Kun sula meri ja pakkanen kohtaavat

Talvi on vihdoin saatu koko Suomeen, Forecan toimistollakin talven tulo muutti maisemaa: vielä eilisen työvuoroni aikana sula Keilalahti on yön aikana saanut jääpeitteen (varsin hataran sellaisen – ei kannata lähteä liian aikaisin jäille kävelemään).

Merestä ja tulevan viikon pakkasensinisistä sääennustekartoista inspiroituneena päätin kirjoittaa tänään sääilmiöistä, joita pakkassään ja sulan meren yhdistelmä saattaa aiheuttaa. Oman eteläisen sijaintini takia kerron näistä ilmiöistä lähinnä Suomenlahden näkökulmasta, mutta ne ovat havaittavissa sopivien olosuhteiden vallitessa missä tahansa sulan meren ja pakkassään vallitessa; myös suurten järvien ja jokien yhteydessä.

 

Rannikkokonvergenssilumisade

Tämän yhdyssanahirviön takaa löytyy säätilanne, joka saattaa tuoda merkittäviäkin lumimääriä rannikolle. Suomenlahden ollessa sula samalla, kun ilman lämpötila on selvästi pakkasella, meren yläpuolinen itäinen tai kaakkoinen ilmavirta (kullakin merialueella tarvitaan sille ominainen oikea tuulensuunta) lämpiää ja kerää kosteutta; samalla se alkaa ympäristöään lämpimämpänä nousta ylöspäin. Kohdatessaan rannikon ilmalle käy kuin pulkalle, joka liukuu liukkaalta lumelta paljaalle kalliolle: kitka jarruttaa liikkuvan ilman liikettä. Fysikaalisin termein ilmaistuna syntyy rannikkokonvergenssitilanne. Rannikon saavuttaneen ilman hidastaessa ja takana olevan ilman painaessa vielä täydellä vauhdilla päälle ilmakerroksessa syntyy ruuhka, joka purkautuu ainoaan jäljelle jäävään suuntaan: ylöspäin. Rannikon ylle syntyy pilviä ja pilvien kosteus sataa lumena alas.

Sopivissa olosuhteissa avoimen vesialueen kosteus tuottaa rannikolle lumisateita (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Sopivissa olosuhteissa avoimen vesialueen kosteus tuottaa rannikolle lumisateita (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Suomenlahden rannikon lähellä tällä mekanismilla syntyneitä lumisateita havaittiin viimeksi eilen ja ne ovat mahdollisia myös ajoittain ensi viikolla. Näin syntyneet lumisateet voivat tuottaa etelärannikolle runsaastikin lunta, parin vuoden takaiset pääkaupunkiseudun runsaslumiset talvet johtuivat osin juuri rannikkokonvergenssilumisateista. Maailmalla sataneet lumimäärät voivat olla vielä runsaampia, lisätietoa ilmiöstä koko maailman näkökulmasta on luettavissa Wikipedian artikkelissa.

Etelärannikon konvergenssilumisateet saattavat tuottaa runsaastikin lunta, kuten tämä Helsingin kantakaupunkiin pysäköity auto sai kokea (Kuva: Joanna Rinne)

Etelärannikon konvergenssilumisateet saattavat tuottaa runsaastikin lunta, kuten tämä Helsingin kantakaupunkiin pysäköity auto sai kokea joitakin vuosia sitten (Kuva: Joanna Rinne)

Merisavu

Nimestään huolimatta merisavussa ei ole kyse savusta vaan siitä, kuinka avoimen vesialueen kosteus saattaa riittävän kylmällä pakkassäällä (pakkasta tarvitaan vähintään 15 astetta) tiivistyä veden ylle sumukerrokseksi. Etenkin auringon ollessa matalalla merisavu voi olla hyvinkin näyttävän näköinen ilmiö. Siitä saadaan harvoin rannikon lähellä nauttia useana peräkkäisenä päivänä, sillä kylmä ilma jäähdyttää ja jäädyttää meren pinnan ja estää sumun synnyn.

