Pirkko vai Ophelia?

Julkaistu
Vuodelta 2010 hurrikaanit Danielle ja Earl sekä vielä kehittyvä trooppinen matalapaine. Kuva: NASA Goddard Photo and Video

Tätä kirjoitettaessa Perämeren pohjoispuolella on myrskymatalapaineen keskus, jossa ilmanpaine on vajaat 965 hehtopascalia eli millibaaria.  Matalapaine liikkuu itäkoilliseen, huomisaamuna se on jo Kuolan niemimaalla heikentyneenä. Tiedotusvälineidenkin kautta tiedämme, että tässä matalapaineessa on edesmenneen hurrikaani Ophelian ”jämät” ja että juuri siksi tämä meidänkin laaja matalapaineemme saattaa äityä häijyksi. Ja syksyhän on matalapaineiden aikaa. Käsittelin aiemmassa kirjoituksessani (Tuulesta temmattua) jo hieman hurrikaanien ja meidän matalapaineidemme tiettyä samankaltaisuutta ja kuulumista samaan ilmakehän suureen järjestelmään siirtää energiaa, lämpöä, päiväntasaaja-alueelta aina meille asti, tänne kauas pohjoiseen. Nyt en tee niin, vaan otan eri näkökulman ajankohtaiseen asiaan.

Tulin juuri töihin, ja matkalla silmiini osui iltapäivälehtien lööppimainosetusivuja. Niiden mukaan Suomessa on tänään iso Pirkko-myrsky. Ainakin sai myös sen kuvan, että viranomaiset olisivat kehottaneet varaamaan ruokaa ja vettä. Minä tein niin joka tapauksessa ja ostin keskustasta työpaikalle evästä. Kivennäisvettä oli jo ennestään. Voin siis rauhallisin mielin ottaa vastaan tämän koko luonnonmullistuksen, vieläpä tarkkailemalla sitä – aitiopaikalta.

No, sähköjen katkeamiseen ainakin jostain saa varautua aina, kun tuulee lujaa; puita tahtoo kaatuilla sähkölinjojen päälle. Varautuminen kaiketi koskee eniten sähköyhtiöitä, eli valmiutta raivata mahdollisia vahinkoja. Ja ainakin mieleen tulee, että esim. rakennustelineet ja muut suhteellisen irtonaiset rakenteet on myrskymatalapaineen lähestyessä varmistettu. Veneiden kiinnityksessä lienee tuulen ohella merkitystä paljonkin sillä, että meriveden korkeus on noussut Perämerellä arvoon 120 cm. Merkitsevä aallonkorkeus Suomen merialueilla näkyy olevan siinä nelisen metriä, mutta ainakin n. 7 metrin aaltoja on havaittu niin Perämerellä kuin Pohjois-Itämerelläkin.

Tuulesta voin napata tähän klo 15:n säähavainnoista ainakin sen, että Raahen Lapaluoto ilmoittaa länsilounaista tuulta 23 m/s ja Hailuodon Marjaniemi 22 m/s, tosin viimeksi mainitun ilmoitus edellisen kolmen tunnin maksimista on 25 m/s. Tämän matalapaineen keskusta – siis koko ilmapyörteen keskusta, jossa itsessään ei juurikaan tuule, kuten ei hurrikaaninkaan keskellä, myrskyn ”silmässä”- voi siis nimittää myrskykeskukseksi. Tämä terminologia on mielenkiintoista, koska myrskykeskuksessa ei siis tuule, vaan vasta jonkin matkan päässä siitä ja eniten sillä puolella painekeskusta, missä tuuli on matalapaineen itsensä liikkeen suuntainen. Toisaalta tällaisten itään liikkuvien matalapaineiden jälkipuolella lähinnä lännen ja pohjoisen välinen, mutta joskus koillistuuli, voi etenkin puuskaisuuden nousun myötä yltyä aika lailla. ”Myrskyn etenemisen” jollain nopeudella siis pitää tarkoittaa itse painekeskuksen, myrskykeskuksen, liikenopeutta johonkin suuntaan eikä matalapaineenalueessa jossain kohdassa vallitsevaa tuulennopeutta.

Mutta sitten itse otsikkoon: meillä näkyy olevan tapana nimetä myrskyt myrskypäivän nimipäiväsankarin mukaan. Näin muistan sen kuitenkin olleen vasta Mauri-myrskystä (1982) lähtien. Maurin jälkeen lanseerattiin varoitukset vaarallisen voimakkaasta tuulesta maa-alueilla. Merille myrskyjä oli toki ennustettu jo iät ja ajat. Siis meillä on Pirkko (tai Pirjo?), jolla on jollain tavoin mukanaan myös hurrikaani Ophelian jäämistö.

