Kevät etenee nyt vauhdilla – ensi viikolla maistiaisia kesästä?

Julkaistu

Allekirjoittanut oli viime viikon myöhäisellä talvilomalla Espanjassa. Äkkiseltään voisi kuvitella kevään olevan jo pitkällä Etelä-Euroopassa, mutta Espanjassakin kevät on ollut varsin viileä ja epävakainen. Lumisateita tuli viime viikolla vielä laajalti vuoristossa ja rantalomakohteissakin paikalliset hytisivät toppatakeissaan.

Sitä vastoin itäinen Välimeri ja Keski-Eurooppa ovat kylpeneet viime päivinä jo kesäisessä lämmössä. Kesäinen ilma käväisi maanantaina Baltiassa ja Ruotsissakin saakka, missä 20 asteen raja rikottiin useammalla paikkakunnalla. Viron Tarttossa mitattiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea lukema: 23,1 astetta.

9. huhtikuuta mitattuja korkeimpia lämpötiloja. Baltiassa ja Ruotsissa ylitettiin 20 asteen raja useammalla paikkakunnalla.

Ensin viileämpää

Lähipäivinä korkeapaine vahvistuu Suomen ylle ja hetken ajan meillä on talvisempaa ilmamassaa päällä. Erityisesti yöt ovat vielä viikonlopulle saakka hyvin kylmiä ja pakkanen saattaa selkeillä alueilla kiristyä laajalti yli 10 asteeseen. Päivisin aurinko helottaa kuitenkin jo voimakkaasti nostaen lämpötilat kylmästä ilmamassasta huolimatta lähelle vuodenajan normaaleja keskiarvoja, etelässä 8-10 ja pohjoisessa 5-8 asteeseen.

Viikonloppuna kosteampaa ja lämpimämpää

Viikonlopun mittaan korkeapaineen painopiste siirtyy Suomen itäpuolelle, jolloin etelästä alkaa vähitellen kiertyä kosteampaa ja lämpimämpää ilmaa. Perjantai ja lauantai näyttävät vielä varsin aurinkoisilta, mutta sunnuntain sääennusteissa näkyy jo hajanaisia vesisateita. Aurinkoisilla alueilla viikonlopun lämpötila voi kohota etelässä lähelle 15 astetta ja pohjoisessakin 10 asteen vaiheille.

Kesäisiä hetkiä ensi viikolla?

Ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan länsivirtausvyöhykkeelle. Laaja korkeapaineen alue on vahvistumassa Britteinsaarten ylle pyörittäen Suomeen lämpimämpää ilmaa. Tämän hetkisissä ennusteissa ensi viikko näyttää vaihtelevalta: välillä paistaa, välillä voi vähän sataa. Lämpötilojen osalta näyttää hyvin mielenkiintoiselta: korkeapaineen pohjoispuolitse voi nimittäin yltää Suomeen saakka jopa kesäisen lämmintä ilmaa, jolloin lämpötila kohoaisi etelässä ylimmillään lähelle 20 astetta ja pohjoisessakin liki 15 astetta. Ei ole täysin poissuljettua, että länsinaapurissamme mitattaisiin jo kevään ensimmäinen hellepäiväkin (”högsommardag”).

Ensi viikolla Britteinsaarille tai Keski-Eurooppaan asettuva korkeapaine voi pullauttaa pohjoispuolitseen kesäisen lämmintä ilmaa Skandinaviaan ja osaan Suomeakin.

Äkillisen lämmön kääntöpuoli: kevättulvat ja siitepöly

Sään nopean lämpenemisen ja mahdollisesti huomattavasti tavanomaista korkeampien lämpötilojen seurauksena kevään tulvatilanne saattaa pahentua ensi viikolla merkittävästi osassa maata. Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta lunta löytyy vielä laajalti yli puoli metriä, Lapista paikoin yli metrin verran. Yli 10 asteen päivälämpötilat ja mahdollisesti plussan puolelle kohoavat yölämpötilatkin kiihdyttävät lumien sulamista. Seuraa lumitilannetta Forecan sivuilta.

