Rajuilmat ukkosine ja rankkasateineen kuuluvat kesään. Niiden uutisoimisessa olisi kuitenkin parantamisen varaa, sillä säätermit tuntuvat menevän sekaisin kerta toisensa jälkeen. Vai olisiko sittenkin niin, että asioita dramatisoidaan liikaa? Myönnetään, olen itsekin sortunut moiseen.
Kesäkuu oli harvinaisen lämmin ja kostea kuukausi, mikä edesauttoi voimakkaiden ja
Syöksyvirtauksen tuhoja
paikoin jopa historiallisten ukkosten syntymistä. Tapahtumarikkaan kuukauden johdosta sääuutisia riitti jokaiselle päivälle, ja trombitkin pääsivät usein otsikoihin:
”Trombi kaatoi veneen kumoon”
”Trombi kaatoi tytön kumoon”
”Trombi kaatoi puita”
Arvatkaapa, kuinka monen uutisen takana oli oikeasti trombi? Aivan, ei yhdenkään. Tyttö kaatui voimakkaan pölypyörteen vuoksi; veneet, katot ja puut kärsivät ukkospuuskan takia. Yhteenkään tapaukseen ei tiettävästi liittynyt trombia.
On jopa ihan ymmärrettävää, että eräs Suomen rajuimmista ja harvinaisimmista luonnonilmiöistä halutaan vetää mukaan sääuutiseen kuin sääuutiseen. Trombi kuulostaa dramaattiselta. Se pelottaa ja kiinnostaa. Ihmiset haluavat tietää lisää. Vai kumman näistä uutisista sinä todennäköisimmin päätyisit lukemaan:
”Trombi kylvi rajua tuhoa Mikkelissä!”
”Tuulenpuuska kaatoi koivun Mikkelissä”
Juuri tämä on säädramatisointia. Yksittäisestäkin tuulenpuuskasta saadaan joskus aikaiseksi trombi.
Useimmiten tuhojen takana on nimenomaan sade- tai ukkoskuuroon liittyvä syöksyvirtaus, joka voi olla tuulennopeudeltaan yhtä voimakas kuin trombi, hetkellisesti jopa n. 40 m/s. Syöksyvirtaus on usein suoraviivainen, pilvestä sateen etureunalla alaslaskeva ja kylmä puuskatuuli. Sen aiheuttamat tuhotkin ovat ns. suoraviivaisia: puut kaatuvat tasaiseen tahtiin syöksyvirtauksen alueella. Trombi taas pyörii siellä sun täällä, on pienialaisempi ja täten esimerkiksi kesämökin pihalla oleva mänty saattaa kaatua, kun taas vieressä oleva koivu säästyy.
Pölypyörre taas muistuttaa hämäävästi trombia, mutta on yleensä heikompi, eikä vaadi syntymiseen sadetta saati sitten ukkospilveä. Pölypyörre voi syntyä täysin selkeänäkin päivänä, kun aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa ja nousevaan ilmaan muodostuu pyörteisyyttä. Juuri tuossa uutisessa, jossa puhuttiin trombin nostaneen tytön ilmaan, oli kyse pölypyörteestä. Taivas oli nimittäin lähes selkeä, eikä pyörre ollut lähtöisin pilvestä. Se oli dust devil.
Kunpa salamoiden energian saisi talteen. Valtavaa tuhlausta mutta kaunista katsella, kunhan eivät iske liian lähelle. Kuva: Saibo/Wikimedia Commons.
Eilen, torstaina, Suomessa iski salamanpaikannustietojen mukaan lähes 30 000 maasalamaa. Siitä tulee ”vuosituhannen ennätys”, kunhan rajataan ajanlasku alkamaan vuodesta 2000. Siis tämän vuosituhannen ennätys, ja onhan tämä jo vähintään kolmastoista tämän vuosituhannen kesä. Sivuosaan saa painua vuoden 1988 kesäkuun 29. päivä, jolloin pantiin kymppitonnilla paremmaksi: salamoita oli jopa 40 000 (sanomalehden tieto, jota en ole itse tarkistanut). Olisikohan siis kyse mittaushistorian TOISEKSI suurimmasta vuorokautisesta salamasadosta Suomessa?
