Säärintamat ja ilmamassat: mistä oikein on kyse?

Julkaistu

”Rintama” ja ”ilmamassa” ovat sanoja, joita kuulee usein käytettävän säästä puhuttaessa, monelle kuitenkin jää epäselväksi, mitä sanat oikeastaan tarkoittavat. Yksittäinen blogiteksti on liian lyhyt seikkaperäiseen selostukseen aiheesta, mutta tässä kirjoituksessa käydään läpi peruskäsitteet.

Maapallon ilmamassat yksinkertaistettuna (Kuva: Joanna Rinne)
Maapallon ilmamassat yksinkertaistettuna (Kuva: Joanna Rinne)

 

 

Huomattavasti yksinkertaistetusti esitettynä maapallon lämpötilat jakaantuvat keskimäärin viereisen kuvan väriraitojen mukaisesti. Kunkin raidan sisällä lämpötilat pysyvät kohtalaisen lähellä toisiaan, kun taas väriraitojen välillä lämpötiloissa tapahtuu hyppäys melko kapealla alueella. Kutakin väriraitaa kutsutaan ilmamassaksi ja ilmamassojen välistä aluetta, kuvan mustia raitoja, rintamavyöhykkeeksi. Lämpötilojen jakaantuminen ilmamassoihin tasaisen viilenemisen/lämpenemisen sijaan johtuu mm. merten ja mantereiden lämpenemisnopeuksien eroista ja maapallon pyörimisestä.

 

 

 

 

 

Ilmamassarajat eivät ole suoria, vaan aaltoilevia. (Kuva: Joanna Rinne)

 

Kun raitamallia siirretään hieman lähemmäksi todellisuutta, kuvasta tulee vasemmalla olevan kaltainen. Ilmamassojen väliset rajapinnat eivät ole suoria, vaan pohjois-etelä-suunnassa aaltoilevia.

 

 

 

 

Ilmamassa-aallot liikkuvat, samalla liikkuvat niiden väliset rajapinnat eli rintamat.
Ilmamassa-aallot liikkuvat, samalla liikkuvat niiden väliset rajapinnat eli rintamat. (Kuva: Joanna Rinne)

Seuraavassa vaiheessa mallia muutetaan jälleen hieman todenmukaisemmaksi. Mikäli maapallo ei pyörisi, ilma virtaisi epätasaisen lämmityksen takia päiväntasaajalta suoraan navoille. Pyörimisliikeen takia coriolisvoima kääntää meidän leveysasteillamme ilmavirtauksen keskimäärin lännenpuoleiseksi. Maapallon pintaan verrattuna aallot liikkuvat siis keskimäärin nuolien mukaisesti kohti itää. Tämän kuvan ilmamassaraitojen väliset rajapinnat on esitetty sääkartoista tutuilla säärintamasymboleilla. Kun maassa olevan paikan ylittää punainen eli lämmin rintama, siirrytään viileämmän ilmamassan puolelta lämpimämmän puolelle, kun taas kylmä rintama, siirrytään lämpimän ilmamassan puolelta viileämmän puolelle.

 

 

MTV3-kavanan sääkartta. Suomessa vallitsee viileä ilmamassa, Suomen kaakkoispuolella lämmin. (Kuva: MTV3/Markus Mäntykangas)
MTV3-kavanan sääkartta. Suomessa vallitsee viileä ilmamassa, Suomen kaakkoispuolella lämmin. (Kuva: MTV3/Markus Mäntykannas)

 

Vasemmalla olevassa kuvassa nähdään säärintamat tutummassa ympäristössä: MTV3-kanavan sääkartalla. Lämmin ilmamassa jää Suomen kaakkoispuolelle, sitä reunustavat lämmin ja kylmä rintama. Itse rintama-alueiden yhteydessä sää on sateinen.