Ennusteen mukaan myös siitepölykausi starttaa kunnolla maan etelä- ja keskiosassa. Lepän siitepölyä on kohtalaisia määriä ja vähitellen siitepölyä löytyy myös pohjoisempaa. Säiden jatkuessa lämpiminä myös koivun kukinnat saattavat alkaa etelässä jo lähiviikkoina. Seuraa siitepölytilannetta Forecan sivuilta.

Katso videolta tarkemmin Joannan ennuste viikonlopun säästä ja ensi viikon lämpenemisestä. Muistathan seurata Forecaa myös Youtuben puolella Foreca Suomi -kanavalla nähdäksesi tuoreimmat säävideot! 

 

Poikkeuksellisen kolea kesän alkupuolisko – Helsingissä ei ainuttakaan hellepäivää

Julkaistu

 

 

Heinäkuu on pian vaihtumassa elokuuksi ja vieläkin tuntuu ikään kuin kesä ei olisi kunnolla päässyt alkamaankaan. Tämä toki näkyy tilastoissakin, sillä kesäkuun alusta tarkasteltuna kesä on ollut monin paikoin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen kolea (esimerkiksi Vihdin, Lahden ja Hämeenlinnan mittausasemilla) ja maan kaakkoisosassa, esimerkiksi Virolahdessa, jopa ennätyksellisen kolea. Kulunut kesä on ollut monin paikoin kylmin vuoden 1962 kesän jälkeen. Kolea kesä näkyy myös salamatilastoissa, sillä tästä kesästä on hyvää vauhtia muodostumassa mittaushistoriamme vaisuin ukkoskesä.

Pääkaupunkiseudulla ei vielä yhtään hellepäivää

Tämä päivä mukaan luettuna Suomessa on tänä kesänä ollut 14 hellepäivää, joka jää noin puoleen tavanomaisesta. Erikoista on myös se, että kesän korkein lukema, 27.0 astetta, on mitattu jo toukokuun puolella, eikä tämän jälkeen olla toistaiseksi korkeampiin lukemiin päästy.

Pääkaupunkiseudulla kulunut kesä on ollut noin kaksi astetta tavanomaista kylmempi, poikkeama kylmempään suuntaan on ollut laajalti 2-3 astetta maan etelä- ja keskiosassa. Sen sijaan pohjoisessa poikkeama on huomattavasti pienempi ja paikoin ollaankin Ilmatieteen tilastojen valossa lähellä tavanomaisia lukeamia. Utsjoki muodostaa tässä pienen poikkeuksen, sillä siellä kulunut heinäkuu on ollut 0,5 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Erikoisena voidaan pitää myös sitä, ettei pääkaupunkiseudulla, eikä toisaalta monilla muillakaan paikkakunnilla olla tänä kesänä mitattu vielä yhtäkään hellepäivää, ei Helsinki-Vantaallakaan. Helsingin Kaisaniemen korkein lämpötila tähän päivään mennessä on 17. kesäkuuta mitattu 24,2 astetta, Kumpulan mittauspisteellä 24,5 ja Helsinki-Vantaalla 19. toukokuuta mitattu 25,0 astetta. Helsinki-Kaisaniemessä helteettömyys kesä-heinäkuussa ei ole poikkeuksellista meren viilentävän vaikutuksen vuoksi, sillä viimeksi vuosina 2012 ja 2004 heinäkuun 27. päivään mennessä ei myöskään ollut yhtään hellepäivää. Sen sijaan helteetön kesä olisi Helsinki-Vantaalla jo poikkeuksellista: viimeksi näin on käynyt v. 1974, jolloin koko kesä jäi pääkaupunkiseudulla helteettömäksi.

