Category: Sää ja luonto

Etelä- ja Länsi-Euroopan helle raivasi kuin raivasikin tiensä meille pohjolaan ja nosti lämpötilat perjantaina eteläisessä Suomessa kertaheitolla paikoin jopa yli 30 asteeseen. Korkeimmillaan Kouvolassa käväistiin 31,4 asteessa. Maan keskivaiheilla kulki lämpötilan voimakas muutosvyöhyke, jonka pohjoispuolelle kesäinen lämpö ei yltänyt: Lapissa viikonlopun maksimilukemat ovat jääneet laajalti vain 10-15 asteeseen.

Minä kuulun siihen joukkoon, joka nauttii helteistä, kunhan ne eivät kestä viikkotolkulla. Kesäinen lämpö innoitti vihdoinkin luopumaan talviturkista, joka jäi hyiseen meriveteen Hangon edustalla. Täytyy muuten todeta, että Hanko on aivan upea kesäkaupunki; en ole koskaan Hankoniemellä aikaisemmin vieraillut, mutta tulen varmasti palaamaan. Hankoniemihän edustaa maantieteellisesti Salpausselän ulointa merenpäällistä osaa ja alueella on kauniita, useita kilometriä pitkiä, autioita hiekkarantoja. Hankoniemestä tulevat aika ajoin mieleen Viron ja Latvian päättymättömät hiekkarannat.

Helle valahtaa takaisin etelään

Helleilmamassa on jo sunnuntaiyön aikana valahtamassa kohti etelää Baltian puolelle, ja sunnuntaina enää lähinnä aivan lounaisrannikon tuntumassa lämpötila kohoaa lähelle hellelukemia. Maan keskivaiheilla viilenee jo alle 20 asteen, pohjoisempana päivä on suorastaan kolea. Maanantaina helleilma lähestyy uudestaan eteläistä Suomea, mutta tällä kertaa se jää Suomen eteläpuolelle.

Alkuviikosta meillä koittaa sään osalta paluu tuttuun ja turvalliseen arkeen: Suomi kuuluu koko seuraavan viikon ajan lännestä saapuvien matalapaineiden reitille, mikä pitää sään tavanomaista viileämpänä ja epävakaisena. Kyse on enimmäkseen runsaista kuurosateista ukkosineen, mutta muutamana päivänä saattaa maan etelä- ja keskiosassa sataa jatkuvamminkin. Epävakainen matalapainesää näkyy myös lämpötiloissa: ensi viikolla ei kovinkaan paljoa ole edellytyksiä yli 20 asteen lukemille ja loppuviikosta näyttäisi viilenevän entisestään.

Jäätkö sinä kaipaamaan helteitä?

Etelä- ja Keski-Euroopassa tukalaa

Mallit ennustivat osuvasti jo muutama viikko sitten laajan sulkukorkeapaineen muodostumisen eteläisen Euroopan ylle. Espanjassa ja Portugalissa alkukesästä kytenyt kuumuus levisi nyt korkeapaineen länsipuolitse kohti pohjoista yltäen muutaman päivän ajaksi myös osaan Skandinaviaa ja Suomea. Aina Ranskan ja Iso-Britannian korkeudella saakka ilmamassa oli vielä lähes yhtä lämmintä kuin Saharalla, mikä loi edellytykset paikoin poikkeuksellisen korkeille lämpötiloille. Ranskassa rikottiin alkuviikolla 40 asteen raja ja useita paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä meni rikki; Lontoon Heathrow’n lentokentällä mitattiin Met Officen mukaan kaikkien aikojen Iso-Britannian korkein heinäkuun lämpötila, 36,7 astetta.

Vielä viikonvaihde ja alkuviikko ovat laajalti Etelä- ja Keski-Euroopassakin tukalan kuumia. Ilmamassa Saksan ja Puolan yllä on lähipäivinä yhtä lämmin kuin Suomen lämpöennätyksen (Liperi 37,2 astetta) aikoihin heinäkuun loppupuolella vuonna 2010. Esimerkiksi Berliinissä ja Varsovassa hikoillaan yli 35 asteen lukemissa ja Ranskassa lämpötila voi alkuviikosta kohota uudelleen 40 asteen vaiheille.