Entäs se mittaushistoria maasalamoiden tapauksessa? Nykyinen salamanpaikannusjärjestelmä on ollut käytössä kesästä 1998. 1960-luvulta alkaen mittausdataa on salamanlaskijaverkostosta. Nämä salamanlaskijat oli viritetty havaitsemaan lähialueensa salamoita, eikä kyse siis ollut ensinnäkään salamoiden paikantamisesta koko maan alueella. Toiseksi silloinen mahdollisuus erotella erilaisia salamoita oli nykyistä ongelmallisempaa. Nykyisinhän järjestelmä erottelee jo menestyksellisesti jopa ns. plus- ja miinussalamat toisistaan.
Edelleen riippuu järjestelmän hienosäädöistä, mitä tuloksia lopulta saadaan – myös mitä tulee maasalamoiden määrään. Salamoiden mittaushistorian pituus ei siis ole lähelläkään vaikkapa lämpötilan systemaattisen mittaamisen jaksoja. Eri asia on sitten, onko oikein sadankaan vuoden mittausten perusteella sanoa, että jotain ei ole tapahtunut ”koskaan ennen”.
Säävaroitusjärjestelmää on viime aikoina pyritty selvästi kehittämään. Se on periaatteessa oikein ja sillä tarkoitetaan hyvää, mutta esimerkiksi ukkosessa ja salamoinnissa on se perusongelma, että sen omakotitalon voi polttaa jo yksi salama yhdestä pienestä ukkospilvestä. Ei tarvita kymmeniätuhansia salamoita. Toisin sanoen, varoittaa pitäisi oikeastaan jokaisesta ukkosen mahdollisuudesta, puhumattakaan jokaisesta jo havaitusta ukkospilvestä, joka liikkuu jollain nopeudella johonkin suuntaan. Tämä on nykyään varsin mahdollista esim. henkilökohtaisella tasolla mobiilisovelluksina sadetutka- ja salamanpaikannusdataan pohjautuen. Sadetutka salamoineen on tänä päivänä myös internetissä käytännössä kaikkien ulottuvilla, mutta kukapa istuu koko ajan netissä – jos istuu, se taitaa johtua Facebookista enemmän kuin sadetutkasta.
Tietoa siis on, mutta miten saada tieto lähestyvästä ukkosesta sinne, missä siitä tiedosta olisi hyötyä? Ajallisesti kyse on usein vain tunneista, jos niistäkään. Etukäteen tietysti voidaan laatia riskiennusteita. Mutta jos ”turhia” varoituksia tulee jatkuvasti, niin varoitukset väkisinkin inflatoituvat. Ei kukaan enää lotkauta korviaan silloin, kun olisi kerrankin tosi kysymyksessä. Ja osa mediasta hakee vain sensaatioita; kesän uutisköyhyydessä jokainen tuulenpuuskasta kaatunut puu kelpaa, vaikka ukkonen tunnetusti tekee viimeistään riittävän yleisenä ilmiönä paljon tuhoja, isoja ja pieniä.
Ennen riitti puhua vain ukkosesta ja varoittaa ukkospuuskista lähinnä veneilijöitä. Nyt pitää yrittää eritellä, miten voimakkaita puuskia missäkin maakunnassa on odotettavissa. Väkisin herää kysymys, onko taustalla myös tietoinen tarve saada kaikki sää esitettyä suurelle yleisölle siinä valossa, että säässä olisi juuri nyt jotain isompaa menossa. Mediakikkailu kuitenkin näkyy läpi. Ilmakehän lämpeneminenkin on toistaiseksi pysähtynyt, joten ehkä sitä kättä pidempää on sitten revittävä vaikka kiven silmästä.
Kuvan linkki: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Lightning3.jpg
Juhla ja juhannusilta. Ja ilma on kuin morsian ja paranee vaan! Kuva: Tumi-1983/Wikimedia Commons.
Jo valkenee kaukanen ranta
ja koillisest aurinko nousee
ja auteret kiirehtii pois,
kosk Pohjolan palkeet käyvät,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää kesänen aamu
ja linnut ne laulelee. (Aleksis Kivi, Onnelliset, 1866)
Äskeiset sanat kuuluvat lempijuhannuslauluuni: Oskar Merikannon Onnelliset. (Sen löytää tasokkaana esim. Youtubesta: Oskar Merikanto:Onnelliset Mika Pohjonen,tenori Jouni Somero,piano.)
