Sään takaa

 

Alkutalvi, kylmä ilmamassa, lämmin meri ja tuulensuuntana itä. Tässä vaiheessa meteorologin hälytyskellot alkavat soida ja mielenkiinto kohdistuu erityisesti Suomenlahden yllä tapahtuviin sääilmiöihin. Viime päivinä Suomenlahdella onkin suotuisissa olosuhteissa kehittynyt lukuisia käärmemäisiä, itä-länsi -suuntaisia lumikuuronauhoja, ja tämä vastaava ilmiö tunnetaan meteorologipiireissä myös ns. “Pietarin lumitykkinä”, joka kylmän itätuulen vallitessa voi sylkeä jatkuvalla syötöllä lunta kohti etelärannikkoamme.

Runsaat lumisateet sulien vesistöjen äärellä ovat tuttu juttu koko maapallollamme siellä, missä kylmää ilmaa pääsee lurahtamaan ympäristöään lämpimämpien suurten vesialueiden ylle. Seuraavat tekijät voimistavat ilmiötä Suomen rannikkoalueilla ja erityisesti maamme etelärannikolla:

Meriveden pinnan ja ilmamassan (alailmakehän) välinen lämpötilaero

Kun meriveden pintalämpötilan ja alailmakehän (n. 1,5 km:n korkeuden) välinen lämpötilaero on reilusti yli 10 astetta, ilmakehä muuttuu alueen yllä epävakaaksi ja vesihöyryä siirtyy voimakkaasti merenpinnasta ilmakehään. Ympäristöään lämpimämpi laaja vesistö on lähes loputon lämmön ja kosteuden lähde, joten lumikuuroja voi suotuisissa olosuhteissa syntyä jo pelkästään tällä mekanismilla. Lämpötilan laskiessa voimakkaasti korkeuden mukana puhutaan ns. labiilista eli epävakaasta ilmakehästä. Siinä missä tämä aiheuttaa talvisin lumikuuroja vesistöjen yllä, syntyy kesäisin sade- ja ukkoskuuroja lämpimän mantereen ylle.

Tuulensuunta – etelärannikolla itä-kaakko

Etelärannikon tuntumassa suotuisin tuulensuunta sakeille lumisateille on itäkaakko. Tällöin tuuli puhaltaa juurikin Pietarin suunnalta ja pyyhkäisymatka sulan ja lämpimän merialueen yllä on pitkä. Kuurot ovat sitä sakeampia, mitä pidempi on tuulen pyyhkäisymatka, sillä tällöin tuuli ehtii siirtää enemmän kosteutta sekä lämpöä ilmakehään pilvien ja lumisateen ravinnoksi. Kun taas tuuli kääntyy puhaltamaan enemmänkin koillisen puolelle, ajautuvat sakeimmat lumikuurot Viron rannikolle. Tällöin voitaisiinkin puhua vaikkapa Viipurin lumitykistä…

Rannikkokonvergenssi

Etelärannikolla itätuulen vallitessa syntyy toisinaan tilanne, jolloin rantakaistaleelle pakkautuu enemmän ilmaa kuin siitä ehtii poistua. Meren ja mantereen välinen kitkaero jarruttaa tuulta rantaviivalla ja mikäli mantereen puolella tuuli vieläpä käy enemmän koillisen puolella, saapuu kapealle rantakaistaleelle enemmän ilmaa kuin sitä ehtii virrata pois. Fysiikan lakien mukaan “ylimääräinen ilma” joutuu pakotettuun nousuun, ja nimenomaan tämä ilman nousuliike antaa lisäpotkua sateiden voimistumiselle entisestään. Eri suunnasta puhaltavien tuulten kohtausvyöhykkeelle eli konvergenssikaistaleelle syntyy usein pitkiä, sakeita ja yhtenäisiä lumikuurojonoja, jotka voivat pysyä hengissä päivätolkulla, mikäli tuulen suunta ei muutu. Koillisen puoleinen tuuli ajaa konvergenssivyöhykkeen joko meren ylle tai Viron rannikolle.