Pakkasella veden höyrystyessä sulan veden ylle voi muodostua sumua. Kuvan tapaus Yukon-joelta. (Kuva: Anthony DeLorenzo, Flickr)

Pakkasella sulan veden ylle voi muodostua sumua. Kuvan tapaus Yukon-joelta. (Kuva: Anthony DeLorenzo, Flickr)

Advektiosumun tuottama kuura

Tässä tilanteessa meri ei ollut enää rannikolle asti sula, mutta menköön samalla; ei poikkea kauas tämän blogitekstin aihepiiristä.

Alkuvuonna 2010 pakkaskorkeapaine oli pitänyt pakkasen kireällä pidemmän aikaa, samalla jäähdyttänyt pinnat. Tähän kylmään ilmamassaan alkoi virrata meren suunnalta kosteampaa ja lauhempaa ilmaa. Viileiden pintojen takia pakkanen ei jaksanut heti hellittää, vaan kosteus tuotti ainakin pääkaupunkiseudulla muutaman päivän kestäneen sumun. Sumun kosteus tiivistyi kylmille pinnoille kuuraksi ja tuotti samalla henkeäsalpaavan kauniita maisemia. Silloisesta tilanteesta muutama kuva:

Sumua Suomenlahdelta (Kuva: Joanna Rinne)

Sumua Suomenlahdelta (Kuva: Joanna Rinne)

Sumu tiivistyy kuuraksi pitkän pakkasjakson viilentämille pinnoille (Kuva: Joanna Rinne)

Sumu tiivistyy kuuraksi pitkän pakkasjakson viilentämille pinnoille (Kuva: Joanna Rinne)

Sumun kestäessä useamman päivän kuuraa voi kertyä runsaastikin (Kuva: Joanna Rinne)

Sumun kestäessä useamman päivän kuuraa voi kertyä runsaastikin (Kuva: Joanna Rinne)

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

15 vastausta kirjoitukseen

  1. Janne Harakka sanoo:

    Hei, kirjoitit

    ”Oman eteläisen sijaintini takia kerron näistä ilmiöistä lähinnä Suomenlahden näkökulmasta, mutta ne ovat havaittavissa sopivien olosuhteiden vallitessa missä tahansa sulan meren ja pakkassään vallitessa; ulkomailla myös suurten järvien ja jokien yhteydessä.”

    Kyllähän Suomessakin tätä tapahtuu suurten järvien yhteydessä ettei ulkomaille tarvitse mennä. Kaakkoisrajan tutkakuvia jos katsot viimepäiviltä huomaat Laatokan vaikutuksen Etelä-Karjalan alueella.

    no vähän oli välimerkin kanssa sukupuolista kanssakäymistä vastauksessani muttei kait liian rivosti ;)

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei! Hyvä huomio, laskin automaattisesti Laatokan Suomen ulkopuoliseksi, vaikka tätä vastausta kirjoittaessanikin sieltä kulkeutuu Suomen puolelle lumisateita. Pilkku kiittää ystävyydestä, välillä sekin tarvitsee huomiota. ;-)

      • Janne Harakka sanoo:

        Muuten johtuiko samasta ilmiöstä marraskuussa 2006 kun meillä Saimaan rannalla Ruokolahden Kotaniemessä mitattiin 3.11 51 cm lunta? Silloin sadealue tuli Golf virran suunnalta kuten kaikki normi sateet tulevat. Nämä lumet silloin sulivat ennen joulua pois.

        • Joanna Rinne sanoo:

          Sadealue tuli ilmeisesti siis lännestä/lounaasta päin? Sulan Laatokan aiheuttamat sateet kulkeutuvat Suomen puolelle itä- tai kaakkoistuulella, joten rannikkokonvergenssi on saattanut voimistaa osaa sateista, mutta tuulen suunnan muutokset matalapaineen ohittaessa/ylittäessä Suomen jättävät suuressa osassa tapauksista vaikutuksen lyhytaikaiseksi. Tämä kaikki on kuitenkin spekulointia ilman tuon ajan tutkakuvaa ja havaintotietoja, ei rannikkokonvergenssi täysin poissuljettu vaihtoehto ole.

