Sään takaa

Talvisen kylmän matalapaineenalueemme loppu näkyy tietokoneen sääkartoilla. Suurin yksittäinen lähiajan muutos liittyy tiistaina kaakosta Suomeen leviävään lumisateeseen. Keskiviikkona siitä on rippeet vielä Lapissa. Tämän lumisateen jälkipuolella pakkanen on selvästi aiempaa heikompaa, tosin tuuli sitten voi tehdä oman purevuutensa, eli ei tämä selvästi talvi suinkaan lopu. Ilmamassan muttuminen on selvintä idässä.

Alkavan viikon loppupuolella meille työntyy sitten jo matalan tilalle idästä korkeapaine. Vaikka niiden maine on kylmä, on tämän korkeapaineen ilma selvästi lauhempaa kuin mitä tämä edeltävä matalapaineenalue sisällään pitää. Lämpötila voi loppuviikolla kohota aika laajoillakin alueilla ajoittain lähelle nollaa. Toisaalta, korkeapainetilanteen pitkittyessä keskitalvella, sää muuttuu vähitellen myös selkeämmäksi, jolloin lämpöä karkaa avaruuteen ja lähelle maanpintaa muodostuu lämpötilainversio: kylmin ilma makaa maan pinnalla ja lauhinta on korkeilla tuntureilla. Meret ovat edelleen avoimia vaikuttaakseen sieltä puhaltavan tuulen avulla etenkin rannikon lämpöoloihin.

Ensi viikonloppuna idän korkeapaineen lasketaan paitsi ulottuvan meille, myös kaivautuvan eteläpuolellemme, kohti Keski-Eurooppaa. Näin mahdollistuu vähitellen aina vain lauhemman ilman virtaaminen lounaasta meille, tosin mitään erityisen lauhaa ei edes sieltä päin voi olla luvassa, ellei siellä ensin lämpene. Korkeapaine lopettaa meillä lumisateet, paitsi mitä nyt meri voi edelleen aiheuttaa lumikuuroja rannikolla, ja kevyen pakkaslumen satelemnen jää toki mahdolliseksi.

Sään ennustamiselle eivät välttämättä koita yhtään helpommat ajat. Vaikka lumipyryjen vahtiminen vähenee, tuottavat lämpötilat edelleen hankaluuksia. Niin, lämpötilat talvisissa kireän pakkasen tai korkeapaineiden tapauksissa. Kun on lipsahdettu esittämään yhden ja 5-10 vuorokauden ennusteita yhtä tarkan näköisesti, on ilmeisesti alettu luulla, että esim. lämpötilaoloja voitaisiin noin vain ennustaa miten tarkasti tahansa. Suurin vaikeus tulee talvisesta pilvisyydestä: pilvet ovat mapallon turkki. Keskitalvella taivaalta tulevan auringonsäteilyn päivittäisvaikutus voidaan unohtaa; voime saada esim. suojasäätä ainoastaan meille kaukaa kulkeutuvien lauhojen ilmamassojen myötä, aurinko ei meille niitä suoraan anna. Ja mitenkäs Lapissa: eihän aurinko edes nouse!

Keskitalven olosuhteissa lämpöa karkaa selkeässä säässä avaruuteen – tekisi mieli sanoa – niin että kohina käy. Ensin jäähtyy maanpinta ja sitten pinnan läheinen ilma. Pilvisyys sen sijaan estää varsin tehokkaasti tämän ns. ulossäteilyn. Lopputuloksena pakkanen on pilvisen sään alueilla usein selvästi heikompaa kuin selkeässä säässä, ja pilvisyys voi muuttua jo lyhyelä matkalla kokonaan toiseksi.

Pilvilauttojen tilanne ei ole mitenkään harvinainen: jos meteorologi kuvamuotoisessa säpalvelutuotteessa yrittää esim. esittää, että huomenna on Kuopiossa selkeää ja Joensuussa pilvistä, ja enustaa sitten vastaavasti 5 astetta pakkasta Joensuuhun ja 15 tai 20 astetta Kuopioon, toteutuu tämä helposti päin vastoin, jolloin on helppoa pitää kumpaakin ennustetta pieleen menneenä, vaikka sanallista ennustetta ymmärtävälle olisi helppoa kertoa, millaisesta säästä tässä nyt on kyse. Eli loppupeleissä vain pilvisyyden oma seuranta vaikka sitten satelittikuvia apuna käyttäen voi antaa vaaditun tarkkuisen ennusteen. Jokaisella pilvellä kun on myös pilven reuna.

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/itux/2982601536/sizes/z/in/photostream/

Joulukuu  sai talvimyrskyn myötä valkean alun ainakin maan eteläisimmässä osassa, missä Hankoniemellä mitattiin jopa lähes puolimetrinen hanki. Meri siihen vaikutti, yleisesti ei  noin paljoa satanut. Kaisaniemen sademäärä13 millimetriä vedeksi muutettuna lienee kuvaavin, kun katsoo maastoa ja yrittää miettiä, mikä voisi olla lähes lumettomien aika isojenkin laikkujen ja sitten taas melko korkeidenkin kinosten keskiarvo.  Lumessa siis on omat pikku hankaluutensa, koska se varsinkin uutena tuulisessa säässä kovasti pöllyää ja kasautuu kinoksiin. Nyt ensilumi tuli kovalla tuulella. Maan keskivaiheilla lumipeite on edelleen aika olematonta, mitä nyt maa on laajoilla alueilla valkoisena. Kelikameroista sen parhaiten näkee.