Laitan oheen linkit niille, jotka haluavat paremmin tutustua trooppisten myrskyjen, joista osa kehittyy hurrikaaneiksi,  nimeämisen saloihin. Mutta kullekin vuodelle etukäteen aakkosjärjestykseen laitettujen nimien mukaan se menee. Ophelian jälkeen on jo syntynyt Philippe, josta on myös tullut hurrikaani, mutta sen reitti on kaukana ihmisasutuksesta. Jos se luovuttaa jotain jollekin matalapaineelle, niin tuo lopputulos lienee meillä äkkiä arvioiden ensi maanantain paikkeilla. Philippen jälkeen, jos trooppisia myrskyjä syntyy Atlantilla, tulee Rina, sitten Sean, Tammy, Vince ja Whitney. Ensi vuoden ensimmäisen nimi on tällä tietoa Alberto.

Hauska yksityiskohta ovat vähintään kymmeneksi vuodeksi ”eläkkeelle” siirretyt nimet (retired storm names): ei haluta pelotella ketään antamalla hurrikaanin nimeksi ihan heti vaikkapa Katrina (2005, New Orleans jne.).

Hurrikaanien nimistä:

http://www.ec.gc.ca/ouragans-hurricanes/default.asp?lang=En&n=4468ECBD-1  (Environment Canada, sivusto myös ranskaksi)

http://www.nhc.noaa.gov/aboutnames_history.shtml  (NOAA eli USA:n ilmatieteen laitos)

Missä hurrikaanit nyt:

http://www.weatheroffice.gc.ca/hurricane/track_e.html (Canada)

http://www.nhc.noaa.gov/ (NOAA:n National Hurricane Center)

 

Koiran ilma

Julkaistu
Kapu-koiran kanssa aamulenkillä, kuva Tiina Asula

Kapu-koira tuli viikoksi hoitoon. Koiran varustekassista löytyi normaalit varusteet: muonat, lelut ja herkut, ja niiden lisäksi vielä lämmin tikkitakki. Olin hämmentynyt.

Minulla ei ole ollut koskaan omaa koiraa ja Kapukin on aiemmin vieraillut vain muutamana päivänä keväällä tai kesällä. Milloin tikkitakkia tarvitaan? Milloin sää on liian kylmä pienelle valkoiselle koiralle?

Koirilla ei varmaan ole yhteneväistä tikkitakkiaikaa. Tietoa tikkitakeista ei paljoa löydy, mutta amerikkalaiseltä sääsivustolta löytyi sentään ”Koiran mukavuusindeksi” (Dog Comfort Index) – niminen palvelu. Palvelusta voi valita kissan tai koiran, sitten lisätä hiukan lisätietoja kuten koon ja karvan pituuden. Ja sen jälkeen saa koiralleen (tai kissalleen) päivän mukavuusindeksin.

Mukavuusindeksin mukaan Kapun mukavuustaso on tänään kolme käpälän kuvaa viidestä sekä iltapäivällä että illalla. Silloin me sitten Kapun kanssa ulkoilemme. Tikkitakista ja sen tarpeellisuudesta ei mukavuusindeksissä ollut mainintaa.

 

Harvinaisen lämmin syyspäivä 30.9.2011

Julkaistu
Syysaurinko lämmittää vielä. Kuva: flickr/JL62

Usein on niin, että kun näin lämmin ilmamassa tulee näin pohjoiseen ja tähän aikaan vuodesta (auringonsäteilyä on jo selvästi vähemmän kuin kesällä), lopputulos on sumua, sumupilveä ja jopa tihkusadetta. Mutta nytpä ilmavirtaus onkin luoteinen ja maanpinnan lähellä läntinen, jolloin ilma virtaa meille Norjan Kölivuoriston yli. ”Luodetuuli on taivaan luuta”, tiesivät jo esi-isämme. Näin voimme lukea hyväksemme kaiken sen auringonpaisteen, mikä on saatavilla. Esimerkiksi täällä Helsingissä taivas on käytännössä pilvetön.

