Kuva: MTV3 säägrafiikkaaLapissa talvi on tänä vuonna myöhässä. Tälle viikonlopulle suunniteltu Levin WordlCup jouduttiin perumaan lumen puutteen takia. Seuraavaksi jännitetään talvilajien maailmancupia Rukalla. Rukalla on tarkoitus hiihtää ja hypätä mäkeä 25.11.–27.11.
Tulosruudun mukaan kisat on mahdollista hiihtää jos ennen kisoja on viikon pakkasjakso. Siinä ajassa ladut ja hyppyrimäki saadaan tykitettyä lumisiksi. Vaikkei sataisi yhtään lunta.
Kisojen onnistuminen on mahdollista. Nyt ennuste näyttää jopa lupaavalta. Sää näyttäisi muuttuvan pohjoisessa huomattavasti kylmemmäksi, ihan talviseksi, ensiviikon alkupuolella. Siis ajoissa. Se kuinka paljon kylmenee ja minä päivänä vaihtelee vielä ennusteesta toiseen, mutta perusajatus on pysynyt samana jo useamman päivän. Kylmä pohjoisvirtaus tuo pakkaset Lappiin. Kai siihen voi alkaa luottaa?
Lumikontrolli jossa lopulliset päätökset Rukan kisoista tehdään on 16.11. Ratkaisevaa on viimeinen viikko ennen kisoja. Juuri se viikko, jolle ennusteet eivät vielä yletä. Tarkkaillaan tilannetta.
Forecan meteorologit Pete Takala ja Juha Föhr keskustelevat Foreca Suomen Facebook-sivuilla mistäpä muusta kuin säästä. Jotta meteorologit eivät joutuisi aivan keskenään keskustelemaan, niin kaikki voivat esittää kysymyksiä Foreca Petelle ja Forecan Juhalle.
Keskusteluissa keskitytään ennen kaikkea sääilmiöihin ja niiden ennustamiseen. Itse sääennusteet löydät Forecan websivuilta (www.foreca.fi) tai kännykkäpalveluista (foreca.mobi).
Forecan Pete ja Forecan Juha pyrkivät kommentoimaan mahdollisimman monia kysymyksiä, kuitenkin ehtimisensä mukaan. Yleisimmät ja eniten kysytyt kysymykset ovat luonnollisesti etusijalla.
Forecan sää -ilta Facebookissa torstaina 17.11.2011 klo 16 – 20.
Nyt pitää nauttia pitkästä lämpimästä syksystä. Kuva: B Rosen / flickr
Silmä kerta kaikkiaan lepää sääkarttoihin katsoessa. Ainakin siis minun silmäni. Kaikkien matala- ja korkeapainemerkintöjen, maanpintailmanpaineen analyysien ja lämpötila- ja kosteuskenttien läpi ja yli loistaa kirkas kuva pitkästä, lämpimästä ja kuivasta syksystä. Siihen kuuluvat kauniit aamusumut, joiden yläpuolelle pääsee auringonsäteitä, vaikka vain ylemmän pilven aukoista. Tihkusateen yllättäessä harmaa saa tummempia sävyjä.
Tänä viikonloppuna lauha eteläinen, sittemmin lounainen, ilmavirtaus voimistuu Suomessa niin, että sekin kylmä ilma, joka on Pohjois-Venäjällä hiipinyt jo miltei itärajallemme, saa kyytiä. Niin selvästi lounas voittaa koillisen, länsi idän meidän suursäätilassamme. Lapin yli kulkee itään myös sateita, etenkin idässä tulee myös lunta. Sunnuntaina Pohjois-Lapissakin on suojaa, ja lounaisrannikon päivälämpötilat huitelevat siellä jo totutussa kymmenkunnassa asteessa. Marraskuun lämpöennätykset tuskin enää rikkoutuvat, koska ensimmäisinä päivinä Vantaalla, Lahdessa ja Kouvolassa käväistiin jopa yli 11 asteessa (Kouvola Anjala 11,7 astetta). Aiemmat marraskuun lämpöennätykset olivat vuodelta 1967. Vaikka tänään pilvipeite rakoili ilmamassan ollessa hyvin lämmin, pääkaupunkiseudulla ja Turussa käväistiin enää n. 10 asteessa. Kelpaa toki tämäkin.
Alkuviikolla Suomeen virtaa ohimenevästi kylmempää ilmaa luoteesta, mutta voimakas tuuli, etenkin puhaltaessaan tänne Norjan Kölivuoriston yli, pitänee varsinaiset pakkaset loitolla sään selkenemisestä huolimatta, ja ehtineekö se taivas maan eteläosassa paljoa edes seljetä, koska heti keskiviikosta lähtien on taas lämpimän ilman vuoro virrata meille lounaasta. Jonkin verran sateita tämän alkuviikon ilmamassaheilahduksen yhteydessä voidaan saada. Näitä merkittävämmäksi saattaa hyvinkin nousta yöllinen kuuranmuodostus ja siitä aiheutuva liukkaus maan pohjoisosassa, sillä tienpinnat laskevat herkästi pakkaselle, vaikkei ilma 2 metrin korkeudella selkeässä ja tuulisessa säässä niin tekisikään.
