Poikkeuksellinen säämaanantai ja ikimuistoinen myrskybongausretki

Poikkeuksellisen lämmin ja kostea maanantai

Vielä viime viikolla näytti siltä, että hellehuippu koetaan vasta tiistain puolella, mutta kaikista lämpimin ilmamassa vierailikin Suomessa jo tänään maanantaina. Venäjältä peräisin ollut ilmamassa oli myös vuodenaikaan nähden harvinaisen kosteaa, mikä mahdollisti kesäkauden ensimmäisen vilkkaan ukkospäivän.

30 asteen ylitys näytti melko varmalta jo aamulla, kun olin työvuorossa, mutta kaikkien aikojen toukokuun lämpöennätyksen (31,0 astetta) ylittyminen oli siinä ja siinä. Päivän korkeimmaksi lukemaksi muodostui Heinolassa mitattu 30,8 astetta. Uutta toukokuun lämpöennätystä ei syntynyt, mutta mittaushistoriamme aikana ei koskaan olla aikaisemmin ylitetty 30 astetta näin aikaisin. Aikaisin 30 asteen ylitys ennen tätä päivää tapahtui 20.5.1993 Lapinjärvellä. Jos yhtä lämmin ilmamassa olisi tullut meille toukokuun viimeisinä päivinä, olisi kaikkien aikojen lämpöennätys hyvin todennäköisesti paukkunut rikki. Mutta eipä kauas jääty tälläkään erää. Vastaavasti jos näin lämmintä ilmamassaa saapuisi meille keskikesällä heinäkuussa, voisi lämpötila kohota jopa 35 asteeseen.

Kuva 1: Tämän päiväiset lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden paikoin jopa yli 15 astetta normaalia korkeampia. Kuvassa ensin tämän päivän maksimilämpötilat ja suluissa vuodenajan tyypilliset maksimilukemat. / MTV & Markus Mäntykannas

Kuva 1: Tämän päiväiset lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden paikoin jopa yli 15 astetta normaalia korkeampia. Kuvassa ensin tämän päivän maksimilämpötilat ja suluissa vuodenajan tyypilliset maksimilukemat. / MTV & Markus Mäntykannas

Yli 30 asteen päästiin tänään yhdeksällä mittausasemalla: Heinolassa, Lappeenrannassa (lentoasema, Konnunsuo, Lepola), Kouvolan Utissa, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Mikkelissä. Oulussa mitattiin päivän 10. lämpimin lukema: 29,9 astetta. Hurjia lukuja kerrassaan! Näin lämpimiä päiviä esiintyy toukokuun puolivälin jälkeen keskimäärin pari kertaa elinaikanamme. Poikkeuksellista oli myös suuri ilmankosteus – näin lämpimiä ja kosteita päiviä esiintyy yleensä vain heinä-elokuussa, eikä edes joka kesä.

Nice to know: Suomenlahden eteläpuolella Tallinnassa päästiin 31,4 asteeseen ja Viron korkein lukema mitattiin Kundassa: 33,1 astetta. Pietarissakin mitattiin tasan 33 astetta.

 

Rajuilmat saapuivat: ukkospuuskia, rakeita ja salamointia

Puolenpäivän jälkeen ensimmäiset ukkoset rantautuivat Baltiasta lounaisen Suomen ylle, mm. Turussa ja Porissa jyrähteli. Seuraava ukkosmöykky saapui samalle alueelle myöhemmin iltapäivällä, mutta vähitellen myös Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan puolelle alkoi kehittyä voimakas ukkoskuurosolu, johon syntyi myöhäisiltapäivän kuluessa uusiasoluja Pohjanmaan puolelle. Kovimmat ukkospuuskat ovat arviolta olleet yli 20 m/s, sillä puita on kaatunut. Varsinais-Suomesta ja Kanta-Hämeestä on tullut paljon raehavaintoja.