Viikon puolivälissä ja sen jälkeen helteiden painopiste siirtyy selvemmin Välimeren maiden ja Balkanin asiaksi, ja samalla keskinen Eurooppa ainakin väliaikaisesti raikastuu ja viilenee läntisten, Atlantilta saapuvien ilmavirtausten johdosta.

Heinäkuun kohtalo?

Pitkän ajan sääennusteet ovat vasta kokeiluasteella, mutta joskus niitä on mukava vilkuilla ja yrittää spekuloida, mitä tuleman pitää – varsinkin, kun oma kesäloma on lähestymässä ja pitäisi päättää, viettääkö sen kotimaassa vai lähteekö lämpöä hakemaan etelämpää.

Suursäätila Euroopan yllä on jo pitkään jatkunut yllättävän samanlaisena, eikä ennusteissa näy muutoksia suuntaan eikä toiseen. Eteläisen Euroopan korkeapaine näyttää olevan dominoivaa sorttia ja sen myötä matalapaineet ohjautuvat lähitulevaisuudessa Atlantilta kohti Pohjois-Eurooppaa. Keskimäärin meillä on siis tiedossa lounaan tai lännen puoleisia tuulia hamaan tulevaan ja ainakin ensi viikko on tilastoihin nähden tavanomaista viileämpi ja epävakainen. Keski-Euroopan tulevaisuus on mielenkiintoinen: kuumuus ja viileämpi sää vuorottelevat ja väliin mahtuu erittäin voimakkaita rajuilmoja ukkosineen ja rakeineen. Estofex (European Storm Forecast Experiment) on antanut sunnuntaille Pohjois-Saksaan ylimmän tason varoituksen erittäin vaarallisesta säästä.

Pitkän ajan ennusteiden valossa Suomi näyttää jäävän Norjan ja Ruotsin ohella Manner-Euroopan viileimmäksi kolkaksi. Eteläisestä Euroopasta on kuitenkin säännöllisesti nousemassa hyvin lämpimiä pulsseja kohti pohjoista, mutta ne näyttäisivät lähes poikkeuksetta jäävän Itämeren etelä- tai kaakkoispuolelle. On kuitenkin olemassa pieni mahdollisuus, että jokin pulsseista yltäisi jälleen kuluneen viikonlopun tapaan eteläiseenkin Suomeen, mutta pitkäkestoisia lämpöjaksoja tuskin hetkeen tulee. Etelä- ja Keski-Euroopassa erittäin tukalien helleaaltojen riski on olemassa tässä sääasetelmassa.

Kuluneena keväänä poutapäivät eivät ole meitä juurikaan muistaneet; sadetta on tullut monessa eri olomuodossa monena eri päivänä. Yhtenä päivänä uskalsin kuitenkin nauttia auringonpaisteesta t-paitasillani, mutta siitäkin on jo vierähtänyt viisi viikkoa. Keväiset korkeapaineet ovat loistaneet poissaolollaan ja matalapaineita on tullut jatkuvalla syötöllä. Tilastotkin puhuvat epävakaisen kevään ja erityisesti toukokuun puolesta: keskimääräinen pilvisyys on ollut esimerkiksi Hattulassa, Niinisalossa ja Helsinki-Vantaalla yli 80 % eli samaa luokkaa kuin yleensä talvikuukausina. Selkeintä on puolestaan ollut Maarianhaminassa, missä keskimääräinen pilvisyys on toukokuussa ollut 45 %. Tämä olisi se tyypillisempi lukema myös muualle Suomeen: huhti-toukokuuhan on vähäsateisinta ja selkeintä aikaa.

Sademäärät ovat paikoin jo poikkeuksellisen suuria. Esimerkiksi Puolangalla on satanut toukokuun 14. päivään mennessä jo 76,4 mm eli puolet tavanomaista enemmän. Yllättävää on se, että kaikki kuluneen toukokuun viisi suurinta sadekertymää (Suomussalmi 68,6 mm, Taivalkoski 62,6 mm, Ranua 61,0 mm, Ylivieska 60,6 mm) löytyvät pohjoisesta Suomesta, vaikka tilastollisesti siellä sadetta kertyy vähiten. Sulamisvedet ja korkeat sademäärät ovat yhdessä laukaisseet Pohjois-Suomen hälyttävän kevättulvatilanteen, joka on vielä alkuviikkoa kohden ainakin läntisen Lapin alueella pahenemaan päin. Tornion suunnilla tulvahuippu ajoittuu vasta alkuviikolle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun alku on ollut Suomessa sateisin sitten vuoden 1961.