 

 

 

 

 

Tässä esitetty malli on huomattavasti yksinkertaistettu; todellisissa säätilanteissa ilmamassat ja niiden väliset vyöhykkeet sekä niiden käyttäytyminen voivat olla hyvinkin moninaisia ja vaikeasti luokiteltavia. Rintamat eivät ole kartalla näkyvän kaltaisia selkeitä rajapintoja, vaan jopa satojen kilometrien levyisiä vyöhykkeitä, joilla viileämpi ja lämpimämpi ilma sekoittuvat toisiinsa. Vaikka viimeisen kuvan tilanteessa rintama-alueilla sataa, ne voivat todellisuudessa yhtä hyvin olla kuivia, joskus myös esiintyä ainoastaan ilmakehän ylemmissä kerroksissa eikä lainkaan pinnan tasolla.

Yksinkertaistuksista huolimatta tämä ”rautalangasta väännetty malli” auttaa selittämään sitä, mistä oikein on kyse, kun meteorologi puhuu säärintamista ja ilmamassoista. Opit voi ottaa heti käyttöön – mainitaanko jompikumpi jo seuraavassa kuulemassasi säätiedotuksessa?

7 vastausta artikkeliin “Säärintamat ja ilmamassat: mistä oikein on kyse?”

  1. Kiitos alkeisopista! Mielenkiintoista tietoa ja auttaa ymmärtämään miten säärintamat ja ilmamassat käyttäytyvät.
    Tuovat nyt sadetta/kylmää meidän niskaamme sniif!
    Kumpa tämäntapainen Atlantilta saapuvien ilmavirtausten jatkumo ei jäisi jatkuvaksi kiusaksi.
    Nyt juuri aurinko paistelee tummien pilvien lomasta ja lintukin vielä laulelee. Iloja ne ovat pienetkin ilot!

  2. Kiitos!

    Rautalankamallisi oli mielenkiintoinen ja asiaa paljon valkaiseva. Milloin muuten aiot luvat vähän parempia ilmoja?

    Hyvää loppukesää! T. Jukka

  3. Kiitos yksinkertaisesta selvityksestä. Mutta eikö ilmamassalla joskus tarkoiteta vähän muutakin, etenkin jos puhutaan ilmamassan lämpötilasta?

  4. Kiintoisa sääopin peruspaketti.

    Minä vain en saa loksahtamaan tuota, että kun ilmamassat jäävät maapallon pyörimisliikkeestä jälkeen, niin ne maan pinnalta tarkasteltuina liikkuisivat lännestä kohti itää.

    Käsittääkseni maapallo pyörii pohjoisnavan päältä katsottuna vastapäivään eli noiden nuolien suuntaan. Jälkeen jäävän ilmamassan pitäisi mielestäni siis maapallon pinnalta katsoen liikkua päinvastoin idästä länteen päin. Siis noita nuolia vastaan. – Kuten aurinko, joka sekin ”jää maapallon pyörimisliikkeestä jälkeen”.

    Olenkohan käsittänyt jotakin väärin?

    1. Hei!
      Kiitos hyvästä oikaisusta ja huomiosta, innostuin kirjoittaessani yksinkertaistamaan hieman liikaa. Pyörimisliikkeestä jälkeenjääminen toteutuu siis päiväntasaajan ympäristössä. Mikäli maapallo ei pyörisi, epätasaisen lämmityksen vuoksi päiväntasaajalta ilmavirta kävisi suoraan napoja kohti. Coriolisvoima kääntää tuulia meidän leveysasteillamme lännenpuoleiseksi. Lisää tietoa löytyy hyvässä paketissa näiden kahden wikipedialinkin takaa:
      https://en.wikipedia.org/wiki/Westerlies
      https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_circulation

  5. Jäin miettimään samaa kuin edellinen kysyjä. Kaipaisin myöskin tähän vastausta.

    1. Hei!
      Kiitos hyvästä oikaisusta ja huomiosta, innostuin kirjoittaessani yksinkertaistamaan hieman liikaa. Pyörimisliikkeestä jälkeenjääminen toteutuu siis päiväntasaajan ympäristössä. Mikäli maapallo ei pyörisi, epätasaisen lämmityksen vuoksi päiväntasaajalta ilmavirta kävisi suoraan napoja kohti. Coriolisvoima kääntää tuulia meidän leveysasteillamme lännenpuoleiseksi. Lisää tietoa löytyy hyvässä paketissa näiden kahden wikipedialinkin takaa:
      https://en.wikipedia.org/wiki/Westerlies
      https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_circulation

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.