jos/kun pakkaset sitten lopulta alkavat, ihmiset puolestaan alkavat huudella ilmastonmuutoksen sittenkin peruuntuneen. Näin siinä sitten kävi.

    Samalla tavalla nyt lämpimän helmikuun ja maaliskuun alun perusteella on tehty johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta. Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo sanoi eilen Tiedeykkönen-radio-ohjelmassa, että tämä lämpimyytemme on sitä ennustettua ilmastonmuutosta. Toivottavasti kuuntelijat olivat tarkkana ja huomasivat, ettei Alestalo sanonut tämänhetkisen lämpimyytemme kuitenkaan johtuvan (ainakaan yksinomaan) ilmastonmuutoksesta vaan olevan esimerkki tietokonemallien ennustamasta tulevaisuuden ilmastosta.

    Alestalo havainnollisti asiaa hyvin ja sanoi, ettei ilmastonmuutos tule niin kuin juna. Säät eri vuosina vaihtelevat, vaikka taustalla näkyykin pitkän aikavälin ilmastonmuutostrendi. Ennätyslämpöjä mitattaessa tilanne olisi todennäköisesti ollut (ennätys)lämmin ilman ilmastonmuutostakin, mutta siinä todennäköisesti on pieni ilmastonmuutoksen aiheuttama lisä. Vastaavasti kylmät lämpötilat voisivat olla vielä kylmempiä ilman ilmaston lämpenemistä.

    Ihmiset valitettavan usein tekevät johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta vain yhden ajankohdan tai myös yhden alueen perusteella. Kun meillä on jopa ennätyslämmintä, toisaalla maapallolla voi olla ennätyskylmää – ja päinvastoin. Mielikuvat syntyvät helposti myös kovin rajoittuneen uutisoinnin perusteella. Meillä esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltojen poikkeuksellinen sää on usein esillä, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikasta kerrotaan hyvin harvoin.

    Hyvin mielelläni näkisinkin sekä netin että television ja lehtien sääennusteissa tällaisia karttoja, joissa olisi esitetty koko maapallon lämpötilojen poikkeamat verrattuna tavanomaiseen sekä alueittain kartalla että koko maapallon ja eri pallonpuoliskojen osalta selkeinä lukuarvoina. Tämä siis toiveena sääsivujenne ja television säälähetysten kehittämiseksi jatkossa.

    Nostan hattua Forecalle tämän erinomaisen blogin lisäksi myös siitä, että ette ole sanoneet viikonlopuksi ja ensi viikoksi ennustetun pienen pakastumisen ja lumentulon olevan takatalvi vaan olette puhuneet nyt olevasta etukeväästä!

    1. Jari. Netti on kyllä täynnä ennustekarttoja ja malleja myös saatavilla vaikka mitä. Esim. wetterzentrale.de ja sieltä erityisesti global forecast systemsin -malli antaa kohtuu hyvin kuvan vaikka Etelänavan tilanteesta, jos se kiinnostaa. Siinä olet oikeassa, että valtamediassa asiaan ei kiinnitetää huomiota – Etelä-Amerikka on tosin meille aika ”merkityksetön” paikka monessa mielessä. Itse seuraan toki varsinkin eteläisen Argentiin kelejä ja Uuden-Seelannin (vaikkei Etelä-Amerikkaa olekaan), kun tuppaavat olemaan vuodenaikaan nähden ”käänteiset” meikäläisiin verrattuna…:)

    2. Perusteellisia juttuja olet näemme aktiivisesti itsekin kirjoitellut. Laitoin juuri sivusi kirjanmerkkeihin, täytyykin ajan salliessa tutustua tarkemmin. Ainakin ensi silmäyksellä näytti oikein ansiokkaalta juttukokoelmalta. Kiitos siis myös sinulle.

    3. Muutenkin ennätyksistä puhuminen vaatii tarkkuutta. Jos mittauksia on tehty tietyllä paikalla 150 vuotta ja saavutetaan koko tämän 150-vuotiskauden korkein lämpötila, ei mielestäni pitäisi puhua ”korkeimmasta lämpötilasta 150 vuoteen” (antaa mielikuvan, että esim. 151 vuotta sitten oli vielä korkeampi lämpötila) tai ”kaikkien aikojen korkeimmasta lämpötilasta” (ennen mittaushistoriaa on voinut olla korkeampiakin lämpötiloja) vaan ”150-vuotisen mittaushistorian korkeimmasta lämpötilasta”.

      Jarin viimekuinen kirjoitus Ilmastotieto-blogissa alkaa väitteellä:

      Australiassa koettiin viime vuonna historian kuumimmat kalenterivuosi, 12 kuukauden jakso, kevät, kesä, kuukausi, viikko ja päivä. Tällä viikolla julkaistujen tietojen mukaan myös tammikuussa 2014 nähtiin yksi historian merkittävimmistä helleaalloista.

      Mielestäni ”historia” on eri asia kuin Australian ns. mittaushistoria, joka on jossain virastossa päätetty alkavaksi vuodesta 1910. Vai voiko hyvässä tarkoituksessa vähän tinkiä siitä tarkkuudesta, jota muilta peräänkuulutetaan?

      Kyseisessä kirjoituksessa takerrutaan paremman puutteessa yksittäisen maan jopa päiväkohtaisiin ennätyksiin. Tietokoneesta katsotaan, että ilmastonmuutoshan tämänkin aiheutti. Tosin kirjoituksessa mainitut tietokoneohjelmat eivät ole julkisia – kukaan tiedä mitkä ilmastomallit valittiin mukaan ja miksi.

      Lukijalle syntyy kuva, että tiedot olisivat tieteellisestä kirjallisuudesta, koska Jari tarkemmin määrittelemättä puhuu ”tutkimuksesta”. Kyseessä on kuitenkin vertaisarvioimaton The Conversation- sivuston blogikirjoitus, jonka menetelmien yksityiskohtia ei kerrota.

      Australian ennätyksiä sivukaupalla taivastelevassa kirjoituksessa jää mainitsematta, että loppujen lopuksi maan korkein mitattu lämpötila on vuodelta 1960 (aiempia vielä korkeampia tuloksia ei pidetä uskottavana).

      Vuosikymmenten ja -satojen jaksoilla instrumentaalidataan sisältyy jopa astekaupalla erilaisia ”korjauksia” ja homogenisointeja. Näiden korjausten määrä ylittää (ehkä maasta riippuen) varsinaisen oletetun ilmastosignaalin, joten innostukseen ei kannata tukehtua, vaikka tällaisen aikavälin ennätys asteen murto-osilla ylittyisikin.

      1. Kiitos rakentavasta palautteesta. Tekstini ingressissä on tosiaankin puhuttu epäselvästi historiasta (ei kuitenkaan sentään kaikkien aikojen korkeimmista lukemista). Itse tekstissä puhutaan mittaushistoriasta.

        Tulokset eivät ole vertaisarvioidusta tutkimuksesta, enkä niin väitäkään. Lähteet olen mielestäni maininnut selvästi juuri siksi, että jokainen voi asioita sieltä itse tarkastella.

        Pidän tuloksia kuitenkin sikäli melko luotettavina, että ne eivät ole mistä tahansa blogista vaan lähteenä on suoraan alan professorin ja tohtorin kirjoitus (ei mikään toisen käden sekundaarilähde, jossa tulkintoja olisi tehty jo matkalla).

        Tieteellisiin julkaisuihin ajankohtaiset tiedot eivät valitettavasti ehdi näin nopeasti.

        Teen kirjoituksia palkatta harrastuksena, joten en valitettavasti aina ehdi tonkia kaikkia tietoja. Siksi kirjoituksissani on aina mainittu se, mihin lähteisiin tiedot perustuvat.

        1. Hyvästä yrityksestä pisteet, mutta kyllä ”historian korkein” ja ”kaikkien aikojen korkein” tarkoittavat samaa asiaa (vaikka tästäkin asiasta ahkera ilmastotiedottaja jaksaa varmasti väittää vastaan).

          Lähdeluettelossa on yli kymmenen viitettä. Osa on tieteellisiä julkaisuja, osa lehtiartikkeleita, osa blogeja. Lukijan on käytännössä mahdoton keksiä, että avauksen ”uuden tutkimuksen mukaan” viittaakin johonkin blogiin, eikä esim. ensimmäiseen viitteeseen, joka on tiedejulkaisu. Ehkä lukijoita pitäisi varoittaa jo kättelyssä, että kaikki lähdeviitteet on käytävä läpi suurennuslasin kanssa, jos haluaa välttää tällaiset harhautukset. Tuo harrastekirjoitus muuten löytyy myös CO2-raportista Ilmastouutisia-otsikon alta.

          Ilmastotieto-blogin kirjoittajat ovat suorastaan tunnettuja siitä, että ”väärät” näkemykset ja niitä esittävät ilmastotutkijat kuitataan arvottomiksi, varsinkin jos mieleinen vertaisarviointi puuttuu. Tästäkin periaatteesta voi näköjään joustaa, kunhan pääviesti on maailmanlopun julistus.

          Pidätkö muuten tätäkin Forecan blogikirjoitusta ”uutena tutkimuksena”? Entä tätä kommenttia? Saanen muistuttaa helmikuussa julkaistusta uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan Ilmastotiedon Australia-juttu sisälsi muutakin epämääräistä.

          1. Hyvä Ilmastotiede, kiitos kommentistasi. Hienoa, että olet tarkkana.

            En jaksa väittää vastaan. Minähän myönsin jo virheeni (ingressissä epäselvästi – tekstissä oikein).

            Australia-kirjoitukseni on tosiaankin julkaistu myös CO2-raportin ilmastouutisissa, samoin muitakin kirjoituksiani. Haluan tähdentää, että sielläkin ne on julkaistu täysin korvauksetta. En ole saanut niistä senttiäkään rahaa tai muutakaan etua. Asian voi vapaasti varmistaa CO2-raportin toimituksesta.

            Luulisin kyllä lukijan huomaavan, etteivät Australian ennätyksiä käsittelevät tiedot voi olla peräisin lähdeluettelon ensimmäisestä artikkelista, koska ensimmäinen artikkeli selvästikin käsittelee Floridaa.

            Selitin jo tuossa edellä, ettei tutkimus ole peräisin vain ”jostakin blogista”. Sen ovat kirjoittaneet David Karoly (Professor of Atmospheric Science at University of Melbourne) ja Sophie Lewis (Postdoctoral Research Fellow at University of Melbourne).

            Heidän tutkimuksessaan yhdeksällä ilmastomallilla tehtiin lukuisia simulaatioita, kaikkiaan lähes 13 000 simulaatiovuotta. Mielestäni tämä täyttää tutkimuksen kriteerit. Missään en ole kuitenkaan väittänyt sen olevan vertaisarvioitu tutkimus. Lähetän sinulle 100 euroa, jos tällaisen tiedon jostakin löydät.

            Pitäisin myös tätä Petri Takalan kirjoitusta tutkimuksena, jos hän olisi tehnyt ilmastoennustettaan varten valtavan määrän tietokonesimulaatioita. Tätä ei ole kuitenkaan kerrottu, joten en voi tätä tutkimuksena pitää.

            Pääviestini ei ole maailmanlopun julistus. En toivo, enkä edes usko sellaisen tulevan ihmisen takia. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vakavasti vahingoittaa sekä luontoa että ihmistä, JOS se toteutuu pahimpien ennusteiden mukaan. Tätähän emme voi varmasti tietää.

            Tavoitteeni on vain mahdollisimman objektiivinen tiedonvälitys, josta on turha etsiä mitään piilotarkoituksia. En nimittäin ole mukana politiikassa enkä missään yritystoiminnassa, enkä muutenkaan mitenkään hyödy ilmastonmuutoksen julistamisesta.

            Pyydän myös, ettet syyttäisi minua ”väärien” näkemysten arvottomiksi kuittaamisesta. En ole tietääkseni tällaiseen koskaan sortunut. Muiden tekemisistä en ota vastuuta. Vuosi sitten blogini todettiin ”tutkimuksessa” Suomen kuudenneksi suosituimmaksi ympäristöblogiksi. Silloin uutisoin tästä blogissani ja kerroin myös muut suosituimmat blogit sekä laitoin niihin myös linkit blogikirjoituksestani, vaikka joukossa oli myös ilmastoskeptikoiden blogeja. Arvaapa, laittoivatko skeptikot linkkejä minun blogiini omaa saavutustaan hehkuttaessaan? Eivät laittaneet!

            Niin, se Australian mittaushistorian korkein lämpötila on 50,7 astetta ja mitattu 2.1.1960. Tästä en Australia-jutussani uutisoinut, koska sitä ei myöskään lähteissäni mainittu. Kyseessähän ei ollut ennätys vuodelta, jota uutinen käsitteli. Olisi ollut kyllä hyvä lisätieto juttuun laittaa, mutta en sitä silloin huomannut.

            Noista muista Australia-jutun mainitsemistasi epämääräisyyksistä vielä. Siteeraamani jutun abstraktissa todetaan näin: ”In the absence of any adaptation of the population, heat-related deaths would be expected to rise by around 257% by the 2050s from a current annual baseline of around 2000 deaths, and cold-related mortality would decline by 2% from a baseline of around 41 000 deaths.”

            2050-luvulla siis kuumuuden aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet nykyisestä yli 5100 tapauksella ja kylmyyden aiheuttamat kuolemat vähentyneet 820 tapauksella. Osittain tähän vaikuttaa väestönkasvu ja väestön ikärakenne. Sen vuoksi kuumuuden aiheuttamat kuolemantapaukset (ja myös kylmyyden aiheuttamat kuolemantapaukset) lisääntyisivät ilman ilmastonmuutostakin. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin myös niin päin, että vaikkei väestörakenne muuttuisi, kuumuuden aiheuttamat kuolemat lisääntyisivät siltikin 2050-luvulle tultaessa 169 prosentilla. Kuumuuden aiheuttamien kuolemien lisääntyminen ei siis johdu yksinomaan väestörakenteen muuttumisesta. Joka tapauksessa kylmyyteen kuolevia on kuitenkin lukumääräisesti enemmän, vaikka kuumuuteen kuolevien määrä lukumääräisesti muuttuukin paljon enemmän.

            Tuloksista toki saadaan hyvin erinäköiset, jos kuolemantapauksia tulkitaan suhdelukuna 100 000 asukasta kohti. 2000-luvulla kuuden aiheuttamia kuolemantapauksia oli 101/100000, kylmyyden aiheuttamia 2142/100000. Ennusteen mukaan vastaavat luvut ovat 2050-luvulla 266 ja 1568, 2080-luvulla 423 ja 1267. Näin tulkittuna lämpeneminen näyttää vähentävän kuolemantapauksia Isossa-Britanniassa. (Eteläisemmissä valtioissa, jotka ovat jo ennestään kuumempia, tilanne on toki toinen.)

            En tahallani pimittänyt tätä tietoa. Minulla ei vain ollut pääsyä alkuperäiseen maksulliseen koko tutkimusartikkeliin, joten jouduin tekemään jutun pelkkien tiedotteiden pohjalta, joissa tätä ei mainittu. Löysin nämä tiedot vasta jälkikäteen, kun niitä oli muualla blogosfäärissä julkaistu. Nämä tiedot olisivat toki olleet hyvä lisä alkuperäiseen juttuuni. Julkaisemissani tiedoissa ei kyllä ole mitään virhettä, mutta johtopäätöksiä on siis mahdollista tehdä monella eri tavalla.

            Toivon jatkossakin kirjoituksistani asiallista palautetta. Hyvää yötä!

          2. Historian korkein on eri asia kuin kaikkien aikojen korkein. Historia tarkoittaa erityisesti kirjoitettuihin lähteisiin perustuvaa ihmisen menneisyyden tutkimista. Niinpä historiallinen aika alkaa kirjoitustaidon keksimisestä. Sitä ennen oli esihistoriallinen aika.

          3. Kyllä sitten nautin kun näitä ilmastonmuutosuskovaisia välillä tiputellaan maan pinnalla näiden ”tutkimustensa” kanssa. Hyvä! Itse tyydyn vain toteamaan: maapallon ilmaston on ollut muutoksessa aikojen alusta saakka…

  9. Täällä Jyväskylässä ihmetellään, mihin se eilinen lumisade lauantaiksi-sunnuntaiksi katosi?

    SM-hiihto-kisajärjestejät pettyivät pahasti ennusteeseenne. Eikä tämä ollut ensimmäinen eikä tuskinpa viimeinenkään kerta. Koko viime kesänkin sade-ennusteet menivät päin pe….ä niin sanotusti.
    Alusta viikon roskamediassa ja tv:ssa hehkutettiin takatalvea runsaine lumineen ja pakkasineen.

  10. Hei

    Suomen kansantaloudelle on Pohjois-Norjan sademäärillä suuri merkitys, koska pohjoismaissa sähkön hinta määritellään markkinoilla, johon vaikuttaa merkittävästi Pohjois-Norjassa tuotettu vesivoima.

    Onko niin että mikäli kirjoituksessasi esittelemä skenaario toteutuu, niin niinä vuosina kun itätuuli puhaltaa niin Atlantilta tulevien matalapaineiden reitti ehkä siirtyy lännemmäksi ja sademäärät Norjassa putoavat? Eli silloin sähkön hinta noina vuosina nousisi. Vastaavasti lounaisten ilmavirtausten vuosina hinta voi laskea merkittävästikin kun Norjassa sataa paljon?

    1. Sähköä tuotetaan joka puolella Norjaa, ei vain pohjoisessa. Niin kauan kun ilma liikkuu, eli on matalapainevoittoinen sää, sade tiivistyy jollekin (tuulen) puolelle vuoristoa. Esim alkuvuosi oli ennätyskuiva Keski-Norjassa (maastopaloissahan tuhoutui kokonaisia kyliä) mutta samaan aikaan hyvin sateinen Etelä-Norjassa. Ja Keski-Skandinaviassa satoi niissä vallitsevissa kaakkoisvirtauksissa kyllä Ruotsin puolelle, jolta myös ostetaan sähköä. Vähän nollasummapeliä niin kauan kun matalapaineita riittää.

  11. Perustelen miksi mielestäni meidän talvet eivät lämpene. Kuten edellä todetaan lämpötilaero etelän ja pohjoisen välillä pienenee globaalisti, mikä heikentää länsivirtauksia, koska ne saavat voimansa juuri lämpötilagradientista. Talvella valtameret pysyvät lämpiminä ja isot mantereet kylminä. Meren ylle syntyy melko pysyvä ja paikallaan pysyvä matalapaine ja mantereelle korkeapaine. Ilma virtaa alailmakehässä korkeapaineesta matalapaineen suuntaan eli meillä idästä. Tätä syteemiä kutsutaan myös monsuuniksi (myös tuota Petrin mainitsemaa ilmakehän pyrkimystä tasoittaa eroja). No vaihtelu on edelleen suurta ja tämä on ainoastaan muutoksen suunta. Mutta monsuuni kasvaa länsivirtauksien kustannuksella. Nämä muutokset ilmavirtauksien suunnissa laskevat lämpötiloja meillä talvella vähintään yhtä paljon kuin ilmastomuutos globaalisti niitä nostaa.

    On minulla toinenkin perustelu, jonka laitan jos ehdin.

    1. Vielä selvennän. Jos länsivirtaukset n vuoden kuluttua ovat yhden asteen lämpimämpiä ja itävirtaukset kaksi astetta lämpimämpiä, mutta samaan aikaan länsi/itävirtauksien esiintymissuhde muuttuu esim 70/30% -> 50/50% talvi-ilmasto ei taida lämmetä.

  12. Miljoonat kiitokset Petri Takalalle, Jari Kolehmaiselle ja Lars Winbergille ansiokkaasta ja kohteliaasta keskustelusta. On todella hienoa, että näistä tärkeistä asioista jaksetaan kertoa kansantajuisesti ja selkeästi, vaikka asiat vaikeita ovatkin. Näin yhdessä pohtimalla asiat selkiytyvät.

    Sen sijaan ihmettelen noiden skeptikkojen, täällä Samin ja ”Ilmastotieteen” (jos eivät koko ilmastonmuutoksen niin ainakin Ilmatieteen laitoksen skeptikkoja), kärkkäitä ja ala-arvoisia kommentteja. Miksi pitää olla niin epäkohtelias? Sami heittää ”mikäli osaat lukea” ja nimimerkki Ilmastotiede vinoilee koko kommentissaan? Miksi eivät edes uskalla esiintyä omilla nimillään vaan puskista huutelevat? Millä oikeudella ”Ilmastotiede” esiintyy tuolla nimimerkillä ja pitää samalla nimellä ala-arvoisen hyökkäävää blogia? Miksi tuollaisia piikitteleviä kommentteja edes julkaistaan? Hei ”Ilmastotiede”, mikä on koulutuksesi, oletko oikeasti ilmastotieteilijä?

    Taitaa skeptikoilla pöksyt tutista, kun koko ajan pukkaa uusia lämpöennätyksiä. Enää ei näköjään auta muu kuin ilkeily ja pilkkaaminen. Silläkö oikeasti asioista tietävät yritetään vaientaa? Epätoivoista itkeä vaikkapa siitä, että yksi vuosikymmeniä vanha Australian lämpöennätys on jäänyt mainitsematta, kun kaikki muut Australian lämpöennätykset ovat rikkoutuneet rytinällä.

  13. Olen täsmälleen samaa mieltä Harrietin kanssa. Tämä Jari ansaitsisi tiedonjulkistamispalkinnon hyvästä työstään!

  14. Vaikka ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos lämpenemisen suhteen lienee kohtuu varma tosiasia, on kuitenkin todella vähän puhuttu siitä, että pitkässä juoksussa olemme kääntyneet kuitenkin hiljalleen kohti todellisen isoa ilmastonmuutosta, nimittäin seuraavaa jääkautta. Myönnän, että siihen menee aikaa ja se lienee historian valossa väistämätön..:)

    1. Jääkausi tulee kokonaan peittymään kasvihuoneilmiön alle. Sitä ei tule nykyisellä ilmakehän koostumuksella. Jäätyminen lähtee käyntiin melko pienillä muutoksilla säteilyn jakautumisessa maapallolle. Alkuun päästyään jäätyminen vahvistaa sitten itseään kun lumi- ja jääpinnat heijastavat yhä suuremman osa tulevasta auringinsäteilystä takaisin avaruuteen. Ja jos kasvihuonekaasut lähtisivätkin laskuun, ihmiskunta takuulla satojen vuosien kuluttua pystyy kumoamaan ne tekijät, jotka sysäisivät meitä jääkauteen.

      1. Olen ymmärtänyt, että maapalolta ei löydy niin paljon poltettavaa, että jääkausia voisi estää, ehkä siirtää jonkin verran..:)

        1. Seuraava jääkausi tai seuraavat jääkaudet (jopa 5 seuraavaa) jäänevät väliin fossiilisten polttoaineiden polttamisen seurauksena, mutta joskus se jääkausi kuitenkin tulee (joskin ihmisellä lienee silloin uudet keinot estää se, jos lajimme on vielä olemassa). Joidenkin tutkimusten mukaan (linkki 1, linkki 2) seuraava jääkausi tulisi vasta noin 500 000 vuoden kuluttua, kun normaalisti niitä on noin kerran 100 000 vuodessa. Onko kenelläkään teistä tietoa, onko aiheesta julkaistu uudempia tutkimuksia noiden itse arkistoimieni juttujen jälkeen?