Suomi jäi kylmään kuoppaan, Espanjassa ennätyskuumaa

Ohessa oleva kuva esittää viime aikojen suursäätilanteen Euroopan alueella erittäin hyvin: suihkuvirtaus on käynyt Keski-Euroopan halki kaartaen voimakkaasti kohti pohjois-koillista ja Suomi on jäänyt kylmemmälle ja epävakaisemmalle puolelle. 20 asteen raja on tosin meilläkin jo rikottu kaakkoisessa Suomessa, vaikka näin pääkaupunkiseutulaisen näkökulmasta sitä onkin vaikea uskoa. Matalapainetoiminta on ollut hyvin aktiivista lähes tauotta jo viime vuoden loppupuolelta saakka, eikä pitkäkestoisia korkeapaineita Suomen yllä näy tulevaisuudessakaan. Kollegani Petri Takala (ystävällisemmin Pete) kirjoitti aiemmin siitä, kuinka säätyypeillä on ollut ajan saatossa tapana jumiutua yhä enemmän ja enemmän, joten onko tämä nyt esisoittoa tulevasta?

Vielä toukokuun alussa lämpötilat jaksoivat kohota lähelle pitkänajan keskiarvoja, mutta tällä viikolla on ollut koleaa. Pohjoisessa tyypilliset päivälämpötilat ovat tähän aikaan vuodesta hieman reilussa 10:ssä, etelässä 15-16 asteessa. Kesäinen sää on kolkutellut Suomea jo useaan otteeseen, mutta jäänyt aina Baltian ja Venäjän puolelle. Keski-Eurooppa on puolestaan sijainnut välillä helteisessä, välillä viileämmässä ilmamassassa ja näiden rajavyöhykkeellä on jo päässyt syntymään hyvin voimakkaita ukkosia, suuria rakeita ja trombejakin.

Aurinkoisen ja kuuman sään painopiste on viime viikkoina ollut Espanjassa ja Portugalissa. Espanjan Valenciassa mitattiin 15.5. kaikkien aikojen toukokuun lämpöennätys: 42,9 astetta. Samoin myös Portugalissa ja Kanariansaarilla on syntynyt uusia lämpöennätyksiä: Portugalin Bejassa mitattiin 13. toukokuuta tasan 40 astetta ja Kanariansaarilla Lanzarotella lämpötila kohosi 42,4 asteeseen.

Kesä kolkuttelee ensi viikolla

Tuoreiden ennusteiden valossa suursäätilanne pysyy ensi viikolla kuta kuinkin ennallaan, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia nousee esiin. Tänä viikonloppuna ja alkuviikosta sateet ovat enimmäkseen kuuroluonteisia, mutta ensi viikon puolivälin jälkeen Suomi näyttäisi joutuvan jälleen kahden ilmamassan loukkuun. Suomen kaakkoispuolella voidaan mitata jo 30 asteen lukemia, mutta Suomen länsipuolella on tuntuvasti vilpoisampaa. Suuri itä-länsi -suuntainen lämpötilaero voi jälleen poikia hyvin runsaita sateita, joten uudet toukokuun sade-ennätykset ovat mahdollisia, mikäli Suomi joutuu kuuman ja kylmän rajavyöhykkeelle.

Ilmamassa lämpenee ensi viikon alkupuoliskon aikana joka tapauksessa, joten lämpötilat kohoavat ainakin lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja: etelässä 15 asteeseen ja sen yläpuolellekin, pohjoisessakin 10 asteen vaiheille. Sateet ja pilvisyys ratkaisevat lopulliset lämpötilat. Mielenkiinnolla odotan tulevaa sääviikkoa.

Tulipa tässä vielä mieleen vuodentakainen säätilanne: muistatteko vielä viime toukokuun helteet, jolloin 19. päivänä päästiin jopa yli 30 asteeseen? Toukokuisia helteitä ja rajuilmoja voi muistella tämän tekstin avulla.

Joko sinä kaipaat aurinkoa ja kesäistä lämpöä, vai nautitko viileämmästä keväästä?