Nyt on siis juhannusilta, kesän kohokohta. Lämpötila oli klo 15 Etelä-Suomessa 21…24 astetta, tuo 21 kuuluu Helsingin Kaisaniemelle. Tosin esim. Rovaniemellä ja Sodankylässä oli 14, Ivalossa 17 ja Utsjoella 19 astetta. Sadekuuroja tuli Itä-Lapissa ja sielläkin vain nimeksi. Lounaasta tosin lähestyy sadekuurojen vyöhyke, missä on tänään myös ukkostanut. Mutta se on tätä kirjoitettaessa vasta linjalla Kuurinmaa-Tukholma. Yöllä sää taitaa lounaassa ainakin vähän jo epävakaistua. Yläpilvisyys näyttää jo lisääntyneen ainakin Helsingin taivaalla.
Ilmamassa lämpenee koko maassa niin, että karkeasti sanottuna hellettä tai melkein hellettä on pois lukien kaikkein kuurosateisimat ja pilvisimmät alueet lauantaista tiistaihin. Alkuviikolla lämpimintä on idässä. Sadekuuroja ja ukkosia on lauantaina eniten lännessä, kun taas sunnuntaina idässä ja pohjoisessa. Maanantaina näyttäisi kuurottelevan vain varsin maltillisesti, mutta tiistaiksi maan etelä- ja länsiosaan lasketaan jo runsaampiakin sateita. Arvata saattaa, että myös ukkoset kuuluvat kuvaan. Sadetutka kertoo aina tarvittaessa, missä milloinkin sateet ja ukkoiset liikkuvat. Minun suosimani sadetutka salamoineen on: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/salamat .
Ensi viikon keskiviikkona Pohjois-Lappi jo viilenisi selvästi, ja toinen suunta, mistä erityisesti torstaina leviäisi viileämpää ilmaa kuurosateiden ja ukkosten ryydittämänä, on lounas. Pisimpään helleilmaa pystyisi näin olemaan Suomessa maan keskivaiheilla idässä. Mutta mistään sään viileäksi muuttumisesta ei ainakaan etelässä olisi kyse, vaan pikemminkin lämpötilojen asettumisesta tavanomaisemmiksi. Viileämpää siis on tässä komparatiivi: ilma on viileämpää kuin aiempi helteinen ilma.
Mutta nyt pitää ottaa hetkestä kiinni ja viettää ainakin ilmojen puolesta hulppea juhannus!
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Midsummer_bonfire_in_Pielavasi,_Finland.JPG
Juhannus, joulu ja vappu ovat jokaisen meteorologin painajaisia – ei siinä mielessä, ettemmekö mekin pitäisi näistä juhlallisista pyhistä, mutta toisinaan sään ennustaminen juhlapyhille tuntuu olevan melkoista rakettitiedettä. Media alkaa lypsää tietoa jo useita viikkoja etukäteen, ja ennustemallien näkemys säätilanteen kehittymisestä saattaa vaihtua pahimmillaan useitakin kertoja päivässä. Tämän vuoden juhannussään spekuloinnissa taisi mennä itse kullakin sormi suuhun: tarjolla on nimittäin ollut rankkasateita, voimakkaita ukkosia, porottavaa auringonpaistetta ja kovia tuulia.
Erilainen juhannus Pohjois-Norjassa v. 2010 – yöttömän yön huumaa.
Keskiviikkoaamun mallien perusteella voi jo kohtalaisen luotettavasti ennustaa juhannusviikonlopun sään. Aloitetaan torstai-iltapäivästä ja -illasta, jolloin menoliikenne tulee olemaan vilkkaimmillaan.
Juhannusennuste
Torstai, 20.6. Heikkenevä säärintama on liikkeellä Suomen yli kohti koillista ja iltapäivällä hajanaisia sateita saadaan etelärannikolta kohti Länsi-Lappia ulottuvalla vyöhykkeellä. Illaksi sateet vähitellen kuivahtavat kasaan ja aurinkoinen sää valtaa alaa Länsi-Suomesta alkaen. Kun lähdette mökeillenne tai muualle juhannuksen viettoon torstaina, niin älkää kirotko ja miettikö, että ”tämmöinenkö se juhannuksen sää nyt tuleekin olemaan”. Torstai on nimittäin viikonlopun päivistä viilein ja pilvisin. Kovinkaan paljoa yli 15 asteen ei taideta missään päin maata mennä.
