Viikon loppupuoli on sujunut lomaillessa Laukaassa, Keski-Suomessa. Eiliseen asti sää oli tukahduttavan helteistä. Sitten taivaalle alkoi kohota lupaavan näköisiä tornicumuluksia – ne tunnistaa kukkakaalimaisesta, vielä teräväreunaisesta yläosasta. Kuitumainen, jääkiteistä muodostuva yläosa on puolestaan jo täysimittaisen ukkospilven eli cumulonimbuksen merkki.
Komeista pilvistä huolimatta ei satanut pisaraakaan. Jyrähtelyä kyllä kuului, mutta salamointia en havainnut. Kuitenkin esimerkiksi parinkymmenen kilometrin päässä Uuraisilla ukkonen oli tehnyt tuhojaan kaatamalla metsää.
Tänään on sitten ollutkin jo ihan eri meininki – päivä on ollut kauttaaltaan pilvinen ja sadettakin on saatu. Lämpötila putosi eilisen +29 asteesta +15:een! Mihin ihmeeseen katosi ”+22 astetta, puolipilvistä”?
Säälinkkivinkki: NASA:n MODIS-sateliittien kuvat. Näistä voi päivän päätteeksi tarkistaa, oliko naapurin mökillä yhtä hyvä sää kuin omalla tai sitten muuten vain ihailla kauniita luonnonilmiöitä. Nämä sääsatelliitit ylittävät Suomen muutaman kerran päivässä n. 700 km:n korkeudella. Koska kiertorata on noinkin matala, erottuvat esimerkiksi kumpupilvet yksittäisinä palleroina ja maaston muodot kuin kartalle piirrettyinä.
Perämeren rannikkoa tänään klo 13.15 700 km:n korkeudesta nähtynä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi tarkemman version.
Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin, miten viileän meren kantilta puhaltava tuuli on siivonnut kumpupilvet sisämaahan. Myös Oulujärven seutu on täysin kirkas. Tässäkö yksi hyvä syy lisää laittaa kesämökki veden äärelle?
Toisaalta, kun vuosi kääntyy syyspuolelle ja manner viilenee, meret ja sisävedet alkavat toimia päinvastoin: pilviä syntyy herkimmin lämpimien vesistöjen yllä ja kaikkein sankimmat sateet tulevat niiden läheisyydessä.
Jos suunnittelet liikkuvasi eteläisillä merialueilla tai etelän sisävesillä juhannuksen aikaan, kannattaa odottaa aattoon. Huomisen eli torstai-iltapäivän ennusteessa on nimittäin tapahtunut nopea muutos. Eiliseen asti mallit näyttivät, että torstaina Suomeen saapuu lounaasta sadealue. Nyt kartalle on yllättäen ilmestynyt tikkataulua muistuttava myrskymatalapaine, joka on näin kesällä suhteellisen harvinainen.
ECMWF-ennustemallin eilinen (vas.) ja tämänpäiväinen (oik.) pintatuuliennuste torstai-iltapäivälle.
Yllä olevassa kuvassa myskytuulet näkyvät oikealla lounaissaariston edustalla. Vaikka maa-alueilla ei varsinaisesti myskytuulta mitata, voi tuuli olla vaarallisen voimakasta rannikolla ja Lounais-Suomessa. Tuuli on voimakkaimmillaan iltapäivällä ja heikkenee sen jälkeen nopeasti samalla, kun matalapaine sateineen liikkuu pohjoiseen.
Nyt sitä on tiedossa – hellettä. Vielä tänään ei lämpötila ylly mahdottoman korkeaksi, mutta huomisesta tiistaista alkaen hellettä mitataan miltei koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Lämpenemisen voimakkuus seuraavan 24 tunnin aikana on hurja – viime yönä Pohjanmaalla kun mitattiin vielä pakkasta.
Kuuma sää jakaa mielipiteet ja viime kesän tukalat oltavat ovat varmaan vielä monella mielessä. Itse kuulun siihen ryhmään, jota huippuhelteet eivät innosta tässä vaiheessa. Muutimme nimittäin viime viikolla uuteen asuntoon, jonka kaikki ikkunat antavat länteen, eikä yhdessäkään ole vielä verhoja! Iltapäivän aurinko helottaa sisään porottavan kuumana ja nukkumaanmenoaikaan vallitseekin jo miellyttävä löylyhuonetunnelma. Lasitetulla parvekkeella harvat viherkasvini kituvat viimeisillään, pitäisiköhän niitä kastella? Tai ainakin avata ne parvekelasit?
ennuste Jyväskylään
Tänään siis kaihdinostoksille. Te, joilla on jo lomaa, keksitte varmaan parempaakin tekemistä! Helteet jatkuvat näillä näkymin viikonloppuun niin, että vielä lauantai on maan eteläpuoliskolla helteinen ja sunnuntaina viilenee.
Sitten eilisen on selvinnyt paljon uutta ja huojentavaakin tietoa Islannin tulivuorenpurkauksesta. Vaikka Grimsvötnin purkaus on viime vuoden Eyafjallajökullia voimakkaampi, ovat sen purkaustuotteet ilmeisesti raskaampia, joten ne eivät kulkeudu yhtä helposti kauas purkausalueelta. Pitoisuudet tulevat siten pysymään viimekertaista pienempinä, vaikka tuhkaa Eurooppaan kulkeutuukin.
