Syksyisen harmaa Espoon Keilaranta. (Kuva: Foreca)
”Suomi on varmasti maailman harmain maa!”
En yhtään epäile, etteikö tämä lausahdus murahda taas lukuisten suomalaisten suusta, kun pitkän ja kuuman kesän jälkeen hämärä, sateet ja pilvisyys ovat alkaneet taas lisääntyä. Päivä lyhenee etelässä 40-45 minuutin viikkotahtia ja Lapissa peräti tunnilla, joten muutokset voivat tuntua aika rajuilta. Meille Pohjoismaissa eläville on jopa surkuhupaisaa puhua siitä harmaudesta, jonka jokainen syksy tuo meille tullessaan, emmekä voi muuta kuin ottaa sen nöyränä vastaan aina uudestaan ja uudestaan.
Saimmekin hiljattain mielenkiintoisen haasteen asiakkaaltamme (Hartwall) ja päädyimme tarkastelemaan harmautta meteorologian näkökulmasta. Onko tosiaan niin, että Suomi saattaisi olla maailman harmain maa?
Suomessa harmaudesta keskustellaan läpi syksyn ja alkutalven – erityisesti siihen aikaan syksystä, kun siirrytään talviaikaan. Tällöin valoisasta ajasta nipistetään kokonainen tunti iltapäivästä, mikä saa harmaan ajanjakson tuntumaan entistäkin harmaammalta. Kaiken lisäksi me suomalaiset vielä pukeudummekin keskimäärin “harmaasti”, ja olemme useissa kaupungeissa suosineet harmaata arkkitehtuuria.
Lähestymistapa tutkia Suomea maailman harmaimpana maana tuntui sen verran hauskalta ja kiehtovalta idealta, että päätimme tarttua haasteeseen ja tarkastella asiaa säätilastojen valossa.
Kesän loppu alkaa vähitellen lähestyä. Elokuun lopussa valoisan ajan pituus on samaa luokkaa kuin huhtikuun loppupuolella ja aurinko paistaa päivä päivältä matalammalta. Auringonsäteilyn väheneminen viilentää säätä etenkin öisin, mutta päivien välillä on suurta vaihtelua. Elokuun loppupuolella yön keskilämpötila on etelässä noin kymmenen astetta, mutta laskee pohjoisimmassa Lapissa jo alle viiteen asteeseen.
Sään jäähtyessä hallan ja yöpakkasten todennäköisyys kasvaa, ja etenkin selkeinä öinä maan lämpösäteily jäähdyttää maanpintaa.
Kuuraisia lehtiä. Kuva: Maarit Siitonen
Yöpakkanen määritellään siten, että lämpötila on nollan alapuolella kahden metrin korkeudella, kun taas hallan aikaan vain maanpinnan läheinen ilma jäähtyy pakkasen puolelle. Sekä yöpakkasen että hallan aikaan maassa voi nähdä kuuraa, joka on viileän ilman vesihöyrystä pinnoille kiteytynyttä jäätä.
Vaikka viileinä öinä lämpötila ei laskisikaan pakkasen puolelle, sumuja voi silti esiintyä. Sumut ovat käytännössä maanpinnan lähellä sijaitsevia pilviä, jotka syntyvät kostean ilman jäähtyessä ja tiivistyessä hyvin pieniksi pisaroiksi.
Sumussa näkyvyys on alle kilometri. Kuva: Matti Hietala
Sumut jaetaan syntytapansa perusteella eri luokkiin, ja kesän lopussa sekä syksyllä maa-alueilla on etenkin säteily- ja haihtumissumuja. Säteilysumussa maanpinta säteilee lämpöä ulospäin, jolloin sekä pinta että sen lähellä oleva kostea ilma jäähtyvät, ja haihtumissumussa lämpimältä ja kostealta pinnalta haihtuu vettä, joka tiivistyy viileässä ilmassa.
Järvestä haihtuu kosteutta, joka tiivistyy pisaroiksi viileässä ilmassa. Kuva: Esa Kuru
Sumuisessa säässä voi myös nähdä erilaisia optisia ilmiöitä. Auringon paistaessa sumuun aurinkoa vastapäätä voi muodostua esimerkiksi sateenkaarta muistuttava sumukaari. Sumussa heijastavien pisaroiden koko on sadepisaroita pienempi ja selkeän, värikkään kaaren sijasta syntyykin pehmeärajainen, kalpean vaalea kaari. Sumuvarjo eli glooria, joka on havaitsijan varjon ympärillä oleva värikäs kehä, on hieman vaikeammin havaittavissa. Todennäköisimmin sen voi nähdä korkealta havaintopaikalta, esimerkiksi lentokoneesta, jolloin sumu jää havaitsijan alapuolelle.
