Jälleen lämmin kesä, entä seuraavat 10 kesää?

Julkaistu

Reilu viikko sitten olin Sveitsin alpeilla. Koleaa piti, päivälämpötila huiteli +15 asteessa, kun kotomaassa oli samaan aikaan miltei kaksinkertainen lukema. Reilun 2000 metrin korkeudessa oli satanut vähän luntakin.

Euroopan kesä on toistaiseksi ollut kahtiajakoinen. Idässä on ollut hyvin kuumaa, lännessä varsin koleaa ja epävakaista. Suomi on pääasiassa kuulunut itäisen helleilmamassan piiriin. Korkeapaine on sijainnut keskimäärin Suomen kaakkoispuolella ja ikään kuin estänyt lännestä Atlantin yli saapuvien matalapaineiden rantautumisen Suomeen. Samantapainen tilanne on vallinnut parina viime talvena, jolloin se vastaavasti on aiheuttanut meille useita kunnon pakkasjaksoja. Toisin sanoen ilmastossamme on viime vuosina ollut runsaasti mantereisia piirteitä: kuumat kesät, kylmät talvet. Vastakohta on merellinen ilmasto, jossa talvi on lauha ja sateinen ja kesä melko viileä – näitäkin on Suomessa koettu!

Tämän aasinsillan kautta päädyn varsinaiseen aiheeseen. Päivystystyössä kiinni olevana meteorologina minulla niukasti aikaa ilmatieteen viimeisimpien tutkimustulosten seuraamiseen. Viime joulukuussa, samoihin aikoihin, kun vihdoin sain palautettua keskileveysasteiden syklonitoimintaa eli suomeksi sanottuna matalapaineiden ja niihin liittyvien sade- ja pilvialueiden liikehdintää käsittelevän graduni, aloin kuitenkin kiinnostua matalapaineaktiivisuuden vuosikymmenien välisestä vaihtelusta. On tutkittu, että 1960-luvulla matalapainetoiminta oli ainakin pohjoisen pallonpuoliskon merialueilla heikkoa, kun taas 1980- ja 1990-luvut olivat vilkkaan toiminnan aikaa. 2010-luvun alkajaisiksi matalapainetoiminta on tämän meteorologin näppituntumalla taas heikentynyt – mutta varsinaiset johtopäätökset voidaan suodattaa havaintoaikasarjoista vasta vuosikymmenen päätyttyä.

Mutta eikö olekin mielenkiintoista, jos voitaisiin varmuudella todeta, että on olemassa noin 10-20 vuoden mittaisia jaksoja, jolloin meillä vallitsee vuoroin vilkas matalapainetoiminta – merellinen ilmasto – vuoroin heikko matalapainetoiminta – mantereinen ilmasto? Ja että nämä jaksot voitaisiin ennustaa etukäteen? ”Viidestä seuraavasta talvesta tulee jälleen kylmiä ja runsaslumisia.” ”Seuraavat kolme kesää ovat hyvin koleita ja epävakaisia, joten varatkaa etelänmatkanne ajoissa.” Puhumattakaan siitä, miten suuria etuja tällaisista ennusteista olisi teollisuudelle ja liikenteelle.

No, tämä on tietysti meteorologista science fictionia. Tiede menee eteenpäin, vaikka ihmisiässä mitattuna edistys tapahtuu joskus tuskallisen hitaasti. Mutta hei, jo kymmenen vuoden päästä, 42-vuotiaana tiedän, jatkuivatko nämä 2010-luvun alkuvuosien kylmät talvet ja kuumat kesät Suomessa koko vuosikymmenen.

10 vastausta artikkeliin “Jälleen lämmin kesä, entä seuraavat 10 kesää?”

  1. Minä pidän tästä ajatusmallista. Varsinkin kun suomalaisena nautin lumisista pakkastalvista ja lämpimistä kesistä. Jää siis nähtäväksi pitääkö vuosikymmenen päätteeksi muuttaa pois pääkaupunkiseudulta. Minua jäi vain mietityttämään ( kun en graduasi jaksanut alkaa lukea :D ) onko veden määrä ilmakehässä lisääntynyt nyt kun pn puhuttu paljon jäätiköiden sulamisesta? Jokin aika sitten oli tieto, että talvella pysyvän lumen raja olisi nousemassa pohjoisemmaksi. Onko tämä kehityssuunta nyt muuttumassa?