Kesäinen lämpö mahdollinen vielä elo- ja syyskuussakin

Tilastojen valossa elokuu on suuressa osassa maata hitusen kesäkuuta lämpimämpi kuukausi. Joinakin vuosina kesä on kunnolla näyttänyt kyntensä vasta loppukesästä, näin kävi viimeksi esimerkiksi vuonna 2015, jolloin elokuu oli kesän lämpimin kuukausi 15 hellepäivällänsä. Toisinaan kesäistä lämpöä on riittänyt vielä syyskuullekin saakka – Suomen leveysasteilla hellettä voi esiintyä syyskuun puoliväliin saakka. Vuonna 1968 peräkkäisiä syyskuisia hellepäiviä oli viisi kappaletta.

Pian alkava elokuu näyttää epävakaiselta ja melko viileältä erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa. Lähinnä etelässä on näköpiirissä kesäisempiä yli 20 asteen lämpötiloja, mutta melko satunnaiselta näyttävät aurinkoiset ja lämpimät hetket. Suursäätila Euroopan alueella on pysymässä muuttumattomana: olemme armotta jäämässä elokuun alkaessakin suihkuvirtauksen koleammalle ja epävakaisemmalle puolelle, kun taas helle pitää pintansa Etelä- ja Keski-Euroopassa. Helteisen ja kostean ilman pulsseja on kuitenkin aika ajoin saapumassa kohti Suomea, eikä ole täysin poissuljettua, että yksittäisinä päivinä osassa maata helteitä esiintyisi. Pitkäkestoinen ja lämmin korkeapainesää näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä skenaariolta ainakin elokuun ensimmäisellä puoliskolla.

Välimeren helteet voivat laukaista vaaralliset syys- ja talvimyrskyt

Välimeren alueella kulunut kesä on ollut useamman asteen tavanomaista lämpimämpi, mikä näkyy myös tällä hetkellä Välimeren pintalämpötila-anomaliassa. Ranskan Rivieran ja Egeanmeren kumpuamisalueita lukuun ottamatta Välimeri on 2-4 astetta tavanomaista lämpimämpi ja saavuttaa huippulämpötilansa yleensä vasta elokuun loppupuolella. Äkillinen suursäätilan muuttuminen ja Välimeren joutuminen syksymmällä kylmemmän ilmamassan piiriin voivat laukaista tuhoisat syysmyrskyt tuuline ja tulvasateineen. Mikäli ennätyshelteet Välimeren alueella jatkuvat vielä pitkään ja merivesi lämpenee entisestään, voi eteläeurooppalaisilla olla edessään ennen näkemättömän rajuja syys- ja talvimyrskyjä.

Heinäkuun kukkiva piennar Lohtajalla. Kuva: Matti Hietala

Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

Kesä pitenee tulevaisuudessa 1-2 kuukaudella

Julkaistu

Puut alkavat vihertää ja kesä on hiljalleen alkamassa maan eteläosasta alkaen. Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti, tulevaisuudessa kesästä voidaan herkutella kuitenkin paljon pidempään sillä se voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella!

Ilmasto lämpenee ja sen myötä myös kesä kestää pidempään, kesä alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin. Vastaavasti talvi lyhenee huomattavasti, tai jää välistä ainakin etelässä välillä kokonaan. Viimeisen 10 vuoden aikanahan on jo ollut kaksi talvea, joina talven virallinen määritelmä ei ole kaikkialla kunnolla täyttynyt.

Tyypillisesti terminen kesä alkaa maan eteläosassa toukokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee pysyvästi +10 asteen yläpuolella. Pohjoisessa terminen kesä alkaa vasta kesäkuun puolella ja päättyy jo elokuun lopussa. Etelässä kesä kestää siis noin 4 kk ja pohjoisessa 2-3 kk.