          1. Mitä itse olen ymmärtänyt viimeisistä? tutkimuksista, että kasvihuoneilmiö voi jopa olla triggerinä jääkaudelle tai enintään siirtävän sitä. Kysymys taitaa jääkausien osalta enemmänkin pallon akselikulmasta (auringon säteilyteho) kuin puhtaasti ilmakehän rakenteesta. Tämä on osaltani mutuilua kuten varmaan monen muunkin osalta. Tulisi mieleen, että ihmisillä olisi jo nyt keino vähentää auringon säteilytehoa vähentämään kasvihuoneilmiötä. Joskus joku esitti teoriaa avaruuteen laitettavasta ”kankaasta”, mutta lieneekö edennyt edes ideatasolle mitenkään. Ajatustasolla hyvä, mutta käytännössä vaikea todistaa. Mitäs jos yläilmakehään tohotettaisiin säteilyä heijastavia partikkeleita?

          2. Tuossa jotain tarinaa viivästymisestä:

            http://www.astrobio.net/pressrelease/4446/greenhouse-gases-delay-the-next-ice-age

          3. Olen kerännyt listan artikkeleita ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksesta seuraavaan jäätiköitymisvaiheeseen:

            http://agwobserver.wordpress.com/2014/02/18/papers-on-anthropogenic-global-warming-and-next-glaciation/

        2. Mitään ei tarvitse polttaa. Yksinkertainen keino on tummentaa jää- ja lumipinnat. Ja eihän me voida tietää mihin ihminen pystyy esim 1000 vuoden kuluttua. Ajatellaan vaikka 100 vuotta taaksepäin. Joku saattoi silloin olla huolissaan mistä me saadaan energiaa 2000-luvulla kun fossiiliset on poltettu ja kaikki vesivoima valjastettu. Ei vaan tullut mieleen ydinvoima, aurinkokennot, isot tuulimyllyt…. ;) On turha miettiä satoja vuosia eteenpäin kun siitä maailmasta ei tiedetä juuri mitään.

          On totta että jääkausi lähtee maapallon kallistuskulman muutoksista. Mutta vain jos muut reunaehdot pysyvät ennallaan.

          Uskon muuten myös hieman kerettiläisesti siihen, että tämä nykyinen ilmastonmuutos pysäytetään vastakkaisilla toimilla. Siihen yksinkertaisesti joudutaan menemään. Tähän ilmastonmuokkaukseen voi tutustua muualla. Senkään parhaita keinoja ei vielä tunneta, esim mitä tämän vuosisadan lopulla on tarjolla. Tekniikka ei tule olemaan este, vaan enemmänkin politiikka, kun maat hyötyvät eri menetelmistä eri tavalla.

          1. Ihan tosissaan meinaat että täällä on ihmisiä vielä tuhannen vuoden kuluttua?

  15. Joo, Harrietilta viisaita sanoja.

    Ja Petriltä myös. Kun kirjoitat paikoilleen jämähtyvistä sääsysteemeistä, tämä talvihan on ollut mainio esimerkki juuri niistä. Taisivat menneet kuukaudet toimia sysäyksenä tähänkin kirjoitukseen. Pohjois-Amerikassa oli suurten järvien tienoilla kaupunkeja, joissa oli mittaushistorian kylmin talvi. Samaan aikaan oli Kaliforniassa mittaushistorian lämpimin talvi! http://www.usatoday.com/story/weather/2014/03/13/usa-winter-weather-climate-report/6367757/ Tilanne jatkuu siellä nyt vielä maaliskuussakin (joka ei sisälly tuohon talveen). Atlantilla on ollut toistuvasti hyvin voimakkaita matalapaineita samoilla alueilla (saatiin melkein uusi Pohjois-Atlantin matalan syvyysennätys). Tämä näkyi Englannissa monin paikoin ennätystulvina ja Keski-Norjassa ennätyskuivuutena.

  16. Ilmastonmuutoksen ennustaminen paikallisesti on äärimmäisen vaativa tehtävä ja nykyiset tulokset osoittavat sen että paikallisten ennusteiden osumatarkkuus on erittäin heikko. IPCC:n raportissa todetaan tämä aika selvästi. Kun moisia esitetään niin kannattaisi olla erittäin varovainen. Huomattavaa on se että useimmiten ennusteet tukevat ennustuiden tekijöiden omaa vakaumusta.

    Toinen merkittävä asia on se että ilamstomallit ovat viimeisen 30 vuoden aikana yliennustaneet selvästi ja sytemaattisesti lämpenemisen nopeutta ja viimeisen 17 vuoden tauko on mahtuu vain 1/20 ilmastomalleista tarkkuuden sisään. Globaalit ilmastomallit ovat siis epäonnistuneet massiivisesti.

    Tuen tässä selvästi Takalan Petrin näkemystä, että paikallisella vaihtelulla on järkyttävän suuri merkitys. On myös hyvin todennäköistä että ilmastomalleissa on merikiertojen (esim. ENSO) vaikutusta fitattu CO2-vaikutukseen. Jolloin iso 70-90 lukujen ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä olisikin luonnollista vaihtelua, jonka aikajänne on vain pitkä.

    Pointti on siinä että oikeasti ennustusten tarkkuus on heikko, eikä niihin voida vielä luottaa. Jotta mallin olisi luotettava sen tulisi pystyä ennustamaan tulevaa. Nykyisten ilamstomallinen kanssa aika menee siihen kuinka niitä selitellään jäkikäteen. Se ei lisää luottamusta. Maapallon ilmasto on äärimmäisen vaikea mallinnettava ja on lähinnä ylimielistä olettaa että kaikki olennaiset muuttujat ja mekansimit osataan yksinkertaistaa oikein mallia varten.

    Ehkä 30-50 vuoden päästä mallien tarkkuus on riittävä luotettavien globaaleiden ennusteiden tekemiseen. Paikallisesti paikkaansapitävien ennusteiden tekemiseen menee todennäkköisesti vielä vähän pitempään.

  17. Jari Kolehmainen kirjoitti:

    Tutkimuksessa kuitenkin todettiin myös niin päin, että vaikkei väestörakenne muuttuisi, kuumuuden aiheuttamat kuolemat lisääntyisivät siltikin 2050-luvulle tultaessa 169 prosentilla. Kuumuuden aiheuttamien kuolemien lisääntyminen ei siis johdu yksinomaan väestörakenteen muuttumisesta.

    Muistutan vielä varmuuden vuoksi, että samalla kylmyyden aiheuttamat kuolemat vähenisivät vielä enemmän. Tämä mainitaan seuraavassa virkkeessä. Lämpeneminen (ilman väestörakenteen muutosta tai sen kanssa) säästäisi tutkimuksen valossa ihmishenkiä. Oletetun lämpenemisen hidastaminen ”ilmastotoimilla” aiheuttaisi onnistuessaan ylimääräisiä kuolemantapauksia. Yksinkertaista?

    Historia tarkoittaa erityisesti kirjoitettuihin lähteisiin perustuvaa ihmisen menneisyyden tutkimista.

    Ilmastotieto-blogissa on aiemmin puhuttu mm. planeetan historiasta jääkerrosten tallentamana. Silloin ei lueta ihmisen menneisyyttä ihmisen merkinnöistä. Maapallon historia, siten kuin sana yleensä ymmärretään, alkaa maapallon synnystä miljardeja vuosia sitten, ei kirjoitustaidon keksimisestä. Harva tullee ajatelleeksi, että sanan voi tulkita jossain yhteydessä toisinkin.

    Kummalla tavalla sana sitten tulkitaankaan, Ilmastotiedon väitteissä se ei ole oikein. Muistiin merkitty historia alkaa kai jostain 1000 eaa., Australian osalta kaiketi 1700-luvulla. Jari ei tarkoita kumpaakaan, vaan virallisen säätilaston alkua 1900-luvulla. Kirjoittajan kannattaa siis jatkossa välttää virheellistä ja sensaatiohakuista ennätysrevittelyä, eikä vain torua siitä muita.

    Lisää:

    Ihmiset valitettavan usein tekevät johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta vain yhden ajankohdan tai myös yhden alueen perusteella.

    Totta, saman kirjoittajan ilmastouutinen helmikuulta toimii mainiona esimerkkinä:

    Tällä viikolla julkaistujen tietojen mukaan myös tammikuussa 2014 nähtiin yksi [Australian kirjoitetun?] historian merkittävimmistä helleaalloista. … Ilman ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutusta tällaiset helleaallot olisivat ilmastomallien mukaan erittäin epätodennäköisiä.

    Lavertonissa mitattiin keskiyöllä 14.-15. tammikuuta 38,6 °C.

    Uutisoinnin ongelmista varmaan jokainen on sentään samaa mieltä,

    Mielikuvat syntyvät helposti myös kovin rajoittuneen uutisoinnin perusteella.

    Ongelma on, että joissakin uutislähteissä mielikuvien synnyttäminen on koko jutun idea. Silloin aiheena olevia tutkimuksia ei tarvitse edes lukea…

    Minulla ei vain ollut pääsyä alkuperäiseen maksulliseen koko tutkimusartikkeliin, joten jouduin tekemään jutun pelkkien tiedotteiden pohjalta

    Blogitutkimuksesta vielä.

    Heidän tutkimuksessaan yhdeksällä ilmastomallilla tehtiin lukuisia simulaatioita, kaikkiaan lähes 13 000 simulaatiovuotta. Mielestäni tämä täyttää tutkimuksen kriteerit.

    Pitäisin myös tätä Petri Takalan kirjoitusta tutkimuksena, jos hän olisi tehnyt ilmastoennustettaan varten valtavan määrän tietokonesimulaatioita. Tätä ei ole kuitenkaan kerrottu, joten en voi tätä tutkimuksena pitää.

    Oikeastaan toinen blogin, anteeksi tutkimuksen, kirjoittajista mainitsee uudessa tutkimuksessaan jutun kommenttiosiossa, että he käyttivät julkisesti saatavilla olevaa CMIP5-malliajojen dataa. Sitä hän ei kerro, kuinka ja miksi kymmenistä CMIP5-malleista poimittiin blogijuttuun vain yhdeksän.

    Olisikin outoa, että yksittäistä bloggausta varten käytettäsiin kuukausikaupalla huippukalliita supertietokoneita. Mutta nyt kun ilmeni, että tutkimuksessa ei tehty viikonkaan edestä malliajoja, jääneekö kirjoitus sittenkin tutkimuksen kriteerien alapuolelle? Toisaalta Petri Takalan näkemykset pohjautuvat varmasti implisiittisesti tuhansien, ellei miljoonien vuosien malliajoihin, joten kaipa jo tämän jutun otsikkoa voi pitää uutena tutkimuksena? Jos väliotsikot huomioidaan, niistähän kokoaa jo melkoisen väitöskirjan. Onnea saavutuksesta, Petri!

  18. Hyvä kirjoitus. On hyvä että joku uskaltautuu spekuloimaan, vaikka jokainen yksityiskohta ei osuisikaan kohdalleen. Suurin osa mainituista muutoksista taitaa tulla zonaalisen lämpötilagradientin heikkenemisestä joka myös kai vähentää länsivirtauksia? Lisäksi säiden jämähtämisestä on jo evidenssiä (J. Francis).

    Olen itse katsellut kausiennusteiden lämpötila-anomalioita Barentsin kohdalla. Siellä näyttää olevan lähes kroonisesti normaalia lämpimämpää, mikä liittynee jäättömyyteen. Voisikohan jääpeitteen hupeneminen saada aikaan jotain muuta vielä, mitä ei alkuperäisessä kirjoituksessa ole? Myös ilmakehän lisääntynyt kosteus voi tehdä tepposet lumen ja albedon kautta.

  19. NIMIMERKILLE ILMASTOTIEDE:

    Et varmaankaan kiistä tätä edellä sanomaani: ”Tutkimuksessa kuitenkin todettiin myös niin päin, että vaikkei väestörakenne muuttuisi, kuumuuden aiheuttamat kuolemat lisääntyisivät siltikin 2050-luvulle tultaessa 169 prosentilla.”

    Silti kirjoitat omassa blogissasi näin: ”Ennustetulla kuolemantapausten lisääntymisellä ei siis ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. – – Koko tutkimuksen pääasiallinen lopputulema, kuolemien lukumääräinen nousu, johtuu ainoastaan väestörakenteen muutoksesta (ei osaksikaan ilmastonmuutoksesta, joka päinvastoin säästäisi ihmishenkiä).”

    En halunnut aloittaa väittelyä tuosta historia-sanasta, vaan myönsin epätarkkuuteni. Koska nyt kuitenkin esität saman sanan käytöstä lisää syytöksiä, niin sanottakoon sen verran, että toki sanaa voidaan eri yhteyksissä käyttää hieman eri tavoin, mutta mielestäni ei aiheuta mitään epäselvyyttä, jos puhutaan ”planeetan historiasta”. Silloinhan se juuri osoittaa sitä, että tarkoitetaan eri asiaa kuin pelkkä historia; tarkoitetaan koko maapallon historiaa.

    Ilmasto muodostuu säätapahtumista pitkällä aikavälillä. Usein ilmasto määritellään säätapahtumien kolmen vuosikymmenen keskiarvona. Siksi yksittäinen säätapahtuma ei yksin kerro ilmaston muuttumisesta mitään, mutta yhdistettynä muihin havaintoihin (pitkältä aikaväliltä ja laajalta alueelta) sillä voi olla merkitystä. Tapanani on ollut ”uutisoida” poikkeuksellisista sääilmiöistä (ajan niin salliessa) olkoonpa kyseessä lämpö- tai kylmyysennätykset. Esimerkiksi joulukuussa kerroin Lähi-idän lumisateista, kun mm. Kairoon satoi lunta ensimmäistä kertaa 112 vuoteen (samoin useita vastaavia esimerkkejä löytyy monilta edellisiltä vuodenvaihteilta).

    Esimerkiksi Lavertonin poikkeuksellisen korkea yölämpötila on kuitenkin yksinään täysin merkityksetön. Se vain kuvaa nyt olleen helleaallon voimakkuutta. Olen toki kertonut kirjoituksessani aiemmistakin Australian helleaalloista, jotka todistavat, etteivät helleaallot ole vain ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma uusi ilmiö: ”Vastaavia monen päivän helleaaltoja on paikoin ollut vain tammi-helmikuussa 2009, tammikuussa 1939 ja ehkä tammikuussa 1908. Nyt ei saavutettu aivan yhtä korkeita lämpötiloja kuin vuosina 2009 ja 1939. – – Kaiken kaikkiaan tammikuun 2014 helleaalto oli pitempi (muttei yhtä kuuma) kuin vuonna 2009 ja ilmeisesti kuumempi (mutta lyhyempi) kuin vuonna 1908.”

    Noudatinkin Ilmastotiedon jutussa sen verran varovaisuutta, että kirjoitin ”ilman ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutusta tällaiset helleaallot olisivat ilmastomallien mukaan erittäin epätodennäköisiä”, vaikka alkuperäisessä lähteessä sanotaan näin suoraviivaisesti: ”Australia’s hottest year was no freak event – humans caused it”.

    Todellisuudessahan käytettyjenkin ilmastomallien valossa jää pieni (alle 1/13000 eli 0,00769 %) mahdollisuus, että helleaalto ei johtuisikaan ilmastonmuutoksesta. Lisäksi on toki mahdollista, että jokin muu ilmastomalli olisi antanut toisenlaisen tuloksen.

    Uutisoin erilaisia tutkimustuloksia, jotka joskus ovat ristiriidassakin keskenään, eikä pidäkään ajatella niin, että mikään yksittäinen tutkimus yksinään kertoisi lopullisen totuuden.

    Sanot, etten edes lue tutkimusartikkeleita, joista uutisoin. Tuo kyseessä oleva artikkeli ei ollut edes jutun varsinainen aihe. Siitä on erittäin laajassa Australia-jutussani (sanojesi mukaan ”sivukaupalla”) alle 20 riviä tekstiä. Kyseisestäkin artikkelista olin kuitenkin lukenut abstraktin, lehdistötiedotteen ja The Guardian -lehden alkuperäisen (päivittämättömän) uutisen.

    Huomasitko, että Harriet on tuossa aiemmin kysellyt sinulta ilmastotiede-nimen käytöstä. Voisitko vastata hänelle samoin kuin minä olen vastaillut sinulle? Kun Ilmastotieto-blogi helmikuussa 2010 perustettiin, alkuperäinen ajatuksemme blogin nimestä oli Ilmastotiede. Nyt sinä olet perustanut mm. meitä arvostelevan blogin tuolla nimellä. Tiedän, että vetäiset tästä varmasti ivallisen kommentin, mutta kerrottakoon, että halusimme vaihtaa nimen Ilmastotiedoksi juuri siksi, ettemme halunneet hypätä niin suuriin saappaisiin. Emme tee tiedettä, vaan välitämme tietoa säästä, ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta. Useat kirjoituksemme perustuvat vertaisarvioituihin tieteellisiin lähteisiin, mutta varsinkin ajankohtaisissa tiedoissa joudumme käyttämään myös muita kuin vertaisarvioituja tiedelehtiä. Minulla ei ole luonnontieteellisestä koulutuksestani huolimatta kompetenssia mennä arvioimaan ilmastoalan professorin blogikirjoitusta epäluotettavaksi.

    PASILLE:

    Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä. Siksi kirjoitinkin edellä näin: ”Ilmastonmuutosta olisi mielestäni parasta katsoa koko maapallon laajuisesti (maapallon keskilämpötilan muutos ja muut ilmastonmuutoksen merkit, mm. jäätiköt).”

    En ole kuitenkaan aivan yhtä skeptinen globaalien ilmastomallien luotettavuudesta. Globaalit ilmastomallit eivät ole epäonnistuneet totaalisesti, koska väitetty lämpenemisen pysähtymisjakso on melko lyhyt ja myös hieman kyseenalainen.

    Ilmastomallit ovat kohtalaisen hyviä ennustamaan pitkän aikavälin (yli 30 vuotta) muutoksia maanosan laajuisesti tai maailmanlaajuisesti, mutta ennustettavuus heikkenee, kun käytetään pienempiä maantieteellisiä alueita ja alle 30 vuoden aikajaksoja. Tappio ilmastomalleille on esimerkiksi se, etteivät ne ole osanneet ennustaa Etelämantereen merijään paikoittaista laajenemista, eivätkä myöskään sitä, kuinka nopeasti arktisen alueen jääpeite on huvennut. Toisaalta poikkeamat voivat ainakin osittain johtua luontaisesta vaihtelusta.

    Ilmastomallit osoittavat selkeästi, että maapallon ilmastoon tulee vielä 2000-luvullakin toisinaan selviä lämpenemisen hidastumisen tai pysähtymisen jaksoja tai jopa ajoittain viilenemistä. Ilmastomallit eivät kuitenkaan voi tarkasti ennustaa, milloin tällaisia jaksoja tulee. Siksikään mallit eivät ole luotettavia lyhyellä aikavälillä. Kiistelyä on aiheuttanut se, kuinka suuri on auringon aktiivisuuden vaikutus ilmastoon.

    Yksittäisten tutkimusten tuloksia (esimerkiksi nuo aiemmin mainitsemani tulokset Suomen ilmaston muuttumisesta) ei pidäkään ottaa varmana totuutena. Siksi onkin ollut mielenkiintoista lukea täältä mm. Lars Winbergin toisenlaisia ajatuksia. Paikalliset ilmastoennusteet kuitenkin kiinnostavat ihmisiä ja ihmiset suorastaan vaativat niitä.

    Ilmastoon vaikuttavat tekijät tunnetaan hyvin, mutta osaa niistä on vaikea ennakoida (esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen kehitys tai seuraava tulivuorenpurkaus). Vaikeaa on myös kuvata monimutkaista ilmastojärjestelmää tarkasti. Lisäksi varsinkin lyhyellä aikavälillä ja pienellä alueella sään ja ilmaston luontainen vaihtelu on suurta. Siksi ilmastoennusteeseen jää suuri epävarmuus.

    Tämä olikin Pasilta hyvi sanottu: ”Ilmastonmuutoksen ennustaminen paikallisesti on äärimmäisen vaativa tehtävä ja nykyiset tulokset osoittavat sen että paikallisten ennusteiden osumatarkkuus on erittäin heikko. – – Maapallon ilmasto on äärimmäisen vaikea mallinnettava ja on lähinnä ylimielistä olettaa että kaikki olennaiset muuttujat ja mekansimit osataan yksinkertaistaa oikein mallia varten.”

    MASALLE:

    Olen aika yllättynyt siitä, että Lars Winbergin mielestä ilmastonmuokkausta joudutaan käyttämään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tuosta ilmastonmuokkauksesta kannattaa lukea lisätietoa. Ilmastonmuokkauksellakaan ei kuitenkaan loputtomasti pystytä vaikuttamaan. Lisäksi ilmastonmuokkauksella voi olla tuhoisan vaarallisia sivuvaikutuksia, varsinkin jos jostakin syystä ilmastonmuokkaus joudutaan nopeasti keskeyttämään.

    KAIKILLE:

    Jokainen ilmastonmuutoksesta vähänkin kiinnostunut lukekoon SITRA:n blogiartikkelin ”Kymmenen selitystä ilmastonmuutoskeskustelun puuroutumiselle”. Nuo asiat näkyvät myös tällä palstalla. Tähän on hyvä päättää kirjoitteluni tällä erää.

    1. Kiitos Jari, kun kirjoittaa asiallisia ja seikkaperäisiä kommenttejasi (ja iso plussa tuosta SITRA-linkistä). Minulla olisi ”palanut hihat” jo aikoja sitten näiden ilmastonpysyvyysuskovaisten kanssa.

      1. Ööh … jäi sana ”jaksat” pois sanojen ”kun” ja ”kirjoittaa” välistä.

    2. Et varmaankaan kiistä tätä edellä sanomaani: ”Tutkimuksessa kuitenkin todettiin myös niin päin, että vaikkei väestörakenne muuttuisi, kuumuuden aiheuttamat kuolemat lisääntyisivät siltikin 2050-luvulle tultaessa 169 prosentilla.”
      Silti kirjoitat omassa blogissasi näin: ”Ennustetulla kuolemantapausten lisääntymisellä ei siis ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. – – Koko tutkimuksen pääasiallinen lopputulema, kuolemien lukumääräinen nousu, johtuu ainoastaan väestörakenteen muutoksesta (ei osaksikaan ilmastonmuutoksesta, joka päinvastoin säästäisi ihmishenkiä).”

