Minkälainen oli vuosi 2017?

Julkaistu

Nyt vietetään vuoden 2017 viimeisiä päiviä! Muistellaanpa hetken ajan päättyvän vuoden säätä.

Yleisilmeeltään tämä vuosi oli mieluummin merellinen kuin mantereinen: talvikuukaudet jäivät ainakin etelässä leudoiksi, mutta kesäkuukaudet viileiksi. Pitkät korkeapainejaksot jäivät vähemmälle ja sää oli vaihtelevaa, Suomen yli liikkui matalapaineen alue ja säähäiriö (meteorologin nimi sääilmiölle, jota usein voidaan kutsua myös laajaksi sadealueeksi) toisensa jälkeen. Katsotaan kuukausi kuukaudelta:

Tammikuu

Kuva: Matti Hietala

Tammikuu oli koko maassa keskimääräistä lauhempi ja maan etelä- ja keskiosassa myös jopa harvinaisen vähäsateinen. Kuun alkupuolta vietettiin talvisen viileässä ilmamassassa ja osin myös korkeapainesäässä, mutta sen jälkeen palattiin meille tuttuun vaihtelevaan säätyyppiin ja osin lauhaan säähän. Kuun lopulla lunta oli tavanomaista vähemmän kaikkialla paitsi Lapissa.

  • Kuun alin: 5.1. Muonio -41,7ºC
  • Kuun ylin: 1.1. Jomala +7,9ºC

 

Helmikuu

Kuva: Matti Hietala

Helmikuun alussa korkeapaine toi Suomeen poutaista ja kylmää säätä. Kuun puolivälissä meillä puhalsi Föhn-tuuli eli Norjan vuoriston suunnalta tuleva lämmin, kuiva tuuli. Sen takia lämpömittari nousi Porvoossa ystävänpäivänä peräti +8,2 Celsiusasteeseen. Kuun loppupuolella palattiin epävakaiseen ja vaihtelevaan säähän.

  • Kuun alin:  26.2. Sodankylä -32,8ºC
  • Kuun ylin:  14.2. Porvoo +8,2ºC

 

Maaliskuu

Kuva: Matti Hietala

Maaliskuu oli tavanomaista leudompi. Kuun alussa meillä käväisi muutaman päivän mittainen viileä korkeapainesää, sitten palattiin vaihtelevaan säähän. Kuun lopulla käväistiin peräti vain karvan päässä maaliskuun mittaushistorian lämpöennätyksestä.

  • Kuun ylin: 27.3. Jomala +17,4ºC (vain kymmenys Suomen maaliskuun lämpöennätyksestä, joka mitattiin 2007 Hki-Vantaalla)
  • Kuun alin: 7.3. Muonio -29,4ºC

 

Huhtikuu

Kuva: Matti Hietala

Huhtikuu oli suuressa osassa maata pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Huhtikuun alkupuoli oli lämmin ja säätyypiltään vaihteleva, sen jälkeen siirryttiiin tavanomaista koleampaan säähän. Lumisateita ja lumirakeita tuli yleisesti vappuaattoon asti ja sen jälkeenkin. Kokonaisuutena kuukausi oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Kuun kylmin ja lämpimin lämpötila mitattiin vain päivän päässä toisistaan! Suomella riittää pituutta, meille mahtuu monenlaista säätä yhdellä kertaa.

  • Kuun alin: 9.4. Utsjoki, Kevojärvi -25,8ºC
  • Kuun ylin: 10.4. Hattula +14,4ºC

 

Toukokuu

Kuva: Matti Hietala

Toukokuu oli koko maassa tavanomaista viileämpi. Säätyyppi oli vaihteleva, ilmamassojen lämpötilan näkökulmasta toukokuun toisesta viikosta alkoi jopa talvisen oloinen kausi. Toukokuun aikaan auringonsäteily vaikutti jo sen verran, että lämpötilat eivät olleet ainakaan etelässä aivan talvisia, vaikka viileitä kyllä. Lämpöenergian puute johti siihen, että ukkosia esiintyi vain vähän; 60 vuoden aikana vain kahtena vuonna salamoita havaittiin toukokuussa vähemmän kuin tämän toukokuun aikana!

