Keskikesä lähestyy, ja sää kylmenee

Julkaistu
Pökköä pesään, niin kyllä ulkosallakin tarkenee. Liekki lämmittää. Kuva: SeppVei / Public Domain.
Pökköä pesään, niin kyllä ulkosallakin tarkenee. Liekki lämmittää. Kuva: SeppVei / Public Domain.

Tässä säässä muistan taas, miksen suosi alkukesää lomakautena. Mieleeni on syöpynyt kuva kylmistä ja usein kuurosadesäistä – siitäkin huolimatta, että tiedän kesäkuun, jopa sen alkupuolen, olleen joinakin vuosina tosi lämpimän. Mutta yleensä ei, ja tämä heti kohta voimistuva pohjoiskoillinen tuuli vahvistaa tätä käsitystä.

Pohjoisen kantilta tulee aiempaa viileämpää ilmaa jo nyt lauantaina, ja voipi olla, että se maanpinnan lähelle jäätyään lisää pilvisyyttä vielä sunnuntaina. Tuollaisen tilanteen pilvisyyttä tietokoneet eivät välttämättä osaa. Siksi epäilen, että erinäisistä ennusteista tulee helposti liian aurinkoisen näköisiä. Joka tapauksessa alkuviikolla suorastaan kylmää ilmaa tulee uusi annos. Pohjoistuulella höystettynä se ei ihan kaikkein kesäisintä säätä tiedä. Pilvisyydestä ja sadekuuroista riippuen myös etelän päivälämpötila voi jäädä paikoin lähelle 10 astetta. Se olisi riemua se.

Loppuviikolla, juhannuksen lähestyessä, ilma kyllä muuttuu lämpimämmäksi, muttei silti tuo välttämättä edes ihan keskimääräisiä juhannuksen lämpötiloja eli sellaista parikymppiä etelään ja vähän vajaata esimerkiksi Ouluun. Vähän alakanttiin jäänee lämpötila jopa aurinkoisessa säässä, ja pilvet ja sateet ovat toki vielä asia erikseen. Ja sateet ovatkin sitten vähän konstikkaampi juttu.

Suuren mittakaavan lasketuksi juhannussäätilaksi näyttää vakiintuneen laaja matalapaineenalue koko Euroopan pohjoisosan yllä. Mutta ei se vielä monillekaan riitä; sitten pitäisi tietää tai arvata, missä täsmälleen ja minkä muotoisina yksittäiset matalapaineet sadealueineen ovat ja tietysti vielä erikseen kunakin päivänä. Ja taitaa siellä ainakin yksi merkittävä yökin olla, siis myös sään näkökulmasta.

Vähintään voidaan lähteä iltapäiväkuuro-olettamasta, joka ei vielä kovin surkealta kuulosta, mutta toteutuisipa juuri äsken tullut tieteen viimeinen sana. Sen mukaan esimerkiksi juhannusyö olisi poutainen, aika selkeäkin, lämpötilalla etelän jopa kymmenisestä asteesta Lapin noin neljään. Juhannuspäivä olisi koko lailla poutainen ja aurinkoinen, sillä iso matalapaine olisi siirtynyt Norjanmereltä Etelä-Itämerelle eikä suoraan tänne. Sieltä se hivuttautuisi kohti koillista niin, että sunnuntaina viimeistään illaksi sen jopa runsaat sateet leviäisivät maan etelä- ja itäosaan.

Suurin ongelma tässä on kuitenkin se, että matalapaineiden käyttäytyminen on tällaisessa suursäätilassa epävarma ennustettava ja sitä paitsi pienestä kiinni. Mutta sateisimmalta mahdolliselta ei juhannussää juuri nyt todellakaan näytä, eli toivoa on, vaikka tuskin sentään helteestä.

JUHANNUKSEN SÄÄN TILANNEPÄIVITYS LA 14.6. heti seuraavan tietokoneajon valmistuttua (laskettu vain 12 tuntia uudemmista lähtötiedoista):

Ihan havainnollistaakseni, miten tietokonelaskelmat usean päivän päähän helposti heittelehtivät epävakaisessa suursäätilassa, kerronkin nyt, että sadealue leviää etelästä maan eteläosaan juhannusyön kuluessa. Juhannuspäivänä sataa jatkuvimmin maan keskiosassa, kun taas etelän sade on muuttunut kuuroittaiseksi. Sunnuntaina kuurosateet ovat yleisiä Etelä-Lappia myöten. Paikallisia sadekuuroja etenkin iltapäivisin on joka tapauksessa tämän selvän matalapaineen lisäksi.

