Katselen tässä työvuorossa tutkakuvassa päivän ensimmäisiä ukkosia ja mieleeni juolahti, kuinka usein käytetään ilmaisua ”onpa painostava ilma”. Painostava ilma liitetään usein siihen ajatukseen, että pian tulee ukkonen, jonka jälkeen ilma tuntuu raikkaammalta.
”Painostava ilma” ei ole termi, jolla olisi tarkkaa meteorologista määritelmää, joten jäin tässä miettimään, mikä saa sään tuntumaan painostavalta? Mikä ero on painostavan ja ei-painostavan ilman välillä?
Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on ilmankosteus, virallisemmin ilmaistuna sen sisältämän vesihöyryn määrä. Ainakaan itse en äkkiseltään muista kokeneeni Suomessa montakaan kertaa sitä Välimeren maista tuttua lämmintä, kosteudesta sametinpehmeää ilmaa, joka muodostaa maiseman eteen sinertävän usvan. Kun ilmankosteus alkaa täällä nousta lämpimällä säällä, ilmaa kuulee usein luonnehdittavan painostavaksi.
Toinen asia, yhdessä kostean ilman kanssa, on tuulen puute. Ainakin meikäläisissä lämpötiloissa tuuli viilentää, mutta tuulen puuttuessa tuntuu kuin lämpöä ei pääsisi ulkona karkuun. Lisäksi kaupunkikeskustojen ulkopuolella hyttyset ja paarmat tuntuvat innostuvan meistä, omista kävelevistä lounasravintoloistaan, erityisen paljon. Tai ehkä tuuli ei pääse puhaltamaan niitä pois kurssiltaan matkallaan kohti ateriaa.
Painostavaksi koettu ilma saa monet odottamaan ukkosta, eikä syyttä: olosuhteet ovat ukkoselle varsin otolliset. Muodostuakseen ukkospilvet tarvitsevat lämpöä ja kosteutta, joita on molempia runsaasti tarjolla. Hyvänä esimerkkinä toimivat merelliset trooppisen ilmaston maat, joissa ilma on kosteaa ja kuumaa ympäri vuoden ja ukkosetkin lähes jokapäiväisiä.
Painostava ilma jakaa mielipiteitä. Osalle ihmisistä se on vihoviimeinen vitsaus ja voikin olla epämukavuudessaan valmiiksi heikkokuntoisille jopa terveydelle vaarallinen, osalle se on lahja taivaalta. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon; viihdyn parhaiten n. 30 asteen lämpötilassa kosteassa säässä, kunhan auringolta pääsee välillä suojaan. Perimääni on tainnut livahtaa vahingossa mukaan viipale trooppista lintua.
Painostavaa ilmaa voi karata vaikkapa uima-altaaseen (Kuva: emilykneeter/Flickr)
Juhannussääennusteisiin liittyi paljon epävarmuustekijöitä tänä vuonna. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet sadealueiden reitit ja lämpötilaennusteet. Erityisesti etelän suunnalta nousevat matalapaineet ja sadealueet vaativat joskus tarkentamista useaan otteeseen. Stabiilissa suursäätilassa säätä voidaan huoletta ennustaa yli viikonkin päähän, mutta nopeasti vaihtelevassa säätilassa ennustaminen aiheuttaa harmaita hiuksia jo muutamankin päivän päähän. Ensi viikolla suursäätilan vakiintuessa ennustaminen tulee olemaan helpompaa.
Juhannuspäivänä ainesta voimakkaille ukkosille
Juhannusyön kokkoja voidaan tänä vuonna polttaa pääosin poutasäässä, osin selkeässäkin. Lauantaina meille alkaa kuitenkin virrata etelän kantilta hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa; vastaavat lämpötila-kosteus -yhdistelmät ovat tyypillisempiä vasta heinä-elokuun vaihteelle. Lämpimän kielekkeen pohjoisreunassa kulkee juhannuspäivänä lauantaina sadealue maan keskivaiheilla. Sadealueen etelä- ja pohjoispuolelle tulee kehittymään päivän aikana sade- ja ukkoskuuroja, joissa on potentiaalia vaaratekijöillekin.