Ukkoskuurosolut liittyivät Suomen yli itään liikkuneeseen rintamavyöhykkeeseen, joka vie tukalimmat helteet ja kostean ilman huomiseksi Venäjän puolelle. Rintamaan liittyvät ukkossateet ovat pysyneet hyvin hengissä iltaan saakka, ja systeemin laajuus on kasvanut sen liikkuessa kohti maan keskiosaa. Kyseessä on mahdollisesti ollut nk. MCS (Mesoscale Convective System) eli suurikokoinen ukkospilvien järjestelmä, johon liittyy tyypillisesti voimakasta salamointia, syöksyvirtauksia, rankkasadetta ja isoja rakeita. Yhdysvaltojen voimakkaissa MCS:ssä esiintyy myös tornadoja, meillä toisinaan trombeja. (Tarkempi kuvaus MCS:stä Wikipediasta). Toukokuussa ne ovat äärimmäisen harvinaisia Suomessa.

MCS:n erottaa tavallisista ukkoskuuroista se, että MCS ei menetä energiaansa yöaikanakaan ja siihen liittyvät puuskatuulet ovat erityisen voimakkaita. Tutkakuvissa MCS voi näyttäytyä valtavana pyöreänä ukkoskuuromöykkynä tai kaarevana, pitkänä ukkoskuurojen jonona, jonka etuosaan liittyy hyvin äkillinen rankan sateen alue, puuskarintama ja mahdollisesti myös suuret rakeet. Pääkaupunkiseutulaiset muistanevat vielä näyttävän MCS:n, joka rantautui etelärannikolle 8. elokuuta vuonna 2010. Samaisena kesänä meillä esiintyi useampikin vastaava ukkospilvien järjestelmä.

Maanantain aikana Suomessa paikannettiin reilut 13 000 salamaa, mikä on selvästi yli toukokuun keskiarvon (n. 8500). Yhdessä päivässä siis koko toukokuun salamat ja vähän enemmänkin. Kovin mitattu ukkospuuska oli 25 m/s Kauhajoen Kuja-Kukossa ja Lappeenrannan Konnunsuolla.

Kuva 2: Iltapäivällä Baltiasta levisi toinen ukkoskuuroalue, joka yhtyi myöhemmin iltapäivällä pohjoisempaan ukkoskuuromöykkyyn.

Kuva 2: Iltapäivällä Baltiasta levisi toinen ukkoskuuroalue, joka yhtyi myöhemmin iltapäivällä pohjoisempaan ukkoskuuromöykkyyn. / Foreca

 

Ukkoset jatkuvat, helteet palaavat viikonlopuksi

Tiistaina Suomen itäisin ja kaakkoisin osa kuuluu vielä helteisen kosteaan ilmamassaan; lämpötila voi ehtiä vielä kohota lähelle 30 astetta ennen kuin rajut ukkoset vievät tiistai-iltapäivän kuluessa helteet tilapäisesti Venäjän puolelle. Länsi-Suomessa päivä on jo raikkaampi, Lapissa lämpötilojen lasku voi olla melkoisen dramaattinen.

Helteet vaanivat kuitenkin koko ajan aivan Suomen itäpuolella, ja keskiviikkona helleilmamassaan liittyvä rankkasaderintama ukkosineen saapuu Etelä- ja Itä-Suomen päälle. Torstai näyttää jälleen hellepäivältä etelässä ja lännessä, kun taas Pohjois-Lapissa räntäsateet ovat mahdollisia. Lapissa lämpötilaerot voivat olla dramaattiset: hellelukemia voidaan mittailla aina Rovaniemen korkeudella saakka, mutta Utsjoen ja Enontekiön seudut saattavat värjötellä vain muutamassa plusasteessa räntäsateet piiskaamina.

Mikäli tuoreimpiin ennustemalleihin on luottamista, näyttäisi torstaista alkavan Etelä- ja Keski-Suomessa usemman päivän hellejakso, joka voi huipentua viikonloppuna jälleen 30 asteen lukemiin. Hätyytelläänkö jälleen kaikkien aikojen toukokuista lämpötilaennätystä – se on hyvin mahdollista. Samalla voimakkaat ukkoset, mahdollisesti maanantain kaltaiset, voivat tulla jälleen ajankohtaisiksi, vaikka viikonlopun ilmamassa ei ihan niin kostealta näytäkään kuin maanantainen.

