Suuri osa meteorologin työpäivästä Maikkarilla kuluu sääkarttojen grafiikoita piirtäessä. Jo lähdössä karttapohjalla on valmiina teitokonelaskemiin perustuvat paineen, sateen, pilvisyden ja lämpötilan datakentät. Matalapaineet, rintamat, tuulinuolet ja sääsymbolit meteorolgi lisää kartalle itse. Minä teen kartat aina saman kaavan mukaan.
1. Grafiikan piirtäminen alkaa karttapohjalta, jossa on valmiina paine-, sade-, pilvisyys- ja lämpötilakentät. Sääkartalla on valmiina tietokonelaskemiin perustuvat datakentät.
2. Säätila ja sen muutokset hahmottuvat paremmin kun kartalle lisätään korkea- ja matalapaineen keskukset ja niihin liittyvät säärintamat. Okluusiorintama on violetti, kylmä- sininen ja lämmi- punainen.
3. Tuulinuolet kuvaavat liikettä. Mitä enemmän nuolia, sen kovempi tuuli. Punainen nuoli kertoo lämpimästä advektiosta, sininen kylmästä.
4. Myös datakenttiä voi muokata. Joko siksi että meteorologi on erimieltä kuin tietokonemalli, tai siksi että karttaa olisi helpompi katsoa. Pilvilauttaa on pyyhitty pois idästä ja sadetta Keksi-Suomesta.
5. Lisätään sääsymbolit. "Aurkinkoisinta kaakonkulmalla"
6. Viimeiseksi rukataan lämpötilat. Etelä-Suomea on lämmitetty hieman.
Tämä kartta on piirretty maanantaina. Tänä aamuna siitä tuli vähän erinäköinen.
Saa nähdä, miten kova tai lauha talvesta tulee. Kuva: flickr/talaakso
No, pian noita etanoita ei näe enää edes kohmeisia, mutta päivien kylmetessä kohti loppusyksyä on ainakin keskustelu tulevan talven säästä kuumentunut. Toivottavasti mahdollisimman moni aiheesta kiinnostunut tallettaa nyt väitetyt asiat niin, että voi talven kuluessa tai sen jälkeen tarkistaa, mihin oli luottamista ja mihin ei. Tieteenkin kentällä kun voidaan lopulta väittää kaikenlaista, kun tieteen “tieto” loppuu.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 15. syyskuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan lokakuusta joulukuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila on selvästi tavanomaista korkeampi. Lapissa on tavanomaista sateisempaa, muualla normaalisateista. lmanpaine on keskimäärin jonkin verran tavanomaista alempi, mikä antaa viitteitä matalapainevoittoisen säätyypin vallitsemisesta. (Lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta )
Pitkän ajan tietokone-ennusteet eivät pyri ennustamaan säätilanteita, vaan antavat viitteitä siitä, onko jollain alueella esim. lämpimämpää ja sateisempaa kuin tavanomaisesti ko. aikaan vuodesta. Tällaiset ennusteet ovat lyhyen ajan sääennusteita alttiimpia tulkinnoile. Edellä mainitulla lähdesivulla kannattaa vierailla, luulisi seuraavan vuodenaikaisennusteen päivittyvän samaan paikkaan.
Tietokonemalli siis olisi kallistumassa alkutalven osalta mielummin vuodenaikaan nähden lauhaan kuin kylmään loppusyksyyn ja alkutalveen. Mutta sitten tähän talven säähän näyttää olevan muitakin näkökulmia. Brittiläinen The Daily Mail – lehti on kirjoittanut tutkimuksesta, jonka mukaan Pohjois-Eurooppaa uhkaisi kylmä talvi, koska auringon aktiivisuus, joka vaihtelee 11 vuoden jaksoissa (mm. auringonpilkkumaksimit), on nyt vuoden päivät ollut vaihtelunsa alimmassa vaiheessa. Aiemmin Nature Geoscience -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kyse on siitä, että ilmakehän stratosfääri (sääilmiöt tapahtuvat alimmassa kerroksessa eli troposfäärissä) olisi tavanomaista viileämpi, mikä vaikuttaisi myös alailmakehän ilmavirtauksiin ja tuuliin sekä siihen, että Pohjois-Eurooppaan virtaisi kylmää ilmaa.