Tässä blogikirjoituksessa en enää palaa juhannuksen säähän, mutta viisas ainakin varautuu märkään juhannusjuhlaan. Vesi vanhin voitehista.

 

Kuvan linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Grilli#mediaviewer/Tiedosto:Burning_barbecue.JPG

 

Kuka pelkää ukkosta?

Julkaistu
Leijaa ei kannattane lennättää ukonilmalla, vaikka Benjamin Franklin teki niin aikoinaan. Kuva: Currier & Ives, New York, 1876 - Public Domain Images.
Leijaa ei kannattane lennättää ukonilmalla, vaikka Benjamin Franklin teki niin aikoinaan. Kuva: Currier & Ives, New York, 1876 – Public Domain Images.

Ukkonen on varmasti meidän luonnonnäytelmistämme rajuimpia. Kesäaikaan ukkonen oikeastaan kuuluu ilmiöön sadekuuro, sen jonkinlaisena jatkeena – tai pisteenä i:n päällä, miten vain.  Kun kumpupilvet kasvavat, ja sopivissa ilmakehän olosuhteissa varsinkin korkeutta, niistä voi tulla ukkospilviä. Oleellista on ilman pystysuuntainen liike, jota on sitä helpommin, mitä kylmempää ylempänä ilmakehässä on suhteessa maanpintailmaan. Ylöspäin ilma voi nousta siksi, että aurinko lämmittää maanpintaa, mutta yhtä lailla ilmakehässä voi vain olla kohta, joka suosii nousuliikettä.

No, ei siihen ukkoseen tietenkään pelkkä nouseva ilma riitä, vaan sitten niissä korkeissa pilvissä tapahtuu kaikenlaista; pitää olla yhtaikaa vesihöyryä, vettä ja jäätä, kuten sateen synnyssä ylipäätään, mutta samanaikainen voimakas nousuliike suosii erimerkkisten sähkövarausten erottautumista ja pesiytymistä esimerkiksi pilven eri osiin. Mutta tähänpäs en nyt mene, vaan pidän tapetilla itse ukkosen, syntyi se sitten miten tahansa. Vaikutuksista on nyt kyse. Salaman, vaikka myös jyrinä on osa ukkosen pelottavuutta. Salama on ennen jyrinää ja sen syy, mutta ei liioin salama ole itsessään alku, vaan jo vähän kuvailemanikin  kehityksen tulos.

Jyrinän voinee vielä kuulla suunnilleen parinkymmenen kilometrin päästä, olosuhteista toki riippuen, ja vanha konsti selvittää, miten kaukana ukkonen on, on laskea salaman ja jyrinän välinen aika sekunneissa. Kunhan jyrinä todella tulee nähdystä salamasta. Äänen nopeus ilmassa riippuu lämpötilasta, mutta itse käytän tässä karkeaa mutta käytännössä riittävää nyrkkisääntöä 300 metriä sekunnissa. Eli kymmenen sekuntia vastaa kolmea kilometriä.

Kaikki salamat eivät iske pilven ja maan välillä, vaan myös pilvisalamoita on paljon maasalamoiden lisäksi. Salamanpaikannuslaitteiden on määrä rekisteröidä maasalamoita, joista voidaan erottaa, ovatko sähköpurkauksen elektronit liikkuneet pilvestä maahan vai päin vastoin. Tämä ehkä kankealta kuulostava sanavalintani johtuu siitä, että sähkön kulkusuunta ehdittiin määritellä ennen kuin oli selvillä, että siinä tosiolevaisesti liikkuvat elektronit, jotka varaukseltaan miinusmerkkisinä hakeutuvat kohti positiivista sähkövarausta. Mutta en nyt mene salamankaan kaikkiin syvyyksiin, vaan pidetään salama ihan vaan salamana, joka – kuten tunnettua – ”iskee”. Salamaniskuihin menehtyy suoraan myös ihmisiä, joskin muut tuhot ovat vaikutuksiltaan laajempia. Ukonilmojen kovat tuulenpuuskat ovat oma lukunsa,  salama ei ole ukkosen ainoa aikaansaannos.