      Keskustelua helpottaisi, jos kerrot selväsanaisesti mikä tuossa lainauksessa arveluttaa. Onko kyse jonkun sanan merkityksen vivahteista? Tutkimuksen mukaan: 1) jos lämpenee ja väestörakenne ei muutu, kuolemantapaukset vähenevät; 2) jos ei lämpene ja väestörakenne muuttuu, kuolemantapaukset lisääntyvät; 3) jos lämpenee ja väestörakenne muuttuu, kuolemantapaukset lisääntyvät väestörakenteen takia, mutta ilman lämpenemistä niitä tapahtuisi vieläkin enemmän. Siis joka tapauksessa kuolemantapauksia on lämpenemisen johdosta vähemmän kuin niitä muuten olisi. Kiistätkö jonkin osan tästä vai mistä kiikastaa? Onko lainatussa osassa joku virhe? Mallinnettu kuolemien kokonaismäärän nousu johtuu väestörakenteesta, lämpenemisen johdosta se olisi pienempi kuin muuten. Vai ymmärränkö väärin?

      mielestäni ei aiheuta mitään epäselvyyttä, jos puhutaan ”planeetan historiasta”. Silloinhan se juuri osoittaa sitä, että tarkoitetaan eri asiaa kuin pelkkä historia; tarkoitetaan koko maapallon historiaa.

      Olin näköjään kaikesta huolimatta optimisti, kun kuvittelin että Ilmastotieto-kirjoittaja saattaisi kerrankin myöntää virheensä suoraan. Ns. uutisessa puhut ”uuden tutkimuksen” tuloksista ja ”historian korkeimmasta” lämpötilasta. Kun selvittelyn jälkeen käy ilmi, että kyse olikin blogijutusta ja Australian v. 1910 jälkeisestä lämpötilasta, kannattaisi virheet myöntää suoraan eikä yrittää päiväkausia riidellä sanojen merkityksestä.

      Jos nyt kuvitellaan, että ”uutisessasi” (vai onko sekin jo tutkimus?) tarkoitat, että Australiassa koettiin kuumin kalenterivuosi ihmisen muistiin merkitsemän historian aikana, on sekin väärin. Mitä hyötyä jankutuksesta on, kun väitteesi oli joka tapauksessa perätön?

      Olet virheellisellä sanavalinnalla yrittänyt luoda ”uutisessa” sensaatiomaisempia ja hälyttävämpiä mielikuvia. Seitsemän päivää -lehti joutuisi kai vastaavasta julkaisemaan oikaisun. Milloin Ilmastotieto pääsisi sille tasolle? Ei kai tässä oikeasti olla väittelemässä siitä, mitä historia tarkoittaa? Miksi Ilmastotieto-kirjoittaijen kanssa täytyy niin usein mennä tarkistamaan Nykysuomen sanakirjasta, voisiko heidän väitteensä jossain esoteerisessä merkityksessä pitää paikkansa?

      Todellisuudessahan käytettyjenkin ilmastomallien valossa jää pieni (alle 1/13000 eli 0,00769 %) mahdollisuus, että helleaalto ei johtuisikaan ilmastonmuutoksesta. Lisäksi on toki mahdollista, että jokin muu ilmastomalli olisi antanut toisenlaisen tuloksen.

      Selvititkö helleaallon todennäköisyyden viiden desimaalin tarkkuudella jossain omassa tutkimuksessa vai perustuuko tämä em. blogijuttuun? Samojen ilmastomallien mukaan maapallon toteutunut ilmasto on ollut mahdoton (astekaupalla liian kylmä tai kuuma) koko 1900-luvun ajan, joten suhtautuisin tuollaisiin laskelmiin varauksella.

      Huomasitko, että Harriet on tuossa aiemmin kysellyt sinulta ilmastotiede-nimen käytöstä. Voisitko vastata hänelle samoin kuin minä olen vastaillut sinulle?

      En huomannut. Kiitos vinkistä, katselen kohta.

  20. Vielä yksi jälkihuomautus. Kuumuuskuolemien lisääntyminen ja kylmyyskuolemien väheneminen ovat sikäli kaksi eri asiaa, että niihin voidaan vaikuttaa eri tavoin. Luullakseni (tämä on nyt mutu-tuntumaa) kylmyyden haitallisia vaikutuksia on helpompi torjua. Lisäksi lämpeneminen voi tuoda mukanaan monia epäsuoria vaikutuksia, joita tutkimuksessa ei otettu huomioon (mm. allergiat, zoonoosit, ilmanlaadun heikkeneminen, ruoan ja veden laatu, ilmastoinnin haittavaikutukset). Kukaan tuskin tietää varmasti, miten lämpeneminen vaikuttaa Isossa-Britanniassa kuolevuuteen ja kuolleisuuteen. Ei pidä ottaa tuotakaan tutkimusta niin vakavasti vaan ainoastaan yhtenä muiden joukossa. Lämpeneminen lisää kuumuuskuolemia ja vähentää (vielä enemmän) kylmyyskuolemia, mutta kylmyyskuolemien vähentämiseen olisi ehkä järkevämpiäkin tapoja. Loppujen lopuksi nämä molemmat kuoleman aiheuttajat ovat melko marginaalinen kuolinsyy.

  21. Kylmyys- ja kuumuuskuolemia tarkasteltaessa on siis aivan eri asia tarkastella absoluuttisia kuolevien lukumääriä (kuolevuus) tai kuolleiden osuutta 100 000 asukasta kohden (kuolleisuus). Iso-Britannia-tutkimuksen absoluuttiset kuolevien lukumäärät löytyvät diagrammina tästä linkistä.

    Kuumuuten kuolevia on vuodessa 2000-luvulla 1974, 2020-luvulla 3281 (lisäystä +1307), 2050-luvulla 7040 (lisäystä 2000-lukuun +5066) ja 2080-luvulla 12538 (lisäystä 2000-lukuun +10564).

    Kylmyyteen kuolevia on vuodessa 2000-luvulla 41408, 2020-luvulla 42842 (lisäystä +1434), 2050-luvulla 40397 (vähennystä 2000-luvusta -1011) ja 2080-luvulla 36506 (vähennystä 2000-luvusta 4902).

    2080-luvulla on siis ennusteen mukaan kuumuuteen kuolevia 10 564 enemmän kuin nyt (2000-luvulla) ja kylmyyteen kuolevia 4 902 vähemmän kuin nyt. Kuolevien määrä on siis pienentynyt 5662 hengellä.

    En siis pidä ainoana oikeana sellaista nimimerkin ”Ilmastotiede” esitystapaa, jossa asiaa tarkastellaan vain suhdelukuna 100 000 asukasta kohden (jossa kuolleisuus vähenee ilmastonmuutoksen myötä).

    ”Ilmastotiede”, etkö muuten yhtään epäile sitä, miksi tähän tutkimukseen on valittu juuri ne 9 ilmastomallia, joita tässä on käytetty?

    Kiitos kuitenkin siitä, että pidät Ilmastotiedon uutisointia parempana kuin joillakin muilla. Sinähän kirjoitit näin: ”Siis, laskelmiin osittain vaikuttaa oletettu väestönkasvu ja ikääntyminen. Moni media on jättänyt tämän epäolennaisuuden pois uutisestaan.” Meillä Ilmastotiedossa tuo väestön vaikutus oli mainittu.

  22. Jos ilmastonmuutos + väestörakenne (määrä ja ikä) yhdistettynä lämpeneminen lisää oleellisesti kuolevien lukumäärää, toki järkevintä olisi estää ilmastonmuutosta ja lisäksi samalla vähentää myös niitä syitä, jotka aiheuttavat kylmyyskuolemia, joiden määrä ei kuitenkaan pienene ilmastonmuutoksen myötä lukumääräisesti yhtä paljon kuin kuumuuteen kuolevien määrä kasvaa.

    1. Jos ilmastonmuutos + väestörakenne (määrä ja ikä) yhdistettynä lämpeneminen lisää oleellisesti kuolevien lukumäärää, toki järkevintä olisi estää ilmastonmuutosta …

      Olen käsittänyt, että lämpenemisen puuttuessa kuolemia tapahtuu mallissa enemmän, muuttui väestörakenne tai ei. Lämpeneminen on siis tässä katsannossa parempi kuin lämpenemättömyys, piste. Tätä yksinkertaista asiaa ei ehkä kannata sotkea yllä olevan kaltaisilla selityksillä (josta ainakaan minä en saanut mitään tolkkua, edes lauserakenteesta).

      Loogisesti ajatellen ilmastonmuutoksen estäminen lisäisi täsmälleen vastaavasti kuolemantapausten kokonaismäärää. Miksi koet, että tällainen kuolemien aiheuttaminen olisi järkevintä?

      … kylmyyskuolemia, joiden määrä ei kuitenkaan pienene ilmastonmuutoksen myötä lukumääräisesti yhtä paljon kuin kuumuuteen kuolevien määrä kasvaa.

      Onko tämä jo jonkinlaista sarkastista kompakysymys-taiteilua? Onko juju nyt siinä, että kylmyyskuolemat eivät vähenneet täsmälleen yhtä paljon vaan enemmän kuin kuumuuskuolemat lisääntyivät?

      Lainaan vielä tutkimuksesta olennaisen pätkän, niin joku riippumaton lukija voi ehkä sanoa, olenko minä vai Jari ymmärtänyt sen väärin.

      Had the size of the population been held constant, the nationwide heat-related mortality burden would increase by 46%, 169% and 329% in the 2020s, 2050s and 2080s, respectively, while cold-related mortality would decrease by 9%, 26% and 40% over the same decades. In absolute terms, this would
      mean a larger reduction in cold-related deaths compared with the increase in heat-related deaths
      (for constant population size and age structure).

      Suom. absoluuttisina lukumäärinä tämä tarkoittaisi suurempaa vähennystä kylmäkuolemissa kuin lämpökuolemien lisääntyminen (väestömäärän pysyessä vakiona). Kuinka Ilmastotieto-kirjoittaja voi vieläkin väittää täsmälleen päinvastaista kuin viime kuussa uutisoimansa tutkimus, jonka keskeiset kohdat on tässäkin kerrattu niin monta kertaa, etten jaksa laskea?

      1. Olemme molemmat ymmärtäneet oikein. Minä puhuin tuossa yllä lukumääristä ilmastonmuutoksen + väestörakenteen muutoksen (ikä ja määrä) vaikuttaessa. Silloin lämpökuolemat lisääntyvät (2050- ja 2080-luvulla) absoluuttisina lukumäärinä enemmän kuin kylmäkuolemat vähenevät. Sen sijaan epärealistisessa tilanteessa, jossa väestö (ikä ja määrä) pysyy vakiona, absoluuttiset kylmäkuolemien lukumäärät vähenisivät enemmän kuin lämpökuolemat lisääntyisivät.

        Lehdistötiedotteessa sanottiin kyllä näin: ”…the study demonstrates how these demographic changes will amplify temperature-related deaths.The study notes that if these future changes are not factored in, there would be a slight decrease in the total number of deaths overall.”

        Siis väestörakenteen ollessa vakio kuolleiden määrä HIEMAN vähenisi ilmastonmuutoksen myötä. Lisäksi oli kerrottu, että väestörakenteen muutos huomioituna 2050-luvulla lämpökuolemien määrä olisi lisääntynyt nykyisestä (2000 per vuosi) noin 7000:een per vuosi. Kylmäkuolemien määrä olisi vähentynyt nykyisestä (41 000) noin 40 000:een per vuosi.

        Kun tutkimuksessa selvitettiin kuumuuden ja kylmyyden vaikutusta kuolleisuuteen, tarkasteltiin aikaväliä 1993-2006. Tämän jälkeen ymmärtääkseni (en ole täysin varma) erityisesti kylmyyden aiheuttamaan kuolleisuuteen johtavat tekijät ovat Isossa-Britanniassa parantuneet. Rakennustekniikka ja lämmitys ovat kohentuneet, joten kylmyys ei välttämättä enää aiheuta yhtä paljon kuolemia kuin aiemmin. Toki ilmastointi ja muut helteiltä suojautumiskeinot ovat parantuneet, mutta eivät kai yhtä paljon?

        Omassa blogissasi tämän tutkimuksen arvostelu alkaa sitaatilla Ilmastotiedon kirjoituksestani ja antaa sen vaikutelman aivan kuin koko kirjoituksesi oli Ilmastotiedon kritiikkiä (perusteltuna tilastomatemaatikon blogikirjoituksella) ja epäselvä uutisointi meidän vikamme. Esität kylmyys- ja lämpökuolleisuusdiagrammit ”(alkuperäisestä poiketen) samassa mittakaavassa” aivan kuin ne olisivat olleet Ilmastotiedossa väärin.

        Hyvä kuitenkin, että kirjoitat näin: ”[Alkuperäisen tutkimuksen] Tiivistelmästä asian todellinen laita ei selviä likimainkaan. Jyvälle pääsy vaatinee käytännössä artikkelin ostamista, tilastokäsitteiden hallintaa ja numeroiden lähempää tarkastelua.”

        Ilmeisesti siis vapaudun syytteistä, koska käytössäni oli vain epäselvät abstrakti ja lehdistötiedote. Tällä kertaa en nähnyt tarvetta silloin maksullisen artikkelin ostamiseen, koska otin aiheesta vain muutaman virkkeen toisen jutun yhteyteen, enkä kirjoittanut tästä kokonaista juttua. Silti huomautin kyllä väestörakenteen vaikuttavan tulokseen.

        Silloin, kun olen kirjoittanut jostakin aiheesta kokonaisia juttuja, olen myös maksulliset artikkelit ostanut tai jotakin muuta kautta hankkinut.

  23. Harriet, kiitos rakentavista kysymyksistä, yritän vastailla osaltani.

    Sen sijaan ihmettelen noiden skeptikkojen, täällä Samin ja ”Ilmastotieteen” (jos eivät koko ilmastonmuutoksen niin ainakin Ilmatieteen laitoksen skeptikkoja), kärkkäitä ja ala-arvoisia kommentteja. Miksi pitää olla niin epäkohtelias? … nimimerkki Ilmastotiede vinoilee koko kommentissaan?

    Tyyliseikat ovat tietysti paljolti makuasia. Jos kritiikki osuu omaan nilkkaan, varsinkin asiassa johon suhtautuu tunnepitoisesti, on tavallista ettei kannanotto miellytä. Minäkään en ole ammattikirjoittaja ja pyrin kehittymään. Harrietkin on tervetullut vieralemaan blogissani – jospa sieltä löytyisi joku muu kirjoitus, joka ei ole tyyliltään hänen mielestään yhtä ala-arvoinen. Yritän pysyä hyvän maun rajoissa ja välttää sekä epäkohteliaisuutta että tylsää värittömyyttä.

    Pääasiana pitäisin kuitenkin faktapohjaisuutta ja siinä kai Harrietkaan ei onneksi näe ongelmaa (tai ainakaan sellaista mainitse). Käsitykseni mukaan juttuni ovat kuitenkin sieltä kohteliaammasta päästä, kun niitä vertaa esimerkiksi joihinkin Ilmastotieto-kirjoittajiin tai muihin ”sen koulukunnan” bloggaajiin.

    Miksi eivät edes uskalla esiintyä omilla nimillään vaan puskista huutelevat? … Hei ”Ilmastotiede”, mikä on koulutuksesi, oletko oikeasti ilmastotieteilijä?

    Minusta keskeisintä on faktat, tarkistettavuus, lähdeviitteet jne., ei kirjoittajan oppiarvo tai asema. Asiavirheistä kannanotoissani ei kai ole valitettu, joten siltä osin asia lienee kunnossa. Koulutushistoriani ei muuta tätä suuntaan eikä toiseen, mutta uteliaisuuden lievittämiseksi kerrottakoon, että se ei keskity ilmastotieteeseen.

    Millä oikeudella ”Ilmastotiede” esiintyy tuolla nimimerkillä … Miksi tuollaisia piikitteleviä kommentteja edes julkaistaan?

    Varmaankin samalla oikeudella kuin nimimerkki Harriet esiintyy nimimerkillään. Kaipa se perustuu blogin pitäjien valitsemaan avoimuuslinjaan, ja voi ajatella että viimekädessä myös perustuslaissa linjattuun sananvapauteen.

    Blogini nimen kyseenalaistaminen on jossain mielessä tervetullutta – asiavirheitä ei kai tahdo löytyä kritisoitavaksi, kun nimeen tartutaan. Muistuttaisin, että nimimerkit ja otsikot eivät ole (muutakuin ehkä Jarin mielestä?) tieteellisiä tutkimuksia ja niissä käytetään taiteellista vapautta. Toivottavasti nyt ilmastotietolaiset eivät ala protestoida tämänkin blogin nimestä. Sitä tuskin kirjoitellaan sananmukaisesti ”sään takana”, ulkoavaruuden tyhjiössä.

    Nimien filosofiaa voisi pohtia enemmänkin… ”Ilmastotiede” on kuitenkin vain helposti muistettava verkko-osoite, johon useimmat juttuni löyhästi liittyvät.

    1. Tässäkin ”Ilmastotiede” on tarkoituksellisesti tai ymmärtämättömyyttään ymmärtänyt väärin hänen bloginsa nimeen kohdistuvan kritiikin. Saivartelua käydä selittelemään, että ”sään takana” tarkoittaisi ulkoavaruuden tyhjiötä. Oma epäkohta yritetään kääntää aivan toiseen asiaan.

      Kritiikkini kohdistui siihen, että täysin alan ulkopuolinen ihminen esiintyy kuin ilmastotieteilijä. Myös täällä nimimerkissään. Kirjoitat, että mielestäsi oppiarvo ja asema eivät ole oleellisia. Hyväksyt siis valelääkärit?

      Minulla on paljon suurempi oikeus käyttää omaa etunimeäni kuin ”Ilmastotieteellä” nimimerkkiän, vaikka hän ei tätä eroa ymmärräkään. Ehdotankin tähän Forecan blogiin rekisteröitymispakkoa ja pakollista omalla nimellä esiintymistä, jotta tällaiset tapaukset, joissa ”Ilmastotiede” paljastuu alalla kouluttautumattomaksi, saadaan estettyä. Toivottavasti ”Ilmastotiede” laittaa oikaisun myös omaan blogiinsa ja tunnustaa, nyt kun asia paljastui, ettei hän oikeasti ole ilmastotieteilijä vaikka sillä nimellä kirjoittaakin. Tosin osasin päätellä tämän hänen blogitekstejään lukemalla jo aiemminkin.

      On myös omahyväistä ajatella, että kommentoin blogin nimeä vain siksi, ettei siellä olisi asiavirheitä. Niistä osan olen listannut alla olevissa kommenteissani.

      Vielä kerran haluan kuitenkin pyytää anteeksi kärkkäitä sanojani. Olen niistä häpeissäni ja pahoillani.

      Kiivas kannanottoni johtui vain siitä, että jatkuvasti todellisten tieteilijöiden työtä vaikeutetaan ja aliarvioidaan mitä omituisimmilla väitteillä, kärjistyksillä ja tahallisilla väärinymmärryksillä. Joillekin ihmisille kaikki tieteen epäonnistumiset näyttävät olevan ilonaihe. Tähän viittaa myös Virtasen kommentti tuolla edellä. Joskus näitä epäonnistumisia yritetään keksiä jopa väkisin. Harvat oikeat tieteellisen koulutuksen saaneet uskaltavat puolustaa tieteen tuloksia julkisilla keskustelupalstoilla, koska aina tulee näitä väkisin vastaanväittäjiä. Siksi arvostankin valtavasti Kolehmaisen ja Winbergin rohkeutta. Olen samalla pahoillani myös siitä, että Kolehmainen joutui pettymään tyylitajuuni.

  24. Kiitos Jari Kolehmaiselle jälleen selkeistä perusteluista.

    Kysymys nimimerkille Ilmastotiede: Millä perusteella kyseenalaistat Kolehmaisen referoiman tieteellisen bloggarin pätevyyden ja tarkoitusperät ilmastomallien valitsemisessa? Miksi sitten itsekin käytät blogissasi lähteenä muita blogeja? Millä perusteella tiedät niiden pätevyyden ja tarkoitusperät? Osaatko sinä muuten lukea, kun et ymmärrä, että Kolehmainen jo kahdesti myönsi virheen historia-sanan käyttössä? Eikä virhe edes ollut iso, koska tekstissä asia on oikein. Ingresseissä ja otsikoissahan usein lyhennellään.

  25. Kiitos taas kysymyksistä.

    Millä perusteella kyseenalaistat Kolehmaisen referoiman tieteellisen bloggarin pätevyyden ja tarkoitusperät ilmastomallien valitsemisessa?

    Hän on varmasti pätevä laatimaan tieteelliseltä näyttäviä blogitekstejä, sitä en kyseenalaista. Muutoin, tieteellinen metodihan perustuu kyseenalaistamiseen. Naturen etusivulla ei julisteta ”Uusi tutkimus: Jumala on katolinen” vain koska paavi bloggasi niin. Tieteen kulmakiviin kuuluvat toistettavuus ja testattavuus. Ne eivät toteudu, kun julkaistaan blogissa kuva, jonka kerrotaan perustuvan tarkemmin yksilöimättömiin tietokoneohjelmiin, jotka on valikoitu tuntemattomalla menetelmällä.

    Tieteellistä metodia ei noudateta siksi, että haluttaisiin epäkohteliaasti hyökätä ja kyseenalaistaa tutkijoiden motiivit, vaan siksi että pyritään tosiasioiden selvittämiseen. Tahattomatkin virheet jäävät piiloon, kun aineisto ja metodit ovat salaisia.

    Miksi sitten itsekin käytät blogissasi lähteenä muita blogeja? Millä perusteella tiedät niiden pätevyyden ja tarkoitusperät?

    Blogeihin linkittäminen on ihan hyvä juttu, jos haluaa kommentoida niitä. Pätevyyden ja tarkoitusperien arviointi on tällöin monesti sisältönäkin.

    Kyseenalaisempaa on minusta se, että Ilmastotiedon ns. uutisessa puhutaan ”uuden tutkimuksen” tuloksista mainitsematta, että kyse on blogikirjoituksesta. Lukijan pitää itse käydä läpi lopun pitkä linkkilista ja selvittää, mikä niistä mahtaisi olla tuo ”uusi tutkimus” jonka tuloksista suitsutetaan. Harva lukija lähtee näin työlääseen selvitystyöhön, päätellen siitä, että jutun virheitä ei ole aiemmin kommentoitu.

    Osaatko sinä muuten lukea, kun et ymmärrä, että Kolehmainen jo kahdesti myönsi virheen historia-sanan käyttössä? Eikä virhe edes ollut iso, koska tekstissä asia on oikein.

    Kolehmainen vänkää vieläkin sanan merkityksestä minulle osoittamassaan kommentissa, ei kai siihen vastaaminen kovin epäkohteliasta ole. Virhe, joka sekoittaa muutaman miljardin tai vaihtoehtoisesti parin tuhannen vuoden ajanjakson yhteen vuosisataan voi olla merkityksetön pikkujuttu Ilmastotiedon kriteerein, minusta se taas on aika olennainen.

    1. Unohtui sanoa se, että omassa blogissasi käytät ainakin parissa kohdassa lähteenä Wikipediaa. Sekö täyttää tieteelliset kriteerisi? Lisäksi olet kääntänyt alkuperäislähteen ainakin yhdessä kohdassa Googlen kääntäjällä. Luotettavaa?

      Lähteiksisi näyttävät kelpaavan yhtä hyvin Luoteisväylän soutajat ja kanadalaisen Resoluten pikkukylän asukkaat, mutta ei YK, joka mielestäsi toistaa vain mainostoimistojen syöttämää sanomaa.

