Uusi blogi avattu

Jatkamme blogin päivittämistä osoitteessa www.foreca.fi/meteorologilta

Milloin syksy tulee?

Julkaistu

Loppukesän merkkejä on jo vääjäämättä ilmassa: iltojen pimeys nakertaa valoisaa aikaa lyhyemmäksi yhä enemmän ja enemmän, syksyisen oloisia matalapaineita sadealueineen saapuu Suomeen ja keskikesän kirkkaanvihreät sävyt luonnossa ovat vaihtuneet suorastaan painostavan tummiksi. Tänään on tasan kuukausi syyspäiväntasaukseen ja siihen mennessä terminen syksy on jo tilastollisesti alkanut eteläisintä Suomea lukuun ottamatta.

Terminen syksy, jolloin vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +10°C alapuolelle, starttaa yleensä ensimmäisenä Käsivarresta jo elokuun puolivälin jälkeen. Sieltä syksy etenee viikon sisään Keski-Lapin ylle ja yleensä syyskuun alkupäiviin mennessä se on alkanut koko Lapissa lukuun ottamatta Meri-Lappia ja suurimpien järvien ympäristöä.

Termisen syksyn alkaminen
Termisen syksyn alkaminen

Oulun korkeudella syksy alkaa tyypillisesti syyskuun puoliväliin mennessä ja etenee eteläisimpään Suomeen muutamassa viikossa. Yleensä terminen syksy onkin alkanut koko maassa lokakuuhun mennessä. Suuria vaihtelujakin on: aikaisimmillaan terminen syksy on alkanut esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä jo 4. syyskuuta ja myöhäisimmillään vasta 15. lokakuuta.

Rannikoilla majailevat kansalaiset saavat keskimäärin odotella syksyn alkua sisämaan asukkeja pidempään. Merialueet ja suuret järvialueet ovat varastoineet kesän aikana lämpöä ja luovuttavat sitä nyt hitaasti ilmakehään. Rannikon ja sisämaan väliset lämpötilaerot ovat kääntyneet täysin päinvastaisiksi – huhtikuusta elokuuhun saakka sisämaa on ollut yleensä aurinkoisina päivinä selvästi rannikkoa lämpimämpi, mutta nyt on rannikkolaisten vuoro päästä nauttimaan tästä etuoikeudesta. Eron voi huomata ihan pääkaupunkiseudun ympäristössäkin syksyllä erityisesti ilta- ja yöaikana, jolloin Helsinki-Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan -mittausasemien välinen lämpötilaero voi olla useitakin asteita kaisaniemeläisten eduksi. Suurimmillaan lämpötilaerot rannikkoalueiden ja sisämaan välillä ovat loppusyksytä ja alkutalvesta, jolloin merialueet voivat vielä olla lähes 10-asteisiakin, mutta manner pääsee kylmenemään nopeasti lämmittävän tahon puuttuessa (aurinko ei enää loppuvuodesta juurikaan lämmitä).

Meren lämmittävän vaikutuksen myötä syksy on rannikoilla sateisinta aikaa, kun taas mantereen sademäärät hiipuvat tasaiseen tahtiin syksyn edetessä.

Loppukesään ja alkusyksyyn liittyy myös eräs mielenkiintoinen ilmiö, jota kannattaa rannikoilla asuvien tarkkailla – vesipatsaat (veden yllä oleva trombi)! Itse en ole sellaista koskaan päässyt todistamaan, mutta lähes joka vuosi niistä on Suomenlahdeltakin havaintoja. Otollisimmat olosuhteet ovat nimenomaan elokuun loppupuolella ja alkusyksystä, kun meri on vielä lämmin ja Suomi kuuluu matalapaineen vaikutuspiiriin. Heikko tuuliväänne ja alhaalla roikkuvat pilvet meren yllä lisäävät mahdollisuuksia.