Kuulostaa kieltämättä aika kummalliselta, enkä tiedä ilmakehän tai sään kovin suuressa määrin noudattavan 11 vuoden auringonaktiivisuusjaksoja. Tuon aktiivisuuden isommat, pidempiaikaiset vaihtelut sen sijaan voisivat selittää osan esim. maa-ilmakehä -systeemin lämpötilan noususta, mutta että suunnilleen joka 11. vuosi pitäisi olla erityisen kylmiä talvia, niin… Mutta laitan tähän linkin tuohon julkaisuun: http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop/ncurrent/full/ngeo1282.html , josko siitä joku jotenkin valaistuisi.
Minä en usko kenenkään tekemiin liian pitkän ajan sääennusteisiin, mutta onhan sekin eräänlaista sosiaalista peliä näistä keskustella, siis sitä kuuluisaa small talk´ia.
Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa, kun sanotaan, että tuuli kääntyy pohjoiseen?
Nyt kun olen saanut mielenkiintosi kohdistettua tähän suuntaan, voin paljastaa, että oikeastaan tämä ei ole mielipidekysymys. Tuulen suuntana ilmoitetaan aina se suunta, josta tuuli puhaltaa. Lounaistuuli puhaltaa lounaasta koilliseen, itätuuli idästä länteen. Kun tuuli kääntyy pohjoiseen, se tarkoittaa, että tuulee pohjoisesta etelään. Mutta myönnän, että sanonta on harhaanjohtava. Joskus takavuosina sain työpaikalle tuohtuneen puhelun mieheltä, jonka verkot oli kuulemma laskettu väärään päähän järveä käyttämäni harhaanjohtavan sanonnan vuoksi.
No, lähipäivinä siis tuulee pohjoisesta – etenkin huomenna torstaina. Luvassa on muutama varsin kolea päivä ja pakkasyö. Viikonloppuna tuulen suunta on kuitenkin taas lounaasta ja sekä päivät että yöt lämpenevät.
Forecan suosittu ForecaWeather-sääsovellus on nyt saatavilla myös Android-laitteisiin. Sovelluksen voi käydä lataamassa ilmaiseksi Android Marketista.
Sovellusta on tällä hetkellä mahdollista käyttää suomen, ruotsin, englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan ja venäjän kielillä. Kieli valikoituu automaattisesti kännykän kieliasetusten mukaan.
Tämä on vasta alkua. Jatkamme Android-sovelluksen kehittämistä. Seuraavaan versioon ovat tulossa mm. sade- ja pilvisyysennusteanimaatiot.
Kokeile ForecaWeather 1.0 versiota Androidille. Meistä olisi kiva saada palautetta käyttäjiltä.
Esittelin keväällä parvekeelle rakentamaani kasvimaata. Olin ylpeä viljelmästäni. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä. Persiljaa sai syödä pitkin kesää, mutta porkkansadosta tuli surkea. Olen meteorologi, en puutarhuri. Tästä lähtien aion kirjoittaa blogiin sää-aiheisia juttuja.
Vuodelta 2010 hurrikaanit Danielle ja Earl sekä vielä kehittyvä trooppinen matalapaine. Kuva: NASA Goddard Photo and Video
Tätä kirjoitettaessa Perämeren pohjoispuolella on myrskymatalapaineen keskus, jossa ilmanpaine on vajaat 965 hehtopascalia eli millibaaria. Matalapaine liikkuu itäkoilliseen, huomisaamuna se on jo Kuolan niemimaalla heikentyneenä. Tiedotusvälineidenkin kautta tiedämme, että tässä matalapaineessa on edesmenneen hurrikaani Ophelian ”jämät” ja että juuri siksi tämä meidänkin laaja matalapaineemme saattaa äityä häijyksi. Ja syksyhän on matalapaineiden aikaa. Käsittelin aiemmassa kirjoituksessani (Tuulesta temmattua) jo hieman hurrikaanien ja meidän matalapaineidemme tiettyä samankaltaisuutta ja kuulumista samaan ilmakehän suureen järjestelmään siirtää energiaa, lämpöä, päiväntasaaja-alueelta aina meille asti, tänne kauas pohjoiseen. Nyt en tee niin, vaan otan eri näkökulman ajankohtaiseen asiaan.
Tulin juuri töihin, ja matkalla silmiini osui iltapäivälehtien lööppimainosetusivuja. Niiden mukaan Suomessa on tänään iso Pirkko-myrsky. Ainakin sai myös sen kuvan, että viranomaiset olisivat kehottaneet varaamaan ruokaa ja vettä. Minä tein niin joka tapauksessa ja ostin keskustasta työpaikalle evästä. Kivennäisvettä oli jo ennestään. Voin siis rauhallisin mielin ottaa vastaan tämän koko luonnonmullistuksen, vieläpä tarkkailemalla sitä – aitiopaikalta.