Salama on siis valtaisa sähköpurkaus, vähän kuin sähköhitsauksessa valokaari mutta paljon isompi ja edelleen kesyttämätön energiavara, oikukas ja arvaamaton. Ei kuitenkaan miten arvaamaton tahansa. Koska salama on sähköä, sitä koskevat sähkön luonnonlait. Salamassa sähkövaraus etsii aina kussakin olosuhteissa helpoimman purkautumistien, usein lyhyimmän matkan johonkin sähköä hyvin johtavaan, esimerkiksi metalliin. Auton turvallisuudesta osittaisena ns. Faraday-häkkinä on kai viimeksi keskusteltu siinä yhteydessä, että mitäs jos autossa onkin muoviosia korvaamassa ennen metalliosia. No, pääasia, ettei luule auton ainakin suhteellisen turvallisuuden johtuvan kumipyöristä, vaan ihan muusta. Kumisaappaitahan jotkut ukkospelkoiset jalkaansa ukonilman uhatessa kiskovat…

Jos on sellainen tunne, että haluaa jotenkin ihan oikeasti suojata itseään tai vaikka kotiaan salamaniskujen varalta, kannattaa ehkä harkita jopa ukkosenjohdattimien asentamista. Etsin ja löysin asiaan liittyvää nettikirjallisuutta, jonka kimppuun nyt usutankin teidät, rakkaat ja ainakin ukkospelkoiset lukijani. Ostetaan sitä hölmömpääkin mielenrauhaa, joten miksei salamalta suojautumistakin voisi harkita. Tässä ainakin alkupaloiksi.

http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.pdf

http://tieku.fi/kysy-meilta/auto-suojaa-tehokkaasti-salamaniskuilta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Faradayn_h%C3%A4kki

http://yle.fi/uutiset/ukkosenjohdatin_suojaa_salamalta/5397343

 

Kuvan linkki: http://de.wikipedia.org/wiki/Blitzableiter#mediaviewer/Datei:Benjamin_Franklin_Lightning_Experiment_1752.jpg

 

 

 

Kesä!

Julkaistu
Kyllä kesälaitumella kelpaa kirmata, kunhan ei kotisohvalle unohdu. Sadekin on kohta taas lämmintä. Kuva: Cristina/flickr.
Kyllä kesälaitumella kelpaa kirmata, kunhan ei kotisohvalle unohdu. Sadekin on kohta taas lämmintä. Kuva: Cristina/flickr.

Kun ihminen näkee, mitä haluaa nähdä ja kuulee, mitä haluaa kuulla, aloin minäkin laittaa näitä juuri koettuja lähes jääkaappipäiviä johonkin parempaan, mieltä ylentävämpään kehikkoon, paremmalle asialle. Ja sehän kävi luovasti ja joutuisasti. Oli kyse helatorstaiviikon alkupäivistä eli kanttaiviikosta. Joku voi tuntea sen myös kanttaus- tai kankulaviikkona. Tai luultavimmin koko asiaa ei tunne enää juuri kukaan. Mutta päivien nimi tullee muinaisruotsin gangdagh-sanasta (Vilkuna) ihan niin kuin maanantai manadagh´ista. ”Kulkupäivistä” on kyse: ”…kansa kävi pappien johdolla kulkueina toukovainioilla kantaen mukanaan ristiä, siunattua leipää ja pyhäinkuvia, samalla soitettiin kelloja ja luettiin rukouksia” (edelleen Kustaa Vilkunan mainiosta kirjasta Vuotuinen ajantieto).

Kanttausviikon yhdistää säistä vaarinottoon se, että kesän säästä tulee kanttausviikon sään vastakohta. On jopa uskottu, että maanantai enteilisi kesäkuuta, tiistai heinäkuuta ja keskiviikko elokuuta. Täytyy myöntää, että tällainen ennustus kyllä kelpaa asettuessaan taannoin TV:ssä haastatellun mestarikansanennustajan sääennustetta vastaan: tämän mukaan kesästä tulisi viileä ja sateinen! Ei, kallistun uskomaan kanttausviikkoa. Haluan kesän sääksi jääkaapin vastakohdan. Tosin pitää vähän miettiä, millä kotitalouskoneella sen havainnollistaisi. En ihan leivinuunia ajatellut enkä muutakaan pätsiä…