    1. Hei Markku,

      mannerjäätiköiden käynnissä oleva sulaminen voi johtaa ennen kaikkea valtamerten pinnan nousuun. Ilmakehässä olevan vesihöyryn määrä puolestaan on nousussa ilmakehän keskilämpötilan nousun myötä, sillä fysikaalisesti lämmin ilma kykenee pidättämään sisällään enemmän kosteutta kuin kylmempi ilma.

      Yksi pointti johon en kirjoituksessani päässyt on se, että kuluneet mannermaisen kylmät talvet eivät kerro ilmastonmuutoksen pysähtymisestä ja esimerkiksi mainitsemasi lumirajan siirtyminen on nähtävissä edelleen. Vielä selvemmin havaitaan kuitenkin esim. pohjoisnavan merialueiden jääpeitteiden vetäytyneen pienemmälle alueelle. Matalapainetoiminnan vuosikymmenien väliset muutokset aiheuttavat lyhyen aikavälin heittelyä keskileveysasteiden ilmastoon, joten niiden vaikutus täytyy suodattaa pois niistä aikasarjoista, joissa tutkitaan ilmaston lämpenemistä 50-100 vuoden aikana.

  2. Hei,

    Olisihan mukavaa, jos olisi viisasten kivi ja kyky ennustaa tulevien vuosien säätä ilmastosta puhumattakaan. Tämä on kuitenkin detaljeissa utopiaa, joskin selkeä 30/60 vuoden syklisyys löytyy Tyynenmeren oskillatiosta (PDO). Tiedämme myös, että Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO) seuraa Tyynenmeren tapahtumia, eikä pidä unohtaa myöskään Arktista oskillaatiota (AO), jota kaikki vaikuttavat suurilmastoon pitkällä aikavälillä.

    Kuitenkin kaikkein tärkein säätelijä on tietysti aurinko ja sen aktiivisuus (etenkin magneettinen aktivisuus). Mikäli Pulkovan observatorion aurinkotutkija Habibullo Abdusamatov monet muut tutkijat ovat oikeassa ja seuraavat aurinkosyklit jäävät aiempia huomattavasti rauhallisemmiksi, olemmekin mahdollisesti menossa kohti Maunder- tai Dalton-minimin tapaista ilmaston kylmenemisen tilaa.

    Weather Action tekee rahaa varsin hyvin osuvilla jopa kuukausiin ulottuvilla sääennustuksillaan. Putiikin johtaja Piers Corbyn on aurinkotutkijana onnistunut kehittämään auringon aktiivisuuteen, kuun vuorovaikutukseen ja historiallisen aineistoon perustuvat algoritmit, joilla sään suurilmiöiden ennustaminen tuntuu onnistuvan varsin hyvin.

    Ilmastoskeptisin terveisin

    Boris Winterhalter

    JK. Kiitän samalla FORECAa täsmäsää palvelusta, joka etenkin mökki oloissa (Kotalahdessa) antaa varsin arvokasta ennakkotietoa sään kehittymisestä saman päivän ja jopa lähipäivien toiminnan suunnittelun avuksi..

    1. Auringonpilkkujen merkitystä kannattaa selvitellä pohjautuen Wolff-Gleissbergin sykliin. Tältä pohjalta näyttää todennäköiseltä, että olemme todellakin uuden jonkinlaisen ’pienen jääkauden’ muodostumisen alun kynnyksellä. Todellinen alku on muutaman vuoden päässä. Ken elää seuraavat 40 vuotta näkee….

      (Ilmaston lämpenemisen glob.tasolla voi hyväksi toviksi siirtää syrjään.)

      1. Tämä ilmastoskeptikoiden aurinkoargumentti ei ole mitenkään uusi. Yllättävää kyllä, meteorologian tutkimustulosten mukaan aurinko ja siinä meidän aikanamme tapahtuvat muutokset vaikuttavat maapallon ilmastoon vain vähän.

