Category: Huomioita säästä

Valkean Joulun toteutumista on yritetty arvuutella jo muutamien kuukausien ajan. Valkoinen ja musta ovat ennusteissa vaihdelleet moneen otteeseen, niin kuin aina ennenkin. Yli kahden viikon ennusteet eivät vieläkään ole juuri puhdasta arvausta parempia. Viimeisen viikon sen sijaan on jo melkoisella varmuudella tiedetty Suomen kuuluvan talviseen ilmamassaan. Silti Joulun matalapaine on vielä pitänyt osaa maata jännityksessä.

Nyt joulumatala näyttäisi toivottavan kaikille: ”Valkoista Joulua!” ja tekeekin sen tänä vuonna varsin näyttävällä tavalla. Nimittäin juuri kun joulurauha on julistettu Suomen Turussa, alkaa säässä nopeasti tapahtua. Lunta on luvassa erityisesti alueille, jossa sitä juuri tällä hetkellä on kaikkein vähiten. Toisin sanoen Länsi- ja Etelä-Suomi on saamassa kunnon annoksen joulumieltä ja uutta lunta. Lounaissaaristossa osa joulun sateesta saattaa tulla vetenä, mutta sielläkin sade loppuu lumena voimakkaan koillistuulen kera. Aaton jälkeen ehkä vähän yllättäenkin lunta lienee vähiten Kemi-Tornio seudulla ja paikoin Kaakkois-Suomessa.

Joulumatala voimistaa myös tuulia ja jouluyönä Ahvenanmerellä tuuli puhkuu jopa lähellä myrskylukemia. Vaikka myrskylukemia ei mittailtaisikaan, puuskainen tuuli tuivertaa ja  tuiskuttaa lunta eteläisessä Suomessa aattoillan ja jouluyön siihen malliin, että voipa ylimääräisille kynttilöillekin olla käyttöä. Talven tunnelmaa ei Joulusta tänä vuonna siis puutu. Idässä ja pohjoisessa, jonne matalapaine ei yllä, vietetään Joulua vanhan ajan idyllisissä pakkaslukemissa. Koillistuuli tuo joulunpyhiksi kunnon pakkaset myös eteläisimpään Suomeen saakka ja siitä alkaa sääilmiöiden osalta vähän rauhallisempien pakkaspäivien jakso.

 

Meri on kuitenkin sula ja suhteellisen lämmin. Yhdessä hyvin kylmän ilman kanssa se tietää paikallisia voimakkaita lumikuuroja, eikä pienten ärhäköiden matalapaineiden syntyäkään voi merten yllä täysin poissulkea. Täsmätutkaa kannattaakin seurata oman alueensa osalta ahkerasti, jos haluaa tyystin varmistua, ettei tule hetkellisten lumisateiden yllättämäksi.

Vuodenvaihteeksi sää yrittää tämänhetkisten laskelmien mukaan lauhtua, mutta kuinka paljon, se jää vielä nähtäväksi. Usein nimittäin kylmän meille päästyä, tietokonelaskelmat helposti vähän liioittelevat lauhtumisen voimaa ja nopeutta. Atlantin matalapaineet ovat joka tapauksessa vuoden viimeisinä päivinä ryhdistäytymässä ja tilastojen valossa myrskyille olisi kyllä vielä tilaa. Ellei tänä vuonna enää meille myrskyjä osu, on vuosi jäämässä mitatun historian vähämyrskyisimmäksi.

Joulun hahmon voi erottaa jo sään seasta kuin lähestyvän valon sumussa tai pimeässä. Ja kovin talvessa makaa jo maamme, vain lounainen Suomi kylpee lähipäivinä vielä myös suojasäässä. Jos talven reuna on matalapaineiden reitti, vietämme joulumme sen pohjois- eli talvisemmalla puolella. Jätän Suomessa vielä nyt loppulumia satavan matalapaineen pois laskuista, jolloin pääsen puhumaan kahdesta jo sangen talvisesta ilmapyörteestä, jotka ainakin maamme eteläisen osan ilmoja muokkaavat. Kummankin matalapaineen lasketaan liikuvan samaa reittiä: Suomenlahtea pitkin itään. Niistä ensimmäinen tuo maan etelä- ja keskiosaan räntä- ja lumisateen niin, että sadesää, joka etenkin lounaassa voi olla myös vetinen, ajoittuu maanantaihin ja sitten vielä tiistain vastaiseen yöhön.