Juhannusaatto, 21.6. Lämpimän ilman virtaus pääsee alkamaan etelästä ja korkeapaineen selänne vahvistuu Suomen päälle, tervetuloa kesä! Perjantaista näyttäisi muodostuvan Itä- ja Pohjois-Suomeen hieman epävakaisempi: aamu- ja iltapäivän ajan heikkoja sateita voi tulla ja pilvisyys on monin paikoin runsasta. Illaksi sateet kuivahtavat ja vähitellen sää muuttuu selvästi aurinkoisempaan suuntaan. Etelässä ja lännessä herätään todennäköisesti varsin aurinkoiseen perjantaihin ja lämpötilat kohoavat päivän mittaan yli 20 asteen. Ehkä Lounais-Suomessa mittari kipuaa jo jossain kohtaa hellelukemille! Idän ja pohjoisen pilvisillä alueilla jäätäneen 15 ja 20 asteen välille.
Juhannusyö Juhannusyön taikoja toteutetaan ja kokkoja poltellaan koko maassa pääasiassa poutaisessa ja selkeässä säässä. Vuoden lyhin yö pääsee siis oikeuksiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Juhannusyön lämpötilat ovat 10 ja 15 asteen välillä, mutta Itä-Lapissa saatetaan käväistä reilustikin alle 10 asteessa, joten lämmintä puettavaa mukaan yön rientoihin!
Maaperä on tällä hetkellä melko kostea valtaosassa maata, mutta Koillis-Lapissa, esimerkiksi Inarin ja Ivalon ympäristössä, on kuivaa. Tarkkaavaisuutta siis kokkojen polttamiseen!
Juhannusyön mielenkiintoisin sääilmiö on Ruotsista saapuva, n. 100-200 km leveä, sade- ja ukkosherkkä vyöhyke. Todennäköisesti se yltää Ahvenanmaalle jo yöllä ja liikkuu siitä aamuyöksi pikkuhiljaa mantereen päälle. Jos yön juhlinta uhkaa venyä pitkäksi näillä alueilla, niin kannattaa napata varmuuden vuoksi sateenvarjot mukaan ja tarkkailla länsitaivasta. Sade voi olla hetkittäin hyvin rankkaa ja salamointiin kannattaa suhtautua kunnioituksella!
Juhannuspäivä, 22.6. Sade- ja ukkosherkkä vyöhyke liikkuu aamun aikana kohti itää ja sijaitsee iltapäivällä Helsinki-Jyväskylä-Oulu -linjalla. Myös Lapin yli itään on liikkeellä sadekuuroja. Etelä- ja Keski-Suomen kuurovyöhyke heikkenee itään päin liikkuessaan, mutta voi aamu- ja iltapäivän aikana aiheuttaa paikallisesti hyvin voimakkaita saderyöppyjä. Samoin myös ukkosen todennäköisyys on hiipumassa iltapäivän aikana. Aurinkoisinta ja poutaisinta on juhannuspäivänä aivan läntisimmässä Suomessa ja toisaalta koko maan itäosissa. Eikä muuallakaan kannata heittää kirvestä kaivoon, jos synkät pilvet vyöryvät ylle, sillä kyse on ohimenevistä kuurosateista. Lämpötilat kipuavat yleisesti 20 ja 27 asteen välille Etelä-Lapin korkeudelle saakka. Pohjoisempana on hieman viileämpää, ja toisaalta todennäköisimmin hellelukemia mittaillaan Itä-Suomen aurinkoisimmilla seuduilla.
Sunnuntai, 23.6. Ilmamassa lämpenee Suomen yllä: Etelä- ja Keski-Suomessa päästään jo melko yleisesti hellelukemille, paikoin aina 27…28 asteeseen saakka. Itä- ja Kaakkois-Suomessa voi kehittyä yksittäisiä iltapäiväkuuroja, joihin voi liittyä myös ukkosia. Toisaalta Lapissa on myös epävakaisempaa, sadekuuroja tulee yhä Keski- ja Pohjois-Lapin yllä ja pilvisyys on runsaampaa. Muualla maassa päivästä on tulossa todennäköisimmin puolipilvinen, länsi- ja etelärannikolla ehkä täysin selkeäkin. Keski-Lapin korkeudelle asti piisaa kesäisiä, yli 20 asteen lukemia, mutta pohjoisempana jäädään 15 asteen tuntumaan.