      Oma asenteesi tulee näkyviin mm. tästä tekstistäsi: ”Ilmastoasiantuntijoiden piirissä vallitsee tietääkseni laaja yhteisymmärrys siitä, että alan tiede on erehtymätön ja syynä epäuskoon on vääränlainen viestintä. Ihmiset kyllä uskovat, kunhan asia syötetään heille oikeassa muodossa.”

      En todellakaan jaksa näitä jatkuvia uskontokommentteja ja salaliittoteorioita. Puhut erilaisista ilmastouskovaisten lahkoista ja Pyhästä Kahden Asteen rajasta sekä nuppineulan päähän mahtuvien enkelien määrästä. Sitaatti blogistasi: ”Uskovaisten pahin painajainen on, että ihminen oppii jonakin päivänä tekemään tuomion profetiat tyhjiksi, eikä maanpäällinen paratiisi voikaan saapua. Kirjoitusten on käytävä toteen… Suruton elämä on kiellettävä vaikka lain voimalla.”

      Myös CO2-raportti (eikä nyt ole kyse Kolehmaisen Australia-jutusta) saa sinulta aika tylyn tuomion ilman selkeitä perusteluja: ”Kyseistä mediaa seuranneena jutun parantelu ei yllätä. Tutkimuksessa, lehdistötiedotteessa ja mediassa käytetyt temput ovat samoja, joita näissä uutispomeissa on ennenkin viljelty. Nykyisyyden tarkoituksellinen sekoittaminen simulaatioihin, vuosituhansien vertaaminen vuosikymmeniin tai jopa yksittäisen vuoden lämpöpiikkeihin. Näiden kikkojen kehittely näyttää viime vuosina erikoistuneen tärkeäksi ilmastotieteen sivuhaaraksi. Onneksi tällaiset pienet epätarkkuudet eivät ole haitanneet CO2-raportin rahallista kannattavuutta.”

      Helppo on heitellä syytöksiä ilman konkreettisia esimerkkejä!

      Räikeitä virheitä on mm. epäilyttävästä blogista suomentamassasi kirjoituksessa siitä, kuinka 1900-luku oli mielestäsi pikkujääkauttakin kylmempi. Asian todellinen laita on selitetty täällä:
      http://skepticalscience.com/curry-mcintyre-resist-ipcc-model-accuracy.html

    2. ”Ilmastotiede”, pätevyytesi siis riittää arvioimaan, että ilmastotieteen professorin tiedot riittävät vain kirjoittamaan ”tieteelliseltä näyttävää tekstiä”?

      Sami, tuon ”osaatko lukea” oli tarkoitus olla tämän keskustelun tasoon sopiva hauska heitto.

  26. Kuule ”Ilmastotiede”, tässä on tullut kyllä hyvin selväksi se, kuka vänkää vastaan, jankkaa ja ei halua millään ymmärtää.

    Tuolla Kolehmaisen kirjoituksessahan on ihan selvästi sanottu kahdessa kuvatekstissäkin, mistä blogista tiedot on otettu. Ei sitä tarvitse mistään lähteistä etsimällä etsiä.

    Arvostelet Kolehmaista siitä, että tutkimus paljastuikin blogiksi. Ei sellainen voi paljastua, mikä on ollut tiedossa koko ajan.

    Nimimerkin käytön vielä jotenkin ymmärrän (itse käytän omaa etunimeäni), mutta en hyväksy ilmastotiede-nimeäsi, koska et ole mikään tieteilijä. Silti sinulla on kanttia arvostella vähän kaikkia tieteilijöitä.

    Valitettavasti pilasin lauantai-iltani tutustumalla blogiisi. Siellä näköjään lyttäät sekä IPCC:n, Ilmatieteen laitoksen, Ylen Helsingin Sanomat jne. En lainkaan ihmettele, että FT Virpi Kauko on kieltäytynyt kommunikoimasta kanssasi.

    Sinun blogisi virheitä ja yksisilmäisiä kannanottoja en edes jaksa käydä listaamaan.

    1. Harriet….tuolla aiemmin syyttelit mm. minua epäasiallisesta kirjoitussävystä, mm. ”osaatko lukea” jne. Tässä sinun näitä juttujasi lukiessa ei voi kuin ihmetellä, että itse teet juuri niin mistä toisia moitit. Saisi kyllä kaikki harrietin viestit poistaa ja äkkiä.

  27. Kiitos Harrietille rakentavasta jatkotutkimuksesta.

    Unohtui sanoa se, että omassa blogissasi käytät ainakin parissa kohdassa lähteenä Wikipediaa. Sekö täyttää tieteelliset kriteerisi?

    Olen pariin otteeseen viitannut Wikipediaan – miksipä en? Silloin en kuitenkaan valehtele, että tiedot olisivat ”uudesta tutkimuksesta”. Lähetän kymmenen euroa, jos olen kuitenkin näin menetellyt.

    Lisäksi olet kääntänyt alkuperäislähteen ainakin yhdessä kohdassa Googlen kääntäjällä. Luotettavaa?

    Käännös on tarkistettavissa ja korjaan mahdolliset virheet mielelläni. En väittänytkään kyseistä pätkää huipputason kielitieteen tutkimukseksi.

    Lähteiksisi näyttävät kelpaavan yhtä hyvin Luoteisväylän soutajat ja kanadalaisen Resoluten pikkukylän asukkaat, mutta ei YK, joka mielestäsi toistaa vain mainostoimistojen syöttämää sanomaa.

    Siinä mielessä ne ovat ”lähteitä”, että jossain kirjoituksessani olen kommentoinut noita asioita – myös YK:ta. Miksi tämä huolestuttaa sinua? Olisi eri asia, jos väittäisin pikkukylän asukkaan tokaisua huipputason kryogeniikan tutkimushankkeeksi.

    Helppo on heitellä syytöksiä ilman konkreettisia esimerkkejä!

    Luitko jutun kokonaan? Se käsitteli nimenomaan konkreettista esimerkkiä.

    Räikeitä virheitä on mm. epäilyttävästä blogista suomentamassasi kirjoituksessa siitä, kuinka 1900-luku oli mielestäsi pikkujääkauttakin kylmempi.

    Se kirjoitus on omaa käsialaani, ei suomennos. Lämpötiloissa kyse ei ole minun mielipiteestäni, vaan ilmastomallien tuloksista. Blogilähteesi ei käsittele mallinnettuja 1900-luvun absoluuttisia lämpötiloja. Itse mainitsin lähdeviitteenä vertaisarvioidun tiedejulkaisun. Et varmaankaan kyseenalaista sen kirjoittajien pätevyyttä tai tarkoitusperiä?

    Tuolla Kolehmaisen kirjoituksessahan on ihan selvästi sanottu kahdessa kuvatekstissäkin, mistä blogista tiedot on otettu. Ei sitä tarvitse mistään lähteistä etsimällä etsiä.

    Ongelma on se, että Kolehmainen puhuu täsmentämättä ”uudesta tutkimuksesta” eikä ”blogista” – jälkimmäistä sanaa ei löydy koko kirjoituksesta. Kuvateksti ei auta, koska mistään ei käy ilmi, että kuvan lähde olisi juuri väitetty ”uusi tutkimus”. Lukijan on vaikea yhdistää nämä asiat juuri siksi, ettei tiedeuutisissa ”uusi tutkimus” normaalistikaan tarkoita blogikirjoittelua.

    Mutta mikäs siinä, nyt tiedämme, että ainakin Ilmastotieto ja CO2-raportti käyttävät sanaa myös blogeista. Tai miksei vaikka postikortista, jos siinä mainitaan ilmastomallinnus riittävän pitkältä jaksolta.

    Jari linkitti eilen Sitran uuteen tutkimukseen, jossa esitetään karikatyyrimäinen salaliittoteoria: skeptikot luottavat sokeasti öljy-yhtiöiden kustantamiin valeblogeihin, kun taas totuutta puolustavat ilmastosankarit argumentoivat vertaisarvioituun tieteeseen nojaten (ratkaisu: kielletään virallisesta linjasta poikkeavat näkemykset). Onkohan tuo ikivanha meemi syynä siihen, että Jari haluaa kutsua blogilähteitään tutkimuksiksi? Mainittua australialaisblogia muuten rahoittaa ilmastopelolla miljardituottojaan kartuttava yritysjätti Ernst & Young.

    Nimimerkin käytön vielä jotenkin ymmärrän (itse käytän omaa etunimeäni), mutta en hyväksy ilmastotiede-nimeäsi, koska et ole mikään tieteilijä. … Sinun blogisi virheitä ja yksisilmäisiä kannanottoja en edes jaksa käydä listaamaan.

    Onkin sitten onni onnettomuudessa, ettei blogien nimiä tarvitse hyväksyttää sinulla. Yritä totutella suvaitsemaan sivustoja, joiden nimi tai verkko-osoite ei ole täysin kirjaimellisesti tulkittavissa. Muuten nämä ahdistuskohtaukset voivat pilata useammankin päivän. Ilman konkreettisia esimerkkejä virheitä on vaikea korjata, joten ehkä palaamme asiaan kun vointisi on taas parempi. Se olisi reilua jo muita lukijoitakin ajatellen. Jaksamisia!

    1. Älä ymmärrä tarkoituksellisesti väärin. ”Ahdistuskohtaukseni” ei liittynyt blogisi nimeen, vaikka sitäkin kritisoin, vaan blogisi sisältöön. En ymmärrä, miksi yrität tehdä minusta sairaan ihmisen, jolla on huono vointi. Onko tämä tahallista liioittelua, väärintulkintaa ja jopa herjausta? Sanoin vain pilanneeni lauantai-illan blogissasi, koska olisi ollut muutakin tekemistä kuin lukea tekstejäsi.

      Et ole käyttänyt noita Luoteisväylän soutajia ja Resoluten pikkukylän asukkaita vain kommentoidaksesi heitä, vaan nimenomaan heidän avullaan yrität todistella, että jäätä on alueella enemmän kuin 20 vuoteen. Mielestäni et siis tuossa edellisessä kommentissasi pysy totuudessa. Tieto voi toki olla aivan oikein, mutta onko lähde riittävän luotettava tällaiseen johtopäätökseen, pelkkä blogitieto, joka perustuu ihmisten muistiin?

      Kirjoitat myös, että Carteret-saarilta on muuttanut ilmastopakolaisina Wikipedian mukaan vain viisi miestä. Tuolla wiki-sivulla kuitenkin sanotaan miesten muuttaneen vuonna 2009 rakentamaan taloja uudelle asuinpaikalle koko perheilleen. Miksi siis vuoden 2013 syksyllä väität, ettei ole kuin viisi muuttanutta? Miksi et edes mainitse perheiden muuttamisesta?

      Miksi linkitän vain Exeterin yliopiston tutkimuksesta julkaistuun uutisjuttuun etkä itse tutkimusjulkaisuun? Oletko edes nähnyt tutkimusta, kuten vaadit muilta kirjoittajilta?

      Olet myös kirjoittanut jutun meteorologeista ilmastonmuutoksen kieltäjinä. Suomesta mainitset Juha Föhrin ja Petri Takalan tarkoituksellisen epäselvästi, ovatko he todella skeptikkoja vai eivät. Vihjaat kuitenkin. Lisäksi toisessa kirjoituksessa kirjoitat: ”Jos 10-20 vuoden sisällä viimeisillekin pikkuhiljaa valkenee, että kaikki oli – meteorologi Petri Takalan sanoin – ”sittenkin vain luonnollista vaihtelua”, niin minkälaisin miettein katsotaan nykyisiä vuosikymmeniä, joina kuvitteellisen ilmastokriisin torjumiseen käytettiin miljardeja dollareita päivässä?”

      Olet irrottanut Takalan yhden lauseen erilleen asiayhteydestä? Hän ei suinkaan sano kaiken olleen vain luonnollista vaihtelua, vaan pohtii luonnollisen vaihtelun osuutta ilmastonmuutoksessa ja ilmastomallien tuloksissa, erityisesti siinä, miksei viime vuosina ole lämmennyt niin paljon kuin pääosa ilmastomalleista on ennustanut. Sitä paitsi alkuperäislähteessä Takala on käyttänyt kysymysmuotoa ja kysymysmerkkiä, jotka olet jättänyt sitaatistasi pois.

  28. Huomenta! Tämä keskustelu on nyt syytä päättää, koska se on mennyt puolin ja toisin aivan liikaa toisia mollaavaksi ja ilkkuvaksi (viimeisimpänä muttei vähäisimpänä asialliselta vaikuttanut Harriet). Pyydän sitä anteeksi omalta osaltani.

    En pidä vihjailusta, että pitäisin lähes kaikkea mahdollista tutkimuksena. ”Ilmastotieteen” mukaan linkitin eilen Sitran tutkimukseen. Sanoin kuitenkin aivan selkeästi, että se on blogikirjoitus, ei tutkimus.

    Huomautan myös, etten ole missään vaiheessa kirjoituksessani käyttänyt Australiassa ilmastonmuutoksen JA väestörakenteen muutoksen myötä (absoluuttisina lukumäärinä kylmyyskuolemien vähenemistä enemmän) lisääntyviä lämpökuolemia perusteluna ilmastonmuutoksen estämiseen (suhdelukuna 100 000 asukasta kohden tulos on toinen). Sitähän ne eivät ole, koska nykyilmastossa kylmyyskuolemat lisääntyisivät väestörakenteen muutoksen myötä enemmän. Tieto olikin kirjoituksessani kohdassa, jossa havainnollistetaan helleaaltojen vaikutusta. Siis jos ja kun ilmasto sekä väestörakenne muuttuvat ennustetulla tavalla, on sopeuduttava mainittuihin kuolevuuden muutoksiin ja pyrittävä niitä estämään.

    Täällä keskustelussa olen vasta pohtinut, onko järkevää antaa ilmaston muuttua vai estää ilmastonmuutosta ja toisin keinoin estää kylmyyskuolemia. Vasta julkaistiin tieto, jonka mukaan E-vitamiinin ja seleenin mahdollisia myönteisiä vaikutuksia tutkiva koe keskeytettiin, koska siinä tuli viitteitä siitä, että ainakin runsaina määrinä nämä aineet nostavat eturauhassyövän riskiä. Vaikka E-vitamiinista ja seleenistä olisi hyötyä toiseen asiaan (mitä kokeessa ei tosin edes saatu vahvistettua), niitä ei kannata lisätä syöpävaaran vuoksi. Samalla tavalla ilmastonmuutosta ei kannata edistää, vaikka se vähentäisikin kylmyyskuolemia. Mieluummin estetään monin tavoin haitallista ilmastonmuutosta ja toisin keinoin kylmäkuolemia. Lisäksi on hyvä huomata, että Iso-Britannia on varsin viileä maa, joten jo ennestään kuumemmissa valtioissa ilmaston lämpeneminen vaikuttaa paljon haitallisemmin.

    Olen edellä myös yrittänyt tähdentää sitä, että ilmastonmuutokseen liittyy paljon todellisiakin epävarmuuksia, joten hedelmällisempää olisi keskustella niistä kuin sanamuodoista yms.

    Toivotan keskusteluun osallistuneille hyvää jatkoa. En enää kommentoi tässä ketjussa, joten voitte vapaasti ivailla sanavalinnoillani ja piilotustempuillani…

  29. Kerta kiellon päälle. Korjaan edellisen kommentin virkkeessäni olevan virheen:
    ”Huomautan myös, etten ole missään vaiheessa kirjoituksessani käyttänyt (Australia-artikkelissa mainittua) Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen JA väestörakenteen muutoksen myötä (absoluuttisina lukumäärinä kylmyyskuolemien vähenemistä enemmän) lisääntyviä lämpökuolemia perusteluna ilmastonmuutoksen estämiseen (suhdelukuna 100 000 asukasta kohden tulos on toinen).”

    1. Kun nyt tilanne täällä näyttää rauhoittuneen, mainitsen vielä pari faktaa ottamatta kantaa täällä käytyihin kiistoihin.

      Jyväskylän talvilämpötila (joulu-helmikuun keskilämpötilat) on ajanjaksolta 1984-2014 noin -7,3 astetta. Vaikka mukana ovat muutamat viime vuosina olleet kylmät talvet, pitkällä aikavälillä talvilämpötilan kohoaminen on jatkunut.

      Australian helleaaltojen voimistuminen ja pidentyminen on mainittu Lewisin ja Karolyn blogitekstin lisäksi myös heidän vertaisarvioidussa Geophysical Research Letters -lehden artikkelissaan. Uudessa ”blogitutkimuksessaan” he sitten vain laajensivat tätä tarkastelua koskemaan Australian koko vuotta 2013, kun tuossa Suomen kesällä julkaistussa tiedeartikkelissa käsiteltiin Australian kesää 2012-2013. Joka tapauksessa blogikirjoituskin siis perustuu näihin laajoihin tietokonemallinnuksiin (joista he ovat kirjoittaneet tieteellisiin julkaisuihin), eikä kyse ole vain joskus kauan sitten jossakin muualla tehdyistä tietokoneajoista. Kyse on siis lähinnä vertaisarvioidun tutkimuksen jatkotutkimuksesta, jota ei ole – ainakaan toistaiseksi – julkaistu vertaisarvioidussa julkaisussa.

      Äärilämpötilojen vaikutuksista kuolleisuuteen Isossa-Britanniassa en ole aiemminkaan kirjoittanut väärin. Olen koko ajan maininnut, että tuloksiin ovat vaikuttaneet sekä ilmastonmuutos että väestönkasvu (ja ikääntyminen). Viime viikolla ehdin kuitenkin viimeinkin kirjoittaa uuden blogitekstin ”Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?”, joka perustuu lehdistötiedotteen sijaan koko artikkeliin, ja jossa asia on selitetty tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tarkoitus ei siis todellakaan ole esittää yksipuolista tai vääristeltyä tietoa.

  30. ”Ilmastotieteen” mukaan linkitin eilen Sitran tutkimukseen. Sanoin kuitenkin aivan selkeästi, että se on blogikirjoitus, ei tutkimus.

    Tarkoitus ei ollut antaa sitä vaikutelmaa. Se oli vain esimerkki siitä, mihin tällaiset ”luovat” sanavalinnat johtavat. Ilmastonmuutosteollisuuden rahoittamaa blogijuttua sanotaan Ilmastotiedossa ja CO2-raportissa ”tutkimukseksi” kirjoittajan aseman tai oppiarvon perusteella. Mitään muuta kriteeriä ei tietääkseni ole jäänyt jäljelle (kun sitä varten ei ajettukaan ilmastomalleja). Sitran blogikirjoittelija kertoo olevansa johtava asiantuntija, joten miksei kaikkia hänenkin kirjoituksiaan voisi sanoa tutkimuksiksi.

    ”Huomautan myös, etten ole missään vaiheessa kirjoituksessani käyttänyt (Australia-artikkelissa mainittua) Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen JA väestörakenteen muutoksen myötä (absoluuttisina lukumäärinä kylmyyskuolemien vähenemistä enemmän) lisääntyviä lämpökuolemia perusteluna ilmastonmuutoksen estämiseen (suhdelukuna 100 000 asukasta kohden tulos on toinen).”

    Olet kirjoittanut tähän jo parikymmentä kommenttia ja esittänyt varmasti riittävän monta erilaista tapaa katsoa noita mallituloksia. Ne synnyttävät erilaisia mielikuvia riippuen siitä, katsotaanko absoluuttisia numeroita vai suhteellisia osuuksia, jätetäänkö tarkastelusta vähenevät kylmyyskuolemat pois, tai tarkastellaanko vain paria vuosikymmentä koko vuosisadan sijaan. Suoraan sanoen en ihan aina ole pysynyt kärryillä näissä tutkimuksissasi. Silti viivan alle jää yksinkertainen asia: kylmä tappaa reilusti enemmän kuin lämmin, ja lämpeneminen säästäisi mallin mukaan ihmishenkiä.

    Joiltakin kirjoittajilta on ehkä unohtunut, että kyse on melkoisen kouriintuntuvasta ja vakavasta asiasta. Kyse ei ole mistään numeropelistä, jossa yritetään sopivasti valikoiden todistaa oma aate muita paremmaksi. Ehkä asia pitäisi yrittää ilmaista näille ilmastointoilijoille jotenkin vielä konkreettisemmin?

    Kylmyys tappaa yli 40 000 brittiä vuosittain. Heidän omaisilleen on samantekevää näyttääkö ongelma pienimmältä suhdelukuna, vain tietty vuosikymmen ilmastomallista poimien, vai piilotetaanko heidät ilmastoviestintään sopimattomana johonkin alaviitteen sivulauseeseen. Olennaista heillekin on varmasti se, että lämpimämmässä maailmassa ihmishenkiä säästyy.

    Tai ehkä asia hahmottuu paremmin analogialla. Entä jos mallinnuksessa olisikin tutkittu terveydenhuollon kehitystä ilmaston sijasta? Tulevina vuosikymmeninä jossain maassa rokotteiden ja rokoteohjelmien kehittyminen voi vähentää kuolleisuutta. Väestörakenteen muuttumisen johdosta absoluuttinen kuolemantapausten määrä ehkä silti nousee, esimerkiksi jonkun tartuntataudin osalta.

    Jos tätä kehitystä mallinnetaan, kuolemantapaukset vähenisivät ”siinä epärealistisessa tilanteessa”, että väestörakenne pysyy vakiona. Mutta kun väestön ikääntyminen ja lisääntyminen huomioidaan, absoluuttinen lukumäärä voi nousta reilustikin. Onko sitten oikein uutisoida, että rokoteohjelmien yleistyessä näihin tauteihin kuolee kiihtyvällä vauhdilla niin ja niin monta tuhatta ihmistä enemmän? Pääviesti pitäisi olla se, että rokotteet (ja lämpeneminen) pelastavat ihmishenkiä.

    Jos joku uutisoisi rokotetutkimuksesta em. tavalla, se tuomittaisiin välittömästi räikeän epäeettisenä disinformaationa ja Huuhaa-palkintoja satelisi. Mutta ilmastouutisoinnissa tämä on niin tavallista, ettei kukaan jaksa enää yllättyä.

    1. Ilmastotiede: ”Olennaista heillekin on varmasti se, että lämpimämmässä maailmassa ihmishenkiä säästyy.”

      Älä yleistä yhden alueen perusteella koko maailmaan. Maapallonlaajuisesti ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan paljon enemmän kuolonuhreja kuin säästyviä ihmishenkiä. Jopa Iso-Britanniassakin vaikutus voi olla lopulta epätoivottu, koska tutkimuksessa ei lainkaan otettu huomioon tässäkin keskustelussa mainittuja lämpenemisen epäsuorien vaikutusten kautta tulevia haitallisia terveysvaikutuksia.

      Millä perusteella muuten väitit tuolla edellä, että Ernst & Young saa miljardituottonsa ilmastopelottelun avulla? Kyseessähän on Suomessakin toimiva tilintarkastuksen, yritysjärjestelyjen, liikkeenjohdon ja verokonsultoinnin asiantuntija. Väitteesi taitaa olla väärä tai vähintäänkin yksipuolinen ja rutkasti liioiteltu.

      1. Näyttää aina hauskalta, kun ”Ilmastotiede” tai joku muu ilmastoskeptikko väittelee. Vaikka muut voittavat heidät faktoissa, he ovelilla sanankäänteillä muuttavat tilanteen näyttämään siltä aivan kuin he itse olisivat voittaneet.