Runsaimmin yksittäisiä kuurosoluja syntyy entisen Oulun läänin alueelle, mutta myös paikoin maan länsiosaan. Etelä- ja Keski-Suomeen yltää huomenna Baltiasta kostean ja lämpimän ilman kieleke, samalla myös nk. paksun kerroksen tuuliväänne kasvaa merkittäviin lukemiin eli tuulen suunnan ja nopeuden vaihtelut ovat merkittäviä eri ilmakerroksissa. Ukkoskuurojen syntymistä saattaa kuitenkin rajoittaa runsas pilvisyys, mutta siellä missä aurinko ehtii paistaa ja lämmittää, voivat kuurot äityä paikallisesti voimakkaiksi. Ukkoskuuroihin liittyvät syöksyvirtaukset ovat lauantaina enimmillään 20-30 m/s ja voimakkaimpiin soluihin liittyy myös rakeita, ehkä suurehkojakin. Yksittäisten trombien mahdollisuuttakaan ei täysin voi sulkea pois, vaikka tilanteeseen vielä liittyykin epävarmuuksia. Aamun ja aamupäivän aikana lisääntyvä pilvisyys voi jarruttaa kuuropilvikehitystä.
Juhannuspäivänä maan etelä- ja keskiosaan työntyy erittäin lämmintä ilmamassaa – todennäköisesti lämpötila kohoaa ylimmillään aurinkoisessa säässä 27-28 asteeseen, ja 20 asteen lukemia riittää aina Etelä-Lapin korkeudelle saakka.
Helle- ja ukkoshuippu sunnuntaina?
Tuoreimpien mallien mukaan kaikista lämpimin ilmamassa työntyy kapealle alueelle eteläiseen Suomeen sunnuntain aikana. Paikoin juhannuksen jälkeinen yö voi olla nk. trooppinen yö eli lämpötila ei jollain mittausasemalla laske alle 20 asteeseen.
Sunnuntai on viikonlopun päivistä aurinkoisin ja poutaisin. Tällöin lämpötila kohonnee ylimmillään eteläisen Suomen sisäosassa yli 30 asteeseen. Lämpötilagradientti on kuitenkin suuri: pohjoisimmassa Lapissa jäätäneen alimmillaan vain 10 asteeseen.
Sunnuntaina Suomen eteläpuolella muhii annos kosteaa ilmaa, joka saattaa illaksi nousta maan etelä- ja länsiosaan. Illan ja maanantaiyön mittaan lännestä saapuva kylmä rintama antaa lisäpotkua ukkoskehitykselle, joten sunnuntai-illasta maanantaiaamuun on olemassa ainekset laajamittaisemmalle salamoinnille, mikäli kostea kieleke raivaa tiensä Suomenlahden yli. Viron puolella ukkoskehitys tulee todennäköisesti alkamaan jo iltapäivän puolella ja paikoin Lounais-Suomessakin yksittäiset kuurosolut ovat mahdollisia. Laaja-alaisempi, ehkä jopa nk. mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä, saattaa syntyä Baltian puolelle illaksi ja levitä eteläiseen Suomeen myöhään sunnuntai-iltana tai maanantaiyönä. Tällöin sademäärät voivat kasvaa suuriksi ja salamointi olla intensiivistä. Tilanteeseen liittyy vielä epävarmuuksia, sillä osa malleista jättää ukkosherkimmän alueen Baltian puolelle, ja kuurojen nouseminen päiväsaikaan Suomenlahden yli on yleensä vaivalloista.
Kuva: Lämmintä ja kosteaa ilmamassaa nousee Suomeen juhannusviikonlopun aikana etelästä. / kuva MTV Uutiset
Alkuviikoksi viileämpää
Helteisin ilmamassa väistynee alkuviikoksi Suomen itäpuolelle. Maanantaina runsaat sateet ukkosineen ovat mahdollisia suuressa osassa maata, mutta konvektiivisten vaaratekijöiden riski pienenee tässä vaiheessa jo olennaisesti. Myöhemmin ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan lounaisvirtausten piiriin, joten tiedossa on lämpötiloiltaan tyypillistä ja vaihtelevaa keskikesän säätä.
Turvallista ja rauhallista juhannusta itse kullekin – säästä huolimatta!
Viime yönä eli varhain 20-21.6. aamuyöllä oli kesäpäivänseisaus – hetki, jolloin päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään ja aurinko saavuttanut kaikkein korkeimman pisteensä. Pessimistin silmin teknisesti nyt ollaan jo matkalla joulun pimeyttä ja vaakaräntää kohti… Tässä asiassa suosin optimismia, nautitaan mieluumin kesästä ja valosta!
Mistä juolahti mieleeni, juhannustaikoja tekevät: nyt, kun juhannus on aina viikonloppuisin eikä kesäpäivänseisauksen aikaan, milloin on oikea aika tehdä juhannustaikoja? Oliko se viime yönä vai onko se kalenterin mukaisena juhannuksena?
Toimistoltamme löytyvän Kustaa Vilkunan vuotuisen ajantiedon mukaan juhannustaioista merkittävä osa on naisten tekemiä ja vaatii alastomana kieriskelyä nurmikolla, lampeen kurkkimista ja muita hieman hämmentäviä toimenpiteitä. Sään puolesta viime yö oli tämänkaltaisten taikojen tekemiseen varsin miellyttävä, tämänhetkisten tietokonemalliennusteiden mukaan juhannuksena on vaihtelevampaa.