        ”Auringon säteilymuutokset vaikuttavat siis maapallon ilmastonmuutokseen, ja niiden osuus huomioidaan ilmastomalleissa. Vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi ilmakehän muiden vaihtelujen rinnalla. Erityisesti ihmisperäisten tekijöiden suhteen auringon muutosvaikutus on pieni.”
        (Lainaus sivulta http://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-ilmastonmuutos)

        Vasta-argumentointi on silti tieteessä aina tarpeen ja tervetullutta myös tässä blogissa.

        1. Ilmatieteenlaitoksen (Heikki Nevanlinna) näkemys auringon vähäisestä roolista perustuu auringon säteilymäärään ei auringon magneettisen aktiivisuuden vaihteluun. Jostain syystä Nevanlinna sivuuttaa kokonaan monien muiden tutkijoiden näkemykset auringon aktiivisuuteen liittyvistä tekijöistä (massapurkaukset, magneettiset myrskyt) ja niiden vaikutuksista maapallon ilmastoon.

          Samalla IL liioittelee IPCC:n tavoin hiilidioksidipäästöjen vaikutusta maapallon lämpötilaan. Valitettavasti massiivinen poliittisen hyväksynnän saama hyökkäys kriittisiä tutkijoita kohtaan on tukahduttanut lähes kaikki vastalauseet, myös IL:n omissa riveissä.

          Hyvänä esimerkkinä kritiikin tukahduttamisessa oli taannoin pääministeri Matti Vanhasen jyrähdys: ”kaikkinainen ilmastonmuutoksen vähättely on loputtava HETI!”. Näin maamme hallituksen pääjehu astui törkeästi akateemisten vapaiden tutkijoiden varpaille.

          1. En ole ilmastoskeptikko. Olen realisti. On kiistattomia näyttöjä mm seuraavista:
            – aurinko on aivan yksinomainen lämmön lähteemme maapallolla
            – ilmastonmuutokset korreloivat auringon sykleihin (W-G)
            – valtameret vaikuttavat ilmastoomme merkittävästi (mm PDO)
            – ilmastokysymykset ovat viime vuosina raskaasti politisoitu
            – ilmastotiede on tieteenä joutunut väärinkäytetyksi
            On valitettavaa, että ”syylliset” ehtivät poistua vastuusta kun
            luonto näyttää totuuden. Vrt. ”Maapallo on pyöreä”!!

  3. Onnea Liisa näin jälkikäteenkin gradun palauttamisesta! Olet suosikki-meteorologini, ja näin kesäaikaan sääennusteita onkin tullut tuijoteltua kovasti. Hieno päätös linkittää gradu myös tänne kiinnostuneiden iloksi. Kiitos ja hyvää loppukesää!

  4. Kokeillaanpas sellaista vanhaa sykliä kuin seitsemän vuotta. Jostain syystä sellainen on ollut havaittavissa. Vaikeaksi meteorologin työ tuleekin lyhyen ajan ennusteissa huolimatta erilaisista apuvälineistä.
    Ja Golf-virran vaikutus vaikuttanee meille Pohjolaan paljonkin. Nythän sen virtaus on muuttunut vaisummaksi ja näin ollen ilmavirtaukset lounaan puolelta vähentyneet (ts. merellinen ilmasto vaihtunut mantereiseksi). Nytkin kuluneen kesän aikana tuulet ovat käyneet suureksi osaksi idän ja kaakon puolelta ja hellettä on piisannut. Samoin on ollut talvella. Lumisateiden aikaan virtaukset idän tai koillisen suunnalta.
    En ole mikään ilmaston ja niihin liittyvien asioiden tuntija mutta seuraan säätä ehkä enemmän työni puolesta.
    Säätä on vaikeaa ennustaa koska siihen vaikuttaa monta muuttujaa. Mutta ehkäpä vanha kansa osasi kuitenkin jotenkin haistella tulevaa.

    Mukavaa loppukesää ja syksyn odottelua.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.