Keväinen korkeapaine vahvistuu meille loppuviikoksi, ja näin maaliskuussa se tietää yleensä myös lämpötilan suurta vuorokausivaihtelua. Viime viikkoina runsas pilvisyys ja tuulet pitivät hyvin huolen siitä, että lämpötila pysyi melko vakiona yötä päivää, mutta selkeässä ja heikkotuulisessa säässä vaihtelu tulee lähipäivinä kasvamaan tuntuvasti.

Vuorokausivaihtelu maaliskuussa suurimmillaan

Auringon lämmittävä vaikutus alkaa jo näkyä lämpötiloissa helmikuun alkupuolella, mutta kevään mittaan vaikutus kasvaa ja itse asiassa juuri maalis-huhtikuussa päivän nopeasti pidetessä myös keskilämpötilan kohoaminen on voimakkainta. Tällä hetkellä auringon teho on samaa luokkaa kuin syys-lokakuun vaihteessa, mutta ilmakehä ja maaperä ovat vielä talven jäljiltä kylmiä, ja niinpä lämpötilatkaan eivät yllä samoihin lukemiin. Syys-lokakuun vaihteessahan meillä on välillä nähty miltei 20 asteen lämpötiloja, mutta kevätpuolella vastaavat lukemat ovat mahdollisia vasta huhtikuun puolella.

Aurinko lämmittää iltapäivisin jo tuntuvasti, mutta selkeinä öinä säteilyjäähtyminen on voimakasta. Tällöin lämpöä poistuu tehokkaasti pitkäaaltosäteilynä takaisin avaruuteen ja maanpinta jäähtyy voimakkaasti. Selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa varhaisen aamiaisesi ja myöhäisen lounaasi välinen lämpötilaero voi olla parhaimmillaan jopa yli 20 astetta. Suurimmat vuorokausivaihtelut koetaan maan pohjoisosassa, missä lumihangesta heijastuva säteily lisää lämmityksen vaikutusta maanpinnan läheisyydessä. Etelämpänä ero on hieman pienempi (n. 10-12 astetta), ja tänä(kin) vuonna rannikkoalueilla sula meri pitää huolen siitä, ettei pakkanen pääse enää yöaikana paljoakaan kiristymään.

Pilvisessä säässä lämpötilavaihtelu huomattavasti pienempää

Pilvisyys estää lämpösäteilyn karkaamisen heijastamalla sen takaisin kohti maanpintaa, jolloin säteily jää ikään kuin poukkoilemaan maanpinnan ja pilvipeitteen välille. Keväisin lämpötilan vuorokausivaihtelu pilvisessä säässä on pienimmillään vain muutaman asteen luokkaa, talvisin tätäkin vähäisempää. Kesäisin ero kuitenkin kasvaa hajasäteilyn lisääntyessä. Näin meteorologin näkökulmasta pilvisyys ja sen ennustaminen erityisesti talviaikana tuottavat harmaita hiuksia: yksittäinen pilvilautta voi läsnä- tai poissaolollaan nimittäin aiheuttaa useamman kymmenen asteen ennustusvirheen. Onneksi se aika vuodesta alkaa olla jo ohi – kevätsään ennustaminen on huomattavasti mielekkäämpää. Kesä tuo puolestaan omat haasteensa kuurosateiden osalta.

Loppuviikon ennuste: melko lämpöisiä päiviä, kylmiä öitä

Korkeapaineen alue pysyttelee Suomen yllä sitkeästi koko loppuviikon ja pitää huolen siitä, että tiedossa on upeita, keväisen aurinkoisia ja melko lämpimiä päiviä, mutta kylmiä öitä. Lämpötila kohoaa päivisin valtaosassa maata plussan puolelle, etelässä maksimilämpötilat huitelevat päivittäin n. +5…+8 asteessa. Öisin kuitenkin mennään pakkaselle: etelärannikolla pysytään kuitenkin lähellä nollaa, mutta heti sisämaassa pakkasta on useita asteita, ja kylmimmät yöt näyttäisivät osuvan maan keskivaiheille, jossa pakkanen voi paikoin kiristyä 10-15 asteeseen. Pohjoisempana ajoittain voimakas länsituuli pitää pakkaset maltillisimpana.

Markus Twitterissä: @markusmanty