Kesälaitumille karataan kouluista vielä viileähkössä ilmanalassa, vähiten sadekuuroja on itse suvivirsi- ja Gaudeamus igitur -lauantaina rannikolla ja idässä. Sunnuntaina on jo etelässä poutaa, mutta parinkymmenen asteen lämpötiloja saadaan etelän sisämaassa varmemmin vasta maanantaina, jolloin jo kasvaa korkeapaine Suomessa. Sitten kaakosta pukkaa tosi lämmintä ilmaa, joka ainakin etureunaansa näyttäisi kehittävän sadetta. Loppu on sen varassa, miten tämä jopa helleilma lopulta tänne asettuu. Kas, kun ei siinä aina korkeapainekaan auta, jos syntyy vaikka vain Länsi-Suomen pituisia kylmiä ja lämpimiä rintamia; mitä rauhattomammin helleilma meillä makaa, sitä enemmän kuurosatelee. Tosin sataen suvi tulee, pitää aina muistaa. Ei ilman vettä juuri mikään ainakaan pitkän päälle onnistu. Sää on osa luonnon kauneutta, jota muun ohella ylistää myös ajankohtainen suvivirsi.  Iloitkaamme siis!

Suvivirren sanat:  http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/571?OpenDocument  .

Suvivirsi:  http://www.youtube.com/watch?v=ZPUrdCpec2g  .

Gaudeamus igitur -hymnin sävel kuuluu myös Brahmsin musiikissa (ihan lopussa, suunnilleen kohdasta 9:30   http://www.youtube.com/watch?v=0TZjdkHYQIM  .

 

Kuvan linkki: https://www.flickr.com/photos/75555969@N00/3931042755/  .

 

Helle antaa pian periksi

Julkaistu
Kuva:
Helle on nainen.                                                          Kuva: uploaded by Immanuel Giel / mediaviewer/Public Domain)/Googlen tarkennettu kuvahaku.

Suuri osa Suomea on helteen kourissa, tosin tänään viimeistä päivää näin laajasti. Huomenna sunnuntaina hellettä on enää nippa nappa Varsinais-Suomessa ja sitten vähän varmemmin Uudellamaalla ja Itä-Suomessa. Pilvet kuitenkin jo ratkaisevat, samoin sateet. Niitä liikkuu niin sunnuntaina kuin vielä maanantainakin eniten maan keskivaiheilla Suomen yli itään. Se on matalapainetoimintaa Suomen poikki, ja vasta maanantaisen matalapaineen jälkipuolella, siis tiistaina, virtaa viilein tässä tilanteessa mahdollinen ilma myös eteläisimpään Suomeen. Ilma ei ole niin kovin viileää, mutta taas se tietysti tuntuu, kun tottuminen on ollut aivan eri lämpötiloihin.

Hyvä, jos mennään alkuviikon kuluessa lännessä 15 asteen vaiheille, idässä ja Meri-Lapissa tiistaina 10 ja 15 asteen välille. Tosin pohjoisessa on samanlainen tilanne jo aiemmin, ja pitää huomata, että maanantain sateissa lämpötila voi maan keskivaiheilla olla paljon alempi. Etelässä maanantain ilmamassa antaa myöden vielä juuri ja juuri helteenkin vaikkapa Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson tienoilla, mutta ainakin oltaisiin vielä yli 20 asteessa. Paitsi että länsirannikolla on jo selvästi viileämpää. Alkuviikon jälkeen ilma alkaa pohjoisessa vähän lämmetä, mutta etelässä, ensin kaakossa, roikkuu matalapaineenalue ilmanalaa  epävakaistamassa.

Kun ajattelen ihmistä ja säätä, pitäisin oleellisina sään hetkittäisiä, päivittäisiä ja vaikka viikoittaisia vaihteluita, ja jos mahdollista, niiden ajoittamisen edes yritystä. Ja tässä ollaan heti sen tosiseikan edessä, ettei säätä tällä tavoin miten monen tahansa päivän päähän edelleenkään kannattaisi ennustaa, jos on tarkoitus myös voida luottaa, edes osapuilleen, ennusteen jonkinlaiseen toteutumiseen.