Lämpötila on kohonnut 20 asteen yläpuolelle suunnilleen alueen Salo-Tampere-Lahti-Kouvola sisäpuolella, ja osassa Uuttamaata ja Varsinais-Suomen itäosassa on päästy jopa yli 21 asteeseen. Klo 15 Piikkiön Yltöinen johti 21,5 asteellaan. Jos olisi kesä, tässä ilmamassassa päästäisiin auringon paistaessa helposti n. 25 asteeseen Etelä-Suomessa, mutta Ilmatieteen laitoksen nettisivuillaan 2 viikon välein esittämät lämpötilatilastot kertovat, että 1.10. Vantaan ennätys olisi 19 astetta. Niinpä tämän täytynee olla maan eteläosassa ennätyksellisen lämmin syyskuun viimeinen päivä. Maan keskiosassa on päästy tänään 14…18 asteeseen, mikä ei samassa määrin ole merkittävää. Päivän maksimilämpötilaa näyttävät mittarit tosin luetaan vasta kesäaikaa klo 21- säähavainnon yhteydessä.

Hyvin lämmin ilma poistuu maan eteläosasta jo tänä iltana ja ensi yönä kohti etelää. Ilmakehämallien mielestä kylmä rintama jäisi pelkäksi pilveilyksi, mikä onkin mahdollista näin kuivassa säätilanteessa. Kuitenkin, kun rintama loittonee riittävästi Kölivuoristosta, osa siitä voi yhtä hyvin myös aktivoitua satamaan. Ukkostakin näissä kylmissä rintamissa osaa olla, ainakin kosteammissa tapauksissa.

Huomenna lauantaina pohjois- tai luoteistuuli heikkenee ja sää on aurinkoista, Lappiin kuitenkin leviää illaksi vesisateita lännestä lounaistuulen vähän voimistuessa. Päivälämpötila kohoaa lounaassa n. 15 asteeseen, idässä ja pohjoisessa 10 asteen vaiheille, Lapissa 6…10 asteeseen.

Sunnuntaina hyvin lämmintä ilmaa virtaa tällä kertaa lounaasta Suomeen, tuuli voimistuu. Nyt käynee niin, että pilvisyys on jo päivällä runsasta, vaikka enimmät sateet liikkuvat maan etelä- ja keskiosan yli vasta illemmalla sekä maanantain vastaisena yönä. Lapissa on sateisinta jo sunnuntaina päivällä.  Maanantaiksi tietokone ennustaa aurinkoista poutapäivää, paitsi Lappiin jo lännestä pilviä, luoteeseen heikkoja sateitakin. Tiistaina lännestä leviää sateita, niitä ennen voimistuu etelätuuli…

Suursäätila on siis mitä syksyisin: sää vaihtelee päivästä toiseen paljon. Vaan kylmää tästä säätyypistä ei saa tekemälläkään, päin vastoin jopa hyvin lämpimän ilman yrityksiä Suomeen lounaasta on alustavasti näköpiirissä tämän viikonlopun jälkeen kaksikin: pe 7.10. ja su 10.10. Tietenkin näihin laskelmiin  tulee suhtautua tässä vaiheessa vain suuntaa antavasti.

Perjantai lämpöisin päivä ennen ensi kevättä?

Julkaistu

Huomenna koetaan siis etelässä kesän viimeinen henkäys, kun lämpötila nousee Etelä- ja Lounais-Suomessa jopa noin 20 asteeseen. Maan keskiosassakin lämpötila saattaa kohota 17-18 asteen tietämille. Lämmin sää johtuu Keski-Euroopassa sijaitsevan korkeapaineen länsi- ja pohjoispuolitse meille virtaavasta, erittäin lämpimästä ilmamassasta, joka on alun perin lämmennyt Afrikan mantereen yllä. Aurinkoinen säätila edesauttaa lämpötilan nousua. Esimerkiksi sunnuntaina samaa lämmintä ilmamassa virtaa Suomeen, mutta silloin sää on todennäköisesti niin pilvistä ja sateista, ettei lämpötila samalla lailla kohoa.

5 vuorokauden ennuste Helsinkiin

”Historiallinen lämpöaalto”, sanoo iltapäivälehden otsikko. Tavallaan se pitää paikkansa, jos historiallinen tarkoittaa vuoden 1961 jälkeistä ajanjaksoa. Syyskuun 30. päivän lämpötilaennätys vuodesta 1961 alkaen on nimittäin vuonna 2000 Lahdessa mitattu 19,3 astetta. Se voi hyvinkin ylittyä etelässä huomenna perjantaina. Katsotaan huomenillalla, miten kävi!