Vappu pistetään tässä tekstissä yhteen pakettiin, vaikka oikeasti kahdelle kuulle jakautuukin: vappuaattona lämpötila nousi Ahvenanmaan ulkopuolella parhaimmillaankin vähän yli 6 Celsiusasteeseen (vain asteen verran enemmän kuin 29.12. tätä kirjoittaessani!) ja Kilpisjärvellä mitattiin lukema -15ºC. Vapunpäivänä elohopea nousi Mäntsälässä sentään +14,7ºC korkeudelle ja Saana-tunturilla pakkasta oli enimmillään 6,8 astetta.

  • Kuun alin: 16.5. Suomussalmi -13,1ºC
  • Kuun ylin: 19.5. Hämeenlinna +27,0ºC (toukokuun ainoa hellepäivä)

 

Kesäkuu

Kuva: Matti Hietala

Kesäkuu oli toukokuun tapaan keskimääräistä koleampi. Toukokuun kaltainen kylmä ilmamassa väistyi, mutta säätyyppi oli vaihteleva; ei näkynyt pitkiä hellekorkeapaineita. Helleraja meni rikki kuutena päivänä jossakin osassa Suomea, hellepäiviä oli siis pari vähemmän kuin keskimääräisessä kesäkuussa. Vähäsalamaisuus jatkui, maassalamoita havaittiin n. 2500 eli vain 7% pitkän ajan keskiarvosta.

Juhannusaattona lämpimintä oli Lieksassa, siellä havaittin 17,5ºC lämpötila. Tunturiasemilla lämpötila tippui hitusen nollan alle, muutenkin Pohjois-Lapissa jäätiin vain pari astetta plussan puolelle. Juhannuspäivänä Mikkelissä elohopea nousi 19,1 Celsiuasteeseen, kylmimmät lämpötilat olivat edelleen nollan vaiheilla jopa maan keskivaiheilla.

  • Kuun alin: 1.6. Saana -6,1ºC
  • Kuun ylin: 16.6. Mikkeli +26,2ºC

 

Heinäkuu

Kuva: Matti Hietala

Heinäkuu jatkoi viileän kesän trendiä: kuu oli maan etelä- ja keskiosassa paikoin harvinaisen kolea. Helleraja meni rikki Suomessa yhteensä 10 päivänä eli 6 hellepäivää jäi puuttumaan keskimääräisestä heinäkuusta. Lämpö painottui maan pohjoisosaan – maan etelä- ja keskiosassa helleraja rikkoutui vain kolmena päivänä! Kuun ja koko vuoden 2017 Suomen lämpimin paikka olikin yllättäen Pohjois-Lapin Utsjoki.

Salamamäärät jäivät jälleen vähäisiksi: niitä havaittiin 12000; luku oli tässäkin kuussa 3. alhaisin sitten vuoden 1960. Runsassalamaisin päivä oli 4.7., jolloin havaittiin 2000 maasalamaa.

  • Kuun alin: 7.7. Kittilä -1,6ºC
  • Kuun (ja koko kesän) ylin: 28.7. Utsjoki +27,6ºC

 

Elokuu

Kuva: Matti Hietala

Elokuu oli jälleen säätyypiltään vaihteleva. Keskilämpötila oli lähellä tavanomaista ja hellepäiviä havaittiin yhteensä 19 kpl. 12.8. Kiira-rajuilman yhteydessä iski peräti yli 6000 maasalamaa ja Helsingin keskustankin yli pyyhkineet myrskypuuskat jäivät monen mieleen.

  • Kuun alin: 28.8. Sodankylä -3,6ºC
  • Kuun ylin: 12.8. Helsinki-Vantaan lentoasema +26,0ºC

 

Syyskuu

Kuva: Matti Hietala

Syyskuussa meille tuli kaksi korkeapainejaksoa – yksi kuun alussa, toinen lopussa. Korkeapaineiden välinen kausi oli runsassateinen. Jälkimmäinen korkeapaine olisi aiemmin kesän aikana sattuessaan tuonut meille pidemmän hellejakson, mutta syyskuussa auringonsäteily on sen verran jo heikentynyt, että kuun ylin lämpötila jäi vähän alle +20 Celsiusasteen. Yleisesti kuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista.

