Tutkimus – Ilmakehän lämpö on piiloutunut merenpinnan alle

Julkaistu

Ilmakehä ei ole viime aikoina lämmennyt niin nopeasti kuin ilmastomallit ovat ennustaneet. Kun tätä lämpenemisen hidastumista eli toisella nimellä kutsuttua hiatusta alettiin tutkia, arveltiin lämmön varastoituneen meriin. Tuoreen vuosien 1992-2012 välillä tehtyihin mittauksiin perustuvan tutkimuksen mukaan näin asia onkin.

Kyseisen tutkimuksen mukaan merien pintalämpötila ei ole juurikaan kasvanut, monin paikoin pintalämpötila on jopa laskenut, mutta merenpinnan alapuoliset kerrokset ovat lämmenneet huomattavasti viimeisen noin kymmenen vuoden aikana vuoden 2003 jälkeen. Nämä lämmenneet kerrokset sijaitsevat 10 metrin pintakerroksen alapuolella, jossa lämpeneminen on ollut suurinta 100-300 metrin syvyydessä. Yli 300 metrin syvyydestä lämpenemistrendiä ei kyetty kunnolla määrittämään havaintojen harvuuden vuoksi. On myös huomionarvoista, että havaintojakson aikana havaintoverkoston laajuus on ollut jakson alussa paljon harvempi kuin jakson loppupuolella, mikä lisää epävarmuustekijöitä mittaustuloksissa.

Kuvassa näkyy valtamerten lämpenemistrendi 300 metrin syvyydelle asti pystyleikkauksena vuodesta 1993-2012. 1990-luvulla meret kylmenivät, mutta vuoden 2002 jälkeen ne ovat lämmenneet pintakerrosta lukuunottamatta.
Kuvassa näkyy valtamerten lämpenemistrendi 300 metrin syvyydelle asti pystyleikkauksena vuodesta 1993-2012. 1990-luvulla meret kylmenivät, mutta vuoden 2002 jälkeen ne ovat lämmenneet pintakerrosta lukuun ottamatta. Kuva Nasan Earth Observatory-sivustolta

Vaikka lämpöä onkin varastoitunut pintakerroksen alle, niin ylimmät kerrosta vaihtavat lämpöä melko helposti ja piilossa oleva lämpö voi nopeasti palata pintaan esim. El Niñon vaikutuksesta, jolloin ilmaston lämpenemisen pitäisi jälleen kiihtyä. El Niño ja La Niña-kaudet vuorottelevat yleensä muutaman vuoden jaksoissa, mutta jaksot voivat olla välillä pidempiä ja voimakkaampia. Edellisestä pitkäaikaisemmasta ja voimakkaasta El Niño-kaudesta on aikaa n. 10 vuotta, jonka aikana La Niña on ollut voitolla.

La Niña-kausina valtamerten (erityisesti Tyynenmeren) pintalämpötila on tavanomaista matalampi voimakkaampien pasaatituulten vuoksi, joka nostaa kylmää vettä kumpuamisefektin johdosta syvemmältä pinnalle. El Niñon aikana pasaatituulet ovat taas tavanomaista heikompia ja merenpinta lämpenee. Viimeisten parin vuoden aikana valtamerten pintalämpötila ja ilmakehän lämpötila onkin noussut ripeästi. El Niño-kausi on ollut jonkin aikaa jo käynnissä ja on ennusteiden mukaan voimistumassa, mikä kiihdyttänee jälleen ilmaston lämpenemistä ja korjaa trendiin tullutta notkahdusta.

Valtamerissä tapahtuva pinnan lämpötilan jaksottainen vaihtelu vaikuttaa suuresti ilmakehän lämpötilaan, sillä ne kattavat suuren osan maapallon pinnasta. Valtamerissä on havaittu myös useiden vuosikymmenien välistä vaihtelua, joka lienee kytköksissä myös El Niño- ja La Niña kausien esiintyvyyteen. Tällainen hieman pidemmän aikavälin vaihtelu saattaa erehdyttävästi antaa sen kuvan, että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt tai kääntynyt laskuun, jos siis tarkastellaan jotain tiettyä 10-20 vuoden aikaväliä. Ilmakehän lämpenemisen trendi on kuitenkin pidemmällä aikavälillä edelleen kasvava.