ECMWF (Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus) julkaisi muutama viikko sitten pitkänajan sääennusteen syksylle. Verrattuani sitä vastaavaan yhdysvaltalaiseen NOAA:n ennusteeseen on viitteitä siitä, että syksystä olisi tulossa erityisesti Itä- ja Pohjois-Eurooppaan tavanomaista lämpimämpi. Luoteis-Venäjällä näyttäisi olevan myös tavanomaista korkeampi ilmanpaine, mikä viittaa eteläisiin ilmavirtauksiin. Kenties tavanomaista enemmän lämpimiä ja aurinkoisia päiviä syyskuulle? Loka- ja marraskuussa aurinkoa ei voi enää taata korkeapainetilanteissa, sillä auringon teho hiipuu merkittävästi ja pilvisyyttä pääsee muodostumaan herkemmin.

Tätä kirjoittaessani ei ole vielä merkkejä termisen syksyn alkamisesta oikeastaan missään päin maata, joten voidaan olettaa, että syksy saapuu maan pohjoisosaan tänä vuonna aikataulustaan jäljessä. Tämän viikon loppupuolella ja mahdollisesti myös ensi viikon alussa saamme nauttia melko aurinkoisista poutapäivistä, kun korkeapaine vahvistuu Fennoskandian länsiosaan. Se kierrättää loppuviikoksi pohjoisesta hieman viileämpää ilmaa ja erityisesti yöt kylmenevät. Pohjanmaalla ja Lapissa on hallanvaara, hrrr! Korkeapaineen liikkuessa Suomen itäpuolelle voi ensi viikon alussa päästä etelästä annos lämpimämpää ilmaa.

Millaista syksyä sinä odotat?

Aamuvuorossa Maikkarilla

Julkaistu

Huomenta Suomi palasi maanantaina kesätauolta. Heräsin kello 3.45, iloisena uuteen aamuun. Olikin jo ikävä näitä vuoroja. Aamuvuoro Maikkarilla menee näin:

Työvuoroon valmistautuminen alkaa jo edellisenä iltana. Tutustun päivän säätilaan, katson tietokoneelta sääennustusmalleja ja mietin vähän mistä huomenna kannattaa puhua. Kun säähän tutustuu jo edellisenä päivänä, pääsee aamulla nopeammin kärryille.

Töissä istun neljän tietokoneen ruudun edessä. Katson sadetutkasta, satelliittikuvista ja säähavainnoista millainen keli on. Sitten selailen numeerisia sääennusteita ja vertaan niitä säätilaan. Päätän mikä ennuste on paras ja arvioin voinko parantaa tai tarkentaa numeeristen mallien ennusteita jotenkin.

Kun ennuste alkaa olla suurin piirtein hyppysissä, alan siirtää ajatuksia sääkartoille. Käytän samoja karttoja kuin eilinen iltavuoro, päivitän niitä vaan tarpeen mukaan. Joskus esimerkiksi sadealueen paikka on muuttunut. Tänään nostin Jyväskylän lämpötilan 18 asteesta 20 asteeseen. Ajattelin että aamu on sen verran aurinkoinen, että 20 astetta on pakko ylittyä jossain. Sitten laitan kartat ja animaatiot haluamaani järjestykseen ja mietin mitä minkäkin kartan edessä sanon. Tässäkin vaiheessa edellisen illan ajattelusta on hyötyä.

Tämä kaikki tapahtuu ennen kello 5.30. Silloin mene maskiin. Ensimmäinen suora lähetys tulee kello 6.25. Siihen mennessä suurin osa ennustustyöstä on tehty. Sen jälkeen lähetyksiä tulee puolen tunnin välein. Lähetysten välissä päivitän tutkakuvia ja hion ennustetta. Viimeinen lähetys on 9 uutisten jälkeen. Päivä on pulkassa, huomenna taas uudestaan!

Aamun rennoin työtehtävä. Puolessa tunnissa tulee nätiksi.
Aamun rennoin työtehtävä. Puolessa tunnissa tulee nätiksi.
Minä ja Antti Tuisku Maikkarin työpisteellä.
Minä ja Antti Tuisku Maikkarin työpisteellä.
Kirsi keskittyy uutislähetykseen. Minä odotan vuoroani.
Kirsi keskittyy uutislähetykseen. Minä odotan vuoroani.

