Kuka pelkää ukkosta?

Leijaa ei kannattane lennättää ukonilmalla, vaikka Benjamin Franklin teki niin aikoinaan. Kuva: Currier & Ives, New York, 1876 - Public Domain Images.
Leijaa ei kannattane lennättää ukonilmalla, vaikka Benjamin Franklin teki niin aikoinaan. Kuva: Currier & Ives, New York, 1876 – Public Domain Images.

Ukkonen on varmasti meidän luonnonnäytelmistämme rajuimpia. Kesäaikaan ukkonen oikeastaan kuuluu ilmiöön sadekuuro, sen jonkinlaisena jatkeena – tai pisteenä i:n päällä, miten vain.  Kun kumpupilvet kasvavat, ja sopivissa ilmakehän olosuhteissa varsinkin korkeutta, niistä voi tulla ukkospilviä. Oleellista on ilman pystysuuntainen liike, jota on sitä helpommin, mitä kylmempää ylempänä ilmakehässä on suhteessa maanpintailmaan. Ylöspäin ilma voi nousta siksi, että aurinko lämmittää maanpintaa, mutta yhtä lailla ilmakehässä voi vain olla kohta, joka suosii nousuliikettä.

No, ei siihen ukkoseen tietenkään pelkkä nouseva ilma riitä, vaan sitten niissä korkeissa pilvissä tapahtuu kaikenlaista; pitää olla yhtaikaa vesihöyryä, vettä ja jäätä, kuten sateen synnyssä ylipäätään, mutta samanaikainen voimakas nousuliike suosii erimerkkisten sähkövarausten erottautumista ja pesiytymistä esimerkiksi pilven eri osiin. Mutta tähänpäs en nyt mene, vaan pidän tapetilla itse ukkosen, syntyi se sitten miten tahansa. Vaikutuksista on nyt kyse. Salaman, vaikka myös jyrinä on osa ukkosen pelottavuutta. Salama on ennen jyrinää ja sen syy, mutta ei liioin salama ole itsessään alku, vaan jo vähän kuvailemanikin  kehityksen tulos.

Jyrinän voinee vielä kuulla suunnilleen parinkymmenen kilometrin päästä, olosuhteista toki riippuen, ja vanha konsti selvittää, miten kaukana ukkonen on, on laskea salaman ja jyrinän välinen aika sekunneissa. Kunhan jyrinä todella tulee nähdystä salamasta. Äänen nopeus ilmassa riippuu lämpötilasta, mutta itse käytän tässä karkeaa mutta käytännössä riittävää nyrkkisääntöä 300 metriä sekunnissa. Eli kymmenen sekuntia vastaa kolmea kilometriä.

Kaikki salamat eivät iske pilven ja maan välillä, vaan myös pilvisalamoita on paljon maasalamoiden lisäksi. Salamanpaikannuslaitteiden on määrä rekisteröidä maasalamoita, joista voidaan erottaa, ovatko sähköpurkauksen elektronit liikkuneet pilvestä maahan vai päin vastoin. Tämä ehkä kankealta kuulostava sanavalintani johtuu siitä, että sähkön kulkusuunta ehdittiin määritellä ennen kuin oli selvillä, että siinä tosiolevaisesti liikkuvat elektronit, jotka varaukseltaan miinusmerkkisinä hakeutuvat kohti positiivista sähkövarausta. Mutta en nyt mene salamankaan kaikkiin syvyyksiin, vaan pidetään salama ihan vaan salamana, joka – kuten tunnettua – ”iskee”. Salamaniskuihin menehtyy suoraan myös ihmisiä, joskin muut tuhot ovat vaikutuksiltaan laajempia. Ukonilmojen kovat tuulenpuuskat ovat oma lukunsa,  salama ei ole ukkosen ainoa aikaansaannos.