PDO - Pasific Multidecadal Oscillation. Eli Tyynenmeren vuosikymmenten välinen vaihtelu. Indeksin ollessa negatiivinen, on Tyynenmeren pinta tavanomaista kylmempi, positiivinen indeksin tapauksessa taas tavanomaista lämpimämpi.
PDO – Pasific Multidecadal Oscillation. Eli Tyynenmeren vuosikymmenten välinen vaihtelu. Indeksin ollessa negatiivinen, on Tyynenmeren länsiosassa pinta on tavanomaista lämpimämpi ja itäosa taas tavanomaista kylmempi, positiivinen indeksin tapauksessa taas päinvastoin. Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Pacific_decadal_oscillation

On havaittu esimerkiksi, että Tyynen valtameren pinnan lämpötila vaihtelisi noin 25 vuoden mittaisissa jaksoissa (PDO, Pacific Multidecadal Oscillation). Tämä jaksottaisuus vaikuttaa myös ilmakehän lämpötilaan. Indeksin ollessa positiivinen vuosina 1977-2002 ilmaston lämpeni kiihtyvällä tahdilla, mutta hidastui tämän jälkeen. Tällä hetkellä eletään PDO:n kylmää jaksoa, joka on siis kestänyt kymmenisen vuotta, mikäli tämä jakso kestää vielä pidempään, tarkoittaa se sitä että ilmasto lämpenisi ennustettua hitaammin vielä vuosia. Tämän jakson jälkeen lämpeneminen todennäköisesti jälleen kiihtyy nopeasti.

PDO:n suunnan kehityksen ennustettavuus on vielä melko heikoilla kantimilla, sillä valtamerten havaintojärjestelmä ei ole vielä tarpeeksi kattava ja sitä ajavia tekijöitä ei kunnolla vielä tunneta.

Tutkimukseen liittyvä artikkeli löytyy Nasan Earth Observatoy-sivustolta: http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=86184

 

Kesä pitenee tulevaisuudessa 1-2 kuukaudella

Julkaistu

Puut alkavat vihertää ja kesä on hiljalleen alkamassa maan eteläosasta alkaen. Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti, tulevaisuudessa kesästä voidaan herkutella kuitenkin paljon pidempään sillä se voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella!

Ilmasto lämpenee ja sen myötä myös kesä kestää pidempään, kesä alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin. Vastaavasti talvi lyhenee huomattavasti, tai jää välistä ainakin etelässä välillä kokonaan. Viimeisen 10 vuoden aikanahan on jo ollut kaksi talvea, joina talven virallinen määritelmä ei ole kaikkialla kunnolla täyttynyt.

Tyypillisesti terminen kesä alkaa maan eteläosassa toukokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee pysyvästi +10 asteen yläpuolella. Pohjoisessa terminen kesä alkaa vasta kesäkuun puolella ja päättyy jo elokuun lopussa. Etelässä kesä kestää siis noin 4 kk ja pohjoisessa 2-3 kk.

Suomessa talvikuukausien lämpötilat nousevat ilmastoskenaarioiden mukaan huomattavasti enemmän, jopa kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuukausien lämpötilat. Kesäkuukaudetkin lämmennevät kuitenkin useilla asteilla riippuen kuinka pessimististä tai optimistista skenaariota katsotaan. Seuraavaksi vertaan kahden eri skenaarion ennustamia kesän pituuksia Suomessa. Toisessa skenaariossa (B1) kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä ja toisessa (A2) runsaita.

Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015.
Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015. Vuonna 2080 puisto saattaa näyttää tältä jo ennen vappua.

Suomen kesät vuonna 2050

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat vuoteen 2050 mennessä noin 1,5 asteella (talvikuukaudet n. 3 asteella), pessimistisen runsaspäästöisen A2-skenaarion mukaan n. 2 asteella (talvikuukaudet n. 4 asteella)

Pelkästään tämä 1,5 asteen nousu keskilämpötiloissa tarkoittaa sitä, että etelässä keskilämpötila nousee 10 asteen yläpuolelle jo toukokuun alkupuolella ja kesä vaihtuu syksyyn syys-lokakuun vaihteessa (pituus lähes 5 kk). Pohjoisessa kesä alkaisi toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa ja päättyisi elo-syyskuun vaihteessa (pituus n. 3 kk). A2-skenaarion tapauksessa kesä alkaisi ja päättyisi suunnilleen yhtä viikkoa aikaisemmin ja myöhemmin. Kesät pitenevät siis 40 vuoden kuluessa jo noin kuukaudella!

Suomen kesät vuonna 2080

Harva meistä elää vielä tällöin, mutta jälkeläisemme joutuvat tottumaan entistä kuumempiin ja pidempiin kesiin, jotka vastaavat ilmastoltaan esimerkiksi maan eteläosassa jo eteläisen Keski-Euroopan – esim. Ranskan, Unkarin tai Itävallan kesiä.