Viileässä ja kosteassa ilmassa on myös varjopuolensa. Yöpakkasten aikaan myös kuuran ja mustan jään todennäköisyys tienpinnoilla kasvaa ja etenkin sillat voivat olla liukkaita.
Viikko enää vappuun! Tarkastellaan tässä kirjoituksessa, miltä näyttävät tuoreimmat ennusteet vappusään osalta. Tuleeko vaakaräntää, paistaako lämmin kevätaurinko vai jotain siltä väliltä?
Suomen vappusää keskimäärin
Muistan itse kokeneeni elämäni varrella lähes kaikki mahdolliset suomalaisen vappusään ääripäät. On tullut vaakaräntää, jopa luntakin, mutta toisaalta mieleen on jäänyt myös superlämmin, vuoden 1998 vappu, jolloin tarkeni jo lyhythihaisessa ja shortseissa. Tällöin läntisessä Suomessa oli liki hellettä.
Vappuun mennessä terminen kevät on yleensä alkanut jo koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, mutta takatalven uhka piilee leveysasteillamme vielä tähän aikaan vuodesta. Vappuna päivälämpötila on keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 14 asteen välillä, viileintä lienee aivan rantaviivan tuntumassa kylmän meren vuoksi. Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin yltävällä vyöhykkeellä päivän ylin lämpötila kohoaa yleensä lähelle 10 astetta, mutta pohjoisimmassa Lapissa se jää vain muutaman asteen vaiheille. Yöllä on vappuna yleensä pakkasta vielä maan keski- ja pohjoisosassa, lähinnä etelärannikon tuntumassa pysytään selvästi nollan yläpuolella. Vappupäivistä keskimäärin yli 50 % on ollut sadepäiviä maan keski- ja pohjoisosassa Pohjanmaan rannikkokaistaletta lukuun ottamatta. Maan eteläosassa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, suhdeluku poutaisten ja sateisten vappujen välillä on kuta kuinkin 50/50.
Vaakaräntää vappuaattona 2017 Helsingissä. Kuva: Markus MäntykannasVapun ylimmät ja alimmat lämpötilat tilastojen valossa.
Mitä on luvassa tänä vuonna?
Euroopan suursäätila näyttää lähiaikoina epävakaiselta erityisesti Pohjois-Euroopan osalta. Painotetaan siis heti alkuun, että vapun sääennuste vielä elää, mutta ainakin tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että äärivaihtoehdot voidaan rajata pois: ei lumipyryä eikä hellettä. Itse asiassa lämpötiloiltaan hyvin tavanomainen vappu näyttää todennäköisimmältä skenaariolta tänä vuonna.
Vappua edeltävinä päivinä Mustanmeren pohjoispuolelle näyttäisi vahvistuvan korkeapaineen alue, joka työntää länsipuolitseen lämmintä ilmaa ja sadealueita kohti pohjoista. Suomi on ennusteissa viileän ja lämpimän ilmamassan rajamailla eli sateita on näillä näkymin odotettavissa – pääasiassa vetenä. Ennen kaikkea pilvisyys määrittää vapun lämpötilan: aurinkoisina hetkinä voidaan etelässä kivuta lähemmäs 15 astetta iltapäivällä, pohjoisessakin 10 asteen vaiheille.
Ilmamassojen rajavyöhykkeelle kuuluminen tekee ennustamisesta haastavaa: pienetkin muutokset voivat heilauttaa lämpötila- ja sade-ennustetta. Etelässä on jopa kesäisten lämpötilojen mahdollisuus, jos Etelä-Euroopan lämpö jaksaakin virrata hieman pohjoisemmas, mutta toisaalta pahimmassa tapauksessa runsaatkin vesisateet saattavat tiputtaa lämpötilat keskiarvojen alapuolelle. Talviset vappusääskenaariot voidaan kuitenkin haudata, sillä sellaisia ei ennusteissa näy. Katsotaan kuitenkin vielä tämän viikon aikana, miten vappusääennuste tästä kehittyy.
Tänä vappuna Suomi näyttäisi kuuluvan viileän ja lämpimän rajamaille. Epävakainen, lämpöoloiltaan tavanomainen eli melko viileä vappusää näyttää todennäköiseltä. Vappupäivänä kesäinen ilmamassa on tuoreimmissa malleissa työntymässä hyvin lähelle eteläistä Suomea.
Tämän hetken sääennusteiden valossa Suomeen ja pohjoiseen Eurooppaan on lankeamassa vuodenaikaan nähden sangen kylmä pääsiäisviikonloppu. Valtaosassa Suomea, Ruotsia ja Norjaa vuorokauden keskilämpötila on jäämässä nollan alapuolelle; Keski- ja Pohjois-Suomessa pääsiäisviikonloppuna on pakkasta yötäpäivää, mikä on tähän aikaan vuodesta melko harvinaista. Kaiken kaikkiaan voidaankin siis puhua jonkin sortin takatalvesta ja talvisesta pääsiäisestä. Mahdolliset sateet, pääsääntöisesti heikot kuuroluonteiset, ovat tulossa yksinomaan lumena alas, mutta pääsiäiseksi povattu lumipyry näyttää tuoreimpien ennusteiden valossa jäävän Suomen eteläpuolelle.