  • Kuun alin: 6.9. Salla / Naruska -3,8ºC
  • Kuun ylin: 24.9. Kaarina +19,6ºC

 

Lokakuu

Kuva: Joanna Rinne

Lokakuun alkupuoli oli lämmin, mutta loppupuoli kylmä. Säätyyppi oli vaihteleva läpi kuun ja lokakuun kaikkien aikojen sade-ennätyksestä jäätiin Espoon Nuuksiossa vain 2 mm (vettä tuli yhteensä 226,1 mm). Ensilumi satoi suureen osaan maata kuun lopussa ja terminen talvi alkoi suuressa osassa  maan pohjoisosaan lokakuun aikana.

  • Kuun alin: Salla Naruska 31.10. -22,7ºC
  • Kuun ylin: Jomala 16.10. +16,6ºC

 

Marraskuu

Kuva: Maarit Siitonen

Marraskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi ja monin paikoin myös tavanomaista sateisempi. Marraskuuta vietettiin monen aiemman kuun tapaan vaihtelevassa säässä.

  • Kuun alin: 23.11. Utsjoki Kevojärvi -28,4ºC
  • Kuun ylin: 4.11. Hki Kumpula & Utö +9,8ºC

 

Joulukuu

Kuva: Matti Hietala

Joulukuu on ollut erityisesti etelässä tavanomaista lämpimämpi, pohjoisessa vaihtelua keskiarvon molemmin puolin on ollut enemmän. Säätyyppi on ollut vaihteleva, Suomen yli on pyyhkinyt sadealue toisensa jälkeen. Pitkiä poutajaksoja ei ole juuri näkynyt. Suurin osa Suomesta on tätä kirjoittaessani jo saanut pysyvän lumipeitteen, mutta etelärannikon tuntumassa maa on lumeton ja terminen talvi ei ole vielä alkanut.

Jouluna maa oli valkea aivan etelärannikkoa lukuunottamatta (oman havaintoni mukaan ei tarvinnut montaakymmentä kilometriä matkata pohjoiseen Helsingistä, kun lunta oli jo maassa). Jouluaattona lämpötila vaihteli Utsjoen -31ºC ja Hangon lähes +4ºC välillä, joulupäivänä Hangossa noustiin +5,9 Celsiusasteeseen ja Utsjoella pakkasta oli 33,3 astetta. Tapaninpäivänä Hanko pysyi +5,9ºC lämpötilassa, Kilpisjärvellä pakkasta oli kylmimmillään 30,7 astetta.

Kuun ylin ja alin lämpötila havaittiin yllättäen samana päivänä:

  • Kuun alin: 7.12. Inari -33,5ºC
  • Kuun ylin: 7.12. Bogskär +7,1ºC

 

Huh, tulipa siinä asiaa! Blogitekstin pituudesta huolimatta tuntuu, että tässä päästiin raapaisemaan vain pintaa; Suomen kokoisessa maassa tapahtuu säässä valtavasti. Itselleni ehkäpä mieleenpainuvimmat säätapahtumat, joiden kohdalle osuin, olivat toukokuun alun lumiraekuurot ja vaikuttava Kiira-myrsky. Mitä säätapahtumia sinun mieleesi jäi erityisesti tältä vuodelta?

Suuri kiitos tästä vuodesta blogin lukijoille, tapaamisiin taas ensi vuonna! :) Tässä vielä Markus kertoo kuluneesta säävuodesta:

 

Tilastojen osalähde: Ilmatieteen laitos

Suomen juhlavuosi lähestyy loppuaan: Mikä on Suomen kaunein paikka? Entä millainen on paras sää?