Suomessa talvikuukausien lämpötilat nousevat ilmastoskenaarioiden mukaan huomattavasti enemmän, jopa kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuukausien lämpötilat. Kesäkuukaudetkin lämmennevät kuitenkin useilla asteilla riippuen kuinka pessimististä tai optimistista skenaariota katsotaan. Seuraavaksi vertaan kahden eri skenaarion ennustamia kesän pituuksia Suomessa. Toisessa skenaariossa (B1) kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä ja toisessa (A2) runsaita.

Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015.
Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015. Vuonna 2080 puisto saattaa näyttää tältä jo ennen vappua.

Suomen kesät vuonna 2050

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat vuoteen 2050 mennessä noin 1,5 asteella (talvikuukaudet n. 3 asteella), pessimistisen runsaspäästöisen A2-skenaarion mukaan n. 2 asteella (talvikuukaudet n. 4 asteella)

Pelkästään tämä 1,5 asteen nousu keskilämpötiloissa tarkoittaa sitä, että etelässä keskilämpötila nousee 10 asteen yläpuolelle jo toukokuun alkupuolella ja kesä vaihtuu syksyyn syys-lokakuun vaihteessa (pituus lähes 5 kk). Pohjoisessa kesä alkaisi toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa ja päättyisi elo-syyskuun vaihteessa (pituus n. 3 kk). A2-skenaarion tapauksessa kesä alkaisi ja päättyisi suunnilleen yhtä viikkoa aikaisemmin ja myöhemmin. Kesät pitenevät siis 40 vuoden kuluessa jo noin kuukaudella!

Suomen kesät vuonna 2080

Harva meistä elää vielä tällöin, mutta jälkeläisemme joutuvat tottumaan entistä kuumempiin ja pidempiin kesiin, jotka vastaavat ilmastoltaan esimerkiksi maan eteläosassa jo eteläisen Keski-Euroopan – esim. Ranskan, Unkarin tai Itävallan kesiä.

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat reilulla 2 asteella (talvikuukaudet 4-5 asteella), A2-skenaarion mukaan reilulla 3 asteella (talvikuukaudet 7-8 asteella)

Kuukausien keskilämpötila Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.
Kuukausien keskilämpötilat Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.

Tämä 2-3 asteen nousu kesäkuukausien lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että kesän pituus olisi etelässä n. 5,5 kk. Kesä alkaisi jo huhti-toukokuun vaihteessa ja päättyisi vasta lokakuussa. Pohjoisessa kesä kestäisi yhtä kauan kuin tällä hetkellä eteläisimmässä Suomessa eli n. 4 kk. Kesä alkaisi toukokuussa ja päättyisi syyskuussa. Kesä saattaa kestää siis vuosisadan loppupuolella 1,5-2 kuukautta nykyisiä kesiä pidempään.

Oletko iloinen pitenevistä kesistä? Mikä olisi sopiva pituus kesälle?

Mitä on halla?

Julkaistu

Halla ja yöpakkanen ovat kaksi eri asiaa.

Ne menevät monelta kuitenkin helposti sekaisin. Hallaa voi esiintyä vasta kasvukauden alettua (kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi +5 asteen yläpuolella), ja se tarkoittaa sitä, että lämpötila käy maan pinnalla pakkasen puolella samaan aikaan kun ilman lämpötila pysyttelee plussalla. Yöpakkanen taas tarkoittaa sitä, että myös maanpinnan yläpuolella on pakkasta.

Tässä vaiheessä täytyy selventää, että lämpötila mitataan virallisesti kahden metrin korkeudesta, jolle myös lämpötilaennusteet annetaan. Maanpinnan läheisessä ilmakerroksessa lämpötila on kuitenkin usein täysin eri, kuin esimerkiksi kahden metrin korkeudella, sillä maanpinta jäähtyy ja lämpenee nopeammin kuin ilma.

halla_bb
Maanpinnalle yön aikana muodostunutta kuuraa kasvukauden ollessa päättymässä lokakuussa vuonna 2010.