Elokuun illat kaikille aisteille

Julkaistu
Viljojen puinti on aikaistunut. Siihen kannattaa tutustua elokuun illan tuoksuilmiönä. Kuva: byrev/pixabay.
Viljojen puinti on aikaistunut. Siihen kannattaa tutustua elokuun illan tuoksuilmiönä. Kuva: byrev/pixabay.

Kävin muutama päivä sitten kotiseutuvillani Varsinais-Suomessa ja muistin heti, miksi olen aina pitänyt elokuusta. Tuleentuneet viljapellot maalaavat hämärtyvät illat aivan käsittämättömillä värisävyillä sumujen hiipiessä pikku hiljaa jokilaaksojen alimmista osista vielä pehmentämään näitä kellanvihreitä pastellimaisemia. Pimeys ja sumu kisaavat, kumpi ehtii ensin. Nyt puuttui vain se täysikuu tähkäpäiden päältä, niin, ja tietysti ruislinnun ääni, sallin tässä itselleni viittauksen Eino Leinoon. Viljaa ei vielä puitu, mikä olisi ihmeellisellä tuoksullaan täyttänyt tyynen illan. Nyt se varmaan on jo koettavissa.

Tänään on Laurin päivä. Lauri heittää Jaakon jälkeen toisen kylmän kiven veteen. Lauri on kansanperinteessä hallahousu. En tiedä, miten asia olisi tänä kesänä, kun kaikki vuodentulo on kypsynyt etuajassa, mutta entisaikaan pelättiin Laurin päivän tienoon hallaöitä.  Ennen muuta kolme Laurin jälkeistä yötä olivat tärkeitä Laurin rautaöitä. Varsinaista syksyä ei Lauri kuitenkaan vielä aloittanut, sen sijaan kahden viikon päässä häämöttävä Pärttyli (nyk. Perttu, 24.8.) oli jo merkittävä syksyn säiden vaarinoton ajankohta.

Nyt hallat jäänevät lähinnä Lapin asiaksi, sen verran lämpöä ilmassa vielä helteiden häivyttyä on jäljellä. Hallaa ruokkivat pitenevät yöt, mutta paitsi ilmamassan lämpötila, erityisesti pilvet estäessään lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen pitävät hallaa loitolla. Samoin kosteus muutenkin, eli myös sumu pitää yöllistä lämpötilan laskua kurissa.

Suursäätila muuttuu lähipäivien kuluessa selvästi matalapaineisemmaksi. Se tarkoittaa sateiden yleistymistä ja runsasta pilvisyyttä, muttei sulje pois ohimenevästi aurinkoisiakaan päiviä. Päivälämpötilat riippuvat pilvisyydestä ja sateista mutta ovat valtaosassa maata 15 ja 20 asteen välillä, nyt viikonvaihteessa etelässä vielä 20 asteen vaiheilla. Lapissa on pikku hiljaa myös viileämpiä päiviä, ja tietysti sateisimmilla paikoilla voi olla viileämpää.

Huomiseksi sunnuntaiksi paikoin jopa runsaita sateita liikkuu Baltian yli maan itäosaan, varmimmin itäisimpään osaan. Lännessä sateet ovat kuuroittaisempia ja paikallisempia. Pohjoisessa on varsin vähäsateista, laajoilla alueilla poutaista, mutta mentäessä kohti maanantain vastaista yötä Kainuussa ja Koillismaalla voi sataa paljonkin. Maanantaina sateet ovat edelleen maan etelä- ja keskiosassa melko yleisiä. Tiistaina aiempaa paikallisempia sateita saadaan etenkin maan keskivaiheilla, myös Pohjois-Lapissa kasvaa sateen mahdollisuus. Keskiviikkona ja torstaina lounaasta tänne loikkaava matalapaine syvenee Suomen yllä. Tämä tietää sään selvää sateistumista suurimmassa osassa maata.

Ken haluaa uskoa vielä tämänkin jälkeistä tietokonesäämallin laskelmaa, niin varautukoon perjantaina ohimenevästi kuivempaan ja aurinkoisempaan säähän mutta heti sen jälkeisiin sateisiin. Ilmamassan merkittävää kylmenemistä ei kuitenkaan ole näköpiirissä, joten kesäsateista tässä on kyse, ei vielä syyssateista.