          • Janne Harakka sanoo:

            Tämä näytti ystävämme Googlen perusteella tulleen Viron yli

            http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=e69342e9-5225-48b7-9af9-2e587feacb3b&groupId=30106

            kun tällä kaakonkulmalla lunta kertyi eniten niin mietin että tämä rannikkokonvergenssi olis sitten johtunut Saimaasta tällä kertaa. Kuitekin marraskuun alussa on Saimaa kuitenkin sula ja normaalisti vielä suht koht lämminkin (ns muikun kutuaika eli luokkaa 6-7c). Sisämaassa on kuitenkin normaalisti muutama aste viileämpää kuin rannikolla jolloin Suomenlahden rannoilla ei tullut niin paljoa lunta verrattuna tätä aluetta.

          • Joanna Rinne sanoo:

            Saimaa ei ole rannikkokonvergenssin syntymiseen riittävän iso, oikeammin se on sitä varten muodoltaan liian hajanainen; tuulen pyyhkäisymatkan sulan veden yli tulisi olla n. 100 km luokkaa, jotta kuurosateita pääsisi syntymään. Tämä ei tarkoita, että Saimaa ei vaikuttaisi sateisiin mitenkään, mutta Suomenlahden, Laatokan ja muiden suurten vesialueiden aiheuttamien kaltaisia kuuroalueita Saimaa ei aiheuta. Sulan Saimaan mahdollinen vaikutus jo olemassaoleviin sateisiin olisi kyllä kiinnostava tutkimusaihe.

  2. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Onko nyt kyseessä sama ”ilmiö” jota ITL kutsui juuri lumisadenauhaksi jonka on ilmastonmuutos aiheuttanut?

    • Joanna Rinne sanoo:

      Tuo Suomenlahdelle muodostunut lumisadenauha tosiaan on sama asia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ilmiöstä ei ole kyse; vaaditaan ainoastaan talviset lämpötilat, riittävän suuri lämpötilaero sulan veden ja sen yläpuolisen ilmakerroksen välillä ja juuri tuo oikeansuuntainen tuuli, joka siirtää kuurot meren yltä maan ylle.

      • Matti Mäensyrjä sanoo:

        Hienoa että uskallat sanoa että kyse ei ole ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ilmiöstä vaikka ITL niin uutisoi.

        • Jarno sanoo:

          Missä yhteydessä on Ilmatieteen laitos kutsunut lumisadenauhoja ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi? Jos tarkoitat tätä tiedotetta:
          http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/129533503
          suosittelen hieman kehittämään sisälukutaitoasi. Siellä nimittäin ei niin ole sanottu.

          Toiseksi, voisitko ystävällisesti lopettaa lyhenteen ”ITL” käytön. Näin entisenä laitoksen työntekijänä tuollaisen itsekekstityn lyhenteen käyttö saa voimaan pahoin. Laitoksesta kun yleisesti käytetään lyhennettä, joka on yhtä kirjainta lyhyempi.

          • Satunnainen kulkija sanoo:

            Pitää kommentoida näin sivullisena asiaan, että siellä tiedotteen viimeisessä kappaleessa mainitaan lisäksi sen väliotsikossa lukee, että ”Lumisadenauhat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä”. Hätäisempi lukija saattaa saada asiasta poliittisesti korrektin mielikuvan.

            Halunnet Ilmatieteen laitoksesta käytettävän lyhennettä ”IL”, josta tulee mieleen myös eräs iltapäivälehti.

            Enempää en halua tuhlata Forecan blogia joutavuuksiin vaan kiittää Joannaa ja kaikkia muitakin Forecan blogisteja mielenkiintoisista sääkirjoituksista. Näitä ammattilaisten alustamia ja kirjoittamia suomen kielisiä sääaiheisia blogeja ja kirjoituksia ei ole yhtään liikaa. Eipä näitä suomeksi kirjoitettuja juttuja taida muuten olla muita lainkaan. Toki sitten löytyy joitain sääharrastajien sivustoja, mutta eihän se ole sama asia vaikka niissäkin on oma mausteensa.