Julkaistu
Suomen 100-vuotisjuhlavuosi kääntyy kohti loppuaan. Foreca osallistui juhlavuoteen mm. ikuistamalla Suomen luontoa, vuodenaikoja ja säitä lintuperspektiivistä. Videoiden kuvaajana toimi meteorologimme Markus Mäntykannas. Kuvat on otettu mm. Kilpisjärvellä, Saana-tunturilla, Kiikunlähteellä Hollolassa, Raaseporissa, Hangossa, Keuruulla, Päijänteellä Pulkkilanharjulla, Helsingissä, Lohjajärvellä, Fiskarsissa ja Keravalla. Revontulikuvat on kuvattu Norjan puolella lähellä Kilpisjärveä kohti Suomea. Tässä vielä koottuna videot!
Mikä teidän mielestänne on Suomen luonnon kaunein paikka? Entä millainen on Suomen paras sää ja miksi?
Hyvää uutta vuotta 2018!
Suomen kesä
Syksyn ruskaa
Lapin ja talven taikaa

No onkos jouluna lunta? Joulun sää!

Julkaistu

Vielä yksi joulublogipäivitys – sen jälkeen lupaan vaihtaa aihetta!

Jouluaatto on tätä kirjoittaessani ylihuomenna, nyt voidaan jo aika suurella varmuudella tietää, mitä tuleman pitää.  Tässä tulevien päivien sää ensin tiivistelmänä, sitten tarkemmin. Lopuksi vielä itsensä joulupukin esittämä videosääennuste.

 

Kuva: Maarit Siitonen

Tiivistelmä:

Aatonaatto (lauantai) – myräkkäpäivä

Jouluaatto (sunnuntai) – pakkasta ja joko aurinkoa tai kevyttä lumisadetta

Joulupäivä (maanantai) – Pakkaspäivä, lumisateista vielä epävarmuutta

Tapaninpäivä (tiistai) – Sateita ja lauhaa etelään, muualla pakkaspilvipoutaa

Välipäivät: ajoittain sateita, mutta myös parin kunnon pakkaspäivän mahdollisuus

 

Aatonaatto (lauantai)

Lännestä leviää meille kunnon myräkkä. On ihan siinä ja siinä, voidaanko puhua peräti lumimyrskystä (meteorologina en periaatesyistä suostu kutsumaan säätä myrskyksi ennen havaittuja 21 m/s keskituulilukemia). Sadetta tulee kaikkialla pohjoisinta Lappia lukuunottamatta ja se alkaa joka paikassa lumena, mutta muuttuu etelässä ja lännessä vähitellen vedeksi. Vettä saattaa ainakin paikoin tulla jopa vielä Jyväskylän tienoilla!

Kuten arvata saattaa, hirveä ajokeli vilkkaimpana joulumatkustuspäivänä ei ole hyvä yhdistelmä. Kannattaa siis varata riittävästi aikaa reissuun.

Jotta ei kävisi liian yksinkertaiseksi, etelässä ja lännessä sateet väistyvät jo päivällä, mutta auringon laskettua lämpötila alkaa vähitellen tippua nollan alle; kaikki loska ja tienpinnoille jäänyt kosteus jäätyy. Omat nastarenkaat/ -kengät mukaan.

 

Jouluaatto (sunnuntai)

Edellisistä sateista on jäljellä enää rippeet, maan itä- ja pohjoisosassa on pilvistä ja päivällä satelee vielä paikoin lunta. Illaksi sateet häipyvät Suomen itäpuolelle.

Etelässä ja lännessä sen sijaan on oikein mukava ja aurinkoinen päivä!

Lämpötilat vaihtelevat: aivan rannikolla ollaan nollan tienoilla, muuten etelässä ja lännessä on pakkasta 0…5 astetta, idässä pakkasta on 5…10 astetta ja Lapissa peräti 10…20 astetta. Ei ole mahdotonta, että pilvipeitteen rakoillessa pakkanen kiristyy Lapissa paikoin enemmänkin.

 

Joulupäivä (maanantai)

Maanantaina pilvisyys vaihtelee puolipilvisestä pilviseen ja sää on juuri tämän hetken ennusteessa poutainen, mutta sadetilanne on vaihdellut säämallista toiseen; tähän blogitekstiin liitetyssä joulupukin kertomassa ennusteessa sateita on jonkin verran näkyvissä. Kannattaa siis varautua paikalliseen lumisateeseen, vaikka sitä ei juuri nyt ennusteissa näkyisi.