Arktisen oskillaation (AO) vaikutus Suomen säähän
NAO- ja AO-indeksi eli eri leveysasteiden välistä ilmanpaineanomaliaa kuvaavat parametrit kulkevat vahvasti käsi kädessä ja vaikuttavat olennaisesti myös Suomen säähän. Keskitytään tässä tarkastelemaan arktista oskillaatiota (AO) eli pohjoisen napa-alueen ja pohjoisten keskileveysasteiden välistä ilmanpaine-eroa. Negatiivisen AO:n aikana ilmanpaine-ero on pienentynyt, jolloin napa-alueella vallitsee tavanomaista korkeampi ilmanpaine ja keskileveysasteilla matalapainetoiminta voi olla heikompaa. Tällöin keskileveysasteiden suihkuvirtaukseen voi tulla laajempiakin mutkia, ja kuluneen huhtikuun aikana yksi suihkuvirtauksen mutka on muodostunut läntisen Euroopan ylle. Suihkuvirtauksen kylmä kuoppa on asettumassa nyt pidemmäksi aikaa Pohjois- ja Keski-Euroopan ylle, joten kevään eteneminen tyssää erityisesti Skandinaviassa ja Suomessa. Vastaavasti positiivisen AO:n aikoihin arktisilla alueilla ilmanpaine on tavanomaista matalampi ja suihkuvirtaus voimakkaampi ja suoraviivaisempi. Positiivisen AO:n aikoihin myös Atlantin NAO-indeksi on tyypillisesti positiivinen indikoiden lämpimämpiä lännen tai lounaan puoleisia ilmavirtauksia myös Suomeen.
Kuva 1: Mutkitteleva suihkuvirtaus pitää Pohjois- ja Itä-Euroopan tavanomaista kylmempänä pääsiäisen aikana. kuva: Foreca
Kesää kohden mentäessä ilmamassoja jakava suihkuvirtaus pohjoisella pallonpuoliskolla heikkenee, kun napa-alueen ja keskileveysasteiden väliset lämpötilaerot pienenevät. Tällöin matalapaineet ja tuulet keskimäärin heikkenevät, ja arktisen oskillaation vaikutus Suomen ja Euroopan säähän pienenee. Napa-alueen jääpeitteen laajuudella, arktisen meriveden lämpötilalla sekä AO-vaihtelulla on todettu olevan korrelaatio: tällä hetkellä pitkäkestoisempia ja negatiivisia AO-vaiheita saattaa herkemmin syntyä napa-alueen jääpeitteen pinta-alan ollessa lähes ennätyksellisen alhainen.
GFS-malliin pohjautuvien ennusteiden valossa nyt on alkamassa AO:n negatiivinen vaihe, joka on ensi viikkoa kohden voimistumassa. Tämä tietää mutkittelevaa suihkuvirtausta, jossa Pohjois-ja Itä-Eurooppa asettuvat selvästi kylmemmälle puolelle. Ilmamassa Suomen yllä on pääsiäisen ajan niin kylmää kuin tähän aikaan vuodesta vain on mahdollista. Keskitalvella heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa pakkanen voisi vastaavassa sääasetelmassa kiristyä yli 30 asteeseen. Merkittäviä lämpimämmän ilman virtauksia ei välttämättä ole tiedossa ensi viikollakaan.
Kuva 3: NOOA:n GFS-ennusteeseen pohjautuva AO-indeksi. Pääsiäisen aikaan indeksi on painumassa selvästi negatiiviseksi. kuva: Climate Prediction Center (http://www.cpc.ncep.noaa.gov)
Pääsiäistä kohden kylmenee
Pääsiäisviikonlopun sään voisi tiivistää muutamaan lauseeseen. Suihkuvirtausakselin kylmemmällä puolella polaarisessa ilmamassassa sää on meillä melko pilvistä, aika ajoin lumikuurot ovat mahdollisia. Pääsiäisen aikoihin maamme ylle asettuva ilmamassa on paikoin lähes arktisen kylmää. Erityisesti yöt ovat hyvin kylmiä, jolloin pakkasta on laajalti 5-20 astetta, pohjoisessa paikoin enemmänkin. Päivisin lähinnä eteläisimmässä ja läntisimmässä Suomessa ollaan plussan puolella, muualla maassa päivälämpötilatkin pysyvät pakkasen puolella, mikä on useamman päivän jatkuessaan huhtikuun puolivälille jo harvinaista. Lämmittäähän meillä aurinko pian jo samalla teholla kuin elokuun loppupuolella.
