Author: Markus Mäntykannas

Missä salamoi eniten – jopa yli 64 kertaa Suomea enemmän?

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Viime kesän vuosilomallani matkasin Pohjois-Italian suuntaan haaveenani päästä valokuvaamaan näyttäviä ukonilmoja. Innostuin myrskybongauksesta jo nuorempana, ja nykyään matkoillani kulkee aina mukana useampikin kamera dokumentointia varten. Uusimmassa Youtube-sarjassamme, Markuksen matkassa, tutustutaan alueisiin, missä voimakkaat ukonilmat ovat yleisiä. Maapallolta löytyy alue, jossa salamoi jopa yli 64 kertaa enemmän kuin keskimäärin Suomessa – mikä selittää näin suuren eron?

Pohjoisilla leveysasteilla salamoi kesäaikana, tropiikissa ympäri vuoden

Keskileveysasteilla ja Suomessa salamointi keskittyy selvästi kesäkauteen. Ukonilmat liittyvät yleensä rintamien ylityksiin tai lämpimiin ja kosteisiin kesäpäiviin. Kesäauringon lämmittämä manner laukaisee nousevia ilmavirtauksia, jotka suotuisissa olosuhteissa muodostavat ukkospilviä. Keskileveysasteilla voimakkaimmat ukonilmat syntyvät yleensä ilmamassojen rajavyöhykkeille, missä rintamat tehostavat nousuliikkeitä ja muodostavat laaja-alaisia, monisoluisia ukkospilviä. Suurimmat salamointimäärät havaitaan mesoskaalan konvektiivisissa systeemeissä, joista Suomessa on saatu esimakua mm. Kiira- ja Sylvi-rajuilmojen yhteydessä. Myös paikallisemmat supersolu-ukkoset aiheuttavat runsasta salamointia ja sen ohella suuria rakeita ja tornadojakin.

Tropiikissa puolestaan salamointi jakautuu useammalle kuukaudelle, miltei ympäri vuoden. Usein on muutaman kuukauden mittainen kuiva kausi, jonka aikana salamointi vähenee, mutta kiihtyy sadekauden alkaessa ja jatkuu pitkään. Tropiikissa salamoi tyypillisesti eniten iltapäiväkuurojen yhteydessä, ja täälläkin enemmän mantereen kuin meren yllä. Myös trooppiset myrskyt voivat laukaista laaja-alaisempaa salamointia. Tropiikin suuret salamointimäärät perustuvat siis ennen kaikkea siihen, että salamointikausi kestää korkeampia leveysasteita pidempään. Lämpöenergiaa ja kosteutta on saatavilla ympäri vuoden, joten ukkospäiviäkin kertyy enemmän.

Ukkosmyräkkä Garda-järven ympäristössä elokuussa 2018. / Kuva: Markus Mäntykannas

Euroopan tilastoja johtaa Pohjois-Italia – jää kuitenkin kauas eräästä maasta Lue lisää → ”Missä salamoi eniten – jopa yli 64 kertaa Suomea enemmän?”

Joko talvi alkaa?

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Vuoden lyhyin päivä on tasan kuukauden päässä eli vielä siis vähän nipistetään päivän valosta, mutta pian olemme voiton puolella. Kirkkaammat korkeapainesäät ovat kuitenkin tuoneet vähän piristystä harmaaseen ja lumettomaan marraskuuhun. Moni toivoisi lunta marraskuun maiseman väriksi; kuun keskivaihe oli Suomessa jopa ennätyksellisen vähäluminen. Talvi saattaa päästä alkamaan jo valtaosassa maata, mutta vallitsevat kylmät ja kuivat tuulet eivät ole suotuisia lumentulon kannalta.

Talven alkamisajankohta

Tilastoissa talvi alkaa etelä- ja lounaisrannikolla näinä päivinä ja muualla maassa se on jo alkanut. Termisten vuodenaikojen alkamisessa käytetään lämpösummamääritelmää, ja jotta terminen talvi voidaan laskea alkaneeksi, täytyy vuorokauden keskilämpötilan olla tarpeeksi pitkään nollan alapuolella. Seuraavan 10 vuorokauden ennusteissa lämpötila pysyy yötä päivää pakkasella valtaosassa maata, joten ainakin periaatteessa termisen talven määritelmä täyttyy.

Piste-ennuste Jyväskylään. Muut Suomen paikkakunnat löydät Forecan sivuilta www.foreca.fi. Tarkistathan myös 15 vrk:n ennusteen!

Mikä on lumen kohtalo?

Lue lisää → ”Joko talvi alkaa?”

Poikkeuksellisen lämmin ilmamassa lähestyy Suomea

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Marraskuu on startannut leudoissa merkeissä. Sunnuntain auringonpaiste ja 10 asteen lämpötila tuntuivat enemmänkin keskieurooppalaiselta marraskuulta. Alkavalla viikolla Suomeen on saapumassa harvinaisen lämmintä ilmamassaa – samainen ilmamassa nosti lämpötilan Balkanin niemimaalla viikonloppuna 32 asteeseen (Albania). Puolassa mitattiin viikonloppuna kaikkien aikojen uusi marraskuun lämpöennätys, kun lämpötila kohosi 24,6 asteeseen (*).

Marraskuun lämpimiä sävyjä Vaasassa. Kuva: Matti Hietala

Mikä ihmeen ilmamassa?

Meteorologiassa ilmamassalla tarkoitetaan n. 1,5 kilometrin korkeudella olevan ilman ominaisuuksia, mm. sen lämpötilaa. Normaalitilanteessa ilma kylmenee ylöspäin mentäessä, jolloin maanpinnan lämpötila on ilmamassan lämpötilaa korkeampi, mutta aina näin ei ole. Erityisesti talvisin ”ilmamassan” lämpötila voi olla selvästi maanpinnan lukemia korkeampi, jolloin puhutaan inversiosta eli lämpötilan käänteisestä kerrostuneisuudesta. Ilmamassan ominaisuudet ovat tärkeitä meteorologeille esimerkiksi rintama-analyysin tekemisessä ja pintalämpötilojen ennustamisessa.