Suuntaa antavaa kaikki ennustaminen on, se on (tai pitäisi olla) selvää, mutta monelle meistä ei taida olla suurta hyötyä laskelmista tai arvioista, joiden mukaan vaikkapa koko tulevan kesän keskilämpötila on jotain verrattuna keskiarvoon. Ja vähintään yhtä ”normaalia” kuin jonkin ajanjakson keskilämpötila on se, että Suomen sää vaihtelee suuresti, oli sitten kyse eri vuosista, kesistä, viikoista tai päivistä.

Yhdenkään vuorokauden keskilämpötila ei yksinään vielä paljasta, miten kylmä yö oli ja miten lämmin puolestaan päivä. Kaikista epänormaaleista epänormaalein voisi olla sellainen tilanne, että joka hetki vallitsisi täsmälleen ajankohdan pitkäaikainen keskiarvolämpötila. Niin ja muista sään elementeistä kuin lämpötilasta puhumattakaan. Mutta sitkeässä istuu sään ja tilastojen vain näennäisen pyhä avioliitto. Kun tietokonekapasiteettia on, niin ennustetaanpa sitten sään ohella sen tulevat tilastotkin.

LISÄYS/PÄIVITYS SÄÄN OSALTA: Suomi jääkin hyvin selvästi epävakaiseen matalapaineenalueeseen jatkuen alkuviikosta aina loppuviikolle. Kuuroittaiset sateet leviävät etelästä vähitellen pohjoiseen päin niin, että perjantaina niitä tulee myös Lapissa.  Vasta sitten eli kesäkuun puolella on kuivemman sään vuoro.

No mutta, laulun sanoin:

Helle – saa ihmiset epävireeseen
Helle – päiväkausia jatkuva
Helle…

Tehtaat seisoo
Toimistot seisoo
Kellot seisoo
Kun ihmiset eivät jaksa edes seistä

Helle – saa ihmiset epävireeseen
Helle – päiväkausia jatkuva
Helle…  … (Papu ja Pojat, http://lyrics.wikia.com/Papu_Ja_Pojat:Helle )

Kuvan linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helle_%28mytologia%29#mediaviewer/Tiedosto:Phrixos_und_Helle.jpg

Helle Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helle_%28mytologia%29

 

Hirmusateita?

Julkaistu
Sadetutkasta voit seurata, miten sateet Suomeen asettuvat. Kuva: OpenIcons/pixabay.
Sadetutkasta voit seurata, miten sateet Suomeen asettuvat. Sääsymbolit ovat aina summittaisia ja suuntaa antavia. Kuva: OpenIcons/pixabay.

Huomisen tiistain – Flooran päivän – matalapainetilanne on mielenkiintoinen. Vaikka matalapaine liikkuu maamme itäisimpään osaan ehkä enempi etelästä, luokittelen sen mielessäni karkeasti kaakosta tuleviin ja tunnetusti oikukkaisiin matalapaineisiin. Näille on tyypillistä mm. se, että enempi vähempi pohjois-etelä -suuntainen sadealue voi helposti hypätä laskettua lännemmäs, siis esimerkiksi Itä-Suomesta joskus tyystin Länsi-Suomeen.

Jos näin käy, saattaa itäisimpään Suomeen, tälläkin kertaa esim. Pohjois-Karjalaan, päästä virtaamaan sen verran lämmintä ilmaa, että päivälämpötila voi kohota 15 asteeseen, mutta vain jos sade lakkaa ja pilvipeite rakoilee. Sateessa, jota on luvassa kymmeniä millimetrejä, päivälämpötila on vähän alle 10, kun taas lännessä ja etenkin lounaassa siellä, minne sade ei mahdollisesti yllä, jopa lähellä 15 astetta. Pohjoisessa on toki viileämpää. Saa nähdä, mitä mahdollisia varoituksia sade vielä aiheuttaa… -mutta rankkaa se voi olla, sikäli kuin Suomessa määritellään esiintyvän rankkasateita. Ainakin ravakkaa.

Matalapaineen on määrä myös syvetä eli voimistua kulkiessaan itäisimmän Suomen yli pohjoiseen. Siis tällainen kuvaus tarkoittaa matalapaineen eli tietynlaisen suuren ilmapyörteen keskusta, matalapaineeseen liittyvä sadealue on eri asia. Pohjoisluoteinen ilmavirtaus voimistuu matalapaineen yhteydessä sen länsipuolella eli suuressa osassa Suomea. Sitä enemmän, mitä syvempi matalapaineesta lopulta tulee eli miten isoksi kasvaa ilmanpaineen muutos kuljettaessa maanpinnan suuntaisesti kohti matalapainetta tai siitä poispäin.