Laajemmat sadealueet näyttävät kuitenkin jäävän Suomen länsi- ja eteläpuolelle eli pääsiäispäiväksi kaavailtu lumipyry jäänee aluksi Ruotsin ja myöhemmin Baltian asiaksi. Lumikuurot voivat hetkellisesti värjätä maan valkoisemmaksi myös etelässä pääsiäisen aikoihin, joten talvirenkaille on varmasti vielä käyttöä.
Aurinko heräilemässä hienoon päivään Forecan toimiston ikkunasta katsottuna.On tullut jälleen aika availla sanaista arkkuani Forecan tekniikan puolelta, täältä verkkokaapeleiden kuristuksesta ja palvelinräkkien puristuksesta. Tällä kellonlyömällä Sään takaa -blogitiimimme on saanut kadonneen lampaansa takaisin! Yleisömeren kohinan laannuttua kerrottakoon, että 2,5 vuoden taukoon on ollut maailman paras syy: 2,5-vuotias poika!
Varsin erinomaista tässä kaikessa on se, että jatkossa kaikkien teknisten vimpaimien hankintaa ja autotalliprojektien tärkeyttä voi perustella lapsen kehityksen ja kasvun tukemisella.
Aina tietenkään kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä, missä lapset syövät kiltisti lautaset tyhjäksi ja tuhisevat aina täydet yöunet. Kaurapuuroa on pyyhitty silmälaseista monet kerrat. Silmänalusten RGB-väriarvo on saattanut joskus lähennellä #000000:aa, ollen siellä keskimääräistä tummemmissa värisävyissä.
Hyvä mieli koostuukin pienistä onnistumisen kokemuksista. Käydä kaupassa melko onnistuneesti siten, ettei jälkikasvu makaa X:nä kaupan lattialla ainakaan kovin pitkiä aikoja. Nähdä mikä riemu voikaan syntyä vesilätäköissä saapastelusta, elämän ensimmäisestä lumisateesta ja sittemmin takapihalle lapioidusta lumikasasta.
Tästä hivenen huterasta aasinsillasta päästäänkin säähän, joka erityisesti tänään tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet ulkoiluun, joskin varovaisuutta noudattaen ainakin täällä etelässä. Aamuisella työmatkalla olisin kovasti kaivannut nastakenkiä jalkakäytävien liukkauden vuoksi. Nopeisiin reflekseihin ei ole loputon luottaminen.
Kuukausiennusteen mukaan maatamme tullaan hellimään keskimääräistä lämpimämmällä säällä. Liukkauden ainakin lapsiperheeet ottavat vastaan ilolla, sillä tapaturmaherkkyydestä huolimatta se mukavasti liukastaa pulkkamäet huimiin nopeuksiin!
Sadetutkakuvaa Bemarin Connected Drive -näytöllä. Kuva: BMW
Näin marraskuun tuulisena viikonloppuna on hyvä aika kirjoittaa automaailman uusista tuulista.
Autot ovat liikkuvia tietokoneita. Kohta ne ajavat itsekseen ja ehkä lentävätkin. Sää vaikuttaa myös automatkan sujuvuuteen ja turvallisuuteen. TomTom, joka on maailman johtava navigointi-, liikenne- ja karttatuotteiden toimittaja, käyttää Forecan toimittamia sääennusteita laskiessaan autoilijalle optimaalisia ajoreittejä ja sitä, kuinka kauan matka kestää.
Tänä syksynä autovalmistaja BMW otti käyttöönsä Forecan säätiedot. Forecan palvelut toimivat BMW:n Connected Drive -järjestelmällä varustetuissa autoissa yhteensä 40 maassa eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä Suomi ei kuulu BMW:n online-palveluiden piiriin.
Forecalla on Suomen talveen oiva sää- ja kelipalvelu myös niille autoilijoille, joilla ei ole sen enempää navigaattoria kuin Bemariakaan. Palvelu on kehitetty yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Keli.foreca.fi -webpalvelu toimii tableteilla tai kännyköillä.
Palvelusta löytyvät sekä sääennusteet että kelitiedot ja ennusteet Suomen pääteille. Tiekartalta on myös mahdollisuus klikata Liikenneviraston kelikamerakuvaan, joten sää- ja keliolosuhteita voi tarkastella reaaliajassa. Tämä on nykyaikaa parhaimmillaan.
Lohinivalla on perjantai-iltana lunta ja lauantai- aamuksi tiedossa liukkaita kelejä. Kuvakaappaus keli.foreca.fi -palvelusta.
Eikä tuossa vielä kaikki. Kartalle saa myös sade-ennusteet. Käykää tutustumassa. Turvallista matkaa kaikille tiellä liikkujille näin adventin aikaan.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