Ja ensi viikon loppupuoli on taas tätä etelälounaista lauhaa ilmavirtausta. Sadealueitakin varmaan on liikeellä, mutta suuret matalapaineet eivät näyttäisi tuovan mitään suuria sateita, sen sijaan tihku voi olla se päivän sana.
Tihkusade syntyy sumupilvessä. Myös harmaassa on sävyjä, valoa ja varjoa. Kuva: mysza831/flickr
Lokakuu loppuu ensi maanantaina, jolloin siis alkaa marraskuu. Kun säätilastot tehdään tyypillisesti kuukausittaisiksi, niin marraskuusta tiedetään, että se on meillä vuoden pilvisintä akaa. Ja onhan se jo nähty: vaikka korkeapaine on maannut yllämme hartaasti, on se tuonut aurinkoa vain tarkasti annostellen. Sumupilvi ja sumut ovat tänäänkin olleet sitäkin yleisempiä. Lämpötila on etelässä kahdeksisen, Oulussakin 6 ja Ivalossa 3 astetta. Ja tämä lauha lounainen ilmavirtaus sumupilvineen sekä vesi- ja tihkusateineen on laskelmien mukaan vielä ensi viikonkin suursäätilana Suomessa.
Ilmamassa on niin lämmintä, että sateet ovat vettä, ja vaikkei varsinaista sadealuetta jonain päivänä kohdalle sattuisikaan, niin tihkusateen mahdollisuus helposti kasvaa etenkin niinä päivinä, jolloin lauhan lounaisen ilmavirtauksen on määrä voimistua. Meteorologit puhuvat lämpimästä advektiosta. Vesi- ja tihkusadetta ei sääennusteissa välttämättä eroteta toisistaan, eli tihkut voivat mennä ikään kuin vesisateen piikkiin. Kuitenkin tihkusade on erilaista ja sääilmiönä ihan omansa.
Tihkusade syntyy, toisin kuin varsinainen isompipisarainen sade, maanpinnan lähellä olevassa sumupilvessä (Stratus). Tämän pilvityypin tunnistaa siitä, että esim. korkeimmat savupiiput ja tornit jäävät yläosastaan näkymättömiin sumupilven vuoksi. Kun isompipisarainen sade syntyy yleensä kilometrien korkeudella pilvissä, joissa on yhtaikaa läsnä vesihöyryä, vettä ja jäätä ns. jääkideprosessin seurauksena, tihkusadetta puolestaan saadaan niin, että pienen pienet pilvipisarat törmäävät toisiinsa ja kasvavat lopulta sen verran, että alkavat pudota alaspäin. Yleensä tällä mekanismilla saadaan halkaisijaltaan enintään n. 0,5 mm:n pisaroita. Hyvä nyrkkisääntö on, että tihkua aletaan saada sumupilvikerroksesta, jonka paksuus on 300 m.
Tihkusateen ehkä tärkein merkitys on siinä, että se lumisateen ohella heikentää erittäin tehokkaasti sekä pysty- että vaakanäkyvyyttä. Usein on samaan aikaan vielä utua tai sumua. Toki tihkua ja isompipisaraistakin sadetta voi sataa samanaikaisesti, silläkin on oma sääkoodinsa säähavaintoasemien sääilmoituksissa. Tihkusade voi olla jäätävää, kahdellakin tavalla. Joko sataa aljäähtyneitä tihkusadepisaroita tai tihkusade tulee pakkasella oleviin pintoihin, vaikkapa tien pintaan. Tiivis sumupilvikerros ja lauha ilmavirtaus puolestaan estävät tienpinnan lämpötilaa laskemasta pakkaselle, mutta ainakin Lapissa voi viimeistään ensi viikolla tulla pahojakin keliongelmia. Pilvipeitteen mahdollisesti rakoillessa tien lämpötila laskee ainakin öisin myös etelämpänä.
Ensi viikon alun kuluessa sää kylmenee, joskin vain ohimenevästi, Keski- ja Pohjois-Lapissa niin, että lunta voi sataa enemmänkin. Loppuviikkoa kohden ilma näyttäisi kuitenkin jälleen lämpenevän Lapissa. Maan etelä- ja keskiosassa kaikkein lämpimin ilmamassa (vähän yli kilometrin korkeudella olevan lämpötilan perusteella) on ensi tiistain maissa, mutta lämpötila maanpinnan lähellä ei taida muuksi muuttua, kasvaapahan vain tihkusateen mahdollisuus.
Ossi Korhonen, Finavian päämeteorologi ja "lentojätkä" välitankkauksella matkalla Inarista Porvooseen joskus keväällä. Kuva: "lentojätkän" kaveri
Joskus on kiva pysähtyä ja katsoa hiukan taaksepäin: mitä onkaan saatu aikaan. Forecan ja Finavian (entinen Ilmailulaitos) yhteistyö on jatkunut jo yli 11 vuotta.