        Kohuttu Takalan sitaatti on ”Ilmastotieteen” omassa blogissa ilmeisesti tarkoituksellisesti kirjoitettu hyvin sekavasti. Minäkin ymmärtäisin sen niin, että Takala nimenomaan nyt väittää kaiken syynä olevan luonnollinen vaihtelu, jonka valkenemista viimeisillekin ”Ilmastotiede” toivoo. Sen verran epämääräinen tuo virke kuitenkin on, että ”Ilmastotiede” voi muka väittää tarkoittaneensa muuta ja esittää loukkaantunutta.

        Lisäksi ”Ilmastotiede” sanoi, että kaikki varmaankin ovat linkistä tarkastaneet, mitä Takala todella sanoi. Kuitenkin ”ilmastotiede” itse sanoi aiemmin, etteivät ihmiset linkkejä juuri klikkaile.

        Vaikuttaa myös siltä, ettei ”Ilmastotiede” itse edes ollut lukenut Ison-Britannian kuolleisuusartikkelia silloin, kun hän ulkomaalaisen blogin pohjalta kirjoitti siitä kokonaisen blogijutun. Tähän viittaa se, että hänen mukaansa näyttäisi siltä, että asian kunnollinen ymmärtäminen vaatisi maksullisen artikkelin ostamista. Kuitenkin ”Ilmastotiede” läksytti toista kirjoittajaa, joka oli ottanut blogijuttunsa osaksi muutaman rivin ko. artikkelista ”pelkän” mediatiedotteen perusteella lukematta artikkelia.

        Maailman ilmatiedejärjestö muuten pitää täällä kohuttua Australia-juttua vertaisarvioituna tutkimuksena eilen julkaistussa tiedotteessaan.

        Kunnioitusta toisia kohtaan, hyvät ihmiset!

        1. Näyttää aina hauskalta, kun ”Ilmastotiede” tai joku muu ilmastoskeptikko väittelee. Vaikka muut voittavat heidät faktoissa, he ovelilla sanankäänteillä muuttavat tilanteen näyttämään siltä aivan kuin he itse olisivat voittaneet.

          Kuitenkin kirjoitat vain arveluita ja vaikutelmia, mainitsematta yhtään faktaa, jossa muut ”voittavat”.

          Kohuttu Takalan sitaatti on ”Ilmastotieteen” omassa blogissa ilmeisesti tarkoituksellisesti kirjoitettu hyvin sekavasti.

          Faktojen sijaan heität arvauksen, joka on väärä. Miksi lähtöoletuksesi on, että eri mieltä olevan täytyy olla pahantahtoinen? Blogin jokainen kirjoitus on käyty läpi ja kun yhdestä sivulauseesta löytyi teoriassa monitulkintainen sanamuodon vivahde, siitä on jaksettu jankuttaa viikkokaupalla. Olisi rakentavampaa kertoa minullekin, mitkä ovat ne faktat, joissa häviän, niin voin korjata ne blogiini.

          Lisäksi ”Ilmastotiede” sanoi, että kaikki varmaankin ovat linkistä tarkastaneet, mitä Takala todella sanoi. Kuitenkin ”ilmastotiede” itse sanoi aiemmin, etteivät ihmiset linkkejä juuri klikkaile.

          En ole tällaista sanonut. Jos häviän faktoissa, ei pitäisi olla tarpeen jatkuvasti väärentää sanomisiani.

          Jarin CO2-raportin uutisen lähdeviitteitä ei voi klikata, koska niitä ei ole. Lukijalle ei siten selviä, että katastrofin todisteena käytetty ”tutkimus” on todellisuudessa blogikirjoitelma.

          Vaikuttaa myös siltä, ettei ”Ilmastotiede” itse edes ollut lukenut Ison-Britannian kuolleisuusartikkelia silloin, kun hän ulkomaalaisen blogin pohjalta kirjoitti siitä kokonaisen blogijutun.

          Miksei kritiikissäsi ole yhtään faktaa, vaan näitä vaikutelmia? En muista luinko artikkelin tuolloin vai myöhemmin. Kirjoitukseni aihe oli tilastotieteilijöiden tekemät huomiot, jotka varmasti luin. Artikkelin maksullisuus ei tarkoita, ettenkö voisi sitä lukea. Olen blogijuttuja varten ostanut useitakin maksullisia artikkeleita.

          Kirjoitin olennaisen ja paikkansa pitävän tiedon koskien tutkimusta. Ilmastotiedon kirjoittaja taas perusteli tiedon ”pimitystä” (Jarin sanavalinta) sillä, ettei ollut lukenut artikkelia, josta uutisoi. Etkö näe tässä eroa? Jos häviän faktoissa, onko tosiaan tarpeen heittää arvauksia siitä, että olisin päätynyt oikeisiin tietoihini jotenkin väärällä tavalla?

          Eroa on myös siinä, että ainakin osa näistä objektiivisina uutisoijina esiintyvistä Ilmastotieto-kirjoittajista on saanut kirjoituspalkkiota CO2-raportilta, jonka bisnes perustuu ilmastollisiin uhkakuviin. Ilmastotiede-blogin kirjoittamisesta taas kukaan ei maksa mitään.

          Maailman ilmatiedejärjestö muuten pitää täällä kohuttua Australia-juttua vertaisarvioituna tutkimuksena eilen julkaistussa tiedotteessaan.

          Blogikirjoittelu ei ole vertaisarvioitua tutkimusta, vaikka löytäisit kuinka ison auktoriteetin sellaista väittämään. Tosin tämäkin uskottelusi on väärää tietoa.

          WMO:n tiedotteessa ei mainita tuota tammikuun 2014 blogikirjoitusta. Siinä viitataan toukokuussa 2013 GRL:lle jätettyyn artikkeliin. Vastoin kuin GRL-artikkeli, blogijuttu käsittelee koko vuoden 2013 lämpötilaa, joka ei toukokuussa 2013 ollut tiedossa. GRL:n artikkeli ei ole blogikirjoitus. Vertaisarvioimaton blogikirjoitus ole vertaisarviotu tiedejulkaisu, vaikka väitteen toistaisi kuinka monta kertaa.

  31. Anteeksi sanavalinnoista myös minun puolestani. Tuli vain provosoituna vastattua ilmastoskeptikoille ilmastoskeptikoiden keinoin. ”Ilmastotieteen” sanoin: ”Se oli vain esimerkki siitä…”

    ”Ilmastotiede” joko tarkoituksellisesti tai ymmärtämättömyyttään sekoittaa asioita. Juuri tuossa edellä hän ei lainkaan ymmärrä sitä, ettei rokotteiden käytön ja väestönmuutoksen aiheuttaman kuolevuuden lisääntymisen välillä ole mitään yhteyttä, mutta ilmastonmuutoksen ja helleaaltojen aiheuttamien kuolemien välillä on yhteys. Rokottamista kannattaa jatkaa, koska kuolemat eivät liity rokotteisiin. Sen sijaan ilmastonmuutosta ei kannata edistää, koska se nimenomaan aiheuttaa kuumuuskuolemia. Vaikka kylmyyskuolemat vähenisivätkin (lukumääräisesti lämpökuolemien lisääntymistä vähemmän), olen Jarin kanssa samaa mieltä, että mieluummin kylmyyskuolemia on vähennettävä toisin keinoin.

    ”Ilmastotiede” oli muuten itse se, joka aluksi väitti, että historian korkein ja kaikkien aikojen korkein ovat sama asia. Historian korkein tarkoittaa kirjoitetun historian korkeinta. Kullakin tieteenalalla on oma historiansa. Ilmastotieteen yhteydessä historian korkeimmasta puhuminen voi siis tarkoittaa mittaushistorian korkeinta. Toki selkeämpää olisi puhua mittaushistorian korkeimmasta, ettei tämä sekoitu koko historian korkeimpaan.

    Tuo puhuttu Australia-uutinen muuten uutisoitiin kansainvälisessä mediassa sanoin ”new study finds” tai ”research says”. Eli kyllä muutkin ovat sitä tutkimuksena pitäneet. En näe myöskään merkitystä sillä, onko tietokonemallinnukset tehty juuri tätä kyseistä tutkimusta varten vai ei, jos mallinnukset kuitenkin ovat tutkimuksen pohjana. Ei muutenkaan jokaiseen vertaisarvioituun tutkinukseenkaan aina tehdä uusia mallinnuksia. Oletko muuten sitä mieltä, ettei jokin Helsingin yliopiston tekemä tutkimus ole tutkimus lainkaan, ellei sitä ole julkaistu vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa? Siinä tapauksessa lehdet uutisoivat jatkuvasti väärin.

  32. Kiitos jälleen Harrietille väsymättömästä vertaisarvioinnista.

    Kritiikkini kohdistui siihen, että täysin alan ulkopuolinen ihminen esiintyy kuin ilmastotieteilijä. Myös täällä nimimerkissään. Kirjoitat, että mielestäsi oppiarvo ja asema eivät ole oleellisia. Hyväksyt siis valelääkärit?

    Mitähän tästä pitäisi ajatella? Mukavaa, jos kirjoituksestani saa tiedemiehen pätevyyttä lähentelevän vaikutelman. Totta kai yritän argumentoida tieteen periaatteiden mukaisesti, enkä esimerkiksi väittämällä blogilähteitä tutkimuksiksi.

    Jos valelääkäri esittää hyvin perustellun kannaoton, jossa ei valehtele meriiteistään, mielestäni hänellä on oikeus esittää näkemyksensä. Jos hän sen sijaan manipuloi oudoilla sanatulkinnoilla tai väittää blogilähteitään tutkimuksiksi, menettelyä on paikallaan kritisoida. Siinäkin tapauksessa avoin debatti toimii paremmin kuin sensuuri, jota Harriet tuntuu ajavan.

    Älä ymmärrä tarkoituksellisesti väärin. ”Ahdistuskohtaukseni” ei liittynyt blogisi nimeen, vaikka sitäkin kritisoin, vaan blogisi sisältöön. En ymmärrä, miksi yrität tehdä minusta sairaan ihmisen, jolla on huono vointi. Onko tämä tahallista liioittelua, väärintulkintaa ja jopa herjausta? Sanoin vain pilanneeni lauantai-illan blogissasi, koska olisi ollut muutakin tekemistä kuin lukea tekstejäsi.

    Pidit aiempia kirjoituksiani epäkohteliaana ja nyt yritin olla huomaavaisempi ja asettua empaattisemmin sinun asemaasi. Pahoittelut, että sekin näköjään vain pahensi asiaa. Hyvä, että jaksat silti edelleen tarkistaa tietojeni paikkaansapitävyyttä.

    Tieto voi toki olla aivan oikein, mutta onko lähde riittävän luotettava tällaiseen johtopäätökseen, pelkkä blogitieto, joka perustuu ihmisten muistiin?

    Lyhyessä jutussani päivitin soututempauksen edistymistä ja lainasin lyhyen pätkän projektin sivulta. En vieläkään ymmärrä, miksei projektin sivustoa saisi siteerata siitä kertovassa kirjoituksessa. Olisi eri asia, jos väittäisin lainausten olevan tieteellinen tutkimus.

    Kirjoitat myös, että Carteret-saarilta on muuttanut ilmastopakolaisina Wikipedian mukaan vain viisi miestä. Tuolla wiki-sivulla kuitenkin sanotaan miesten muuttaneen vuonna 2009 rakentamaan taloja uudelle asuinpaikalle koko perheilleen. Miksi siis vuoden 2013 syksyllä väität, ettei ole kuin viisi muuttanutta? Miksi et edes mainitse perheiden muuttamisesta?

    Wikipediassa ei mainittu, että perheet olisivat muuttaneet. Lähdeviitettä seuraamalla vahvistui, että ne vasta valmistelivat muuttoa. Yritän käyttää lähteitä tarkasti. Olisi mielestäni virhe kuvitella tietolähteeseen oma fiktiivinen jatkotarina ja kertoa sitä sitten totuutena, kuten ilmastouutisoinnissa (ja jopa tutkimuksissa) tässä tapauksessa menetellään. Viisi miestä on kaukana siitä kuvitteellisesta, muka jo tapahtuneesta tuhansien ihmisten muuttoaallosta, jota suomalainenkin media on toistellut.

    Miksi linkitän [sic, linkität?] vain Exeterin yliopiston tutkimuksesta julkaistuun uutisjuttuun etkä itse tutkimusjulkaisuun? Oletko edes nähnyt tutkimusta, kuten vaadit muilta kirjoittajilta?

    Linkitin yliopiston sivuille, eikä yliopisto itse linkitä tutkimusjulkaisuun ainakaan nykyisessä versiossa. Lisäsin nyt linkin itse artikkeliin, jonka toki luin juttua tehdessä. Kiitos tästä huomiosta.

    Olet myös kirjoittanut jutun meteorologeista ilmastonmuutoksen kieltäjinä. Suomesta mainitset Juha Föhrin ja Petri Takalan tarkoituksellisen epäselvästi, ovatko he todella skeptikkoja vai eivät.

    Otsikon kärjistetyllä sanalla ”ilmastonkieltäjä” (mitä se vakavasti ottaen edes tarkoittaisi?) halusin juuri kiinnittää huomiota nykyisen retoriikan älyttömyyteen, mistä oma kommenttisikin on yksi esimerkki. Toiminta on kuin inkivisiotiolla; tärkeintä on missä leirissä kukakin henkilö on – uskooko hän, vai onko hän skeptikko. Ikäänkuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa, täydellinen uskominen pikaiseen maailmanloppuun tai sitten tuomittava epäusko. Tiedetaustaisina henkilöinä Föhr ja Takala luullakseni puntaroivat tätäkin asiaa tieteeseen kuuluvalla skeptisyydellä.

    Olet irrottanut Takalan yhden lauseen erilleen asiayhteydestä? Hän ei suinkaan sano kaiken olleen vain luonnollista vaihtelua, vaan pohtii luonnollisen vaihtelun osuutta ilmastonmuutoksessa ja ilmastomallien tuloksissa, erityisesti siinä, miksei viime vuosina ole lämmennyt niin paljon kuin pääosa ilmastomalleista on ennustanut. Sitä paitsi alkuperäislähteessä Takala on käyttänyt kysymysmuotoa ja kysymysmerkkiä, jotka olet jättänyt sitaatistasi pois.

    Mielestäni en irrottanut lausetta asiayhteydestä. Asiayhteys on juuri tuo Petri Takalan kysymys ”onko kaikki sittenkin vain luonnollista vaihtelua”. En väittänyt hänen sanoneen, että kaikki on varmasti vain luonnollista vaihtelua (enkä etenkään väitä sen selvinneen uudessa tutkimuksessa). Minunkin lauseeni kertoo tulevaisuuden mahdollisuudesta alkaen sanalla ”jos”.

    Vastoin kuin esimerkiksi Ilmastotieto, linkitin tänne juuri samassa lauseessa enkä piilottanut linkkiä loppuun yli kymmenen linkin listaan. (CO2-raportin uutisessaan Jari ei linkitä blogilähteeseen lainkaan, eli naamiointi on viety vielä pidemmälle. Toivoikohan hän, että katoamistempun johdosta tämä jäisi huomaamatta?) Luulenpa, että melkein jokainen lukijani on käynyt täällä tarkistamassa, mitä Takala asiasta on sanonut.

    Jopa Iso-Britanniassakin vaikutus voi olla lopulta epätoivottu, koska tutkimuksessa ei lainkaan otettu huomioon tässäkin keskustelussa mainittuja lämpenemisen epäsuorien vaikutusten kautta tulevia haitallisia terveysvaikutuksia.

    Nyt etsit vertaisarvioidusta tutkimuksesta puutteita, joilla voisi selittyä, miksi tulos on päinvastainen kuin se apokalyptinen tulevaisuus, johon uskot. Kuinkas se näin päin kääntyikin? Et kai kyseenalaista tutkijoiden pätevyyttä ja tarkoitusperiä? Jarikin yritti paperin avulla luoda mielikuvia ilmastonmuutoksen vaarallisuudesta, mutta alkoi lopulta etsiä siitä puutteita, kun se ei tukenutkaan narratiivia.

    Ilmastomallinnuksien varaan ei kannata laskea, mutta kuitenkin tutkimus vahvistaa sen itsestäänselvyyden, että kun kylmyys on kuolleisuuslukujen valossa se suurin säävaara, lämpeneminen olisi inhimillisesti katsoen suotuisa kehityssuunta.

    Millä perusteella muuten väitit tuolla edellä, että Ernst & Young saa miljardituottonsa ilmastopelottelun avulla? Kyseessähän on Suomessakin toimiva tilintarkastuksen, yritysjärjestelyjen, liikkeenjohdon ja verokonsultoinnin asiantuntija. Väitteesi taitaa olla väärä tai vähintäänkin yksipuolinen ja rutkasti liioiteltu.

    Löysit tuossa edellä huomautettavaa siitä, että jätin neljän sanan lainauksesta pois yhden välimerkin. Itse turvaudut argumentoinnissasi jo suoranaiseen väärentämiseen. Kirjoitin: ”Mainittua australialaisblogia muuten rahoittaa ilmastopelolla miljardituottojaan kartuttava yritysjätti Ernst & Young.” En väittänyt, että yritys saa kaikki tuottonsa ilmastopelon, saati -pelottelun avulla. Jos kartuttaa-sana on outo, sanakirjasta voinet tarkistaa sen tarkoittavan lisäämistä tai kasvattamista. Väite ei ollut väärä, yksipuolinen tai liioiteltu – tämä kuva syntyy vain siksi, että väärensit sanomisiani välttäen suoraa lainausta.

    Ilmastotiede” oli muuten itse se, joka aluksi väitti, että historian korkein ja kaikkien aikojen korkein ovat sama asia.

    Sanalla on tosiaan useita merkityksiä, mutta tämä on mielestäni yleisin ja luontevin tulkinta, jota Ilmastotieto-blogikin on aiemmin käyttänyt, juuri ilmastotieteen yhteydessä. Kiistatonta nyt kai on kuitenkin se, että Jari käytti omassa uutisessaan juuri niitä epämääräisiä ja sensaatiohakuisia sanavalintoja, joista arvosteli tuossa edellä muita.

    En näe myöskään merkitystä sillä, onko tietokonemallinnukset tehty juuri tätä kyseistä tutkimusta varten vai ei, jos mallinnukset kuitenkin ovat tutkimuksen pohjana.

    Jari väitti virheellisesti, että blogikirjoituksen yhteydessä olisi tehty valtava mallinnusurakka ja sitä voisi nimenomaan sillä perusteella kutsua tutkimukseksi.

    Tuo puhuttu Australia-uutinen muuten uutisoitiin kansainvälisessä mediassa sanoin ”new study finds” tai ”research says”. Eli kyllä muutkin ovat sitä tutkimuksena pitäneet.

    Oletko muuten sitä mieltä, ettei jokin Helsingin yliopiston tekemä tutkimus ole tutkimus lainkaan, ellei sitä ole julkaistu vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa? Siinä tapauksessa lehdet uutisoivat jatkuvasti väärin.

    Jos Helsingin yliopisto tai joku lehti väittää teollisuuden sponsoroimaa blogikirjoitusta ”tutkimukseksi” kertomatta, että se on blogikirjoitus, mielestäni kyse on virheestä. En toki väittänytkään, että Ilmastotieto ja CO2-raportti ovat ainoat virheellistä uutisointia harjoittavat tahot maailmassa, päinvastoin olen todennut sen olevan yleinen käytäntö ilmaston saralla.

    Juuri tuossa edellä hän ei lainkaan ymmärrä sitä, ettei rokotteiden käytön ja väestönmuutoksen aiheuttaman kuolevuuden lisääntymisen välillä ole mitään yhteyttä, mutta ilmastonmuutoksen ja helleaaltojen aiheuttamien kuolemien välillä on yhteys.

    Tokihan väestörakenteen muuttuminen vaikuttaa olennaisesti sairauksiin liittyvään kuolleisuuteen. Sairauksia taas voi hoitaa rokotteilla. Outoa, ettet näe asioiden välillä mitään yhteyttä.

    Rokottamista kannattaa jatkaa, koska kuolemat eivät liity rokotteisiin. Sen sijaan ilmastonmuutosta ei kannata edistää, koska se nimenomaan aiheuttaa kuumuuskuolemia.

    Mutta tutkimuksen perusteella ilmastonmuutos vähentäisi kuolemien kokonaismäärää. Niissä laskettuna lämpenemisen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Samalla tavalla rokotteiden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Koska haittavaikutuksia kuitenkin esiintyy, onko rokotteet mielestäsi kiellettävä ja sairauksia ”vähennettävä toisin keinoin”?

    Kiitos vielä, että olet jaksanut käydä läpi blogiani virheitä etsien. Jos jokin asiavirhe vielä löytyy, ehdotan että mainitset siitä asiaan kuuluvan kirjoituksen kommenttiosiossa. Off topic -keskustelu tässä blogissa ei välttämättä kiinnosta kaikkia ja voi jossain määrin häiritäkin. Takalalle ja Föhrille: toivottavasti palaatte tähän kiintoisaan aiheeseen jatkossakin!

  33. Takala ja Föhr, minäkin todella toivon, että te sääalan asiantuntijoina jatkatte uusissa blogipostauksissa ilmastonmuutoskeskustelua.

    ”Ilmastotiede”, tähän off topic -keskusteluun on päädytty juuri siksi, että itse aloit ruotia muualla kirjoitettuja juttuja ja pyytää palautetta omasta blogistasi.

    Teet jälleen tarkoituksellisen vääriä tulkintoja sanomisistani. Kirjoitat: ”Mukavaa, jos kirjoituksestani saa tiedemiehen pätevyyttä lähentelevän vaikutelman.” Minä kirjoitin: ”Osasin päätellä tämän (ettei kyseessä ole alan ammattilainen) hänen blogitekstejään lukemalla jo aiemmin.”

    En kannata sensuuria vaan sitä, että esiinnytään avoimesti omilla nimillä ja/tai oppiarvoilla yrittämättä tekeytyä nimimerkillä alan asiantuntijaksi silloin, kun sitä oikeasti ei ole. Odotankin tästä oikaisua myös blogiisi. Itse olen valmis rekisteröitymään keskustelupalstalle omalla nimelläni vaikkapa pankkitunnuksin, koska minulle ei ole mitään salattavaa. Tällaiselle moderoimattomalle palstalle, jossa likaa heitellään puskista nimimerkin takaa, en sukunimeäni kerro. Kerran erehdyin ja aloin saada skeptikoilta uhkailevia puhelinsoittoja.

    Nimenomaan väität noiden soututempausjuttujen perusteella jäätilanteen olevan pahin 20 vuoteen. Olet valinnut sieltä juuri sellaisen tiedon sitaatiksi, jolla yrität todistella näkökantaasi siitä, ettei ilmasto lämpene. Pidät siis ihmisten muistinvaraista (blogissa esitettyä) tietoa riittävänä johtopäätösten tekoon.