Länsirannikon tuntumassa rannikkokonvergenssitilanne on harvinaisempi ja vaatisi tarpeeksi kylmän, luoteen puoleisen ilmavirtauksen. Voimakas rannikkokonvergenssitilanne koettiin viimeksi tämän vuoden tammikuussa, jolloin 9. päivänä Merikarviassa rekisteöritiin Suomen ennätys lumikertymässä 24 tunnin aikana: 73 cm.

Lumi ja pakkanen saapuivat tänä vuonna varkain – mitä mieltä sinä olet aikaisesta talvesta?

Katso video ja lisää aiheesta täältä!

Tasan ei käy lumionni Suomessa tällä hetkellä – piti lumesta tai ei! Lumipeite painottuu tällä hetkellä maan etelä- ja itäosaan: Helsingistä lunta löytyy, mutta paikoin länsirannikolta ja Rovaniemeltä ei.

Huomisesta alkaen lunta sataa etelärannikolle lisää. Samalla tuuli voimistuu, joten voidaan puhua kunnon lumimyräkästä! Videoennuste näyttää tältä:

 

Runsaimmat lumisateet jäävät etelänaapurimme ja Suomenlahden puolelle, mutta kyllä sadetta tulee myös meillä etelärannikolla. Kovin kauas sateet eivät yllä, esimerkiksi Tampereella sateita tullee vain vähän. Katsotaanpa ennustetta 24h sademääräksi maanantai-iltapäivästä tiistai-iltapäivään:

Lähinnä pääkaupunkiseutu – Porvoo -akselille on ennustettu yli 10 sentin kertymää, muuten etelärannikolle reilua viittä senttiä.

Sateiden lisäksi koillistuuli voimistuu maanantain kuluessa, joten vaakalunta ja huonoa näkyvyyttä on odotettavissa. Puuskaennusteen mukaan Suomenlahdella voi esiintyä jopa yksittäisiä myrskypuuskia!

 

Tilanne kestää parin päivän ajan, joten autoilijoiden kannattaa varautua huonoon ajokeliin ja normaalia pidempiin ajoaikoihin. Esimerkiksi tänään on pelti rytissyt, pitäkää huoli, ettei sitä pääse tapahtumaan lähipäivinä!

 

Etelän autoilijat: jos tämän luette, talven ei tarvitse yllättää:

lumipeite saadaan nyt etelärannikolle asti!

Lumisade alkaa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Maa on vielä lämmin, joten ensisentit muuttuvat sohjoksi, sen jälkeen lunta alkaa kertyä maahan.  Sadealueen tämänhetkinen reittiennuste näyttää tältä:

 

Lunta sataa koko keskiviikon ajan, joten sitä ehtii kertyä paikoin jopa yli 10 senttiä.

Keskiviikkona lumisateessa autoilevien kannattaa varata reilusti ajoaikaa ja jos mahdollista, talvirenkaat alle!

Lumisateen jälkeen ke-to-yönä lämpötila painuu koko maassa pakkasen puolelle eli märät tienpinnat jäätyvät ja kertynyt lumi jää maahan. Siitä eteenpäin koko maassa on tiedossa pakkassäätä ainakin viikon verran eteenpäin ja jo sunnuntaina on mahdollista, että maan eteläosaan leviää uusi lumisadealue.

Marraskuu alkaa talvisissa merkeissä, hyvää kuun vaihdetta kaikille!

Lunta tulvillaan on raikas talvisää!
Joko?

Tänään lunta ja räntää on satanut etelärannikkoa myöten, myös lähipäivien sateet tulevat ainakin osin hiutalemuodossa.

 

Miten sateet liikkuvat lähipäivinä ja mitä on odotettavissa lähitunteina? Katsotaanpas videolta!

 

Tämän ja huomispäivän (eli tiistain ja keskiviikon) aikana lumi- ja räntäsateet liikkuvat maan etelä- ja itäosan yli. Maa on monin paikoin vielä lämmin, joten valtavaa kertymää ei jääne maahan, mutta autoilijoiden kannattaa olla varovaisia – liukasta on!