 

Kuva 3: Suomi oli 19.5. maanantaina yksi Euroopan lämpimimmistä maista. / ECMWF & Foreca

Kuva 3: Suomi oli 19.5. maanantaina yksi Euroopan lämpimimmistä maista. / ECMWF & Foreca

 

Toukokuiset hellepäivät lisääntyvät tulevaisuudessa

Viime vuosina olemme saaneet kokea useita toukokuisia hellejaksoja, ja tänä vuonna helletrendi näyttäisi toistuvan. Ilmastonmuutostutkijoiden mukaan kesät Suomessa pitenevät, joten hyvin aikaiset toukokuiset hellejaksot yleistynevät. Samalla kesän kesto pitenee myös syyspuolella. Tilastotkin osoittavat jo pientä lämpenemistä: toukokuiden keskilämpötila on noussut 0,3 asteella vertailukaudesta 1971-2000 vertailukauteen 1981-2010.

Tulevaisuudessa on syytä varautua myös siihen, että erittäin korkeat ja tukalat, yli 30 asteen lämpötilat tulevat tutuimmiksi jo toukokuun puolella. Samalla kasvaa myös rajujen ukkosten todennäköisyys jo kevätpuolella, kun tyypillisesti ne ovat keskittyneet heinäkuuhun ja elokuun alkuun.

Onko toukokuusta tulossa uusi heinäkuu – onko tämän vuoden toukokuun loppupuolisko esimakua tulevaisuuden toukokuista?

 

Myrskybongausretki kuvina

Kesäiset rajuilmat saavat aina adrenaliinin virtaamaan suonissani. Tänään se jälleen tapahtui, kun tutkakuviin alkoi ilmestyä toinen toistaan voimakkaampia ukkossoluja. En tyytynyt tällä kertaa kastelemaan ukkosten etenemistä Forecan sadetutkasta – halusin itse paikan päälle!

Myrskybongausretki suuntautui Helsingistä Karkkilan kautta kohti Forssaa. Rajuilma yllätti Liesjärven kohdalla Kanta-Hämeessä. Kaukaa ihailemani ukkospilvet kävivät todeksi suoraan silmieni edessä. Ensin tuli jyrinä ja sitten rajut ukkospuuskat, jotka vaikeuttivat ajamista. Auton katto alkoi kolista ja kilistä, kun taivas sylki mansikan kokoisia rakeita. Samassa tuli myös rankkasade, joka pakotti pysäköimään auton tien poskeen ja kaivamaan kameran esille. Ja tässä tulee reissun parasta antia:

Kuva 4: Lähtöhetkellä klo 15:30 sää oli Helsingissä selkeä, tuulinen ja lämpötila noin +24 astetta. Pohjoistaivaalla näkyi kuitenkin merkkejä ukkospilvistä. Niitä kohti siis!

Kuva 4: Lähtöhetkellä klo 15:30 sää oli Helsingissä selkeä, tuulinen ja lämpötila noin +24 astetta. Pohjoistaivaalla näkyi kuitenkin merkkejä ukkospilvistä. Niitä kohti siis!

Kuva 5: Vihdin kohdilla ukkospilvi alkoi lähestyä jo uhkaavasti. Lämpötila kohosi +29 asteeseen.

Kuva 5: Vihdin kohdilla ukkospilvi alkoi lähestyä jo uhkaavasti. Lämpötila kohosi +29 asteeseen.

Kuva 6: Ukkospilviä edeltävät utarepilvet (Mammatus clouds) Karkkilan jälkeen

Kuva 6: Ukkospilviä edeltävät utarepilvet (Mammatus clouds) Karkkilan jälkeen

Kuva 7: Rajut ukkospuuskat alkavat juuri ennen Liesjärveä n. klo 17:30

Kuva 7: Rajut ukkospuuskat alkavat juuri ennen Liesjärveä n. klo 17:30

Kuva 8: Rankkasade hidasti ajamista. Ukkospuuskat jatkuivat ja vesisade vaihtui pian raesateeseen, joka pakotti pysäyttämään auton tien laitaan.

Kuva 8: Rankkasade hidasti ajamista. Ukkospuuskat jatkuivat ja vesisade vaihtui pian raesateeseen, joka pakotti pysäyttämään auton tien laitaan.

Kuva 9: Suurimmat rakeet olivat arviolta 3-4 cm halkaisijaltaan.