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat reilulla 2 asteella (talvikuukaudet 4-5 asteella), A2-skenaarion mukaan reilulla 3 asteella (talvikuukaudet 7-8 asteella)

Kuukausien keskilämpötila Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.
Kuukausien keskilämpötilat Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.

Tämä 2-3 asteen nousu kesäkuukausien lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että kesän pituus olisi etelässä n. 5,5 kk. Kesä alkaisi jo huhti-toukokuun vaihteessa ja päättyisi vasta lokakuussa. Pohjoisessa kesä kestäisi yhtä kauan kuin tällä hetkellä eteläisimmässä Suomessa eli n. 4 kk. Kesä alkaisi toukokuussa ja päättyisi syyskuussa. Kesä saattaa kestää siis vuosisadan loppupuolella 1,5-2 kuukautta nykyisiä kesiä pidempään.

Oletko iloinen pitenevistä kesistä? Mikä olisi sopiva pituus kesälle?

Heurekassa on näyttely ilmastonmuutoksesta

Julkaistu

Kuva: Patu Manninen
Kävin tänään Heurekassa tutustumassa helmikuussa avattuun Klima X näyttelyyn. Se on näyttely ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksesta ihmiseen ja ihmisen vaikutuksesta siihen. Suosittelen. Klima X kiteyttää ilmastonmuutoksen hyvin. Laiskakin lukija oppii mistä on kyse kun puhutaan hiilijalanjäljestä. Näyttely on myös rakennettu hyvällä maulla. Päällimmäisenä on ”Apua, näinkö meille käy!” -tunne. Vesi ulottuu nilkkoihin asti, mutta maailmanloppukuvia ei maalailla ärsytykseen asti. Faktat puhuvat.

Meteorologin mieltä lämmittivät erityisesti näyttelyssä pyörivät videot. Kuinka ilmoja ennustetaan on 60-luvulla kuvattu meteorologin työstä kertova pätkä. Nostalginen video esittelee muun muassa laitteen jolla auringon paisteaika on mitattu. Aika jännästi! Videot paljastavat myös ettei ilmastonmuutos ole uusi puheenaihe. Jo vuonna 1984 ympäristökeskustelun aiheeksi ennakoitiin ilmastonlämpenemistä.

Eikä Klima X ole Heurekan ainoa mielenkiintoinen osuus. Osallistuin innolla myös 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttelyn tehtävärukseille.

Oletko sinä käynyt Heurekassa?

Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään

Julkaistu

Ainakin Turun Sanomat uutisoi tänään, että Ilmatieteen laitoksen piakkoin julkaistavissa päivitetyissä ilmastotilastoissa Suomen keskilämpötila on noussut 0,4 astetta edelliseen vertailukauteen nähden. Uusi keskilämpötila on +2,3.

Suomen ilmastoa tarkastellaan kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen perusteella ja tilastoja päivitetään aina kymmenen vuoden välein. Niinpä nyt julkaistava tilasto on laskettu vuosien 1981-2010 perusteella, kun edellinen pohjautui vuosiin 1971-2000.

0,4 astetta ei kuulosta kummoiselta. Karkeasti sanottuna se kuitenkin tarkoittaa, että kotipaikkasi on kymmenessä vuodessa ilmastonsa puolesta siirtynyt noin 50 km etelämmäksi. Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään.

Kuvan lähde

Merkkipäivä

Julkaistu

Vielä ehtii toivottaa hyvää maailman ilmatieteen päivää!

WMO eli Maailman ilmatieteellinen järjestö on julistanut tämän vuoden teemaksi ”Climate for you”. Teemaa varten räätälöidyssä esitteessä tunnelmoidaan ihmisen ja luonnon harmoniaa kauniilla luontoaiheisilla värikuvilla – perimmäisenä ajatuksena on tietenkin korostaa sitä tosiseikkaa, että ilmasto vaikuttaa meihin kaikkiin ja että käynnissä oleva ilmastonmuutos tulee vaatimaan sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.

Voittekin jo merkitä kalentereihinne toisen ilmatieteellisen merkkipäivän: vuosittain 5. helmikuuta juhlitaan säämiesten, eli nykyään tietysti säähenkilöiden päivää (National Weatherperson’s Day). Aamukahvit sänkyyn tarjoillaan silloin kaikille sään ennustamisen ja havaitsemisen parissa työskenteleville sankareille.

Onnittelukorttitulvaa odotellessa.