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/maatalous-viljat-kaarinuoli-korvat-87761/

 

 

Mistä tunnistat ukkospilven?

Julkaistu

Helteet päättyvät ukkosiin – tälläkin kertaa. Lännestä saapuva viileä ilma ja etelästä virtaava trooppisen kuuma ilma kohtaavat toisensa ja sytyttävät rajavyöhykkeelleen mutkittelevan ukkosrintaman, varsinaisen ilotulitussarjan, josta saamme monet joko nauttia (tai kärsiä) lähipäivinä etenkin Oulun eteläpuolisessa Suomessa.

Joskus ukkosia syntyy ihan vain itsestään tarpeeksi kuumassa ja kosteassa paikallaan pysyvässä ilmamassassa kunhan vain aurinko pääsee lämmittämään tarpeeksi maanpintaa,  jotta kohoava ilma saa ukkospilven syntymään.

Ukkospilvi Helsingistä pohjoiseen n. 80 km päässä.
Ukkospilvi Helsingistä pohjoiseen n. 80 km päässä kesäkuussa 2013.

Tällaisella selkeällä säällä syntyvän ukkospilven tunnistaa helposti tyypillisestä alasimen tai sienen muotoisesta pilvestä, joka syntyy kun tavallinen kumpupilvi alkaa kohota kukkakaalimaisesti kohti yläilmoja auringon lämmityksen vaikutuksesta. Pilvi paisuu niin kauan kuin se kohtaa lopullisen esteensä inversiokerroksen, eli tropopaussin. Tropopaussin kohdatessaan pilvi samalla jäähtyy ja jäätyy yläosastaan ja alkaa leviämään sivusuunnassa kun ylöspäin ei enää pääse. Näin muodostuu ukkospilvelle tyypillinen alasimen muoto ja harsomainen yläosa. Helpoimmin tällaisen alasimen voi bongata järven tai meren rannalta taikka peltoaukealta, josta on esteetön näkyvyys horisonttiin.

Kehittyvä ukkospilvi Pyhäjoella 29.7.2013
Kehittyvä ukkospilvi Pyhäjoella 29.7.2013

Aina ukkospilveä ei kuitenkaan erota paljain silmin, varsinkaan silloin kun ukkospilvi liittyy säärintamaan jossa pilvet estävät näkyvyyden horisonttiin, kuten todennäköisesti nyt lähipäivien aikana. Siinä tapauksessa voi ottaa lisäksi korvat käyttöön. Ukkosen läheisyyden voi nimittäin laskea äänennopeuden avulla, joka kulkeutuu n. 340 m/s. Kolmessa sekunnissä ääni on kulkeutunut kilometrin. Mikäli salaman iskusta on kulunut vaikkapa 30 sekuntia – tarkoittaa se sitä, että ukkosalue on noin 10 kilometrin päässä. Mikäli salamaniskun ja siitä kantautuvan äänen välinen aika koko ajan lyhenee, voi päätellä että ukkosalue on tulossa kohti ja rynnistää ulos ihailemaan tulitusta, tai vetää pois töpselit seinästä ja painua kellariin. Itse ryntäisin ulos!

Ukkosen syntymisen pystyy itsekin ennustamaan. Mikäli näet taivaalla seuraavanlaista palleromaista pilviharsoa, voi ukkonen riehua päällä muutaman tunnin, tai viimeistään 12 tunnin kuluttua.

Taivas ennen 3 tuntia ennen ukonilmaa Helsingissä 7.8.2013
Taivas ennen 3 tuntia ennen ukonilmaa Helsingissä 7.8.2013

Onko ukkonen osunut jo omalle kohdallesi tänä kesänä? Ihaliletko vai inhoatko ukkosta? Minä rakastan!

Kuvat: Aleksi Jokela

päivitetty klo 22.13 7.8.2013

Ilmastonmuutoskeskustelu kuumenee?

Julkaistu
Kuva: sheilapic76/tunturisusi/Googlen tarkennettu kuvahaku.
Mitenkähän näidenkin pikku söpöläisten käy? Helsingin kaduille voisivat tulla kävelemään, niin saisimme vanhan maineemme takaisin. Kuva: sheilapic76/tunturisusi/Googlen tarkennettu kuvahaku.