Kuva 9: Suurimmat rakeet olivat arviolta 3-4 cm halkaisijaltaan.

Kuva 10: Ukkos- ja raekuuron jälkeen lämpötila oli laskenut vain 16 asteeseen, ja raesateesta johtuen tielle muodostui sakea sumu.

Kuva 10: Ukkos- ja raekuuron jälkeen lämpötila oli laskenut vain 16 asteeseen, ja raesateesta johtuen tielle muodostui sakea sumu.

 

Kuva 11: Liesjärvellä ukkospuuskat olivat tehneet tuhojaan. Liikenne oli hetken aikaa poikki tielle kaatuneen koivun vuoksi.

Kuva 11: Liesjärvellä ukkospuuskat olivat tehneet tuhojaan. Liikenne oli hetken aikaa poikki tielle kaatuneen koivun vuoksi.

Kuva 12: Paluumatkallani myös Helsinki sai niskaansa nopeasti ohimenevän ukkoskuuron.

Kuva 12: Paluumatkallani myös Helsinki sai niskaansa nopeasti ohimenevän ukkoskuuron.

Kuva 13: Näyttävä Cumulonimbus-pilven alasin Helsingin pohjoispuolella klo 19:15. Samaan aikaan voimakkaimmat ukkoskuurot jylläsivät vielä Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Minun osaltani erittäin antoisa myrskybongauspäivä päättyi tähän.

Kuva 13: Näyttävä Cumulonimbus-pilven alasin Helsingin pohjoispuolella klo 19:15. Samaan aikaan voimakkaimmat ukkoskuurot jylläsivät vielä Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Minun osaltani erittäin antoisa myrskybongauspäivä päättyi tähän.

Kuvat 4-13: Markus Mäntykannas

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

22 vastausta kirjoitukseen

  1. Tapio Tekkala sanoo:

    Kiitos paljon upeasta myrskybongaus kirjoitelmasta ja hyvistä kuvista sekä,muutenkin laaja-alaisesta kerronnasta ma päivän poikkeuksellisiin sääilmiöihin liittyen!
    Olipa kerrassaan nautinto lukea tekstiä!

    Itse olen seurannut aktiivisesti säätä jo vuosi kymmeniä ja nykyisin pyrin mahdollisuuksieni mukaan harrastamaan myös myrskybongausta ja esim.tälläkin hetkellä katselen tässä ennen nukkumaan menoa sadetutkaa niin forecalta kuin ilmatieteenlaitokseltakin. Ursan ”jäsenenä”kävin,aikoinaan myrskybongarien kokouksessakin Kumpulassa ja seuraan myrskybongarien nettisivuja mm.Ursan ja Vaskinetin sivuilta ja lisäksi seuraan flc ja Klaukkalan säätutkia. Olen arvostanut todella syvästi molempia yrityksiä ja on upeaa, että Foreca tekee myös ennusteita ympäri maailman ja sitten vieläpä ilmaiseksi meidän nettikäyttäjien onneksi. Upeeta!

  2. Jani A sanoo:

    Kiva myrsky/ukkosbongaus reissu kuvineen. Myös kiitos sää-katsauksesta ja tulevasta. Eli kesäinen sää jatkuu ja jos hyvin käy, helteet ukkosineen palaavat jälleen loppuviikolla maamme päälle. Oulussa ukkosti 23.aikaan eilen illalla, salamoita näkyi, tuulen puuskat olivat tosi voimakkaita, ja vettä tietenkin tuli, rakeita en havainnut ikkunasta mitä seurasin pääulkona. :) Hyvää kesää kaikille!

  3. Timo Koski sanoo:

    Nyt oli kunnon asiajuttu taas ja mielenkiintoinen bongausjuttu kuvineen. Ja näyttää nuo ennusteet pariksi viikkoa meikäläisen mieleen sopivilta, runsaat 20 lämpöä ja aurinkoista pääosin.

  4. Orlando sanoo:

    Ukkoset olivat komeita siellä missä niitä oli, Helsingin itäpuoliskolla, missä itse olin, ei satanut pisaraakaan koko päivänä.