    Wikipedia-tapauksessakaan et ole väitteistäsi huolimatta välittänyt lähteen tietoa oikein. Sanot vain, että muuttaneita on ainoastaan viisi miestä. Lähteessä sanottiin, että viisi miestä muutti rakentamaan taloja perheilleen. Kuitenkin annat mielikuvan, että muuttaneita ei ole enempää. Tieto on yli kahden vuoden takaa. Perheet ovat jo todennäköisesti muuttaneet tai tulevat pian muuttamaan. Tämä olisi ollut rehellistä mainita. Lisäksi esimerkiksi carterets.info -sivulta olisi ollut tarkistettavissa tieto, että vuonna 2013 muuttaneita oli jo 83 ihmistä, siis paljon enemmän kuin väittämäsi viisi. Tämäkin on toki paljon vähemmän kuin on pelätty. Ei omasta kodista muuttaminen niin helposti suju. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudenkin jälkeen osa ihmisistä jouduttiin siirtämään väkipakolla.

    Olet jättänyt täysin huomioimatta blogissasi sen, että Takala esitti nimenomaan kysymyksenä mahdollisuuden siitä, että kyseessä onkin ollut luonnollinen vaihtelu. Aloitat kyllä virkkeesi jos-sanalla, mutta sitten esität Takalan sitaatin siten kuin hän olisi sanonut kaiken olevan luonnollista vaihtelua: ”Jos 10-20 vuoden sisällä viimeisillekin pikkuhiljaa valkenee, että kaikki oli – meteorologi Petri Takalan sanoin – ”sittenkin vain luonnollista vaihtelua”, niin minkälaisin…”

    Et edes jos-sanalla viittaa sen jossitteluun, onko kaikki luonnollista vaihtelua, vaan siihen, valkeneeko tämä viimeisillekin. Aivan kuin tämä olisi useimmille jo valjennut.

    CO2-raportissa on minunkin mielestä se ongelma, ettei sieltä yleensä ole linkkejä lähteisiin. Tästä olemme ehdottomasti samaa mieltä. Tämä ei kuitenkaan liittyne yksittäisiin kirjoittajiin kuten Jariin vaan CO2-raportin toimituksen valitsemaan linjaan tai alustan huonoon tekniikkaan, joka ei mahdollista lukuisia linkkejä ja useita kuvia.

    En etsi vertaisarvioidusta tutkimuksesta puutteita tai kyseenalaista tutkijat. Tutkijathan nimenomaan ovat itse huomauttaneet tämän saman asian, jonka sanoin, eli että tutkimus ei ota huomioon lämpenemisen epäsuoria haitallisia terveysvaikutuksia ja kuolemantapauksia. Pyytäisin sinua perehtymään asioihin tarkemmin ennen kuin syytät toisia.

    Siis ilmastomallinnuksen varaan ei mielestäsi kannata laskea, mutta silloin kun tulos on sinulle mieluinen, se vahvistaa oikeana pitämäsi asian? Huomaatko ristiriitaa ajatuksissasi? Miksi et ole epäillyt sitä, millä perusteella tähän tutkimukseen valittiin juuri nuo ilmastomallit? Siksikö että tulos on toivomasi?

    Sitä paitsi teet nyt johtopäätöksiä yhden tutkimuksen ja yhden melko pohjoisen alueen perusteella. Et voine kieltää sitä, että jo ennestään kuumemmilla tropiikin ja subtropiikin alueilla tilanne on täysin toinen?

    Kyllä kyseessä on tutkimus, jos on tehty valtava mallinnusurakka, vaikkei tätä olisi tehty juuri ko. tutkimusta varten. Usein samoista mallinnuksista julkaistaan useampia tutkimuksia.

  34. Harriet:

    En kannata sensuuria vaan sitä, että esiinnytään avoimesti omilla nimillä ja/tai oppiarvoilla yrittämättä tekeytyä nimimerkillä alan asiantuntijaksi silloin, kun sitä oikeasti ei ole. Odotankin tästä oikaisua myös blogiisi.

    Mutta ethän sinäkään esiinny avoimesti (ainakaan koko) nimelläsi ja oppiarvollasi. Pelkällä etunimellä esiintyminen ei eroa nimimerkkikirjoittelusta käytännössä mitenkään. Miksi vaadit muilta eri standardeja kuin mitä itse noudatat?

    Kuten huomaat, asioista voidaan keskustella avoimesti, vaikkei sinunkaan nimesi ja oppiarvosi ole tiedossa. Oikeastaan en neuvo niitä kertomaankaan; keskusteluun tuomasi ”anti” ei ehkä ole sellaista, että siitä olisi myöhemmässä elämässä pelkästään etua. Mielestäni on hyvä, että voit selvittää näitä asioita itsellesi nimettömänä, ilman että kannanottosi jäävät vuosikymmeniksi internetin historiaan.

    Minkähänlaista oikaisua odotat? ”Kirjoittaja ei ole tiedemies, vaikka nimellä Harriet toisessa blogissa esiintynyt kirjoittaja niin luuli”? Eihän blogin kirjoittaja voi ennakoida kaikkien maailman ihmisten päähänpistoja ja oikoa niitä yksitellen. Yhtä hyvin voisit vaatia tähän blogiin oikaisua: ”Blogia ei kirjoiteta kirjaimellisesti sään takana ulkoavaruudessa, vaikka nimellä Harriet esiintynyt kommentoija niin otaksui.” Laitan kyllä blogiini oikaisun jos yksilöit jonkin olennaisen virheen. Omat harhakuvitelmasi sinun on oikaistava itse.

    Nimenomaan väität noiden soututempausjuttujen perusteella jäätilanteen olevan pahin 20 vuoteen. Olet valinnut sieltä juuri sellaisen tiedon sitaatiksi, jolla yrität todistella näkökantaasi siitä, ettei ilmasto lämpene. Pidät siis ihmisten muistinvaraista (blogissa esitettyä) tietoa riittävänä johtopäätösten tekoon.

    Väitän, että noin jäätilanteesta ”kerrotaan”, mikä on täsmälleen oikein. Epäonnistuneen soutuprojektin oli tarkoitus tuoda esille ilmaston lämpeneminen. Sen jäsenet ovat valinneet tuon sitaatin. En ymmärrä miksi sen toistaminen minun blogissani olisi yhtäkkiä harhaanjohtavaa.

    Wikipedia-tapauksessakaan et ole väitteistäsi huolimatta välittänyt lähteen tietoa oikein. Sanot vain, että muuttaneita on ainoastaan viisi miestä. Lähteessä sanottiin, että viisi miestä muutti rakentamaan taloja perheilleen. Kuitenkin annat mielikuvan, että muuttaneita ei ole enempää. Tieto on yli kahden vuoden takaa. Perheet ovat jo todennäköisesti muuttaneet tai tulevat pian muuttamaan.

    Olen välittänyt Wikipedian antaman tiedon täsmälleen oikein. En kirjoita fiktiivistä kaunokirjallisuutta. Siksi raportoin tietolähteen tiedot keksimättä sille omasta päästä jatkoa.

    Olet jättänyt täysin huomioimatta blogissasi sen, että Takala esitti nimenomaan kysymyksenä mahdollisuuden siitä, että kyseessä onkin ollut luonnollinen vaihtelu. … Aloitat kyllä virkkeesi jos-sanalla, mutta sitten esität Takalan sitaatin siten kuin hän olisi sanonut kaiken olevan luonnollista vaihtelua

    Ei, vaan lainaan Takalaa esittäen juuri samalla tavoin mahdollisuutena, että kyseessä onkin ollut luonnollinen vaihtelu.

    Et edes jos-sanalla viittaa sen jossitteluun, onko kaikki luonnollista vaihtelua, vaan siihen, valkeneeko tämä viimeisillekin. Aivan kuin tämä olisi useimmille jo valjennut.

    Taistelet taas kuviteltuja olkiukkoja vastaan. Blogini sanamuoto ei sisällä merkitystä, että ”tämä olisi useimmille jo valjennut”, senkin keksit omasta päästäsi.

    En etsi vertaisarvioidusta tutkimuksesta puutteita tai kyseenalaista tutkijat. Tutkijathan nimenomaan ovat itse huomauttaneet tämän saman asian, jonka sanoin, eli että tutkimus ei ota huomioon lämpenemisen epäsuoria haitallisia terveysvaikutuksia ja kuolemantapauksia. Pyytäisin sinua perehtymään asioihin tarkemmin ennen kuin syytät toisia.

    Tutkimuksessa ei huomauteta, että epäsuorat vaikutukset puuttuisivat. Päinvastoin ensimmäisellä sivulla kerrotaan, että kaikki kuolinsyyt huomioitiin, koska sää vaikuttaa kuolleisuuteen monella tavoin. Tämäkin vasta-argumenttisi oli mielikuvitukseen perustuva – otaksutko, ettei kukaan vaivaudu tarkistamaan väitteitäsi? Vai alatkohan nyt väittämään että tarkoitit ”tutkijoilla” Jaria, joka tuossa yllä esitti saman verukkeen sille, että tutkimusta ei pidä sittenkään ottaa ”niin vakavasti”? Kaipa bloggaaja on tutkija, jos kerran blogikirjoittelu on tutkimusta.

    Muita puutteita tutkimuksessa kyllä mainitaan. Tulokset kuvaavat sitä epärealistista tilannetta, ettei yhteiskunta sopeutuisi lainkaan mahdollisesti lisääntyviin helleaaltoihin – esimerkiksi ilmastonnilla, varautumisella (sääennusteet) ja paremmalla terveydenhuollolla. Jos tämä olisi huomioitu, ilmastonmuutoksen olisi voitu todeta pelastavan vielä enemmän ihmishenkiä.

    Siis ilmastomallinnuksen varaan ei mielestäsi kannata laskea, mutta silloin kun tulos on sinulle mieluinen, se vahvistaa oikeana pitämäsi asian? Huomaatko ristiriitaa ajatuksissasi?

    Tässä ei ole ristiriitaa. Se päätelmä, että oletettu lämpeneminen säästäisi ihmishenkiä, on perusteltu, vaikkei lämpeneminen lopulta toteutuisikaan. Tietämys lämpötilan vaikutuksesta ihmisen fysiologiaan ei perustu ilmastomalleihin.

    Miksi et ole epäillyt sitä, millä perusteella tähän tutkimukseen valittiin juuri nuo ilmastomallit? Siksikö että tulos on toivomasi?

    Tutkimukseen liittyvät samat heikkoudet kuin ilmastomallinnukseen yleensäkin. Mutta jos tulevaisuudessa lämpenisi, terveysvaikutukset olisivat tutkimuksen perusteella voittopuolisesti edullisia.

    Et voine kieltää sitä, että jo ennestään kuumemmilla tropiikin ja subtropiikin alueilla tilanne on täysin toinen?

    Varmaankin tilanne on jollain tavalla toinen jossain muualla, mutta vuotuinen vaihtelu kuolleisuus- ja lämpötilakäyrissä on ”peilikuvamaista” (alhainen lämpötila liittyy suurempaan kuolleisuuteen) niin Suomessa kuin Mexico Cityssäkin.

    Kyllä kyseessä on tutkimus, jos on tehty valtava mallinnusurakka, vaikkei tätä olisi tehty juuri ko. tutkimusta varten.

    Jos luet tuon ajatuksen kanssa, etkö jo itsekin huomaa kuinka naurettavaksi inttämisesi on mennyt? Eikö jokainen kirjoitus maailmassa ole tutkimus, koska joskus jossain ”on tehty valtava mallinnusurakka”?

    Minun puolestani voimme jatkaa blogistani keskustelua täälläkin, jollei se ylläpitäjiä haittaa. Vasta-argumentit ovat tosin menneet jo aikaa sitten sille tasolle, että pääasiallinen anti on huumoripuolella. Kuitenkin tästä näkee skeptisyyden ja avoimen debatin arvon: vaikka Harriet ei päiväkausien tarkastelulla ole löytänyt kirjoituksistani asiavirheitä, voi silti ajatella, että hänen tekemänsä työ on ainakin jossain määrin lisännyt niiden luotettavuutta.

    Juuri tämän vuoksi väittämien kyseenalaistaminen ja ”koettelu” on tärkeää. Eilen blogissani oli kävijätilastojen mukaan ennätysmäisen vilkas päivä sivunäyttöjen suhteen kuukauden ajalta, vaikka kävijöitä ei ollut erityisen paljon (edellisestä kirjoituksesta on jo kuukauden verran). Harriet on varmasti käynyt suurennuslasin kanssa läpi jokaisen sanavalinnan, lähdeviitteen ja välimerkin moneen kertaan. Kun pahimmat ongelmat ovat tässä esitetyn kaltaisia puuttuvia kysymysmerkkejä ja blogin nimeämiseen liittyviä tyyliseikkoja, ainakin minun luottamukseni työni virheettömyyteen nousi selvästi. Kiitos tästä vielä Harrietille.

  35. Saakoot Hajat (yksi tutkimuksen kirjoittajista): ”Remember also that we were only assessing one type of health impact of climate change – there are likely to be many others.”

    Asia on siis kuten sanoin ja juuri päinvastoin kuin yrität jankata. Tutkimuksessa otettiin huomioon kaikki kuumuuteen liittyneet kuolinsyyt vuosina 1993-2006. Lämpeneminen kuitenkin tuo mukanaan uusia kuolinsyitä, joita tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon, esimerkiksi allergiat, lämpimämmiltä alueilta leviävät sairaudet, mahdollisesti lisääntyvät ruokamyrkytykset ruoan entistä helpomman pilaantumisen kautta jne.

    Kalkstein & Greene osoittivat 1997 näin: ”Increases in heat-related deaths will be greater than decreases in cold-related death in the United States by a factor of three.”

    Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa kuolemantapausten lukumäärinä pelkästään Yhdysvalloissa?

    Taas vääristelet sanojani useassa kohdassa. En kritisoinut ensisijaisesti nimimerkillä esiintymistä vaan sitä, että yrität esiintyä tieteilijänä, mitä et ole. En myöskään luullut sinun olevan tieteilijä vaan totuus kyllä näkyi tekstien läpi. Silti sinulla on pokkaa väittää, että ilmastotieteen professori kirjoittaa vain ”tieteelliseltä vaikuttavaa blogitekstiä”.

    Et myöskään ole perustellut väitettäsi, että Ernst & Young kartuttaa tulojaan ilmastopelon avulla. Vihjaat kuitenkin, että tämä olisi syynä siihen, että he rahoittavat blogia, jossa on kerrottu ilmastonmuutoksesta asiallisesti. Väitteesi on vähintäänkin liioiteltu. Tuleeko niin suuri osa tuloista ilmastopelon kautta, että vain sen takia kannattaa rahoittaa ilmastonmuutoksesta kertomista?

    Et ole välittänyt Wikipedian tietoa oikein. Olisit voinut ja olisi pitänyt sanoa lähteen mukaisesti, että viisi miestä on muuttanut rakentamaan taloja myöhemmin muuttaville perheilleen. Tämä ei vaadi mitään jatkokuvitelmia, koska juuri näin lähteessä on kerrottu. Päätit kuitenkin mainita vain yli kaksi vuotta vanhan tiedon siinä muodossa, että ainoastaan viisi miestä on muuttanut. Lisäksi olisi ollut tarkastettavissa blogitekstisi kirjoitushetken todellinen tilanne, jolloin oli jo vähintäänkin 83 muuttanutta. Päätit pitäytyä vanhaan tietoon, joka tuki paremmin haluamaasi mielikuvaa.

    Takalan sitaatti on täysin vääristellyn mielikuvan antava. Sen näkee jokainen.

    Älä muuten kuvittele, että olisin jaksanut käydä blogisi läpi noin tarkasti, saati kommentoida kaikkia siellä olevia virheitä tai yksipuolisia totuuksia. Voin jatkaa tätä väittelyä täällä niin kauan, kunnes olet lopullisesti puhunut itsesi pussiin tai kunnes Foreca keskeyttää tämän keskustelun. Tällä hetkellä alat jo olla korviasi myöten ilmastonmuutoksen nostattaman merenpinnan alla, jos nyt tällainen leikkisä ilmaus sallitaan.

  36. Oletko muuten tietoinen, että ilmastonmuutos todennäköisesti lisää myrskyjä ja tulvia Iso-Britanniassa? Paljonko nämä aiheuttavat suoraan kuolonuhreja? Oletko lukenut vertaisarvioiduista tutkimuksista, joiden mukaan tulvat lisäävät homeen syntymisen kautta hengenvaarallisia allergia- ja astmakohtauksia?

    Lämpö- ja kylmäkuolemista voi lukea asiallisesti osoitteesta http://www.wunderground.com/climate/heatmortality.asp

  37. Saakoot Hajat (yksi tutkimuksen kirjoittajista): ”Remember also that we were only assessing one type of health impact of climate change – there are likely to be many others.”

    Vetoat blogikommenttiin, jonka tutkijaksi esittäytyvä nimimerkki on jälkikäteen kirjoittanut. Mutta keskusteluhan lähti siitä, että huomautin sinun etsivän puutteita vertaisarviodusta tutkimuksesta, kun se ei sopinutkaan apokalyptiseen maailmankuvaasi. Em. blogikommentti ei muuta tätä. Kiistit asian väittämällä näin:

    En etsi vertaisarvioidusta tutkimuksesta puutteita tai kyseenalaista tutkijat [sic]. Tutkijathan nimenomaan ovat itse huomauttaneet tämän saman asian, jonka sanoin, eli että tutkimus ei ota huomioon lämpenemisen epäsuoria haitallisia terveysvaikutuksia ja kuolemantapauksia. Pyytäisin sinua perehtymään asioihin tarkemmin ennen kuin syytät toisia.

    Siis tutkimuksesta löytämäsi puute ei olisi sellainen, koska tutkijat olisivat itse huomauttaneet näin. Tämä oli kuitenkin taas yksi hätäpäissäsi keksimä ad hoc -selitys. Tutkimuksessa ei mainittu tällaista puutetta. Nimimerkkikirjoittelu jälkikäteen jossain blogissa ei ole osa tätä tutkimusta. Tämäkin asia oli siis juuri kuten sanoin; aloit osoitella tutkimuksesta virheitä, kun se ei tukenutkaan maailmanlopun kuvitelmiasi.

    Tutkimuksessa otettiin huomioon kaikki kuumuuteen liittyneet kuolinsyyt vuosina 1993-2006. Lämpeneminen kuitenkin tuo mukanaan uusia kuolinsyitä, joita tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon, esimerkiksi allergiat, lämpimämmiltä alueilta leviävät sairaudet, mahdollisesti lisääntyvät ruokamyrkytykset ruoan entistä helpomman pilaantumisen kautta jne.

    Luettelet maailmanlopun uskomuksiasi, joita mielestäsi ei huomioitu tutkimuksessa. Silti väität: ”en etsi vertaisarvioidusta tutkimuksesta puutteita tai kyseenalaista tutkijat” (sic). Etkö itse huomaa ristiriitaa? Tutkimus huomioi kaikki, ei ainoastaan kuumuuteen liittyneet kuolinsyyt – etkö ole vieläkään lukenut sitä?

    Kalkstein & Greene osoittivat 1997 näin: ”Increases in heat-related deaths will be greater than decreases in cold-related death in the United States by a factor of three.”

    Kun uudet tutkimustulokset eivät tue vanhentuneita uskomuksiasi, kaivat jostain 17 vuotta vanhan paperin, jonka IPCC:kin aikoinaan mainitsi ainoana konsensuksen vastaisena poikkeuksena (”Several studies indicate that decreases in winter mortality may be greater than increases in summer mortality under climate change… However, one study estimates that increases in heat-related deaths will be greater…”). Seuraavat arviointiraportit eivät ole siihen enää viitanneet.

    En kritisoinut ensisijaisesti nimimerkillä esiintymistä vaan sitä, että yrität esiintyä tieteilijänä, mitä et ole.

    Et ole antanut mitään muuta perustetta tästä ”tieteilijänä esiintymisestä” kuin nimimerkki. Avasit keskustelun kysymällä, millä oikeudella käytän tätä nimimerkkiä. Yritä nyt koota ajatuksesi ja kertoa suorasanaisesti, mikä sinua on jo monen päivän ajan esiintymisessäni kiusannut. Kun selitykset vaihtelevat tällä tavalla jatkuvasti, muodostuu helposti kuva, että sinua ärsyttää vain se, että argumenttisi on osoitettu kerta toisensa jälkeen kestämättömiksi.

    Et myöskään ole perustellut väitettäsi, että Ernst & Young kartuttaa tulojaan ilmastopelon avulla.

    Kuinkahan kädestä pitäen tämäkin pitäisi käydä läpi? ”Ilmastonmuutoksen torjunnan” ja siihen ”sopeutumisen” ympärillä pyörii bisnes, jossa E&Y on mukana. Tämän bisneksen olemassaolo perustuu siihen, että pelätään ilmastonmuutoksen seurauksia. Mikä tässä vaatii perustelua? Kuvitteletko, että 150 maassa toimiva megakorporaatio osallistuu johonkin pelkästään pyyteettömän hyvyytensä ja bisnespomojen korkean moraalin vuoksi?

    Et ole välittänyt Wikipedian tietoa oikein. Olisit voinut ja olisi pitänyt sanoa lähteen mukaisesti, että viisi miestä on muuttanut rakentamaan taloja myöhemmin muuttaville perheilleen.

    Päätit kuitenkin mainita vain yli kaksi vuotta vanhan tiedon siinä muodossa, että ainoastaan viisi miestä on muuttanut.

    Lähteen mukaan viisi miestä oli muuttanut. Kerroin blogissani, että lähteen mukaan viisi miestä oli muuttanut. Välitin Wikipedian tiedon täsmälleen oikein. En ottanut kantaa siihen, miltä he näyttävät, mitä musiikkia kuuntelevat, mitä harrastavat, tekevät työkseen, tai mahdollisesti suunnittelevat tekevänsä myöhemmin elämässään.

    Lisäksi olisi ollut tarkastettavissa blogitekstisi kirjoitushetken todellinen tilanne, jolloin oli jo vähintäänkin 83 muuttanutta.

    Jos et itsekään tiedä, paljonko muuttaneita oli (päätellen sansta ”vähintäänkin”), miksi vaadit sitä muilta? Lukusi lienee peräisin saksankielisestä blogista, johon aiemmin viittasit. Pyrin välttämään epämääräisiä blogilähteitä, etenkin jos ne on kirjoitettu kielellä, jota en ymmärrä. Numero 83 löytyy ainakin yhdestä lyhyestä englanninkielisestä pätkästä, mutta se ei tue väitettäsi. Se, että jollain saarella asuu nyt 83 henkilöä ei kerro, montako heistä on muuttanut sinne Carteret-saarilta.

    En tietenkään väittänyt tietäväni jokaisen yksilön olinpaikkaa reaaliajassa tuhansien asukkaiden osalta – tätä tietoa tuskin on kellään. Siksi painotin erikseen, että antamani tieto perustuu siihen, mitä lähteessä sanottiin. Pääviestini oli, että väitetyt tuhansien ihmisten muuttoaallot olivat väärää tietoa. Blogikirjoituksestani ei sen sijaan tunnu väärää tietoa löytyvän, kun et sellaista ole pystynyt päiväkausien vänkäämiselläkään osoittamaan.

    Takalan sitaatti on täysin vääristellyn mielikuvan antava. Sen näkee jokainen.

    Yritä perustella, edes jotenkin, tai myönnä reilusti että olit väärässä. Virheelliseksi osoitetun väitteen toistaminen papukaijan tavoin ei tee siitä totta.