Helteisen hiostava on lempikuukauteni alku, huomaan myös näin vuosilomalla. Mutta helteet ovat tämän kesän tässä vaiheessa jo kulunutta kauraa (paitsi uutistyhjiöisessä mediassa), joten viis niistä. Jätän sen aiheen käsittelyn muille, koska helteet eivät itseänikään liiemmin kiinnosta. En valinnut edes onnetonta ammattiani siksi, että himoitsisin helteitä tai jotain muuta säätä erityisesti. Itse asiassa on mielestäni liian kuuma. En halua hikoilla, ehkä siksi saunonkin vain harvoin. Aito vanha savusauna järven rannalla olisi eri asia.

Olin viime torstaina erään radioaseman aamuvieraana. Alkuperäinen idea kumpusi ilmastonmuutoskeskustelusta. Tämä keskustelu kiihtynee viimeistään syyskuun lopulta alkaen, kun IPCC, hallitustenvälinen ilmastopaneeli, julkistaa 27.9. Tukholmassa ensimmäisen osan neliosaisesta viidennestä raportistaan. Tämä ensimmäinen osa on nimenomaan se meteorologia-osa, tai ilmakehän rakenne -osa, varmaankaan esim. valtameriä unohtamatta. Tulossa on siis kansainvälisen tiedeyhteisön, tieteen, viimeisin sana. Uskoahan voi sitten itse kukin ja omalla vastuullaan vaikka horoskooppeihin tieteen tulosten asemesta.

Jo nyt kannattaa aloittaa valmistautuminen ymmärtämään, mistä pian keskustellaan. Ainakin raportilta saattaisi odottaa perusteluita tai ainakin hypoteesejä sille, miksei alailmakehä yhtäkkiä olekaan lämmenyt enää viiteentoista vuoteen – vastoin odotuksia. Jotta ei tarvitse tyytyä median pintapuolisiin ja osin virheellisiin (tämä on empiriaan pohjautuva ennusteeni) pintaraapaisuihin tästä tärkeästä asiasta, suosittelenkin tässä tutustumaan ihan ajan kanssa sivustoon ”ilmasto-opas.fi”. Tuo alhaalla oleva linkki vie suoraan kohtaan ”Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon”, koska arvelen pienhiukkasten olevan kasvavassa roolissa ilmastonmuutosarvioinneissa. Tässä on roolinsa jopa metsillä, jotka tuottavat puiden ja virkistysarvojen ohella myös pienhiukkasia ilmakehään. Kyseinen opas näyttää olevan niin ikään facebookissa. En siis ala referoida oppaan tietoja tässä. Aina tulee suosia mahdollisimman alkuperäisiä lähteitä, ja netti avaa tässä isoja ovia, kunhan lähdekriittisyys pidetään mielessä. Netissä kun kuka tahansa voi myös kirjoittaa mitä tahansa.

Kuva: ECMWF jäsensivut.
Ylinnä ilmamassa (keskimäärin vähän yli kilometrin lämpötila), sitten sade ja alinna sellaista, millä on yhteys ilmanpaineeseen maanpinnalla. Kuva: ECMWF jäsensivut.

Lämmin sää näyttää jatkuvan Suomessa ainakin ECMWF-säämallin valossa. Tosin paikallisia sateita leviää maan länsiosaan jo sunnuntain kuluessa. Maanantaina näitä voinee bongata lähinnä pohjoisessa, varmimmin Lapissa. Tiistai lienee aurinkoinen poutapäivä. Sateisinta, tarkoittaen jopa runsaita sateita, on torstain-perjantain maissa. Tämän jälkeen ilmamassa Suomessa on hieman aiempaa viileämpi, muta toki vielä aivan kesäinen. Muutosta lähes koko maassa kuvaa aika hyvin oheisessa kuvassa näkyvä Helsingin pluumiennuste. Täällä sateisin päivä on perjantai, mutta suuressa osassa maata jo torstai, ja lännessä ja pohjoisessa paikallisempia sateita tulee jo keskiviikkona.