Vuonna 2000 Foreca avasi lentosääpalvelun harrastajalentäjien käyttöön. Nettisääpalvelu oli Euroopan ensimmäisiä. Vain Yhdysvalloissa löytyi jo silloin lentosäät netistä. Ennen nettipalvelua lentäjät olivat joko soittaneet lennonneuvontaan lentokentille tai seuranneet lentosääennusteita teksti-tv:stä. Teksti-tv:n lentosääpalvelu oli silloin hyvin edistyksellinen.
Lentäjien nettisääpalvelu oli alusta alkaen käytettävissä myös mobiilisti esimerkiksi silloisilla PDA-laitteilla ja nykyisin tietenkin kännykällä. Tämä mobiilius on helpottanut etenkin korpikentille laskeutuvien ja lähtevien lentäjien lentosuunnitelman tekoa.
Sääpalvelussa on lentäjien käyttämiä erikoissäätietoja: tuulia eri korkeuksille, havaintoja ja ennusteita eri muotoisina. Ajan mittaan palvelua on modernisoitu ja säätuotteita lisätty. Uusimpana asiana palveluun on lisätty linkki Lontoon VAAC-keskuksen (Volcanic Ash Advisory Center) tuhkasääennusteisiin.
Finavian lentosääpalvelu on suljettu palvelu ja tarkoitettu vain lentäjille. Käyttäjätunnukset palveluun saa rekisteröityessään. Rekisteröitymiseen tarvitaan lentolupakirja.
ECMWF 500 hPa:n ennustettu painepinnan korkeus (keskimäärin vähän yli 5 km), lämpötila ja vihreällä sade, ma 24.10.2011. Kuva: Forecan meteorologin työasemalta.
Aiemmin tällä viikolla riitti matalapaineita ja myrskyjä, etenkin alkuviikolla. Keskiviikkona päivällä Pohjois-Karjalassa satoi hieman salavihkaan lunta ja illalla puolestaan ukkosti etelärannikolla. Tästä päivästä, joka on siis perjantai, tietokonemallit povasivat jo viikko sitten poutaista ja ainakin osaksi aurinkoista. Nyt on hyvä päivä katsoa tulevaan.
Huomenna lauantaina maan keskiosan yli liikkuu itäkaakkoon matalapaine, joka saattaa hieman syvetä. Sen kanssa kannattaa olla hieman varovainen, jos on mieli maantien päälle siellä, missä oli ennen Oulun lääni. Etenkin matalapaineen keskuksen pohjoispuolella nimittäin voi sataa lunta, veden ohella. Ja jos matalapaine samalla syvenee, sen liike voi hidastua ennustetusta, jolloin sen jälkipuolella voi tulla lumikuuroja myös maan keskiosassa. Länsi-Suomen yli vesisade liikkuu jo aamun kuluessa itään, päivällä sateet painottuvat itään ja Pohjois-Pohjanmaalle. Lapissa on heikkotuulista ja verrattain selkeää. Lännenpuoleinen tuuli voimistuu maan eteläosassa. Päivälämpötila on lounaisrannikolla n. 10, maan keskiosassa +2…+6 ja pohjoisessa n. +2 astetta, Luoteis-Lapissa nollan vaiheilla.
Varhain sunnuntaiaamuna pohjoisessa on heikkoa pakkasta, myös etelämpänä on selkeän sään alueilla nollakeliä. Sunnuntain kuluessa lounaasta virtaa jo suureen osaan maata selvästi lauhempaa ilmaa, mikä ensi vaiheessa näkynee eniten pilvisyydessä: se lisääntyy helposti aina harmaudeksi asti, ja lämpimän ilman etureunaan liittynee sateita, varsinkin Lapissa, missä voi aamulla sadella läntisimmässä osassa ensin luntakin. Mutta ei hätää, Suomeen alkaa sekä eurooppalaisen (ECMWF) että USA:n (GFS) globaalin ilmakehämallin mielestä vahvistua korkeapaine. Sen lopullinen asettautuminen eli sijainti Pohjois-Euroopan alueella vasta määrää, kuinka paljon sen myötä saadaan myös aurinkoisia, kuulaita syyspäiviä.
Kyseessä on selvä suursäätilan muutos matalapaineista korkeapaineenalueeseen, josta voi tulla pitkäikäinen. Sen alueella ilman lasketaan olevan ennemminkin lauhaa kuin ainakaan kylmää, mikä kylläkin kasvattaa aamusumujen mahdollisuutta, eivätkä sumupilvet aina kovin helpolla hälvene. Lämpötilat ovat suureesti riippuvaisia pilvistä ja sumuista, jotka tasoittavat yön ja päivän eroa tässä mielessä. Mahdollisesti sää aurinkoistuu vasta vähitellen ja selvimmin siellä, missä ilmavirtausta pääsee kuivattamaan Norjan Kölivuoristo. Mutta ei siis tarvitse sateessa ja kurassa liota, vaikka pilviä olisikin.
Minulla on tapana antaa aiheisiini liittyviä internetlinkkejä innostaakseni ihmisiä itseopiskeluun, joten tässä jokunen. Niillä voi testata itseään, miten pitkälle erilaisia aineistoja oppii lukemaan ja tulkitsemaan. Tai sitten ei opi, mutta tässä kuitenkin (kovaa kamaa, ei heikkohermoisille):
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