Uimavedet ovat viilentyneet selvästi alkukuun huippulukemista. Tällä hetkellä ne ovat koko maassa lähellä tavanomaisia lukemia. Juhannuksena Etelä- ja Keski-Suomessa pulahdetaan n. 17…18-asteiseen järviveteen, pohjoisempana järvet ovat n. 15-asteisia. Poikkeuksena sääntöön on Kilpisjärvi, joka on 4-asteinen. Toivottavasti kenenkään ei tarvitse jättää talviturkkiansa sinne. Juhannuksen helteet lämmittävät pintavedet nopeasti ja sunnuntaihin mennessä pienemmät järvet ovatkin jo varmasti lämmenneet usealla asteella.
Rentouttavaa, turvallista ja lämmintä keskikesän juhlaa!
Meteorologeilta yritetään lypsää juhannussäätä liian aikaisin. Kuva: Fritz von Dardel, Nordiska Museet / Wikimedia Commons.
Nyt sataa, ja sateet tahdittavat koko alkavaa viikonloppua. Tosin niin, että lauantaina sateet ovat etelästä alkaen yhä paikallisempia kuurosateita, jolloin sekaan mahtuu jopa aurinkoa. Toisaalta juuri etelässä voi myös ukkostaa. Päivälämpötila on useimmilla paikoilla siinä kahdeksisentoista, pohjoisessa viitisentoista astetta.
Ajankohdan melko normaalissa siis mennään, viileää sää ei ole paitsi tietysti aina jonkun mielestä. Mutta sääpalvelussa suurelle yleisölle mennään tilastojen eikä vaikka meteorologin henkilökohtaisten tuntemusten mukaan. Muu on yksinkertaisesti virhe ammattityössä, ellei oikeasti tuo selvästi esiin vain omaa mielipidettään. Tämän esimerkiksi minä joudun ottamaan huomioon vaikka näitä blogeja kirjoittaessani, koska vaikka nämä ovat henkilökohtaisia, asioiden sekaantumisen vaara olisi suuri.
Sunnuntaina pohjoisessa tulee vielä entisen matalapaineen kuurosateita, kun taas lounaasta leviää jo suureen osaan maata uusi kunnon sade. Siinä välissä aurinko ehtii säteilyllään nostaa päivälämpötilan paikoin jopa lähelle 20 astetta, muttei lounaassa, missä sade jo tulee väliin ja jättää lämpötilan 15 asteen vaiheille. Maanantain vastainen yökin on vielä hyvin sateinen, poutaisimmat seudut ovat Lapissa. Niin ikään maanantaina ainakin alkuosa vuorokaudesta on sateinen, myöhemmin on jo vähitellen poutaisempaa. Pohjois-Lapissa sää viilenee jo sunnuntaina, ja tiistaina viileämpi ilma hätyyttelee jo isoa osaa Lapista. Etelässä päivälämpötilat pysyvät jokseenkin tavanomaisina tai ovat maan keskiosassa mahdollisesti hieman viileähköjä, esim. tiistaina lähellä 15 astetta.
Ensi viikossa on erikoista se, että se on juhannusviikko, joka huipentuu ensi viikonloppuna itse mittumaariin, keskikesän juhlaan. Juhlaan ja juhannusiltaan. Vielä yöllä pitää pystyä juhannustaikoihin. Juhlan ajaksi pystyyn nousee myös juhannussalkoja, ja samalla tavalla myös etanasta odotetaan nousevat sarvia juhannuksen sään tietämistä varten. Ainakin yksi juhannustaika siis tehdään jo ennen juhannusta. Joka vuosi.