 

http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/c6869491-f3a5-438e-8a0c-90664db8894c/pienhiukkasten-vaikutus-ilmastoon.html

 

Kuvien linkit: http://www.google.fi/imgres?imgurl&imgrefurl=http%3A%2F%2Fwww.tunturisusi.com%2Fjaakarhu%2F&h=0&w=0&sz=1&tbnid=rsBgqExrgJADkM&tbnh=194&tbnw=259&prev=%2Fsearch%3Fq%3Dilmastonmuutos%26tbm%3Disch%26tbs%3Dsur%3Afc%26tbo%3Du&zoom=1&q=ilmastonmuutos&docid=NUjoEmuuNyeA0M&hl=fi&ei=BQH9UZDxH6aL4gSNoIGwDw&ved=0CAIQsCU

ja www.ecmwf.int

 

 

Kesän viettoa somessa, twiit, twiit

Julkaistu
Ukkospilvi, Järfälla Stockholm #forecaweather
Ukkospilvi, Järfälla Stockholm
#forecaweather

Kyllä kesällä on mukavaa. Aivan niin mukavaa, että me forecalaiset perustimme Instagram-tilin, johon lataamme kuvia kesästä, sääilmiöistä ja kesänvietosta.

On tosi kivaa katsella kollegoiden kuvia, koska osumme aika harvoin kaikki saman kahvipöydän ääreen kuulumisia vaihtamaan. Meteorologit (kotoisasti metkut) tekevät vuorotyötä. Osa metkuista tekee sääennusteita Maikkarilla, osa Forecan Ruotsin-toimistossa ja loput täällä Forecan toimistossa Espoossa. Instagram-tilin kautta voimme jakaa kesäkokemuksia toisillemme ja vaikka koko maailmalle. Forecan Instagram-tiliä voivat myös muut käydä katsomassa, ja nykytrendejä seuraten kuvia voi käydä myös tykkäämässä.

Forecan Instagram-tilille ladatuista kuvista näkee, kuinka sää vaikuttaa moneen, ja kuinka monelta kantilta säätä voi katsella tai kuvata. Sovimme heti alkuun, että Instagram-tili ei saa täyttyä pelkästään pilvikuvista, vaikka etenkin metkut niistä niin kovin tykkäävät, ja ovathan pilvet tärkeitä säätä ennustettaessakin. No, kyllä sieltä Instagram-tililtä pilviäkin löytyy niin maalta, mereltä kuin ilmasta kuvattuina.

Forecan Instagram-tili #forecaweather
Forecan Instagram-tili #forecaweather

Sosiaalinen media (some) on näinä päivinä kovin tapetilla. Forecaa voi seurata myös Twitterissä ja Facebookissa. Facebookissa aktivoidumme tehokkaammin vasta lomien jälkeen. Tällä hetkellä aika kuluu säitä ennustaessa.

Forecan yli kaksivuotiasta Sään takaa -blogia seuraa säännöllisesti moni uskollinen lukija. Mutta tiedättekö, että Forecalla on blogi myös ruotsin kielellä? Ruotsin-toimistomme metkut kirjoittavat Väderguiden-blogissa myös kiinnostavia sääasioita. Mitkä sääasiat sinua kiinnostavat?

Foreca somessa: Blogit: blogi.foreca.fi ja blogg.foreca.se

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Foreca Facebookissa: Foreca Suomi (suomenkielinen), Foreca Sverige (ruotsinkielinen), Foreca (englanninkielinen)

Tall Ships Race Helsinki: Götheborg #forecaweather
Tall Ships Race Helsinki: Götheborg #forecaweather

Ja se Instagram-tili, jossa voi tutustua forecalaiseen kesätunnelmaan: http://instagram.com/forecaweather

Instagramista:  Instagram on maksuton kuvien ja videoiden jakamissovellus, jota voi käyttää Apple iOS- ja Android-laitteissa. Käyttäjät voivat ladata kuvia tai videoita palveluun ja jakaa niitä kaverien kanssa. He voivat myös katsoa kaveriensa Instagramissa jakamia julkaisuja, kommentoida niitä ja tykätä niistä. Instagramia voi käyttää myös web-selaimella kuvien katseluun ja Instagram-tilien selailuun. Kuvien ottamista varten tarvitaan kännykkäsovellutukset.