*Edit uusimman malliajon jälkeen – maan eteläosaan on uusimmassa ennusteessa tulossa maanantai-illaksi sateita. Ennuste on vaihtunut sen verran monta kertaa, että jätän tarkoituksella tuon edellisen version vielä tähän; on mahdollista, että sen näköiseen ennusteeseen vielä palataan.

Lämpötilat pysyttelevät pakkasella koko maassa. Maan eteläosassa pakkasta on 0…5 astetta, maan keskiosassa 5…10 astetta ja Lapissa pääosin 10…20 astetta, paikoin pilvipeitteen rakoillessa taas kireämpääkin pakkasta.

 

Tapaninpäivä (tiistai)

Tiistaina maan eteläosaan leviää sateita. Kuten lauantainakin, sateet tulevat aluksi lumena, mutta muuttuvat sitten vedeksi ainakin Vaasa-Kotka-linjan eteläpuolella.

Maan etelä- ja pohjoisosa ovat erimielisiä lämpötiloista: sateen yhteydessä ja jälkeen lämpötila nousee peräti +5 asteen tienoille (ainakin etelä- ja lounaisrannikolla), kun taas Lapissa pakkasta on lähes tai yli 20 astetta.

 

Välipäivät

Välipäivinä sää jatkuu vaihtelevana eli Suomen yli liikkuu sadealueita toisensa perään ja ainakin etelässä lauhat jaksot ja pakkasjaksot vaihtelevat. Tämän hetken ennusteessa näkyy peräti päivän – parin jakso, jossa lämpötila laskee etelässäkin -10 Celsiusasteen tienoille. Nyt katsellaan kuitenkin niin pitkälle menevää ennustetta, että aivan varmana tuota lyhytaikaista kylmenemistä ei kannata pitää. Uuttavuotta kohden vaihtelevuus joka tapauksessa jatkuu.

 

Kuva: Markus Mäntykannas

Minä siirryn tämän työillan jälkeen joululaitumille ja palaan asiaan ensi viikolla – silloin katsellaankin sekä taakse- että eteenpäin: kuluneen vuoden säätä ja uudenvuoden säätä.

Suurkiitos kaikille lukijoille ja oikein lämmintä, rauhallista ja ihanaa joulua! :)

Alla vielä joulupukin videoennuste tulevien päivien säästä:

 

 

Joulun ennuste alkaa kiteytyä!

Julkaistu

Joulun sääennuste alkaa kiteytyä! Mitä se pitää sisällään?

Ensin hyviä uutisia valkean joulun ystäville: näyttäisi siltä, että ainakin lähes koko maassa joulu tulee olemaan valkea. Siitä pitää huolen aatonaaton ja aaton eli lauantain ja sunnuntain aikana Suomen yli liikkuva sadealue.

Käydäänpä ennustetta läpi päivä kerrallaan. Kuvat itse juttelemastani videosta, video löytyy kokonaisuudessaan tekstin alta.

Perjantai

Mikäli olet lähdössä autolla pidemmälle reissuun, se kannattaa aikataulun salliessa ehdottomasti tehdä perjantaina. Perjantaina sää on koko maassa poutainen ja lämpötila mukavasti pienellä pakkasella. Aurinkokin (tai tähdet) pääsee paikoin näyttäytymään, muualla on pilvipoutaista.

Perjantai (kuva: Foreca)

 

Lauantai (aatonaatto)

Lauantaina Suomeen leviää laaja sadealue lännestä. Iltapäivään mennessä sateet ovat ehtineet vasta maan länsiosaan sekä pohjoiseen, mutta iltaa kohden ne liikkuvat idemmäksi. Valtaosa sateista tulee lumena, mutta etelärannikolla ja lounaassa on odotettavissa sadealueen jälkipuolella myös vesisadetta.

Joulun valkoisuus on epävarmin juuri aivan etelä- ja lounaisrannikolla. Se riippuu kokonaan siitä, kuinka pitkään lunta ehtii tulla ennen sateen olomuodon muutosta – sitä saadaankin ihmetellä lauantaille asti! Kovin pieni ero olomuodon muutoksen ajoituksessa vaikuttaa siihen, jääkö lunta maahan vai ei.