Hallaa ei näe mittarista

Hallaa ei siis näe suoraan normaalille korkeudelle sijoitetusta lämpömittarista, mutta melkolailla yleissääntönä voidaan pitää, että jos selkeänä ja etenkin heikkotuulisena yönä lämpömittarissa näkyy +4 astetta tai vähemmän, niin maanpinnalla esiintyy silloin pakkasta eli hallaa. Halla on ankaraa, jos lämpötila  maanpinnalla laskee alle -4 asteen.

Yöpakkanen näkyy kuitenkin suoraan lämpömittarista. Maanpinnalla pakkasta voi olla tällöin huomattavasti enemmänkin.

Alavilla mailla hallanvaara

Hallaa esiintyy helpoimmin alavilla ja aukeilla maa-alueilla sisämaassa. Kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin ja yöllä lämpötilan laskiessa kylmä ilma valuu näin kohti seudun alavinta kohtaa. Laakson notkossa lämpötila voi olla useita kylmempi, kuin viereisen kukkulan laella. Maa jäähtyy yöllä nopemmin kuin vesi ja tästä syystä merien ja suurten järvien rannalla halla on harvinaisempaa.

halla2_b
Suurten vesistöjen läheisyydessä hallaa ei yleensä esiinny sen vuoksi, että vesi luovuttaa lämpöa ja kosteutta kyllästäen ilman, jolloin ilman lämpötila ei enää laske.

Koko maassa kesän (kesä-elokuu) hallapäivien esiintyvyys vaihtelee suuresti, niin että etelärannikolla hallapäiviä ei ole yleensä yhtään, mutta Lapissa niitä saattaa kesässä olla 15. Kuitenkin esimerkiksi Vihdin Maasojalla Etelä-Suomessa hallapäiviä on kesän aikana keskimäärin 8, sillä se sijaitsee hyvin alavalla paikalla ja on myös Uudenmaan kylmin havaintopaikka.

Ovatko omat istutuksesi säilyneet alkukesän aikana vahingoittumattomina?

 

Kuvat: Aleksi Jokela

 

 

Vuoden 2013 sää kuvin

Julkaistu

Lohikäärmettä metsästämässä (kalastamassa) kesäkuussa

Perustimme viime toukokuussa Forecalle Instagram-tilin* [@forecaweather), johon ryhdyimme keräämään valokuvia säästä ja säähän liittyvistä asioista. Kun Markus viimeisimmässä blogikirjoituksessaan analysoi viime vuoden sääilmiöitä, niin minä puolestani selailin Forecan Instagram-kuvia.

Ajatukseni siirtyivät kesään, syksyyn ja alkutalveen. Harmaana, sateisena tammikuun päivänä on mukava muistella, millaisessa säässä viime vuotta vietettiin. Kuva-analyysini viime vuoden säästä ei ole tieteellinen. Pikemminkin voisin kuvailla metodiani tunteelliseksi.

Alkukesä oli yllättävän lämmin. Jo kesäkuun alkupuolella lapset leikkivät vesileikkejä.

 

Kesällä oli myös paljon pilviä, niin pouta- kuin ukkospilviäkin.

Olimme etukäteen sopineet, että kaikki kuvat eivät saa olla pilvistä, mutta minkäs meteorologi pilvilleen voi.

Pilvet kun ovat meteorologiassa niin kovin tärkeitä.

 

 

 

maallamerellailmassa

Kesää vietettiin maalla, merellä ja ilmassa. Ulkona vietettiin aikaa ystävien tai perheen parissa, kotimaassa ja ulkomailla.

Aurinko nousi ja laski usein.

Screen Shot 2014-01-07 at 7.07.25 PM

 

 

lumiukkoSyksykin oli leuto, ja lunta on saatu odottaa Etelä-Suomessa pitkään. Alkutalvi ja tammikuu ovat olleet harmaita. Tuntuu, kuin olisimme pilvessä aivan koko ajan. Ainoat lumet täällä Helsingissä löytyvät kauppojen ikkunoista.