    Kaikesta komeudesta huolimatta tällaiset ukkosrintamat tuovat vain lyhytaikaista helpotusta helteisiin. Hallitseva säätyyppi tänä(kin) kesänä on itäinen korkeapaine ja siten helteet: jos lännestä pääsekin purkautumaan viileämpää ilmaa niin se kuivuu kokoon parissa päivässä. Talvella tilanne oli juuri päinvastoin, mutta säätyyppi muuttui maaliskuussa kuten odottaa sopi, ja ”poikkeuksellisen” lämmin sää pääsi jatkumaan melkein saumattomasti.

    Ei pidä unohtaa että eletään vasta toukokuun puoltaväliä. Kuukauden lämpöennätys jäi nyt täpärästi rikkomatta, mutta siihen on vielä reilusti aikaa: myös keskilämpötilan osalta on vielä mahdollista rikkoa toukokuun ennätykset. Koko kevät on jo historian lämpimin, ja lisäksi eilinen on varmasti Suomen historian aikaisin 30 asteen ylitys,

    Kuten Markus toteaa, jos ja kun sama säätyyppi jatkuu vielä heinäkuussakin, 35 astetta menee rikki varmasti ja 40:kin on lähellä. Ellei ihmeitä tapahdu, ennätyslämmintä kevättä seuraa ennätyskuuma kesä.

    • Pete sanoo:

      Toukokuun puoliväli on 15.5 klo 12 päivällä nyt 20.5 eli 2/3 osa menny toukokuusta vajaa 10 ja puoli päivää enää toukokuuta.

      • Ari sanoo:

        Toukokuussa on muuten 31 päivää, joten puoliväli on 16.6. klo 12 ja 20. päivän jälkeen on vielä 11 kokonaista päivää jäljellä.

        • Ari sanoo:

          Oikeastaan puoliväli on siis 16.5. kello 12.

        • Pete sanoo:

          Kato niinpäs onkin se on kato tää kun matikka oli 5 koulussa rimaa hipoen mentiin niin tietenkin 15 päivähän tulee vasta sitten täyteen kun se on kokonaan lusittu eli 15.5 klo 24 joten puoliväli on 16.5 klo 12 silloin 15 puoli vuorokautta täynä kun 31 päivän kuukausi.Se on tätä säätämistä aina kun matikka ei toimi.

    • Jussi sanoo:

      En menisi ihan näin pitkälle vielä. Ei ole mitään väistämätöntä korrelaatiota, että huippulämmintä kevättä seuraisi huippulämmin kesä. En pidä sitä tällä kertaa kovin todennäköisenä. Tai tietysti tähän sisältyy myös vankka toive, että niin käy.

      Mihin perustat väitteesi, että itäinen korkeapaine on hallitseva säätyyppi koko kesän ajan?

      Markus: vaikka meteorologit aika nihkeästi suhtautuvatkin kausiennusteisiin, uskaltaisitko lausua niistä jotain koko kesän osalta?

      • Orlando sanoo:

        Kiitos hyvästä kysymyksestä. Väitteeni perustuu yksinkertaisesti siihen, että ko. säätyyppi on ollut enemmän tai vähemmän vallitsevana jo maaliskuusta lähtien, eikä se osoita mitään muutoksen merkkejä, päinvastoin.

        Isommassa mittakaavassa Suomessa on parhaillaan meneillään huippulämmin kausi, tai lämpöaalto, miksi sitä sitten haluaakin kutsua, jonka aikana on jatkuvasti lämmintä. Jos tarkastellaan kuukausien keskilämpötiloja, niin huhtikuun 2013 jälkeen kaikki kuukaudet yhtä lukuunottamatta (viime tammikuu) ovat olleet joko keskiarvoa lämpimämpiä, monet huomattavasti sitä lämpimämpiä. Jos pitäisi lyödä vetoa että jatkuuko tämä lämpöaalto kesä- ja heinäkuuhun vai loppuuko ennen sitä, niin veikkaan edellistä: en keksi miksi muutos olisi todennäköisempää kuin nykytilanteen säilyminen.

        Ennemminkin lämpökaudessa on potentiaalia jatkua paljon pidempään. Edellinen vastaava lämpöjakso kesti kesästä 2006 syksyyn 2008, tai syksyyn 2009, tulkinnasta riippuen. Tuolloin talvet olivat enimmäkseen yhtä matalapainevyöryä, ja kesät kauniita ja lämpimiä (vaikkakaan eivät kaikki huippulämpimiä).