Lauantai (Kuva: Foreca)

 

Sunnuntai (jouluaatto)

Jouluaattona heikkoja lumisateita tulee vielä idässä ja pohjoisessa, mutta lännessä ja etelässä on jo poutaista. Lämpötila on koko maassa nollan vaiheilla tai pikkupakkasilla.

Sunnuntai (Kuva: Foreca)

 

Tässä vielä tietokonemallin näkemys jouluaaton lumitilanteesta (käytännössä koko maassa valkoinen!):

20.12. annettu ennuste jouluaaton 2017 lumitilanteesta (Kuva: Foreca)

 

Joulupäivä ja Tapaninpäivä

Tämän hetken ennusteissa joulupäivä on enimmäkseen poutainen päivä, koko maassa on pakkasta ainakin vähän; Lapissa kireämminkin. Tapaninpäivänä Suomea, ainakin maan eteläosaa, lähestyy sadealue, joka saattaa tuoda mukanaan selvästi lauhempaa ilmaa. Sateen olomuoto ja se, kuinka syvälle se Suomeen leviää (vai tuleeko tänne lainkaan), tarkentuvat vielä tulevien päivien ennusteissa.

Mukavaa joulun odotusta kaikille, tässä vielä ennuste videomuodossa!

 

Missä on takuuvarmasti valkea joulu?

Julkaistu

 

Forecalla seurataan tiiviisti lähestyvän joulun sää- ja lumitilannetta. Tuoreimpien sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata valkea joulu on mahdollinen, mutta mitä kertovat tilastot valkeista jouluista?

Takuuvarma valkea joulu Itä- ja Pohjois-Suomessa

Tilastotietojen valossa joulunaika on takuuvarmasti valkea laajalti maan pohjoisosassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Mitä etelämmäs ja lähemmäs rannikkoja mennään, sitä suurempi on mustan joulun todennäköisyys.

Meren läheisyys korreloi voimakkaasti valkean joulun todennäköisyyden kanssa: eron voi huomata jopa Lapissa, jossa voisi kuvitella jokaisen joulun olevan valkea. Jo Perämeren rannikolla on harvakseltaan ollut mustia jouluja ja mitä etelämmäs rannikkoaluetta mennään, sitä enemmän mustia jouluja on esiintynyt. Suurin osa Suomen merialueista on vielä joulun aikoihin sulana ja pohjoisella Itämerellä pintaveden lämpötila on noin viisi astetta. Meren lauhduttava vaikutus tuntuu erityisesti Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa ja -rannikolla, missä 2000-luvun jouluista vain alle puolet on ollut valkeita.

Valkean joulun todennäköisyys tarkastelukaudella v. 1981-2010.

Mustat joulut yleistyvät

Ilmastonmuutos tuntuu ja näkyy jo Suomen talvissa. Lumikausi on lyhentynyt ja erityisesti pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt 2000-luvulla maan eteläosassa usein tammikuun puolelle. Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä- ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla valkeiden joulujen todennäköisyys pienenee kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvien vesisateiden ja lämpimämmän Itämeren vuoksi.

2000-luvulla Lapin sisämaassa kaikki joulut ovat olleet valkeita, mutta Oulussa on koettu yksi musta joulu. Jyväskylässä mustia jouluja on ollut muutama kappale ja Helsingissä liki puolet jouluista on ollut lumettomia. Hangossa meren vaikutus on tuntunut eniten, sillä mustia jouluja on ollut valkeita enemmän.

Mustat joulut 2000-luvulla (lähde: Ilmatieteen laitos)

Suuressa osassa maata tänä vuonna valkea joulu

Tällä hetkellä maa on musta lähinnä paikoin etelä- ja lounaisrannikolla, suuressa osassa maata on lumipeite. Maan eteläosaan ei ole tiedossa suurempia sadekertymiä ennen joulua, lähinnä pohjoisen yli kulkee runsaampia lumisateita alkuviikolla, joiden jälkeen Suomeen virtaa lännestä erittäin leutoa ilmaa. Jo tiistaina lämpötila kohoaa etelä- ja länsirannikolla suojan puolelle ja keskiviikkona lämpöasteita on lähes koko maassa. Näiden päivien aikana lumipeite saattaa osittain sulaa pois etelä-, lounais- ja länsirannikolta, mutta sisämaasta lumi ei ehdi sulaa. Juuri ennen joulua maa saattaa siis olla mustana esimerkiksi Helsingissä, Hankoniemellä ja paikoin lounaisrannikollakin.