Viikko sitten kerroin jo tämänkertaisen juhannussään ennustamisen vaikeudesta. Tilanne pysyy edelleen hankalana, pistänpä syyllisestä kuvan tähän:
Ilmamassat ja suihkuvirtaukset torstaina 23.6. (Kuva: Foreca)
Suomen eteläpuolisessa Euroopassa on lämmintä ilmamassaa, pohjoispuolella viileämpää. Suurinpiirtein kuvan violetteja nuolia pitkin, välillä hieman niiden ulkopuolellekin ulottuen, kulkee kuurosadealueita, välillä runsaampiakin sateita. Väleissä on poutaista.
Ennusteissa tuo käärmemäinen sadealueiden reitti mutkittelee peräkkäisissä malleissa milloin eteläisen, milloin pohjoisen Suomen yli. Juhannuksen päivien välillä on niin ikään vaihtelua, tämän hetken ennusteessa lämpimin ilmamassa olisi meillä lauantain paikkeilla:
En tähän tekstiin pistä kuvia juhannuksen ennustetuista lämpötiloista ja sateista, sillä on melko varmaa, että ne vielä muuttuvat lähipäivinä. Tämän hetken tiedon mukaan täysin sateista tai sateetonta kolkkaa Suomessa ei tule olemaan, juhannus on myös keskimääräistä lämpimämpi: parhaimmillaan (tai joillekin pahimmillaan) etelässä lämpötilat saattavat lauantaina hipoa jopa 30 astetta ja koko maassa lämpötilat ovat 20 asteen yläpuolella.
Kannattaa varautua sekä viileämpään säähän, lämpöön, sateisiin että jopa ukkosiin, kaikkea on tänä juhannuksena tarjolla!
Hauskaa juhannusta, pidetään kukin omalta osaltamme huoli, että tästä tulee ennätysjuhannus, jolloin hukkumiskuolemia ei tule yhtään!
Viime päivinä Suomessa on ollut kovin sateista, huominen on sateiden osalta jo edellisiä rauhallisempi päivä, vaikkei täysin sateeton olekaan.
Sateisen viikonlopun päätteeksi päätin kirjoittaa tänään sateiden silloin tällöin näyttäytyvästä sivutuotteesta: sateenkaarista. Itse en ole tainnut sateen yhteydessä nähdä sellaista vielä tänä vuonna, pitänee ulkoilla enemmän!
(Vielä tiedoksi, tämä teksti on tarkoitettu pikaoppaaksi sateenkaariin. Jos haluat lisää ja tarkempaa informaatiota, sitä löytyy esimerkiksi Wikipedia-artikkelista)
Sateenkaari on ilmiö, joka johtuu auringonvalon taittumisesta sadepisaroista ja jonka voi nähdä, kun olosuhteet ovat sopivat. Sateenkaaren näkemistä varten tarvitaan
Aurinko, joka paistaa suoraan oman selän takana, mieluiten melko matalalla
Sadepilvi suoraan edessä (muutkin pisaralähteet kelpaavat – esimerkiksi suihkulähteissä tai sadettimen suihkussa voi nähdä pikkuisen sateenkaaren)
Sateenkaari suihkulähteessä (Kuva: Joanna Rinne)
Näissä sopivissa olosuhteissa sateenkaari muodostuu 42° kulman etäisyydelle aurinkoa ”vastapäätä” olevan pisteen ympärille. Sateenkaari on jokaiselle näkijälleen henkilökohtainen eli näkyy kuin mittatilaustyönä juuri tuolla etäisyydellä auringosta.
Sateenkaaresta voi näkyä joko pätkä tai hyvällä onnella kokonainen maasta maahan ulottuva kaari. Itse asiassa tuo kokonaisen tuntuinen kaarikin on vain osa totuudesta, lentokoneesta tai vuorenhuipulta katsottuna sateenkaari voi muodostaa täyden ympyrän!
Sen lisäksi joskus sateenkaaren ulkopuolelle, 10° päähän siitä muodostuu toinen sateenkaari, jonka värit kulkevat päinvastaisessa järjestyksessä kuin pääsateenkaaren.
Kaksoissateenkaari (Kuva: Ivan/Flickr)
Sateenkaarien metsästysonnea kaikille! Vaikka kaaren päästä ei löytyisi aarretta, itse kaaresta saa silti mieleenpainuvan näkymän ja ehkäpä muistoksi valokuvan.