Lue lisää → ”Poikkeuksellisen lämmin ilmamassa lähestyy Suomea”

Pitkä lämmin jakso alkaa

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Viikonlopun aikana hetken mutusteltiin jo talvista säätä ja etelässä hytistiin kylmässä viimassa. Keskisessä Suomessa maisema muuttui astetta talvisemmaksi lumisateiden myötä, ja lunta mitattiin enimmillään yli 15 senttimetriä. Alkavalla viikolla talvinen vaihe väistyy ja leudot syyssäät tekevät paluun.

Jyväskylään satanut ensilumi saa pian kyytiä. Kuva: Maarit Siitonen

Jopa 20 astetta lämpimämpää

Kun kurkotetaan ylöspäin ilmakehässä 1,5 kilometrin korkeudelle ja tarkastellaan nk. ilmamassan lämpötilaa, on meille tulossa muutamassa päivässä radikaali muutos. Viikonvaihteessa nk. ilmamassan lämpötila on Suomen yllä ollut -10 astetta, kun jo keskiviikon aikana meidät ylittää +10 asteen kieleke. Näin lämmin ilmamassa riittäisi aurinkoisessa kesäsäässä nostattamaan lämpötilat hellelukemille. Keskisessä Euroopassa ensi viikosta onkin tulossa hyvin lämmin: Saksan ja Puolan suunnalla mitataan yleisesti 20 asteen lämpötiloja.

Lue lisää → ”Pitkä lämmin jakso alkaa”

Onko Suomi maailman harmain maa?

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu
Syksyisen harmaa Espoon Keilaranta. (Kuva: Foreca)

”Suomi on varmasti maailman harmain maa!”

En yhtään epäile, etteikö tämä lausahdus murahda taas lukuisten suomalaisten suusta, kun pitkän ja kuuman kesän jälkeen hämärä, sateet ja pilvisyys ovat alkaneet taas lisääntyä. Päivä lyhenee etelässä 40-45 minuutin viikkotahtia ja Lapissa peräti tunnilla, joten muutokset voivat tuntua aika rajuilta. Meille Pohjoismaissa eläville on jopa surkuhupaisaa puhua siitä harmaudesta, jonka jokainen syksy tuo meille tullessaan, emmekä voi muuta kuin ottaa sen nöyränä vastaan aina uudestaan ja uudestaan.

Saimmekin hiljattain mielenkiintoisen haasteen asiakkaaltamme (Hartwall) ja päädyimme tarkastelemaan harmautta meteorologian näkökulmasta. Onko tosiaan niin, että Suomi saattaisi olla maailman harmain maa?

Suomessa harmaudesta keskustellaan läpi syksyn ja alkutalven – erityisesti siihen aikaan syksystä, kun siirrytään talviaikaan. Tällöin valoisasta ajasta nipistetään kokonainen tunti iltapäivästä, mikä saa harmaan ajanjakson tuntumaan entistäkin harmaammalta. Kaiken lisäksi me suomalaiset vielä pukeudummekin keskimäärin “harmaasti”, ja olemme useissa kaupungeissa suosineet harmaata arkkitehtuuria.

Lähestymistapa tutkia Suomea maailman harmaimpana maana tuntui sen verran hauskalta ja kiehtovalta idealta, että päätimme tarttua haasteeseen ja tarkastella asiaa säätilastojen valossa.

Lue lisää → ”Onko Suomi maailman harmain maa?”

Ensin lunta tupaan, ensi viikolla lämpöaallon vuoro

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Tänään perjantaina talvi kolkuttelee toden teolla jo maan pohjoisosassa, sillä osa Lapista on saamassa ensilumen ja paikoin lunta kertyy yli viisi senttimetriä. Ensilumen määritelmähän on se, että lunta täytyy kesäaikana olla aamun mittauksissa klo 9 vähintään senttimetrin verran, talviaikana kelpuutetaan klo 8 mittaustulos. Näin ollen jos jostain kohtaa tänään satava lumi ehtii sulamaan ennen huomisaamua, ei sitä vielä ensilumeksi lasketa. Pysyvää lumipeitettä tästä ei ole kuitenkaan vielä tulossa, sillä ensi viikolla on lokakuisen lämpöaallon vuoro: etelässä lukemat ovat niin korkeita kuin tähän aikaan vuodesta vain voi olla ja Lapista lumet sulavat vauhdilla.

Pöllyävää lunta Kilpisjärven teillä perjantaiaamuna. Iltapäivän kuluessa lunta voi pyryttää Lappiin yli 5 cm. / Kuva: Liikennevirasto, kelikamerat

Kolea viikonloppu

Lapissa viikonloppu on kylmä ja talvinen: päiväsaikaankin lämpötila jää paikoin pakkasen puolelle ja sunnuntain vastaisena yönä saatetaan mitata tämän syksyn pohjalukemat, kun pakkasta voi paikoin olla 10…15 astetta. Etelässä viikonloppua voisi luonnehtia vaihtelevaksi: lauantai on poutaisempi päivä, sunnuntaina tuulee, sataa ja on hyvin koleaa. Maanantaiaamuksi sitten pakastuu ja tienpinnat jäätyvät – ikäviä keliongelmia odotettavissa. Maanantain jälkeen tosin keliongelmista ei kannata hetkeen välittää, sillä lämpöaalto tekee tuloaan.

Lue lisää → ”Ensin lunta tupaan, ensi viikolla lämpöaallon vuoro”