          • Jarno sanoo:

            Aivan. Jotakuinkin (vaikkei aivan) niin siellä sanottiin. Siitä tietysti voi jokainen repiä oman agendansa mukaisia päätelmiä, mutta ne päätelmät eivät ole sitä mitä siellä sanottiin.

            Tässä esimerkissä Denialisti-Matti suoritti aivan esimerkillisen tyylikkään ”olkimies”-vedätyksen väittämällä, että IL on sanonut jotain, mitä se ei ole. Toisaalta Matin vastustaja Al Goristi Joe voisi heittää kommentin tyyliin: ”katsokaas nyt … mitäs minä sanoin”.

            Kummatkin osapuolet ovat ikävä kyllä väärässä. Mikä ratkaisee, on tieteelliset tosiasiat. Jos haluaa omata vahvan mielipiteen ilmastoasioista, kannattaa tutustua tieteelliseen aineistoon ja pitäytyä siinä, mitä siellä sanotaan. YouTubessa on loistava sarja brittiläisen tiedetoimittajan mietteitä aiheesta … alkaen tästä viedosta:
            https://www.youtube.com/watch?v=52KLGqDSAjo
            (sarjassa teilataan sekä alarmistit sekä denialistit pitäytyen puhtaasti tieteellissä faktoissa, ei lobbariryhmien eikä IPCC:n julkaisuihin vedoten)

            Ja siitä lyhenteiden käytöstä. Olen aina sitä mieltä, että lyhenteitä tulee käyttää vain jos ne ovat yksiselitteisiä (absoluuttisesti tai kontekstissa) sekä yleisesti käytettyjä.

            * ”ITL” ei ole yleisesti käytetty
            * ”IL” ei ole absoluuttisesti yksiselitteinen, joten sitä ei tule käyttää, mikäli kontekstista ei käy selville, mitä tarkoitetaan

            Joten jos on vaara, ettei kummatkin ehdot täyty, tulee luopua lyhenteen käytöstä. Tämä on tietty vaikeata nykymaailman teineille, jotka eivät osaa kirjoittaa kokonaisia sanoja (taikka ymmärtää sitä, että viallisen maalämpöpumpun näillä pakkasilla aiheuttamaa oman huoneen kylmyyteen ei auta se, että menee tunniksi kuumaan suihkuun … anteeksi avautuminen … hiukka v*tuttaa), mutta aikuisten ihmisten voisi kuvitella pystyvän siihen.

          • Matti Mäensyrjä sanoo:

            Mistäs nyt tollanen denialistin maine tuli? Uskon vakaasti ilmastonmuutokseen joka on jatkunut siitä asti kun tämä planeetta sen ilmaston sai. Kaikki sää”ilmiöt” on sen saman muutoksen aiheuttajia ja denialisti on vissiin ainoa joka ei usko siihen jatkuvaan luonnolliseen muutokseen.
            Ja itl sen takia että teologia on korvannut tiede sanan, sen takia se t ilmeisesti poistettu ;) .
            p.s. en lukenut tota tiedotetta vaan kuulin radiosta uutisen jossa ilmastonmuutos laitettiin ”syylliseksi”.

          • Jarno sanoo:

            Älä hyvä ihminen odota totuuksia medialta. Ne vetävät hatusta johtopäätöksiä joka suuntaan. Kannattaa aina tarkistaa mitä alkuperäinen lähde sanoo. Jos alkuperäistä lähdettä ei ole mainittu, juttu on todennäköisesti huuhaata.

          • Jarno sanoo:

            Ja toiseksi: Ilmatieteen laitos on hieno ja luotettava tutkimuslaitos, jota on aivan turha syyttää ”teologiseksi”. Ja jos minä (joka olen sieltä aikanani lähtenyt ovet paukkuen ja kaikki mahdolliset sillat polttaen) sanon näin, niin kannattaa uskoa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.