Juhannuksen ja joulun sää herättää mediassa aina kiinnostusta. Monien, vaikkei tietenkään kaikkien, toiveena olisi valkea joulu ja kesäisen lämmin ja aurinkoinen juhannus. Lehdet kilpailevat siitä, kuka saa julkaistua ajankohdan sääennusteen ensimmäisenä.
Siksi meteorologina onkin erityisen harmillista, kun ennusteet käyttäytyvät kuten juuri nyt: jokainen uusi tietokonemalliajo tarjoaa juhannuksen säästä täysin erilaisen version kuin edellinen. Viimeisen puolentoista vuorokauden ajan mallien tarjoukset ovat olleet (kronologisessa järjestyksessä)
Hellejuhannus, kaunista ja aurinkoista
Kaatosade ilman ukkosta to-pe, la-su kauniimpaa
Poutaista ja osin aurinkoista to-pe, la-su kaatosadetta ukkosen kera
Sekalaisia ukkossateita pitkin juhannusta, väleissä aurinkoista
Mistä tämä johtuu ja mitä juhannuksen säästä voidaan nyt sanoa?
Juhannuksen ajan ennusteissa seuraavat asiat ovat tiedossa:
Suomen eteläpuolisen Euroopan alueelle muodostuu korkeapaine
Korkeapaineen pohjoispuolella liikkuu matalapaineen keskuksia, joihin liittyy runsaitakin sateita
Juuri tuo korkeapaine on ennusteiden ongelmakohta. Jokaisessa ennusteessa se on erimuotoinen ja -vahvuinen kuin edeltäjässään, joten sen pohjoispuolitse liikkuvat sateet liikkuvat vuoroin Suomen yli, vuoroin pohjoispuolelta, vuoroin vain osin Suomen yli.
Ennen kuin tuo korkeapaineen muoto ja paikka stabiloituu ennusteissa edes jollakin tavalla, on meidän meteorologienkin pakko sanoa pitkän yliopistokoulutuksen syvällä rintaäänellä ”voi sataa tai voi paistaa”. Mikä on onneksi melko varmaa, räntää ei tule, vaan jos hetki poutaa löytyy, lämpötilat nousevat monin paikoin yli kahdenkympin. Hellekään ei ole vielä poissuljettu vaihtoehto.
Tällä hetkellä ja toistaiseksi juhannuksen ennuste näyttää siis tältä:
Sivuillemme lisättiin kesän kunniaksi uutta – reittisää!
Palvelu löytyy sivujemme vasemman reunan palkista pari lootaa blogilinkin yläpuolelta, ”Ajankohtaista” otsikon alta. Tai tätä lukiessa yksinkertaisimmin täältä.
Homman nimi on yksinkertainen: kirjoita kartan yläreunan ruutuun lähtöpaikka ja valitse sen vierestä lähtöaika, sen jälkeen kirjoita alle ilmaantuneeseen ruutuun määränpää. Mikäli haluat reitin kulkevan jonkin tietyn paikkakunnan kautta, voit painaa määränpää-lootan vierestä plus-näppäintä; saat lisälaatikon välietapin valintaa varten.
Kuva: Foreca
Tässä näytteeksi kuva reitin säästä fiktiivisellä matkalla Oulusta Kööpenhaminaan. Sää näytetään reitillä kahden tunnin välein. Tällä zoomausetäisyydellä säätäpät ovat osin toistensa päällä, mutta tilanne korjautuu heti sisäänpäin siirryttäessä.
Alareunasta (kuvassa Kööpenhaminan vierestä) voi valita ajotavaksi pyöräilyn autoilun sijaan ja kameraa klikkaamalla näkyviin tulevat kelikamerat. Alueilla, joilla kameroita on tiheästi, kamerasymbolien määrä lisääntyy karttaan sisään zoomattaessa.
Kartan alle ilmaantuu Google mapsin ilmoittama matkan pituus ja kesto, sen alle voi avata myös reittiohjeet.
Kartalla näkyvien sääsymbolien määrää on toistaiseksi hieman rajoitettu, joten hirmu pitkillä matkoilla (kuten joltakin Suomen paikkakunnalta Reykjavikiin tai Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin) symbolit katoavat jossain muutamannen vuorokauden kohdalla näkyvistä; tällöin on parempi katsoa reitti parissa osassa. Harva ihminen päättää oikeasti ajaa täältä Kapkaupunkiin asti kaverikuskin kanssa vuoroissa pysähtymättä lainkaan, joten tämä ominaisuus tuskin aiheuttaa suurta haittaa.
Mutta, siitä vaan kokeilemaan sekä järkeviä että omituisia reittejä! Palautteet palvelun käytettävyydestä ja erilaiset parannus- ja muutosehdotukset ovat tervetulleita, jotta palvelu olisi kaikille mahdollisimman käyttökelpoinen.
Mukavaa viikonloppua!
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