Mutta nyt, ehkä jo tulevana viikonloppuna, lunta saattaa tulla myös Etelä-Suomeen ihan rannikolle asti. Kylmää ainakin pitäisi olla.

Kaikki tämän blogikirjoituksen kuvat ovat nähtävissä myös Forecan Instagram-tilillä. Forecan Instagram-tiliä voi seurata osoitteessa: @forecaweather

*Instagram on maksuton kuvien ja videoiden jakamissovellus, jota voi käyttää Apple iOS- ,  Android- ja Windows-laitteissa. Käyttäjät voivat ladata kuvia tai videoita palveluun ja jakaa niitä. Käyttäjät voivat myös katsoa seuraamiensa Instagram-tilien jakamia julkaisuja, kommentoida niitä ja tykätä niistä.

Kesän sää ja kesäsuunnitelmia

Julkaistu
Merinäköalaa Helsingin Pihlajasaaresta viime heinäkuussa. Kuva Tiina Asula
Merinäköalaa Helsingin Pihlajasaaresta viime heinäkuussa. Kuva Tiina Asula

Vappu on nyt ohi. Onkin aika suunnata katseet kesään ja kesän säähän ja tietenkin tehdä kesäsuunnitelmia. Minulta kysytään usein kovin pitkän ajan ennusteita, esimerkiksi juuri tuota kesän säätä, vaikka en ole edes meteorologi.

Jos menen kysymään Forecan päämeteorologilta Petri Takalalta tulevan kesän säästä, niin hän vastaa: ”Sairaan hyvä”. Ja nauraa iloisesti päälle. Sitten Petri vakavoituu ja sanoo, että yleensä viiden vuorokauden ennusteet pitävät varsin hyvin paikkansa. Mutta jos säätyyppi vaihtuu, niin ennusteetkin muuttuvat nopeammin. Silloin kannattaa seurata sääennusteita päivittäin tai jopa monta kertaa päivässä. Sateisina päivinä sadetutkasta pystyy seuraamaan sateen kulkua, ja nyt kun täsmätutkaan on lisätty vielä salamatkin, niin myös ukkosrintamien kulkua voi seurata reaaliajassa.

Miksi Forecan sivuilla on kymmenen päivän ennusteita, ja miksi ennusteita lähiaikoina vielä pidennetään? Jos säätyyppi pysyy vakaana, niin silloin pitkätkin ennusteet pitävät paremmin paikkansa.  Vakaalla säätyypillä tarkoitetaan sitä, että jos Suomi kuuluu esimerkiksi isoon korkeapaineen alueeseen, niin myös sään ennustettavuus pidemmälle ajanjaksolle on parempi.

Myös ison matalapaineen aikana tiedetään, että sää on vaihtelevaa, mutta sateiden ajoitus on vaikeasti ennustettavissa. Silloin lyhyen ajan toimintaa suunnitellessa kannattaa tarkkailla sadetutkaa.

Olisiko meteorologeilla sittenkin kesän säästä jotain sisäpiirin tietoa, jota he eivät jaa kaikelle kansalle? Eivätkä edes minulle? Tiedustelen meteorologien kesälomasuunnitelmia. Forecan meteorologit pitävät kesälomansa aivan tasaisesti pitkin kesää, joten kesän säitä ei voi arvuutella edes meteorologien lomasuunnitelmista.

Pitää siis luottaa kansanperinteeseen kesän säätä miettiessä. Tällaisiä sanontoja olen kuullut:

”Jos vappuna on kylmä, halkoja kuluu koko kesän.”

”Jos hyttyset näkyvät ennen vappua, tulee kylmä kesä.”

Niin kovin toivoisin, että kesästä ei tulisi kovin kylmä. Miten sää vaikuttaa sinun kesäsuunnitelmiisi?