Myös juhannusviikkoon mahtuu sateita. Tiistaina ja keskiviikkona niitä tulee varsinkin maan keskivaiheilla, toisaalta sateita lähestyy vähitellen myös lounaasta. Sitten tapahtuu jotain uutta: lounaan sateet eivät pääsekään enää yhtä vapaasti ainakaan koko Suomeen. Näin siksi, että koillisesta, Barentsinmeren ja Novaja Zemlja´n suunnalta, työntyy Suomen itäpuolelle korkeapaineenalue. Se ohjaa juhannuksen ajan sateet, jotka voivat olla runsaita, maan länsiosan yli suureen osaan Pohjois-Suomea, sielläkin länsipainoitteisesti. Lounaasta leviää Suomeen myös aiempaa selvästi lämpimämpää ilmaa. Tässä ratkaisussa maan itäosassa olisi jopa helteisen lämmin sää mahdollista, tosin pilvisyys helposti alentaa päivälämpötiloja. Lännessä ja pohjoisessa lohtua saattaisi antaa se, että sade olisi kuitenkin sateena lämmintä. Toisinkin voisi olla.
Qui vivra verra. Mutta kysyttyä sääpalvelu aina juhannuksen alla on. Ja vaikka mitä kuulee ja mistä, on aina fiksuinta kysyä suoraan päivystävältä meteorologilta, mitä tuleman pitää juuri sille omalle juhlapaikalle:
Päivää, jopa paria ennen h-hetkeä sää mahdollisesti tiedetään jo melkoisen hyvin.
Ja kun eletään jo suunnilleen sitä juhlapäivää, on sadetutka se, joka paljastaa faktan: missä, mihin suuntaan ja miten nopeasti sadepilvet ja jopa ukonilmat ovat liikkeellä. Tässä on yksi hyvä vaihtoehto:
Ja kannattaa muistaa, että säätä seurataan jatkuvasti ja tuoreita tietokonelaskelmia saadaan päivittäinkin useita, joten myös sääpalvelun tarvitsijan tulisi muistaa tämä sama: sään kehityksestä tulisi olla selvillä jatkuvasti. Yksi alkeellisen helppo tapa saada tietoa tietokone-ennusteiden luotettavuudesta on katsoa ennustetta joka päivä, vähintään kerran päivässä, ja kiinnittää huomiota siihen, pysyykö ennuste päivästä toiseen edes suunnilleen samanlaisena vai heiluuko etenkin ennusteen ajallinen loppupää kuin lehmän häntä.
Jos se heiluu, eivät ennusteeseen usko edes lehmät – miksi sitten sinä? Medialukutaitoa peliin kaiken maailman kymmenen päivän säätaulukoissa! Eikä se yhtään auta, vaikka meteorologilta olisi vaikka juhannussäästä kysytty ja veistetty sillä perusteella vaika mitä pimeitä otsikoita ja lööppejä: liian aikaisin sitä säätä ei oikeasti voida tietää, voidaan ainoastaan kuvailla, millaisen säätilan tietokone tällä hetkellä kyseiselle ajanhetkelle laskee. Se voi olla kiva seuraleikki, mutta voi sitä – ihan oikeasti – joka kaiken uskoo tai ottaa tosissaan. Tämä kehitys ei johdu meteorologeista, vaan rahasta – ja tietysti ihmisen loputtomasta tiedonhalusta, vaikka sitten olisi kyse tuonpuoleisesta.
LISÄYS LAUANTAINA 15.6.: Forecan meteorologin laatima viiden vuorokauden ennuste näkyy MTV3:n teksti-TV:n sivuilla. Laitoin tänään sen perään tämän: Alustava kehittymisarvio juhannuksen säästä on, että maan länsi- ja pohjoisosan yli liikkuu matalapaine pohjoiskoilliseen. Sen lasketaan tuovan erityisesti lauantaiksi suureen osaan maata lyhytaikaisesti hyvin lämmintä ilmaa. Tässä yhteydessä kasvaa runsaan sateen ja voimakkaan ukkosen mahdollisuus.
Lisäys sunnuntaina 16.6.: Katsoin tilannetta vielä kotoa käsin. Uusin malliajo kertoo, että mainitsemani Suomen itäpuolelle koillisesta työntyvä korkeapaineenalue ”voittaa” eli työntyy Suomeen – ensin etelään, vähitellen koko maahan niin, että aattona satelisi lähinnä Lapissa ja lauantaina enää Luoteis- ja Pohjois-Lapissa. Suomeen myös virtaa juhannuksen maissa helteisen lämmintä ilmaa, tosin maan etelä- ja keskiosaan vähitellen myös kuurosateita ukkosineen. Näin se siis menisi tämän päivän laskelmien perusteella.