Torstain ja perjantain aikana sateiden lumiraja liikkuu kohti pohjoista, perjantaina lunta sataa enää lähinnä Lapissa.

Sateen olomuotoennustekartta löytyy sivuiltamme täältä:

Ajokelin heikkenemistä omalla reitilläsi kannattaa käydä seuraamassa sivujemme ajokeliennustekartalta, sivuiltamme löytyy myös sateiden olomuotoennustekartta.

Nyt lumiukkoja, tai ainakin räntäukkoja rakentamaan! (Täällä etelärannikolla tuloksena lienee vielä vain märät hanskat…)

 

 

Moni meren rannalla asuva on saattanut viime viikkoina hieraista silmiään, kun veden alta on paljastunut asioita, joita ei ole ennen nähnyt. Minulle tämä ”oho-efekti” tapahtui myös tovi sitten, kun pyöräilin toimistollemme Keilalahden rantaa pitkin. Meriveden alta oli puskenut esiin uusia luotoja, kiviä ja alueita, joita en ollut ennen nähnytkään. Merivesi on tällä hetkellä laajalti Suomen rannikkoalueilla n. 40 cm tavanomaista matalammalla ja saattaa vielä kuluvan viikonlopun aikana laskea entisestään.

Meriveden korkeus vaihtelee vuoden mittaan Suomen merialueilla keskimäärin +100 cm ja -60 cm:n välillä suursäätilanteesta riippuen. Alhaiselle meriveden korkeudelle löytyy muutama tärkeä tekijä, jotka ovat listattuina tässä:

1 – Pitkäkestoinen korkeapaine

Korkeapaineen alla veden pintaan kohdistuu tavanomaista korkeampi ilmanpaine. Vahvan korkeapaineen vaikutuksessa ilma voi neliömetrin kokoisen alueen yllä painaa jopa 10 500 kg. Tällöin korkea ilmanpaine ikään kuin painaa veden pintaa alaspäin, kun taas matalapaineen vallitessa ilman kohdistama paine vedenpintaan pienenee, jolloin se pääsee kohoamaan. Yhden millibaarin suuruinen ero ilmanpaineessa vastaa noin yhden senttimetrin eroa vedenpinnan korkeudessa.

2 – Ilmavirtaukset ja tuulet

Samantyyppisen säätilanteen pitkittyessä ilmavirtauksetkin ovat yleensä olleet pidemmän aikaa samansuuntaiset. Kaikista otollisin tilanne vedenpinnan korkeuden laskemiselle Suomen rannikkoseuduilla syntyy korkeapaineen alla, kun tuulet puhaltavat koillisesta tai idästä pitkään Suomen rannikolta poispäin. Tällöin vettä kasautuu vastarannoille, ja mikäli korkeapaine on tarpeeksi laaja, saattaa koko Itämeren vedenpinnan korkeus laskea, mitä tehostaa veden poistuminen Tanskan salmien kautta. Myös paikallisesti voimakas sääilmiö ja ilmanpaineen muutokset jo pelkästään Tanskan salmien ympäristössä saattavat riittää heilauttamaan koko Itämeren altaan vedenkorkeutta.

3 – Kuivuus ja jokien valuma

Alhaiset sademäärät Skandinavian sekä Baltian alueella ja tätä kautta myös pienentyneet jokien valumat saattavat hieman vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen Itämeren alueella, mutta tällöinkin vaikutukset jäävät verrattain pieniksi.

Kaiketi tämänhetkiseen matalaan vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat siis kaksi ensimmäistä tekijää. Mistään poikkeuksellisen alhaisista vedenkorkeuksista ei kuitenkaan voida vielä puhua ja ennätyksellisiinkin arvoihin on matkaa. Alhaisimmillaan meriveden korkeus on käväissyt 130 cm tavanomaisia lukemia alempana, viimeksi näin kävi Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa tämän vuoden tammikuussa Kemissä.

Oletko sinä kiinnittänyt huomiota alhaiseen meriveteen?