Toisekseen viime vuoden tapahtumista on opittu paljon. Silloin tuhkatapaus yllätti eurooppalaiset ilmailuviranomaiset – kun tarkkaa sovittua menettelyä ei ollut, päätettiin toimia kuten ilmailussa aina toimitaan eli kaikkein turvallisinta vaihtoehtoa noudattaen. Ilmatila, jossa tuhkaa arvioitiin olevan, suljettiin. Tällä kertaa toimintatavat ovat kehittyneemmät – Suomen osalta niistä voi lukea TraFin sivuilta. Lentojen peruutuksia voi edelleen olla tiedossa riippuen mm. siitä, onko kyseisellä konetyypillä kelpuutus lentää tuhkapitoisuuksissa. Mitään järjestelmällistä kaiken ilmaliikenteen maadoittamista ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
Grímsvötn Modis-satelliitin näkemänä. Kuva: NASA
Mitä puolestaan tulee iltapäivälehden tämänpäiväiseen, ilmatieteellisiä muutoksia manailevaan otsikkoon – saanen olla eri mieltä. Vertaukset Pinatubon purkaukseen 90-luvun alussa ja sen maapalloa useiksi vuosiksi viilentäneeseen vaikutukseen ovat hieman liioiteltuja. Suomalainen kesäsää tulee tuttuun tapaansa sisältämään vaihtelevia ilmoja ja varmaan muutamia erikoisuuksiakin, mutta tulivuorten piikkiin niitä ei voida laittaa.
Islannin vaikeasti lausuttavat tulivuoret jatkavat sekä islantilaisten arkielämän että Euroopan ilmatilan häirintää. Tällä kertaa on vuorossa Grímsvötn, joka aloitti purkauksensa viime lauantaina 21.5.
Viimevuotinen ilmatilan sulkemisesta seurannut liikennekaaos on tuoreessa muistissa, joten purkauksen yksityiskohdat ja tuhkapilven liikkeet kiinnostavat kovasti. Tällä hetkellä asiantuntijat vakuuttavat, että Grímsvötnin purkaus ei saavuta Eyjafjallajökullin mittasuhteita. Toisaalta, jos aluelennonjohdot noudattavat aiempaa nollatoleranssia tuhkan suhteen, ei ilmatilassa lennä kukaan, jos siellä ilmoitetaan olevan pienikin tuhkakonsentraatio. Uskoisin, että lentoyhtiöiden puolelta painostus ilmatilan avaamiseen on kuitenkin vielä suurempaa kuin viime kerralla.
Tämän ja huomisen päivän kuluessa tuhkaa ennakoidaan ajautuvan Brittein saarille. Jos purkaus jatkuu, voi keskiviikosta-torstaista eteenpäin tuhkaa ilmaantua myös Pohjoismaiden yläpuoliseen ilmakehään. Virallisia ennusteita eli Volcanic Ash Advisory -tiedotteita julkaisee Lontoon VAAC-keskus, ja verkosta voi kuka tahansa seurata viimeisimpiä tiedotteita. Tuorein grafiikka on antamassani linkissä aina listassa ylimpänä.
Miten kuvia tulkitaan?
Osatarkennos 23.5.2011 klo 00 UTC julkaistusta Volcanic Ash Advisorysta. kuva: Met Office / Lontoo VAAC
Julkaistussa advisoryssa on ennustettu tuhkan sijaintia neljänä eri ajanhetkenä: julkaisuajankohtana ja jatkossa kuuden tunnin välein. Kuvan vasemmassa ylänurkassa oleva teksti ”23/1200Z” tarkoittaa 23. päivä (kuluvaa kuuta) klo 12.00 UTC, jonka voi muuttaa Suomen aikaan lisäämällä siihen näin kesäaikana kolme tuntia.
Itse kartassa on esitetty tuhkapilven sijainti kolmella eri korkeudella ilmakehässä: SFC-FL200, FL200-FL350jaFL350-FL550. Korkeudet on ilmoitettu lentoliikennettä ajatellen lentopintoina eli flight leveleinä ja SFC merkitsee maanpintaa eli surfacea. Ilmakehän eri korkeuksissa tuulet puhaltavat eri voimakkuuksilla ja eri suuntiin, minkä vuoksi tuhkan liikkeitä on ennustettava kullekin korkeudelle erikseen.
Lähimpänä maanpintaa sijaitseva punainen alue saattaa estää kaikki ilmaliikenneoperaatiot kyseisellä seudulla, kuvan tapauksessa Islannin länsipuolella. Reykjavikin lähellä sijaitseva päälentokenttä Keflavik onkin tällä hetkellä kiinni. Ylemmäksi, lentopinnoille FL200-FL550 ennustettu tuhka puolestaan haittaa tai estää myös ylilentävää liikennettä.
Seuraan tilanteen kehitystä täällä blogissa. Toivotaan kuitenkin, että purkaus heikkenee eikä sotke palettia yhtä perusteellisesti kuin viime kerralla. Onko teillä matkasuunnitelmia, joita tuhka uhkaa?
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
Komeista pilvistä huolimatta ei satanut pisaraakaan. Jyrähtelyä kyllä kuului, mutta salamointia en havainnut. Kuitenkin esimerkiksi parinkymmenen kilometrin päässä Uuraisilla ukkonen oli tehnyt tuhojaan kaatamalla metsää.