Joulun ennustetta päivitetty 17.12.2017:

Juuri ennen joulua sää näyttäisi kylmenevän pohjoisesta alkaen ja ainakin muutaman päivän ajan koko maassa on pakkasta. Säämallit ovat muuttaneet kantaansa jouluaaton ja -päivien ennusteesta leudompaan suuntaan. Tiedossa on mahdollisesti useampikin sadealue lauhassa länsivirtauksessa. Ennuste on tällä hetkellä vielä epävarma, joten tarkennamme tilannetta ensi viikon kuluessa.

Tämän hetkisen ennusteen valossa suuressa osassa maata on edelleen mahdollisuus valkeaan jouluun, lähinnä etelä- ja lounaisrannikon kohtalo on vielä avoin.

 

Joulu 2017 – sienimetsään vai pulkkamäkeen?

Julkaistu

Joulun sää on jo monilla mielessä!

Toimittajat ovat jo kovasti kyselleet, mitä tuleman pitää – ymmärrettävästi, joulun säätilanne ja erityisesti väri vaikuttavat joulunviettäjien juhlatunnelmaan. Monien mielestä valkea joulu houkuttaa ajatuksena enemmän kuin sellainen, jona päästään poimimaan suppilovahveroita (vaikka jälkimmäiselläkin on ystäviä!).

Kumpaa sorttia nyt on tulossa?

Viime päivinä sääennusteiden kehittymistä seuranneena meteorologina on sanottava, että tilanne on ennustamisen kannalta harvinaisen kinkkinen. Viimeisen parin päivän ennustemalleissa on esiintynyt karkeasti ottaen kolme ehdotusta joulun suursäätilaksi eli suuren mittakaavan sääkuvioksi:

Joulun sääennuste ECMWF:n mukaan – vaihtoehto 1
Joulun sääennuste ECMWF:n mukaan – vaihtoehto 2
Joulun sääennuste ECMWF:n mukaan – vaihtoehto 3

 

Päällisin puolin ja äkkiä katsottuna kaikki näyttävät suurinpiirtein samalta: Ennusteissa Espanjan ja Ranskan länsipuolelle kehittyy korkeapaine ja Länsi-Euroopan yllä on lämmin ilmamassa. Sen koillispuolella on kylmä ilmamassa ja ilmamassojen välissä kulkee sateita.

Tietokone-ennusteissa Espanjan ja Ranskan länsipuolisen korkeapaineen voimakkuus vaihtelee eri malliajojen välillä – seurauksena vaihtelee myös se, kuinka kauas kohti Suomea lämpimän ilmamassan kieleke ulottuu. Ääripään vaihtoehtoina siis ovat:

  • Eteläistä Suomea myöten vähäsateinen joulu ja pakkasta muutamasta asteesta Lapissa ehkäpä melko kireäänkin pakkaseen
  • Sateinen joulu, jossa etelässä kaikki sateen olomuodot ovat mahdollisia ja pohjoisempana sataa lunta
  • Lauha joulu, jossa ainakin etelässä lämpötila nousee plussan puolelle ja mahdolliset sateet tulevat vähintään etelässä vetenä.

Sääennustemallit ovat tarjonneet parin päivän sisällä jokaista näistä vaihtoehdoista, joten pitää vielä odotella sitä, mihin suuntaan vaakakuppi kallistuu.

Markus kirjoittaa muutaman päivän päästä siitä, kuinka todennäköisiä valkeat joulut Suomessa ovat ja kertoo samalla, miltä ennusteet siinä vaiheessa näyttävät. Pidetään peukkua, että saadaan mahdollisimman monelle hyvä joulusää! Minkälainen sää olisi sinulle ihanteellinen?

Auringonlasku Vaasassa (Kuva: Matti Hietala)