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ko_mj%C3%B6lkas_av_mj%C3%B6lkpiga._Fritz_von_Dardel_-_Nordiska_Museet_-_NMA.0043703.jpg
Kesälauantai Mäntyharjun Salmelassa. Kuvan otin itse.
Istun itäsuomalaisessa hämärtyvässä kesäillassa, jonka hetki sitten lävisti ravakka sadekuuro. Se liotti luonnosta irti sen jo lapsuudesta tutun kesän tuoksun, joka nyt täyttää tuulettoman tienoon. Takana on tästä ja seuraavista päivistä se selvästi lämpimin: lämmin sää on muuttumassa vuodenajalle tavanomaiseksi, maan keski- ja pohjoisosassa ajoittain jopa viileäksi. Torstain vastainen yö voisi olla ihan hallayö.
Päivällä olin Mäntyharjulla Salmelan kulttuurikesän avajaisissa – kirkkokonserttia myöten. Musiikkia tulvi ison kirkkosalin täydeltä: Helsingin kaupunginorkesteri Mäntyharjulla kylässä! Itse kuvataiteen katselmus sujui mitä kauneimmassa ja lämpimässä kesäsäässä – täksi päiväksi sitä vielä riitti. Itse asiassa huominen sunnuntai ei vielä kovin paljoa viileämpi päivä ole: päivälämpötila on 20 asteen vaiheilla, pohjoisessa 15…20 astetta.
Menossa on kuitenkin prosessi: Pohjois-Euroopassa muodostuu matalapaineenalue, joka alkuviikolla siirtyy koilliseen. Sen jälkipuolella Suomeen virtaa tiistaina pohjoisluoteesta viileämpää ilmaa. Jo maanantaina lisääntyvä pilvisyys sekä yleistyvät ja runsastuvat kuurosateet alentavat päivälämpötilaa vähän ainakin maan länsi- ja pohjoisosassa. Pohjois-Lapissa maanantain päivälämpötila on 8…13 astetta, viileintä sää on Kilpisjärvellä. Tiistaina sateet jo lännestä päin vähenevät, muttei tässä aurinkokaan auta: päivälämpötila on maan etelä- ja itäosassa 15…20 astetta ja Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa enimmäkseen vain 10 asteen vaiheilla!
Keskiviikko jäänee viileimmäksi päiväksi: etelässäkin päivälämpötila voi jäädä, ainakin jos on pilviä, helposti enintään 15 asteen vaiheille. Selkeintä ja kylmintä on torstain vastaisena yönä. Torstaina viilein ilmamassa väistyy jo itään, eli lännestä meille alkaa levitä lämpimämpää ilmaa mutta viimeistään torstai-illaksi myös pilviä ja sateita. Perjantain maissa maan etelä-ja keskiosan yli liikkuu matalapaine paikoin runsaine sateineen itäkoilliseen. Viikon kuluttua meillä on tietokoneen mielestä vain paikalllisia kuurosateita ja päivälämpötilat lähellä 20 astetta.
Tämä notkahdus lämpötilassa voi tuntua ikävältä, koska takana ja muistissa on poikkeuksellinen alkukesän hellejakso. Mutta oikeastaan: ennen kuin sää olisi vuodenaikaan nähden viileää, tulisi päivälämpötilojen selvästi alittaa etelän sisämaassa n. 18 ja pohjoisessa 14…15 astetta. Tällaisia päivä ei välttämättä kovin montaa ole tulossa. Me siis mitä suurimmassa määrin menemme kohti tavallista kesäsäätä. Juhannuksen säätä en vielä spekuloisi, edes spekuloisi, mutta juhannusviikon alussa Atlantilla olisi tyrkyn iso matalapaineenalue. Jos se pysyy siellä, meille virrannee vähintään kohtuulämmintä ilmaa, mutta jos se tulisikin tänne, olisi toiset olot. Nyt on joka tapauksessa jo luonto kesäistynyt, joten mitä muutamasta vähän viileämmästä päivästä.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