No, sähköjen katkeamiseen ainakin jostain saa varautua aina, kun tuulee lujaa; puita tahtoo kaatuilla sähkölinjojen päälle. Varautuminen kaiketi koskee eniten sähköyhtiöitä, eli valmiutta raivata mahdollisia vahinkoja. Ja ainakin mieleen tulee, että esim. rakennustelineet ja muut suhteellisen irtonaiset rakenteet on myrskymatalapaineen lähestyessä varmistettu. Veneiden kiinnityksessä lienee tuulen ohella merkitystä paljonkin sillä, että meriveden korkeus on noussut Perämerellä arvoon 120 cm. Merkitsevä aallonkorkeus Suomen merialueilla näkyy olevan siinä nelisen metriä, mutta ainakin n. 7 metrin aaltoja on havaittu niin Perämerellä kuin Pohjois-Itämerelläkin.
Tuulesta voin napata tähän klo 15:n säähavainnoista ainakin sen, että Raahen Lapaluoto ilmoittaa länsilounaista tuulta 23 m/s ja Hailuodon Marjaniemi 22 m/s, tosin viimeksi mainitun ilmoitus edellisen kolmen tunnin maksimista on 25 m/s. Tämän matalapaineen keskusta – siis koko ilmapyörteen keskusta, jossa itsessään ei juurikaan tuule, kuten ei hurrikaaninkaan keskellä, myrskyn ”silmässä”- voi siis nimittää myrskykeskukseksi. Tämä terminologia on mielenkiintoista, koska myrskykeskuksessa ei siis tuule, vaan vasta jonkin matkan päässä siitä ja eniten sillä puolella painekeskusta, missä tuuli on matalapaineen itsensä liikkeen suuntainen. Toisaalta tällaisten itään liikkuvien matalapaineiden jälkipuolella lähinnä lännen ja pohjoisen välinen, mutta joskus koillistuuli, voi etenkin puuskaisuuden nousun myötä yltyä aika lailla. ”Myrskyn etenemisen” jollain nopeudella siis pitää tarkoittaa itse painekeskuksen, myrskykeskuksen, liikenopeutta johonkin suuntaan eikä matalapaineenalueessa jossain kohdassa vallitsevaa tuulennopeutta.
Mutta sitten itse otsikkoon: meillä näkyy olevan tapana nimetä myrskyt myrskypäivän nimipäiväsankarin mukaan. Näin muistan sen kuitenkin olleen vasta Mauri-myrskystä (1982) lähtien. Maurin jälkeen lanseerattiin varoitukset vaarallisen voimakkaasta tuulesta maa-alueilla. Merille myrskyjä oli toki ennustettu jo iät ja ajat. Siis meillä on Pirkko (tai Pirjo?), jolla on jollain tavoin mukanaan myös hurrikaani Ophelian jäämistö.
Laitan oheen linkit niille, jotka haluavat paremmin tutustua trooppisten myrskyjen, joista osa kehittyy hurrikaaneiksi, nimeämisen saloihin. Mutta kullekin vuodelle etukäteen aakkosjärjestykseen laitettujen nimien mukaan se menee. Ophelian jälkeen on jo syntynyt Philippe, josta on myös tullut hurrikaani, mutta sen reitti on kaukana ihmisasutuksesta. Jos se luovuttaa jotain jollekin matalapaineelle, niin tuo lopputulos lienee meillä äkkiä arvioiden ensi maanantain paikkeilla. Philippen jälkeen, jos trooppisia myrskyjä syntyy Atlantilla, tulee Rina, sitten Sean, Tammy, Vince ja Whitney. Ensi vuoden ensimmäisen nimi on tällä tietoa Alberto.
Hauska yksityiskohta ovat vähintään kymmeneksi vuodeksi ”eläkkeelle” siirretyt nimet (retired storm names): ei haluta pelotella ketään antamalla hurrikaanin nimeksi ihan heti vaikkapa Katrina (2005, New Orleans jne.).
Hurrikaanien nimistä:
http://www.ec.gc.ca/ouragans-hurricanes/default.asp?lang=En&n=4468ECBD-1 (Environment Canada, sivusto myös ranskaksi)
http://www.nhc.noaa.gov/aboutnames_history.shtml (NOAA eli USA:n ilmatieteen laitos)
http://www.nhc.noaa.gov/ (NOAA:n National Hurricane Center)
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