    Viimeksi kun vielä yritit edes jollain tavalla perustella näkemystäsi, valitit, ettei kysymysmerkki ollut mukana sitaatissa. On tavallista, että viitattaessa toiseen kirjoittajaan siteerataan vain yksittäinen ilmaus tai sana, eikä silloin tungeta mahdollisia ympäröiviä välimerkkejä mukaan lainaukseen. Ehkä suomi ei ole äidinkielesi? Ennen kuin taas hyppäät uusiin ja uusiin perusteettomiin syytöksiin, kannattaa miettiä voisiko kyse taas olla omasta tietämyksen puutteestasi.

    Älä muuten kuvittele, että olisin jaksanut käydä blogisi läpi noin tarkasti, saati kommentoida kaikkia siellä olevia virheitä tai yksipuolisia totuuksia.

    Juuri noin tarkastihan olet sitä käynyt läpi. Yksittäisestä välimerkistä on kiistelty päiväkausia, kun oikeita virheitä ei ole löytynyt.

    Kävijätilaston anomalia voi toki olla puhdasta sattumaakin. Tavallisesti sivunäkymiä on 1-3 per kävijä, mutta kyseisenä päivänä joku kävi läpi kymmeniä sivuja. Jokaikinen kirjoitus käytiin läpi, useimmat moneen kertaan.

    Ei ole mikään häpeä, että näet paljon vaivaa yrittäessäsi todistaa näkemyksesi, päinvastoin. Mutta kun et ole rehellisen argumentoinnin puitteissa siinä onnistunut päiväkausien yrittämisestä huolimatta, pitäisi myös osata reilusti myöntää olleensa väärässä.

  38. Älä nyt taas ymmärrä väärin. En etsi puutteita tutkimuksesta, mutta tunnustan sen rajallisuuden, joka siellä on selvästi kerrottu. Tutkimuksessa on otettu huomioon korkeiden lämpötilojen vaikutus erilaisine suorine seurauksineen, mutta siellä ei puhuta mistään epäsuorista seurannaisvaikutuksista. Tämä on luettavissa ilman mitään tutkijan blogikommenttiakaan itse tutkimuksesta, sillä ei siellä mistään tällaisista epäsuorista seurauksista puhuta.

    Et tainnut lukea wunderground-linkkiäni lämpötilojen vaikutuksista. Sieltä näkee selvästi, että esim. Yhdysvalloissa tilanne voi olla aivan toinen kuin Iso-Britanniassa, vaikkakin tuloksissa on paljon epävarmuutta. Annoin yhden tutkimuksen esimerkkinä siitä, kuinka erilaisia tuloksia voi tulla. Toistan lisäksi jälleen, että älä yleistä yhden alueen tulosten perusteella koko maapallolle.

    Onko sinulla E&Y-väitteillesi muuta perustetta kuin se, ettei pyyteetöntä hyvyyttä voi olla?

    Wikipedia sanoo näin: ”Five men from the island moved to Bougainville in early 2009 who built some houses and planted crops for their families to follow.”

    Kumpi meistä oli siis oikeassa?

    Lähdeviite oli vuodelta 2011, mutta itse tapahtuma olikin jo vuodelta 2009, joten kovin vanhoille tiedoille perustit vuonna 2013 väitteesi vain viiden miehen muuttamisesta.

    Tieto on 83 muuttaneesta, mutta tuokin tieto on sen verran vanha, että muuttajia voi olla enemmänkin. Siksi sanoin vähintään. En vaadikaan sinulta tarkkaa tietoa, vaan sitä että tunnustaisit vihdoinkin vain viiden miehen muuttamisen tarkoitushakuiseksi aliarvoksi.

    Takala-sitaatissa ei ole kyse vain kysymysmerkistä. Olen jo moneen kertaan edellä sinulle osoittanut, että Takala pohti alunperin kysymyksenä luonnollisen vaihtelun mahdollisuutta muutoksia selittävänä tekijänä. Käy äidinkielen opettajalta kysymässä, mitä sinun kirjoituksesi tarkoittaa. Kirjoitat Takalan sanoneen, että kaikki oli sittenkin luonnollista vaihtelua. Jossittelet vain sillä, valkeneeko tämä viimeisillekin 10-20 vuoden sisällä.

    Katsopa blogisi laskurista, kuinka kauan vietin siellä aikaa. En pitkään. Selasin kyllä kaikki kirjoituksesi silmäilemällä läpi. Totesin kuitenkin, että vaikka kirjoituksia onkin vähän, niissä on niin paljon tahallisen yksipuolisesti valittua ja tulkittua tietoa, etten jaksa käydä niitä kommentoimaan. Otin vain pari esimerkkiä, kun niitä pyysit.

    Veit sanat suustani. Vaikka kuinka papukaijan tavoin toistat, ettet ole tehnyt virheitä tai puutteellisia sitaatteja, se ei muuta tilannetta lainkaan. Osaat kirjoittaa hauskasti ja vetäistä lohkaisuja muuttaneiden musiikkimausta, mutta et näköjään ymmärrä lukemaasi ja kirjoittamaasi, jos et selostukseni perusteella löydä esimerkiksi Takala-sitaatista mitään moitittavaa.

  39. Harriet:

    En etsi puutteita tutkimuksesta, mutta tunnustan sen rajallisuuden, joka siellä on selvästi kerrottu. Tutkimuksessa on otettu huomioon korkeiden lämpötilojen vaikutus erilaisine suorine seurauksineen, mutta siellä ei puhuta mistään epäsuorista seurannaisvaikutuksista.

    Ensin väitit, että tutkijat olisivat itse huomauttaneet, ettei epäsuoria vaikutuksia ole huomioitu. Nyt väität, ettei niistä olekaan tutkimuksessa mainintaa, mutta samaan hengenvetoon myös, että tuo rajallisuus olisi siellä ”selvästi kerrottu”. Selvitä ennen väittely-yrityksiä itsellesi kumpaa mieltä olet. Tätä virkkeen välein tapahtuvaa täyskääntelyä on aika vaikea vakavalla naamalla enää kommentoida.

    Et tainnut lukea wunderground-linkkiäni lämpötilojen vaikutuksista.

    Olen seurannut alan tieteellistä kirjallisuutta vuosien ajan, koska sitä kautta saa mielestäni kattavamman kuvan kuin näistä blogi- ja muista linkeistä joita viljelet.

    Keskusteluhan alkoi siitä, että huomautin Jarin esimerkkinä käyttämän tutkimuksen vahvistavan käsitystä lämpenemisen eduista. Sen jälkeen aloittekin hyökätä artikkelia vastaan, etsien tutkimusasetelmasta ongelmia, joiden pohjalta voisitte pitää kiinni tuomiopäivän uskomuksistanne. Viimeksi olet yrittänyt ohjata keskustelun 17 vuotta vanhaan toiseen tutkimukseen ja nyt jollekin internet-sivulle. Minulla ei ole sen kummempaa missiota puolustaa tuota paperia – siinä on minustakin selviä puutteita. Alkuperäinen kantani paperista, eli ettei se tue ajatusta kokonaiskuolleisuutta lisäävästä ilmastonmuutoksesta, lienee kaikkien osapuolten taholta todettu oikeaksi.

    Onko sinulla E&Y-väitteillesi muuta perustetta kuin se, ettei pyyteetöntä hyvyyttä voi olla?

    Tällaisiin oljenkorsiin takertuminen tekee entistä selvemmäksi, ettet enää pyri asialliseen keskusteluun, vaan inttämiseen inttämisen takia. Jos oikeasti elättelet ideologista kuvaa epäitsekkäästä ja pyyteettömästä miljardibisneksestä, lienet aika nuori tai ainakin ”lapsenmielinen” henkilö (se on toki paistanut läpi monesta muustakin kommentistasi). E&Y ei tee esimerkiksi kasvihuonekaasuinventaarioita tai muuta ilmastokonsultointia hyväntekeväisyytenä ilmaiseksi. Jos epäilet tätä, voit varmistaa asian soittamalla lähimpään toimipisteeseen. Jokainen näistä toiminnoista sille maksettu lasku lisää sen tuottoja. Kuten totesin, tätä bisnestä ei olisi olemassa ilman ilmastonmuutoksen pelkoa.

    Kumpi meistä oli siis oikeassa?

    Jollei tämä ole retorinen kysymys, niin vielä kerran: kerroin oikein, täsmällisesti ja täydellisesti lähteen tiedon muuttaneiden henkilöiden lukumäärästä. Jos lukumäärä on mielestäsi tarkoitushakuinen aliarvio, syytteesi kohdistuu Wikipediaan ja sitä kautta edelleen sen käyttämiin lähteisiin, ei minuun.

    Juttuni pääpointti on se, että suurin osa Carteret-saarien ilmastouutisoinnista näyttää olevan räikeästi liioiteltua ja näitä virheitä tekevät arvostetutkin journalistit ja tutkijat. Asiasta liikkuva tieto on ristiriitaista, joten en voi sokeasti uskoa yksittäistä blogilähdettäsi.

    Kirjallisuudessa (esim. Background Paper: “Human Mobility, Natural Disasters and Climate Change in the Pacific”, 2013) tuli tuota kirjoittaessa vastaan tieto, että osa viime vuosien ja lähtijöistä palasi heti takaisin. Maan oma uutislähde kertoo, että ”ensimmäiset” perheet aiottaisiin siirtää vuonna 2014 (myös tämä katolisen kirkon projekti mainitaan, mutta ei tarkkoja lukuja). Näiden tietojen pohjalta en voi varmasti sanoa, onko ensimmäinenkään henkilö muuttanut pysyvästi pois saarelta väitetystä syystä.

    Tietysti tässä yhteydessä on muistettava, että muuttoliikettä tapahtuu maailmassa jatkuvasti, enkä ihmettele että jatkuvasti väestömäärältään kasvavalta alkukantaiselta saarelta joku varmasti haluaa muuttaa pois jo nähdäkseen maailmaa.

    Olen jo moneen kertaan edellä sinulle osoittanut, että Takala pohti alunperin kysymyksenä luonnollisen vaihtelun mahdollisuutta muutoksia selittävänä tekijänä. … Kirjoitat Takalan sanoneen, että kaikki oli sittenkin luonnollista vaihtelua.

    Mainitsin luonnollisen vaihtelun samalla tavoin mahdollisuutena. Etkö jo huomannut, että sanomisieni väärentäminen ei ole toimiva argumentti? Kun edellisen kerran jäit tästä kiinni, unohdit yksinkertaisesti koko jutun, ilman anteeksipyyntöä tai muutakaan noteerausta.

    Tarkoitukseni oli keskustella fakta-argumentein tästä monia kiinnostavasta aiheesta. Harmittelen, kuten Jarikin, ettei tämä sinulle sopinut ja lähdit sabotoimaan Forecan blogin aiemmin hyvähenkistä keskustelua.

    Ehkä huomaat tästä keskustelusta (tai viimeistään vanhemmalla iällä), että järkevintä on pitäytyä rehdissä ja suorassa asia-argumentoinnissa ja myöntää tarpeen tullen reilusti olleensa väärässä. Kun huomautit blogini puuttuvasta linkistä, lisäsin sen ja kiitin sinua huomiosta. Olisi ollut kaikille ikävämpää, jos olisin alkanut pikkumaisesti inttää vastaan keksien toinen toistaan älyttömämpiä vastaväitteitä. Tällainen pieni kohteliaisuus ei sattunut yhtään. En usko että unohduksen myöntäminen vähensi uskottavuuttani, ja lisäyksestä on hyötyä muille blogini lukijoille. Kokeile sinäkin joskus!

  40. Kirjoitit: ”Jos 10-20 vuoden sisällä viimeisillekin pikkuhiljaa valkenee, että kaikki oli – meteorologi Petri Takalan sanoin – ”sittenkin vain luonnollista vaihtelua”, niin minkälaisin miettein katsotaan nykyisiä vuosikymmeniä.”

    Soitin tänään kello 9.45 Kielitoimiston neuvontapuhelimeen 0295 333 201 ja luin virkkeesi sanasta sanaan välimerkkeineen. Minun tulkintani vahvistui oikeaksi. Suomen kielen sääntöjen mukaisesti virkkeessäsi on ajatus, että useimmille on jo valjennut, että kaikki on luonnollista vaihtelua. Virkkeessä mietitään vain sitä, valkeneeko tämä kaikille.

    Lisäksi virke Kielitoimiston mukaan yksiselitteisesti väittää, että Takala on sanonut kaiken olevan luonnollista vaihtelua.

  41. Kyseenalaistit kielitaitoni ja vihjailit, ettei äidinkieleni ehkä edes ole suomi. Kumpi meistä osaakaan suomea paremmin?

    Varmistin asian myös Oulun yliopiston suomen kielen lehtori Katja Västiltä. Hän vastasi näin: ”Jos-sana vaikuttaa viittaavan hypoteettiseen mutta kirjoittajan mielestä ilmeisesti toivottavaan tilanteeseen, jossa ”10-20 vuoden sisällä viimeisillekin pikkuhiljaa valkenee, että kaikki oli sittenkin luonnollista vaihtelua” – mitä ikinä kyseinen ”luonnollinen vaihtelu” tarkoittaakaan. Pätkä antaa myös ymmärtää, että Takalan mielestä on kyse juuri siitä.”

    Tutkimuksessa ON selvä maininta, että siellä otettiin huomioon vain kuumuuden välittömät (1-2 vrk) vaikutukset. Epäsuoria seurannaisvaikutuksia ei tarkasteltu. Nehän ilmenevätkin vasta pitkällä viiveellä. Kyllä tämä on tutkimuksessa mainittu, että tarkastelussa olivat lämpötilan suorat vaikutukset eri muodoissaan. Älä taas vääristele sanojani, että olisin muka sanonut, ettei tätä asiaa ole sanottu. Itse väitit, että tutkimuksessa on sanottu, että siellä otettiin huomioon kaikki (epäsuoratkin) lämpenemisen vaikutukset. Missä siellä näin on sanottu?

    Tuo wunderground-linkki nimenomaan tekee katsauksen tieteellisistä papereista, jotka käsittelevät lämpötilojen vaikutuksia. Yhdysvalloissa kuuma sää näyttäisi aiheuttavan paljon enemmän kuolemia kuin kylmä. Tulokset ovat kuitenkin osin epävarmoja. Wundergroundin mukaan ainoa varma asia on se, että ilmastonmuutoksen myötä kuumuuskuolemat lisääntyvät ja kylmyyskuolemat vähenevät. Lukumääristä ei voi sanoa mitään varmuutta. Mistä sinä siis tiedät niin varmasti kuolemien vähenevän, muuallakin kuin Iso-Britanniassa, ilmastonmuutoksen myötä? Ja tässä on siis puhuttu vain lämpötilan suorista vaikutuksista ottamatta huomioon seurannaisvaikutuksia.

    Myös E&Y:stä on nyt varmistettu, että väitteesi on kestämätön. He lukivat kommenttisi ja totesivat, että ”kirjoittaja on ymmärtänyt mm. tämän asian ihan väärin”.

    Jos et voi sanoa asiaa varmasti, miksi sitten esität varmana vanhan (4,5 vuotta vanhan!) tiedon siitä, että muuttaneita on vain viisi miestä? Miksi et edes siteeraa lähdettä oikein ja kerro miesten muuttaneen valmistelemaan perheidensä muuttoa?

    Miksei sinulle nyt kelpaa saksankielinen lähde, kun aiemmin olet käyttänyt lähteenä italiankielistä juttua, jonka olet kääntänyt Google-kääntäjällä? Ai niin, nythän tätä lähdettä ei voikaan käyttää, koska se antaisi erilaisen tuloksen kuin toivot.

    Ristiriitaa on myös siinä, että väität blogisi olevan nyt entistä luotettavampi, kun en muka löydä siitä virheitä. Arvostatko tietojani tosiaan niin paljon, että näillä perusteilla voi tehdä tällaisen johtopäätöksen? Sinähän olet vähätellyt minua koko ajan. Miten sitten tällä perusteella koet minun olevan pätevä arvioimaan blogisi tieteellistä pätevyyttä? Huomaatko, että tässäkin valikoit itsellesi mieluisia tietoja?

    Millaiselle maailmankuvalle rakennat elämäsi, jos mielestäsi pyyteetöntä hyvyyttä ei voi olla (ainakaan bisnesmaailmassa) ja jos luulet ivallisen piikittelysi (sairaaksi nimittelyn) olleen empatiaa? Kuvastaako tämä yleisemminkin skeptikkojen näkemystä?

  42. Harriet:

    Suomen kielen sääntöjen mukaisesti virkkeessäsi on ajatus, että useimmille on jo valjennut, että kaikki on luonnollista vaihtelua. Virkkeessä mietitään vain sitä, valkeneeko tämä kaikille.

    Ei suomen kielessä ole tällaista sääntöä. Kolumni tai vastaava teksti voisi mainiosti visioida: ”jos Venäjä on ensi vuonna liittänyt viimeisenkin Baltian maan itseensä…” Tällainen lause ei ole väite, että Venäjä olisi jo osin tai suurimmaksi osaksi tämän tehnyt.

    Varmistin asian myös Oulun yliopiston suomen kielen lehtori Katja Västiltä. Hän vastasi näin: ”Jos-sana vaikuttaa viittaavan hypoteettiseen mutta kirjoittajan mielestä ilmeisesti toivottavaan tilanteeseen, jossa ”10-20 vuoden sisällä viimeisillekin pikkuhiljaa valkenee, että kaikki oli sittenkin luonnollista vaihtelua” – mitä ikinä kyseinen ”luonnollinen vaihtelu” tarkoittaakaan.

    Miksi tarvitset yliopiston lehtoria yksinkertaisen lauseen selittämiseen? Olisit samalla voinut kysyä vinkkejä lainausmerkkien käyttöön. Lainauksen sisällä kannattaa selvyyden vuoksi käyttää esim. puolilainausmerkkejä.

    Pätkä antaa myös ymmärtää, että Takalan mielestä on kyse juuri siitä.”

    Tämäkin näkemys vahvistaa, että noiden neljän sanan siteeraus ei sisällä suoraa yksiselitteistä väitettä Takalan mielipiteestä. Lause ilmaisee, että hänkin on pohtinut asiaa käyttäen siteerattua sanamuotoa. Suoran välittömän linkin ansiosta jokainen voi käydä tarkistamassa asian, eikä väärinkäsitystä pääse syntymään.

    Jos kyse oli lehtorin mielipiteestä, sinun on syytä viimeistään nyt pyytää anteeksi syytöksiäsi, joiden mukaan esimerkiksi ”kirjoitat Takalan sanoneen, että kaikki oli sittenkin luonnollista vaihtelua”.

    Jos käyttäytymisesi puhelimessa on samaa tasoa kuin täällä, en ihmettele, että em. henkilöt ovat taipuneet osittain myötäilemään tulkintojasi. Monen on varmasti vaikea suhtautua tämän tason hyökkäävyyteen, kun se tapahtuu ”tosielämässä”. Verkkokeskustelussa asiaan voi ottaa etäisyyttä ja kiusaajille on helpompi panna vastaan argumentoimalla asiallisesti ja loogisesti, kuten olen yrittänyt tehdä.

    Tutkimuksessa ON selvä maininta, että siellä otettiin huomioon vain kuumuuden välittömät (1-2 vrk) vaikutukset.

    Epäsuora ja välitön tässä merkityksessä (direct, indirect) eivät ole ajan määreitä, vaikka suomen kielessä välitön-sanalla voi olla aikaa ilmaiseva merkitys. Tutkimus pyrki huomioimaan lämpötilan epäsuoria vaikutuksia huomioimalla kaikki kuolinsyyt.

    Muistatko vielä, miksi tästä keskustellaan? Siksi, että huomautin sinun etsivän tutkimuksesta puutteita, mitä ajatus tuntuu olevan sinulle punainen vaate. Olenkohan nyt ymmärtänyt kantasi oikein: yrität sanoa, että tutkimuksessa ei puhuttu mitään epäsuorista vaikutuksista, mikä on puute, mutta et etsinyt sitä puutetta, koska se sanottiin tutkimuksessa, vaikka ”siellä ei puhuta mistään epäsuorista seurannaisvaikutuksista”? Tällaisiin solmuihin johtaa se, että et halua myöntää pienintäkään virhettäsi, saati noita suurempia.

    Myös E&Y:stä on nyt varmistettu, että väitteesi on kestämätön. He lukivat kommenttisi ja totesivat, että ”kirjoittaja on ymmärtänyt mm. tämän asian ihan väärin”.

    Mikä ”väitteeni”? Kiistääkö E&Y, että ilmastonmuutokseen liittyvä konsultointi on liiketoimintaa? Olen varma, ettei E&Y tee sitä ilmaiseksi. Ei ihme, että saat näennäisiä vahvistuksia uskomuksillesi mistä vain, kun esität ”todistajiesi” kannanotot näin epärehellisesti.

    Jos et voi sanoa asiaa varmasti, miksi sitten esität varmana vanhan (4,5 vuotta vanhan!) tiedon siitä, että muuttaneita on vain viisi miestä? Miksi et edes siteeraa lähdettä oikein ja kerro miesten muuttaneen valmistelemaan perheidensä muuttoa?

    Kerroin Wikipedian viimeisimmän tiedon muuttaneiden ihmisten määrästä. En kerro sitä varmana tietona, päinvastoin korostan erikseen, että se on Wikipedian tieto.

    Ai niin, nythän tätä lähdettä ei voikaan käyttää, koska se antaisi erilaisen tuloksen kuin toivot.

    Kerroin tämänkin jo: yksiselitteistä ja varmaa tietoa muutoista ja niiden syistä ei löydy mistään lähteestä, ja suurin osa väitteistä on osoittautunut liioitelluiksi. Siksi pääviesti oli juuri se – väiteet muuttaneiden määrästä ovat suuresti liioiteltuja.

    Ristiriitaa on myös siinä, että väität blogisi olevan nyt entistä luotettavampi, kun en muka löydä siitä virheitä. Arvostatko tietojani tosiaan niin paljon, että näillä perusteilla voi tehdä tällaisen johtopäätöksen?

    Tein sinne jo pikkukorjauksen (linkin lisäys), enkä usko että tarmokas virheiden etsintä voi missään tapauksessa heikentää blogini luotettavuutta.

    Millaiselle maailmankuvalle rakennat elämäsi, jos mielestäsi pyyteetöntä hyvyyttä ei voi olla (ainakaan bisnesmaailmassa) ja jos luulet ivallisen piikittelysi (sairaaksi nimittelyn) olleen empatiaa?

    En sanonut, ettei pyyteetöntä hyvyyttä voi olla, vaan että Ernst&Young laskuttaa palveluistaan. Et sinä voi yksipuolisesti sanella, minkä verran minä koen empatiaa tai muita tunteita. Sairaaksi en ole ketään nimitellyt. Jos sinulle jäi vielä avoimia kysymyksiä, yksilöi ne ja yritä jatkossa argumentoida rehellisemmin keinoin.

  43. Siltä varalta, että Harrietin edellinen harhautus meni johonkuhun täydestä, selvennän vielä blogini sanavalintoja parin esimerkin valossa. ”Takalan sanoin” tarkoittaa mielestäni jokseenkin samaa kuin ”käyttääkseni Takalan sanoja”. Ilmaisu ei ota kantaa siihen, onko siteerattu henkilö käsiteltävästä asiasta kirjoittajan kanssa kaikilta osin samaa mieltä.