        Vielä yksi äärimmäisen yksinkertainen syy miksi odotan lämmintä kesää – kaikki kesät vuodesta 2005 lähtien ovat olleet lämpimiä tai kuumia, ainakin verrattuna 2000-lukua ennen voimassa olleisiin keskiarvoihin. Itse asiassa koko 2000-luvulta löytyy vain kaksi lievästi keskiarvoa viileämpää kesää vuosilta 2000 ja 2004. Kesät näyttävät lämmenneen Suomessa pysyvästi.

        • Dada sanoo:

          Eivät kesät 2008 ja 2012 mitään erityisen lämpimiä myöskään olleet. Kosteita kylläkin. Itä-Suomessa ei monilla paikkakunnilla päästy helteille kuin parina päivänä.

      • Markus Mäntykannas sanoo:

        Hei Jussi,

        Tulevan kesän kausiennuste on aika kinkkinen esim. sekä NOAA:n että Euroopan keskuksen osalta. Pitkälle kesäkuun puolelle Etelä-Euroopassa näyttäisi olevan tavanomaista matalampi paine ja Skandinaviassa tavanomaista korkeampi ilmanpaine, mutta korkeapaineen painopiste näyttäisi kesäkuun alkupuolella siirtyvän Pohjois-Atlantin puolelle, mikä tietäisi meillä vähitellen viilenevää säätyyppiä. Kesäkuun vaihteeseen saakka näyttää kuitenkin hyvin lämpimältä.

        Jos kesästä jotain pitää sanoa, niin todennäköisesti vaihteleva. Villi veikkaukseni: ei laaja-alaista matalapainetoimintaa Skandinaviassa, sateet kuurotyyppisiä. Toisinaan hellejaksoja kaakkoisvirtausten myötä, toisinaan viileämpää ilmaa Pohjois-Atlantilta. Kaiken kaikkiaan vaihtelevaa, tosin tietyt säätyypit saattavat jämähtää useiksi viikoiksi päälle. Viileämmät jaksot olisivat enemmänkin kuivia viileitä jaksoja, tällä hetkellä näyttää epätodennäköiseltä se, että kesästä tulisi äärimmäisen sateinen. Ehkä hieman tavanomaista lämpimämpi kesä.

  5. Antti Kemppainen sanoo:

    MCS on siis eri asia kuin supersolu? Olin antanut itseni ymmärtää että loppukesän ukkoset vuonna 2010 Helsingissä sekä Sonispheressä olivat supersolun aiheuttamia..

  6. Markus Mäntykannas sanoo:

    Antti, MCS on eri asia kuin supersolu. Supersolu on MCS:tä pienempi ja rakenteeltaan erilainen. Supersoluun liittyy aina nk. mesoskaalan sykloni, jossa on havaittavissa selvää pyörteisyyttä (vähän niin kuin matalapaineissa). MCS on puolestaan joko halkaisijaltaan tai muutoin kooltaan (pituus/leveys) supersolua kookkaampi, ja siinä on havaittavissa selvää ukkospilvien järjestäytymistä.

    Supersolu voi siis olla yksittäinen, suurikokoinen ja pyörteisyyden omaava ukkospilvi, kun taas MCS on useamman ukkospilven rykelmä.

    8.8.2010 Helsinkiin ja koko etelärannikolle rantautunut ukkosmyräkkä oli kooltaan sen verran suuri, että kyseessä oli tiettävästi MCS.