Kun säätä katsoo vaikka viikon verran eteenpäin, ei lumi ainakaan ole sulamassa, sen sijaan lumipeite vahvistuu, tosin eri päivinä eri puolella maata. Talvisessa matalapaineenalueessa tapahtuu kaikenlaista, mm. nyt sunnuntaina erillinen matalapaineen keskus liikkuu suunnilleen Suomenlahden yli kohti koillista, illaksi ja yöksi Itä-Suomeen. Sen lumisateita saadaan ainakin maan etelä- ja itäosassa. Vähintään paikallisia lumisateita suosiva matalapaineenalue vaikuttaa pitkälle alkavaa viikkoa, ja jos tietokoneen ratkaisuun haluaa uskoa, voisi ensi perjantain maissa levitä isompikin pyry Suomeen kaakosta.

Pakkasta riittää, sitä on laajoilla alueilla enimmäkseen 10…15 astetta, mutta jos sää pysyy riittävän pitkään tarpeeksi selkeänä, voi pakkanen tässä ilmamassassa kiristyä helposti ainakin 20 asteeseen. Rannikolla sen sijaan ratkaisee, käykö tuuli maalta vai mereltä. Suhteellisesti lämpimältä avoimelta mereltä tulee paitsi lauhempaa ilmaa, joskus myös meren synnyttämiä lumikuuroja.

Kuukauden nimi kertoo, mitä ehkä eniten odotetaan, ja sen tulisi monien mielestä olla valkoinen. Veikkaan suursäätilanäppituntumani pohjalta jo nyt, että valkoiseksi se maisema jää ainakin sinne asti. Siis valkea joulu tulossa, sitähän pitää oikeastaan ihan maistella jo kahtena sanana suussa. Jostain pitäisi saada hevonen ja reki, jotta körötellä kulkusten soidessa vaikka varhain jouluaamuna kirkkoon. No, muistumia tulee mieleen, mutten olisi varma, jaksaisiko sitä joulun eteen sentään ihan noin paljon. Parempi, että omalla painolla vällyjen alla, vonkka vinkukoon ulkona.

Kuvan linkki ja joulukalenteri: http://de.fotopedia.com/items/flickr-68071698

Joulun varaslähtöiset valot ja muut helyt tulevat tarpeeseen saada edes taajamien ja kaupunkien värimaailmaan jotain muutakin kuin samaa valonkajoista harmautta, jota lumeton marraskuu on täynnä.  Tosin päiväsydämien väri on hieman vaihdellut riippuen siitä, onko pilvipeite rakoillut ja mihin aikaan päivästä. Yöllä tämänkin luonnonilmiön huomaa lähinnä tienpinnan painumisesta pakkaselle. Mutta maanteillä ei ole juurikaan ollut mitään jäädytettävää pelkästään pilviä kutistamalla, kas kun tuota öistä pilvipeitteen rakoilua on ollut joko poutaisessa lännessä tai sitten pohjoisessa, missä vähäiset sateet ovat tulleet jo valmiiksi lumena.

Syksyn lauhuus näkyy vaikka termisessä talvessa, joka on alkanut vasta Lapissa, vaikka vuorokauden keskilämpötilan pitäisi tilastojen valossa alkaa olla nollan alapuolella lounaisinta rannikkoa myöten.  Mutta hyvä näinkin, että lauha syksy ikään kuin ostaa aikaa mahdolliselta lumipeiteajalta. Mutta nyt kun vilkaisee tietokoneen ennustekarttoja, tämän kaiken käsittää lähinnä tyveneksi myrskyn edellä. Alkava viikko pitää nimittäin sisällään perinpohjaisen muutoksen säässä täällä Suomessa.

Brittein saarilta Etelä-Skandinaviaan tapahtuu alkuviikolla matalapainekehitystä, jonka hedelmänä meille keskiviikkona, varmimmin iltapuolella, leviää lounaasta lumipyry. Itätuuli voimistuu sitä ennen, jo tiistaina, mutta tuulisinta sää on keskiviikosta ainakin perjantaihin. Torstaina etelän pyry hieman laantunee ohimenevästi, etelärannikon lähellä voi sataa myös vettä, mutta perjantaina etelästä leviää Suomeen uutta satavaa pilvimassaa ja vain etelärannikolla on sateen olomuodon kanssa kiikun kaakun – meri kun on vielä lämmin – muuten tupruttaa lunta.

Päivittäiset sääennusteet sen aikanaan sitten tarkemmin kertovat, mutta alustavasti näitä etelän puolelta meille voimakkaalla itätuulella leviäviä lumisateita on perjantain kuluessa saatu jo lähinnä Lappia lukuun ottamatta. Lumen kertymä on harvoin helppo ennustettava, mutta varautuisin tässä kokonaistilanteessa ainakin paikoitellen jopa kymmenien senttien kinoksiin.

Talvisen kylmä matalapaineenalue jää hallitsevaksi loppuviikon jälkeenkin, joten sataneet lumet ovat hyvinkin jäädäkseen. Talvivaatteiden esille kaivaminen kannattaa siis aloittaa viimeistään nyt.

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2201901