Sade, joka on ainakin paikoin runsasta, leviää siis viimeisimmän lasketun tiedon mukaan suureen osaan maata, välttämättä ei kuitenkaan länsirannikolle asti eikä suurimpaan osaan Lappia. Sade on vettä, mutta miksei keskiviikon vastaisena yönä Koillismaan korvilla yhtä hyvin räntää tai lunta ennen kuin lakkaa. Keskiviikkona sateet väistyvät itäkoilliseen ja sää muuttuu lännestä alkaen aurinkoisemmaksi. Ihan heti kohta sää ei kuitenkaan vielä kovin paljoa lämpene, koska mainittu matalapaine ajaa jälkipuolellansa meille viileähköä ilmaa.

Sen sijaan loppuviikolla asia on toisin, silloin päivälämpötila kivunnee lauantaina maan etelä- ja keskiosassa jo 16…19, eteläisimmän Suomen sisämaassa paikoin 20 asteeseen. Viileys tulee siis keväästämme vihdoin häädetyksi.

Sadetutka sateen seuraamista varten: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/radext2?zoom=sfi2

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/rankkasade-sade-maulap-samea-rainy-98539/

 

Kevätsateita myös äideille

Julkaistu
Onnea äideille! Luonnon antimena ovat meitä kesään lähentävät sateet.
Onnea äideille! Luonnon antimena ovat meitä kesään lähentävät sateet. Kuva: Mother´s Day postcards in the United States / Wikipedia.org.

Kylmän ilman pois häätö Suomesta on alkanut. Tähän luonto käyttää osin voimakkaita sateita, joita ei tule ainoastaan lämpimämmän ilman etureunalla, vaan päälle päätteeksi vielä tämän ilman sisällä. Sateet naulitsevat kevättä kuin mattoa, jottei se enää luista kohti talvea. Sateiden välissä, tai raoissa, voi nähdä jopa auringon pilkahduksia, koska ei se niin mene, että kaikkialla vain sataisi, mutta jos äitienpäiväksi suunnittelee vaikka piknikin, on syytä ottaa vähintään mahdollisista kuurosateista vaarin. Varminta aurinkoa voisi olla rannoilla, mutta meri kylmentää.

Noita sateita riittää paitsi tälle päivälle maan etelä- ja keskiosaan, tosin etelärannikolla ne ovat joksikin aikaa jopa lakkaamassa. Saa nähdä, josko myös pilvi raottuu. Huomisen perjantain sade säntää maan etelä- ja keskiosaan lounaasta. Viimeistään lauantain vastaisena yönä sataa Etelä-Lapissa asti. Lounaassa on tällöin poutaa. Lauantaina jatkuva sade huitelee jossain Etelä- ja Itä-Lapissa, muuten ollaan selvästi paikallisempien kuurosateiden varassa. Aurinkoisen tai melko aurinkoisen sään osuus kasvaa. Etelässä ja idässä päivälämpötila voi kohota 15 asteen tuntumaan.

Sunnuntaina on äitienpäivä. Jo sitä vasten yöllä maan itäosaan nousee etelästä sade. Oikeastaan ihan matalapaine, joka iltapuolella äitienpäivää on jo Vienan Karjalassa. Niin ikään iltapuolella meille leviää kuurosateita etelästä ja lounaasta, mutta ennen niitä voi olla kyllä hetkisen vaikka pikniksäätä. Aurinkoisinta toki on Lapissa ja osassa Pohjanmaata, mutta lämpimin ilmamassa ei ole siellä. Äitienpäivän mentyä sateita riittää vielä ensi viikolle, mutta talveen päin ote ei lipsu.

LISÄYS lauantaina 10.5. iltapäivällä: Pilvisyys jää sateiden jäljiltä suuren kosteuden vuoksi runsaammaksi kuin äkkipäätä ajattelin, mutta muuten on sää menossa niin kuin suunnittelin. Äitienpäivänä suuressa osassa maata on taukoa ainakin suurissa sateissa ja pilvipeite voi edelleen paikoin rakoilla.

Kuvan linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv%C3%A4#mediaviewer/Tiedosto:Northern_Pacific_Railway_Mother%27s_Day_postcard_1916.JPG