    Vilkaise seuraavat kuvaesimerkit kummastakin tapauksesta, ehkä se havainnollistaa paremmin kuin tuhat sanaa: https://www.google.fi/search?q=mcs+vs+supercell&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=2zp7U-X-G6_xygPb4IGIDg&ved=0CAYQ_AUoAQ&biw=1846&bih=1004#q=mcs+vs+supercell&tbm=isch&facrc=_&imgdii=_&imgrc=gtZj7-oo9lf8RM%253A%3Bup5oHGhHAnK5tM%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.meted.ucar.edu%252Fradar%252Fbasic_wxradar%252Fmedia%252Fgraphics%252Fstorm_type_ID_bref_solution.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.meted.ucar.edu%252Fradar%252Fbasic_wxradar%252Fnavmenu.php%253Ftab%253D1%2526page%253D6.4.6%2526type%253Dflash%3B510%3B450

  7. Anne sanoo:

    Ukkosista on ihana katsoa kuvia. Muuten en siitä tykkää, koska pelkään sitä. Eikä auta kenenkään selittelyt, että on todella harvinaista että salama ihmiseen osuisi. Sen takia en tykkää helteestäkään, koska ne tuovat myös ukkoset.

  8. Ulkona rajuilmassa sanoo:

    Kiitos vaan juu tuosta chase-kertomuksesta varsinkin. Tiedän tunnelman, eikä sitä voita mikään :-)

  9. Ari sanoo:

    Tuosta 30 asteen ylityksen aikaisuusennätyksestä: Hesarissa oli uutinen, että tämä oli aikaisin 30 asteen ylitys vuoden 1961 jälkeen. Onko siis ennen vuonna 1961 tai sitä ennen 30 astetta ylittynyt vielä aiemmin keväällä? Vai onko tilanne se, etteivät vanhemmat tilastot ole helposti tietokoneella luettavassa muodossa eli ei pystytä helposti sanomaan, tuliko todella uusi aikaisuusennätys vai ei?

    • Jussi sanoo:

      En ole Markus mutta minulla luulen tietäväni. Suomessa on luotettavaa, koko maan kattavaa, laajaa säähavaintoaineistoa vain noin 50 vuoden ajalta. Siksi usein viitataan, että ainakaan 50 vuoteen ei ole tällaista sattunut. On hyvin vaikea uskoa, että 30 olisi ylittynyt yhtään aiemmin mutta siitä ei ole varmaa dataa.

      • Markus Mäntykannas sanoo:

        Luulenpa, että asia on juuri niin kuin Jussi jo totesikin! Voi hyvinkin olla, että 1900-luvun alkupuolella on aikaisempiakin 30 asteen ylityksiä, mutta havainnot ja havaintoverkosto ovat olleet hyvin suppeita silloin. Vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna maanantain 30 asteen ylitys on ollut varhaisin.

  10. Jussi sanoo:

    Kävin hieman läpi eri instanssien kausiennusteita kesäksi. Näyttäisi siltä, että useimmat tahot ennustavat kesästä suurin piirtein keskimääräistä tai hieman keskimääräistä lämpimämpää. Tällä kannalla ovat mm. ECMWF
    (http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta), CFS (http://origin.cpc.ncep.noaa.gov/products/people/wwang/cfsv2fcst/htmls/euT2me3Sea.html) ja Met Office (http://www.metoffice.gov.uk/research/climate/seasonal-to-decadal/gpc-outlooks/ens-mean). WSI totesi, että kesä on keskimääräistä lämpimämpi, mutta se oli huhtikuussa. Toukokuun ennuste tullee lähipäivinä.

    Minustahan yllätys ei suinkaan olisi se, jos kesä on keskimääräistä lämpimämpi – viileät kesät ovat harvinaisia ja kylmiä kesiä ei ole ollut 90-luvun jälkeen, jos laitetaan raja-aidaksi vaikkapa vähintään kaksi astetta keskimääräistä kylmempi kesä. Enempi on kiinni siitä, onko kesä lämmin vai tosi lämmin. Koska en itse pidä helteistä, toivoisin edellistä vaihtoehtoa.

    Jo aiemmin tässä ketjussa toivoin päivitystä, jossa arvioidaan syitä tähän ainakin vuoden jatkuneeseen hyvin lämpimään kauteen. Minulle tulee eittämättä mieleen vuodet 2006-08. Sinä aikana ei monta kylmää tai edes järin viileää kuukautta ollut.

  11. Ari sanoo:

    NASAn hienolla ”Astronomy Picture of the Day” -sivustolla näyttää tänään olevan poikkeuksellisesti ja tähän keskusteluun sopivasti liittyen yhdysvaltalaisten myrskybongarien tekemä video supersolu-ukkospilvestä: http://apod.nasa.gov/apod/ap140521.html.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.