Salama on siis valtaisa sähköpurkaus, vähän kuin sähköhitsauksessa valokaari mutta paljon isompi ja edelleen kesyttämätön energiavara, oikukas ja arvaamaton. Ei kuitenkaan miten arvaamaton tahansa. Koska salama on sähköä, sitä koskevat sähkön luonnonlait. Salamassa sähkövaraus etsii aina kussakin olosuhteissa helpoimman purkautumistien, usein lyhyimmän matkan johonkin sähköä hyvin johtavaan, esimerkiksi metalliin. Auton turvallisuudesta osittaisena ns. Faraday-häkkinä on kai viimeksi keskusteltu siinä yhteydessä, että mitäs jos autossa onkin muoviosia korvaamassa ennen metalliosia. No, pääasia, ettei luule auton ainakin suhteellisen turvallisuuden johtuvan kumipyöristä, vaan ihan muusta. Kumisaappaitahan jotkut ukkospelkoiset jalkaansa ukonilman uhatessa kiskovat…

Jos on sellainen tunne, että haluaa jotenkin ihan oikeasti suojata itseään tai vaikka kotiaan salamaniskujen varalta, kannattaa ehkä harkita jopa ukkosenjohdattimien asentamista. Etsin ja löysin asiaan liittyvää nettikirjallisuutta, jonka kimppuun nyt usutankin teidät, rakkaat ja ainakin ukkospelkoiset lukijani. Ostetaan sitä hölmömpääkin mielenrauhaa, joten miksei salamalta suojautumistakin voisi harkita. Tässä ainakin alkupaloiksi.

http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.pdf

http://tieku.fi/kysy-meilta/auto-suojaa-tehokkaasti-salamaniskuilta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Faradayn_h%C3%A4kki

http://yle.fi/uutiset/ukkosenjohdatin_suojaa_salamalta/5397343

 

Kuvan linkki: http://de.wikipedia.org/wiki/Blitzableiter#mediaviewer/Datei:Benjamin_Franklin_Lightning_Experiment_1752.jpg

 

 

 

2 vastausta artikkeliin “Kuka pelkää ukkosta?”

  1. Minen ainakaan pelkää, vaan siirryn ulos moikkaamaan kun ukkosia on saatavilla. Joskus autolla matkojenkin päähän. Aina ne on yhtä jänniä vaikkakin kaikki erilaisia ja kyllä se melkein kerran kesässä lähiosuma saa hiukset nousemaan pystyyn ja melkein kulmakarvat palamaan :-) Vaikkei siis tuo ole ihan itseasiallinen pointti, vaan ylipäänsä jykevän luonnonnäytelmän seuraaminen ja taltiointi kaikkine yksityiskohtineen erikoispilvistä (vyöryt, hyllypilvet, rullat, mammatukset jne jne.) aina kaikkinaisiin vaikutuksiin asti (rakeet, taajamatulvat, syöksyvirtaukset, ja se pyhä Graalin malja eli tornado tai edes joku suppilopilvi jotka vielä itseltä jäänyt kohtaamatta).

    Kesä on suosikkiaikaani siis, ehkä vähän erilaisista syistä kuin muilla :D

  2. Mie pelköön aivan kaameesti kun maalla asun ja tähän kun isköö salama niin isköö si lujjaa, joka kesä jottain männöö rikki vaikka kui nuit sähkövempaimia irti ottasi. Koirakin pelköö Eik oo mittää ukkosjohattimia talosa,tars varmaan olla mutta näin heiveröisenä nais immeisenä en saa kyllä aikaseks. Kaupungissä en pelköö niin paljua jos isossa rakennuksessa mutta kyllä mie sisätiloihi painu ku ilimat alkoo. Piät alakoo särköö jo ennen ilimaa ja kestöö monta tuntii jälkikättee. Rakastan kesää mut silt piän talvesta enempi ku ei ilimoja sillo oo. Tiiä si mikä ihme auttas siihe pelekotillaan?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.