    Sanamuotoja siteerataan yleisesti ilman, että implikoitaisiin lausujan olevan samaa mieltä. Googlasin pari esimerkkiä Suomen presidenttien lainaamisesta. Insinööri-lehti 8/2013:

    … väestö ikääntyy ja julkinen velka uhkaa paisua yli äyräiden. Ex-presidentti Mauno Koiviston sanoin ”jotain tarttis tehdä”…

    Kirjoittaja ei implikoi, että Koivisto olisi lausuntonsa perusteella hänen kanssaan samaa – tai eri mieltä viime aikojen talouskehityksestä. Koivisto käytti sanoja (kai) vuosikymmeniä sitten, joten tulkinnassa ei olisi järkeä. On samantekevää, käyttikö Koivisto sanoja osana väitettä, kieltoa, mahdollisuuden ilmaisua, tai jotain muuta. Sekin on samantekevää, ottiko Koivisto niillä kantaa talouteen ensinkään.

    Journalisti Matti Saarela blogissaan:

    Taustalla kummittelee 30-luvun suuri lama. Sellaista kohti nyt ollaan menossa hyvää vauhtia. Se olisi nobelisti Martti Ahtisaaren sanoin kovin valitettavaa.

    Saarela ei väitä, että Ahtisaari olisi hänen kanssaan samaa mieltä viimeaikaisesta talouskehityksestä. Hän kertoo neutraalisti, että presidentti on joskus käyttänyt, mahdollisesti aivan muussa asiayhteydessäkin, samaa sanamuotoa.

    Lisäesimerkkejä löytyy helposti hakukoneilla. Näihin esimerkkeihin verrattuna minun siteeraukseni on ehkäpä vielä selvempi tapaus. Noita vastoin sanat eivät esiinny osana väitettä. Mainitsen niillä tulevaisuuden mahdollisuuden jos-lauseessa. Vaikkei oikeellisuuden kannalta ole väliä, mikä Takalan kanta asiaan on, hän käyttää sanamuotoa samalla tavalla yhtenä mahdollisuutena.

    Välittäessään epäsuorasti Kielitoimiston väitetyn kannan Harriet käyttää juuri samoja sanoja, joita itse käytti aiemmin. Ikäänkuin Kielitoimisto olisi sattumalta muotoillut kantansa sanasta sanaan samoin kuin Harrietin aiempi väite. Toimiston täsmällinen kanta jää lukijan arvattavaksi. Lehtori Västin näkemyksen hän esittää sen sijaan suoraan lainaten, ja se onkin ristiriidassa väitetyn Kielitoimiston kannan kanssa; Västin mielestä mainittu pätkä ”antaa ymmärtää”, kun Kielitoimiston mukaan olisi kyse siitä, että virke ”yksiselitteisesti väittää”.

    Suomen kieli ei ole kaikilta osin yksiselitteistä. Kirjoituksista, varsinkin vapaamuotoisista blogiteksteistä (kuten tämä) voi sinnikkäällä etsimisellä löytää lauserakenteita tai välimerkkejä, jotka voi halutessaan tulkita epäselvästi. Kirjoittajan tekemästä asiavirheestä ei silloin kuitenkaan ole kyse. Rohkenen epäillä, että Kielitoimisto ja lehtori Västi tekivät tämän selväksi myös Harrietille, mutta hän ei nähnyt tarpeelliseksi mainita sitä täällä.

    Mikäli Petri Takala kokee, että esitän hänen näkemyksensä väärin, voin toki lisätä kirjoituksen loppun selvennyksen, esimerkiksi: ”Takala kysyy blogissaan, onko kaikki sittenkin vain luonnollista vaihtelua. Esittämällä mahdollisuuden, että kysymyksen löytyy tulevaisuudessa vastaus, en väitä, että Takala olisi jo esittänyt asiasta ehdotonta kantaa kumpaankaan suuntaan.” Kuitenkin tämä tulkinta on mielestäni riittävän selvä jo nykyisellään, varsinkin kun samassa lauseessa on linkki alkuperäistekstiin.

    Valitettavasti emme voi luottaa tapaan, jolla Harriet esittää ”todistajiensa” näkemyksiä. Selvimmin tämä näkyy siinä, kuinka hän esittää Ernst & Youngin kannan lyhyellä ja epämääräisellä lainauksella – aivan kuin yritys kiistäisi, että se laskuttaa palveluistaan.

    Vaikkei useimmilla lukijoilla ehkä ole tutkijan koulutusta, ei heitä kannata ihan noin tyhminä pitää. Keskustelu on hyvä esimerkki siitä, ettei muodollinen asema tai oppiarvo ratkaise kaikkea. Harrietillakin voi olettaa olevan jonkin tason tieteellistä koulutusta. Kuten näkyy, se ei yksistään tee ihmisestä harkintakykyistä, loogista ja objektiivista.

    Ristiretken tarkoitus on ilmeisesti käydä koko blogini läpi välimerkkiä myöten ja löytää edes joku pieni virhe tai tulkinnanvaraisuus kannanotoistani. Jopa kielitoimistosta, yliopistosta ja Ernst & Youngilta on etsitty apua. Mutta mikäs siinä, laajempi ”vertaisarviointi” on ainoastaan hyvä asia. Voi kuitenkin olla paikallaan hetki miettiä, kuinka olet tähän päätynyt ja mitä tällä kaikella haluat oikeastaan saavuttaa.

  44. Vielä pari esimerkkiä toisesta Harrietin riitauttamasta sanamuodosta, ”Jos … viimeisillekin pikkuhiljaa valkenee, että kaikki oli … ’sittenkin vain luonnollista vaihtelua’”. Hän väittää selvittäneensä Kielitoimistosta, että

    Suomen kielen sääntöjen mukaisesti virkkeessäsi on ajatus, että useimmille on jo valjennut, että kaikki on luonnollista vaihtelua. Virkkeessä mietitään vain sitä, valkeneeko tämä kaikille.

    Lienee turha toivoa, että tällainen ns. sääntö yksilöitäisiin. Yllä esitetty lehtori Västin kanta ei tue tätäkään näkemystä.

    Ilmaisua käytetään yleisesti ilman sellaista implikaatiota, että asia olisi osittain tai enimmäkseen jo toteutunut. Mannerheimin kerrotaan sanoneen: ”Lupaan, etten laske miekkaani ennen kuin viimeinenkin Leninin sotilas ja huligaani on karkotettu Suomesta.” On selvää, ettei lausunto ota kantaa siihen, kuinka suuri prosentuaalinen osuus huligaaneista – yli 50%, 5% vai 97% – oli tuolloin karkotettu Suomesta. Voipa tällaisen tiedotuksen antaa etukäteen hengen nostatuksenakin, kun karkotusoperaatiota vasta valmistellaan.

    Intiaanien kerrotaan sanoneen: ”Vasta sitten, kun viimeinenkin puu on kaadettu, … te huomaatte, että rahaa ei voi syödä.” Tätäkään ennustetta ei pidä tulkita täsmällisenä väitteenä siitä, kuinka suuri osuus puista oli kyseisenä ajankohtana kaadettu. Pidän todennäköisenä, että aforismin syntyhetkellä maapallon puuston kaadettu osuus oli häviävän pieni – ei lähelläkään 50 prosenttia, joka sisältyisi Harrietin ainoana oikeana pitämään tulkintaan.

    Yritin näihin esimerkkeihin etsiä mahdollisimman vaikuttavat auktoriteetit, se kun tuntuu olevan joillekin tärkeimpiä totuusarvon mittareita. Mielestäni tiedettä on parasta katsoa muista näkökulmista kuin auktoriteettilähtöisesti. Blogin osalta pääasia lienee, että faktapohja on kunnossa, vaikkei tällaisten tyyliseikkojen osalta kaikkia voikaan koskaan miellyttää.

  45. Ei olisi mikään häpeä myöntää, että olet väärässä. Tai ehkä se olisi häpeä viikon jatkuneen jankkauksen jälkeen.

    ”Jos Venäjä on liittänyt” on aivan eri asia kuin ”jos viimeisillekin valkenee”. Sama asia se olisi, jos sanoisit, että ”jos valkenee”. Siinäkin tapauksessa kuitenkin edelleen väittäisit Takalan sanoneen kaiken olevan nimenomaan luonnollista vaihtelua. Nuo muualta etsimäsi esimerkit ovat aivan erilaisia tapauksia. ”Jotain tarttis tehdä” on sanonta eikä sen tuossa esimerkissäsi väitetä liittyvän puheena olevaan asiaan. Sinun sitaatissasi taas on fakta siitä, että kaikki on luonnollista vaihtelua. Takala ei ole missään edes käyttänyt tällaista sanamuotoa saati puhunut tästä faktana vaan pohtinut sitä kysymyksen muodossa yhtenä vaihtoehtona.

    Uskon tässä asiassa mieluummin suomen kielestä väitöskirjan tehnyttä filosofian tohtoria, joka toimii yliopistonlehtorina, kuin anonyymiä nimimerkillä ”ilmastotiede” esiintyvää kirjoittelijaa.

    AI miksikö minun pitää turvautua yliopistonlehtorin näin yksinkertaisen asian selvittelyssä? Sitä minäkin ihmettelen. Kysytkö sinä tätä oikeasti? No siksi, että et millään usko täysin selvää asiaa vaan vänkäät vastaan ja keksit mitä omituisempia selityksiä.

    Yliopistonlehtorilta kysyin asiaa kohteliaalla sähköpostilla: ”Anteeksi, että häiritsen. Meillä on kiistaa seuraavasta kirjoituksesta. – sitaatti tekstistäsi – Mihin tässä viittaa tuo jos-sana? Viittaako se siihen, että valkeneeko asia pikkuhiljaa viimeisillekin? Vai viittaako se siihen, että onko kaikki sittenkin luonnollista vaihtelua? Onko tämän kirjoituksen mukaan meteorologi Takala sitä mieltä, että kaikki oli sittenkin vain luonnollista vaihtelua? Vai pohtiiko meteorologi tämän mukaan sitä, oliko kaikki luonnollista vaihtelua? Aurinkoisin terveisin, Harriet”

    Vastaus oli yksiselitteinen. Pätkä antaa ymmärtää, että Takalan mielestä kyse on juuri luonnollisesta vaihtelusta.

    Kielitoimiston kanta oli puhelimessa vieläkin tyrmäävämpi väitteillesi. Olin tulkinnut tekstisi aivan suomen kielen mukaisesti. Itse ymmärsit väärin kirjoittamasi. Kysyin asiaa kohteliaasti samoin sanoin kuin sähköpostissa. Vastaus kuulostaa minun sanoiltani, koska vastaus oli tällainen. Sanamuodot toki ovat omiani. Siksi siinä ei olekaan lainausmerkkejä. Ymmärrätkö suoran sitaatin ja epäsuoran lainauksen eron?

    Annoin sinulle Kielitoimiston puhelinnumeron juuri siksi, että voit itse soittaa ja kysyä asiaa sieltä.

    E&Y:n sähköpostivastauksen olen esittänyt kokonaisuudessaan. Älä yritä siis tehdä minusta epäluotettavaa. Tietenkin yritys laskuttaa palveluistaan, mutta se ei lue pois pyyteettömän hyväntekeväisyyden mahdollisuutta. Myöskään mistään ilmastopelolla rakastamisesta ei ole kyse. Sinä kuitenkin annoit ymmärtää, että tällainen ilmastopelko on olennainen syy yrityksen hyväntekeväisyyteen ja olennainen keino kartuttaa miljardeja. Jos se olisi merkityksettömän pieni, sitähän olisi ollut sinun turha edes mainita.

    Olet epäonnistunut kaikissa mustamaalaamisyrityksissäsi minun suhteen. Yrität hyökätä minua vastaan henkilönä, kun et pärjää faktoissa. Ammutaan sanansaattaja! En ole nuori ja kokematon, kuten arvelit. Tai tietenkin nyt käyt vänkäämään vastaan, että ihmisen elinikä on noussut niin paljon, että keski-iän ylittänyt on vielä nuori. Mielestäni sanoit minua myös sairaaksi, koska aloit puhua huonosta voinnistani ja ahdistuksestani. Kiistät kuitenkin tämän. Minun mielestäni tuollainen ahdistus, joka estää normaalin toiminnan ja jonka vuoksi asiaan voisi palata vasta myöhemmin, on sairautta. Oikeaan osuit vain siinä, että minulla todellakin on tieteellinen koulutus.

    Puhuit itsesi pussiin myös siinä, että perustelit antamani lähteen käyttökelvottomuutta mm. sillä, että se oli saksankielinen. Kuitenkin aiemmin käytit Googlella käännettyä italialaista lähdettä.

    Nyt sinulla on jo ainakin kolme oikaistavaa asiaa blogiisi: Takala-sitaatti, Wikipedia-sitaatti ja totuus taustastasi. Rehellisisesti toimivista blogeissa on profiilitiedot, jossa kerrotaan kirjoittajan taustat. Sinä yrität uskotella nimimerkilläsi olevasi tieteilijä, mitä et ole. Ei valelääkärikään saa toimia, vaikkei tekisikään virheitä. Ja sinun toiminnastasihan noita virheitäkin on jo löytynyt.

    Uskomatonta on se, että et myönnä mitään. Kaikki tässä blogissa ja keskusteluketjussa esiintyneet oikeat luonnontieteilijät ovat myöntäneet epävarmuutensa. Sinä vain jaksat olla eri mieltä professoreiden ja tohtorien kanssa. Se ei muuten ollut sinun blogisi, joka sai Takalalta kehuja. Kuitenkin luulet tietäväsi ja osaavasi kaiken muita paremmin. Neuvot minua puolilainausmerkin käytöstä, kun se on ainoa oikea virheeni, jonka löydät. Silti et ymmärrä itse kirjoittamasi tekstin merkitystä. Kun keskustelun toinen osapuoli on narsisti (en sano kumpi), keskustelu ei oikein etene.

    PISTE.

  46. Hei taas!

    ”Jos Venäjä on liittänyt” on aivan eri asia kuin ”jos viimeisillekin valkenee”. Sama asia se olisi, jos sanoisit, että ”jos valkenee”. Siinäkin tapauksessa kuitenkin edelleen väittäisit Takalan sanoneen kaiken olevan nimenomaan luonnollista vaihtelua.

    Miksi ”Jos Venäjä on liittänyt viimeisenkin…” ja ”jos viimeisillekin valkenee” ovat mielestäsi niin erilaisia tapauksia, että sanan merkitys muuttuu täysin? Vaikuttaisi kummalliselta, että sanan merkitys ilmaisuissa ”viimeisetkin Baltian maat” ja ”viimeisetkin [ihmiset]” olisi eri, mutta jos lauseestani poistetaan koko subjekti, eikä määritellä lainkaan kenelle asia valkenee, kyseessä olisi yhtäkkiä ”sama asia”. Sivuutit kai muut esimerkit, koska niiden valossa asia on vieläkin selvempi.

    Yrität nyt kyseenalaistaa myös lehtori Katja Västin näkemyksen. Hänen lausuntonsa vahvistaa, ettei sanamuotoni sisällä suoraa, yksiselitteistä väitettä. Et kai kyseenalaista hänen pätevyyttänsä ja vaikuttimiansa?

    Uskon tässä asiassa mieluummin suomen kielestä väitöskirjan tehnyttä filosofian tohtoria, joka toimii yliopistonlehtorina, kuin anonyymiä nimimerkillä ”ilmastotiede” esiintyvää kirjoittelijaa.

    Jos olet epävarma kielitajustasi, on toki hyvä ajatus kysyä opettajalta. Vähänkin enemmän lukeneille noiden varsin yleisten ilmaisujen eri merkitykset ovat kuitenkin tuttuja. Se, ettet itse tunne kieltä yhtä hyvin, ei ole hyvä peruste syytellä muita. Kuten totesin, lainaamasi lehtorin näkemys vahvistaa tulkintasi vääräksi.

    Vaadit, että muuttaisin blogini sisältöä nimettömän, epäluotettavaksi osoittautuneen blogikommentoijan levittämien kuulopuheiden takia. Pyrin kuitenkin käyttämään mahdollisimman luotettavia ja objektiivisia lähteitä.

    Tietenkin yritys laskuttaa palveluistaan, mutta se ei lue pois pyyteettömän hyväntekeväisyyden mahdollisuutta.

    Tämähän juuri oli väitteeni. Hyvä että olemme asiasta samaa mieltä ja myönnät lopulta virheesi edes tällä tavalla epäsuorasti. Vaikka se onkin itsestäänselvyys, toistan pointtini: E&Y on mukana ilmastobisneksessä taloudellisista syistä. Samalla se rahoittaa blogia, jota Ilmastotieto väitti ”tutkimukseksi”. Toivottavasti saimme nyt edes yhden sivujuonteen päätökseen.

    Puhuit itsesi pussiin myös siinä, että perustelit antamani lähteen käyttökelvottomuutta mm. sillä, että se oli saksankielinen.

    Kun etsin tietoa saarelta muuttaneiden lukumäärästä, minulla ei ollut perustetta valita lukemattomien ristiriitaisten lähteiden joukosta yhtä epäluotettavimmista, yksittäistä blogikirjoitusta. Vaikka olisin uskonut sokeasti tuohon blogiisi, olisi tämänhetkinen todellinen tilanne jäänyt epävarmaksi. Maassa toimiva uutissivusto kertoi, että ensimmäiset muuttajat ovat lähdössä vasta seuraavana vuonna. Sen takia en ottanut suoraan kantaa siihen, montako lähtijöitä tällä hetkellä on. Mielestäni tämä on vastuullinen ja perusteltu tapa tiedottaa asiasta – parempi kuin median, joka on kertonut sensaatiohakuisia tarinoita tuhansien ihmisten muuttoliikkeestä, luultavasti perustuen juuri noihin epämääräisiin blogihuhuihin.

    Rehellisisesti toimivista blogeissa on profiilitiedot, jossa kerrotaan kirjoittajan taustat.

    Taisit juuri leimata valtaosan maailman bloggaajista epärehellisiksi. Oletko myös itse epärehellinen, kun et ole ilmoittanut taustojasi?

    Uskomatonta on se, että et myönnä mitään.

    Väärin – tein jopa korjauksen blogiini, kun huomasit päiväkausia jatkuneen auditointisi tuloksena, että suora linkki erääseen artikkeliin puuttui. Olen varma, että blogissani on muitakin pikkuvirheitä. Kuukausien saatossa olen tietysti löytänyt isompia ja pienempiä virheitä itsekin ja korjaillut yksityiskohtia – huomasit varmaan useita tällaisia mainintoja, kun kahlasit koko blogini läpi.

    Tärkeintä on mielestäni faktojen paikkaansapitävyys, mitä et käsittääkseni olekaan kiistänyt. Arvostan tietysti myös tätä oikeinkirjoituksen ja sanamuotojen tarkistamista. Hyvä, että olet jaksanut pyytää jopa suomen kielestä väitöskirjan tehneen lehtorin vahvistuksen sille, että näkemykseni sanamuodosta on oikea, eikä kyseinen lauseeni sisällä yksiselitteistä väitettä Petri Takalan näkemyksestä.

    Kun keskustelun toinen osapuoli on narsisti (en sano kumpi), keskustelu ei oikein etene.

    Tätä argumentointivirhettä muuten kutsutaan nimellä ad hominem. Mielestäni keskustelu eteni ainakin jossain vaiheessa – totesimme (pääosin myös Jari mukaanlukien) mm. että näkemykseni brittitutkimuksesta oli oikea, Ilmastotieto käytti epämääräisiä sanamuotoja kuten huomautin, CO2-raportista puuttui lähdeviitteet kokonaan ja tutkimuksena esitelty artikkeli olikin blogikirjoitelma. Ernst & Youngilta ystävällisesti selvitit myös, että he laskuttavat ilmastonmuutokseen liittyvästä liiketoiminnastaan. Kaikki keskeiset väitteeni ovat lopulta osoittautuneet kiistattomiksi faktoiksi.

    Ilmeisesti suivaantuneena siitä, että henkilö, joka ei ole ilmastotutkija, voi joskus olla oikeassa vastoin ”asiantuntijoita”, otit tarkkaan syyniin blogini kaikkine kirjoituksineen. Kun asiavirheitä ei löytynyt, kritisoit sitä, etten sisällyttänyt Carteret-juttuun jotain löytämääsi blogikirjoitelmaa. Lisäksi otit esille virhetulkintasi koskien Takalan sitaattia. Suomen kielestä väitöskirjan tehnyt lehtori Katja Västi vahvistaa, että tulkintasi sanamuodon yksiselitteisyydestä on väärä, minun oikea.

    Kun olin oikeassa myös koulutustaustastasi, voisi kai sanoa, että harvan blogin virheettömyys on vahvistettu näin kovilla akateemisilla meriiteillä. Vielä kerran hatunnosto viitseliäisyydestäsi, vaikka tarkoituksesi ehkä olikin aivan toinen. Jos haluat vielä keskustella aiheesta rakentavasti etkä pyri pelkkään nettikiusaamiseen, selvennän mielelläni mahdollisia avoimeksi jääneitä kysymyksiä.

  47. Ja korjataanpa vielä, ettei Harrietin tarvitse soitella Kielitoimistoon:

    Vaikuttaisi kummalliselta, että sanan merkitys ilmaisuissa ”viimeisetkin Baltian maat” ja ”viimeisetkin [ihmiset]” olisi eri, mutta jos lauseestani poistetaan koko subjekti…

    Alkuperäisessä lauseessa kyse ei tuossa tietenkään ole subjektista. Huomaatko, asia selviää parhaiten, kun myöntää reilusti virheensä, eikä aloita päiväkausien inttämismaratonia.

  48. Jessus miksikä paskanjauhannaksi tämä ketjun loppupää on mennyt…:)

  49. Jessus ja arkkienkeli Gabriel. Jälkikäteen kerrottakoon, että toinen meistä (en sano kumpi) on mukana synkretistisen new age -lahkon toiminnassa… järjestävänä osapuolena, huolimatta tohtoritason koulutuksesta ja tutkijan ammatista. Lahkon (vai onkohan ”kultti” oikea sana) nettisivuilla kerrotaan säännöllisesti, millaisia tietoja viimeisimmissä ”kanavoiduissa” viesteissä mm. enkeleiltä ja avaruusolennoilta on saatu, koskien mm. ilmastonmuutosta. Tämä selittänee suuttumuksen, jota enkeli- ja uskontoteeman käsittely kieli poskessa herätti, ja toisaalta loputtoman pätevyyksien tinkaamisen.

    En halua vähätellä kenenkään uskontoa, mutta tieteeseen sitä ei kannata sotkea, vaikka olisi mielestään kuinka pätevä näitä asioita yhdistelemään. Itse uskon, että argumenttien sisällön pitäisi ratkaista, ei esittäjän. Siksi en maininnut tätä puolta keskustelun aikana. Enkä halua tämän tarkemmin lähteä henkilöä yksilöimään. Toivottavasti uskonnon-, ajattelun ja sananvapaus säilyvät jatkossakin.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.