Koska joulu on suunnilleen ensi viikon puolivälissä, on tuon juhlan valkoisuus tai mustuus käytännössä tämän ensimmäisen matalapaineen varassa, koska joulun maissa tulee lähinnä jokunen lumikuuro, mieluiten rannikolla. Sää on tällä tietoa suomassa joulurauhan, joka voisi kestää monta päivää. Tämä perustuu siihen, että joulumatalapaine liikkuukin eteläisen Itämeren yli itään eikä siis läheltäkään Suomea. Se on kuitenkin olemassa, ja vain sen reitti on nyt toinen kuin mitä vielä jokunen päivä sitten laskettiin. En kuitenkaan vielä kirkossa kuuluttaisi, että se todella tai välttämättä pysyy noin etelässä.

Toinen meitä tässä vaiheessa kiinnostava matalapaine  on laskelmien mukaan tuomassa maan etelä- ja keskiosaan pyryn joulun ja uudenvuoden välisenä sunnuntaina sekä vielä maanantain vastaisena yönä. Ainakin osa tämän matalan sateesta voi nytkin tulla lounaassa vetenä, mutta sen verran kylmää ilmaa olisi matalan perässä, että lopputulos olisi helposti valkea maa viimeistään nyt myös lounaassa. Uudenvuoden sää näyttää nyt myös maan lounaisosassa joulun säätä talvisemmalta ja kylmemmältä.

Kumpikin näistä matalapaineista on sen verran voimakas, että myös myrskynvoimaisia tuulia kannattaa niiden yhteydessä odottaa. Näin ei oleta ilmoja liian helpoiksi.

 

Vuosi vuodelta meteorologeilta vaaditaan joulun sääennustetta yhä aiemmin. Joulusään kysyntä on niin suurta että, esimerkiksi keltaisessa lehdistössä kovan paineen alla tarjotaan ihmisille joulun tarkka päiväkohtainen sääennuste jopa useita kuukausia aikaisemmin, välittämättä täysin siitä että tällainen ennuste toteutuu yhtä varmasti kuin veikkaus säästä vaikkapa kesäkuun 23. pvälle vuotena 2173. Jokainen toivottavasti ymmärtää, ettei tällaisilla ennusteilla ole mitään virkaa, ne tukeutuvat isolta osin tilastoihin eikä varsinaiseen deterministiseen sääennustukseen. Vaikka sääennusteiden osuvuus vuosien saatossa onkin parantunut, ei meidän leveysasteilla säätä pystytä ennustamaan mitenkään luotettavasti yli kahden viikon päähän, talvella ennustettavuus on yleensä vielä kehnompi kuin kesäaikaan matalapainetoiminnan vuoksi.

Yli kahden viikon päähän pystytään jotenkuten ennustamaan suursäätilaa, eli onko sää esim. matalapainevoittoista, vai heikkotuulista sekä poutaisempaa korkeapainesäätä. Pitkänajan ennusteet ovat siis parhaimmillaankin vain hieman suuntaa antavia. Yksittäisten päivien säätä ei ole mahdollista ennustaa yleensä viittä vuorokautta pidemmälle.

Nyt ollaan siis siinä rajoilla että joulun säästä kyetään sanomaan jotakin, edes sillä todennäköisyydellä, että se toteutuu hieman varmemmin kuin jokin toinen säätilanne.

Suomi on kuulunut koko joulukuun ajan matalapaineiden reitille, jotka ovat tuoneet lounaasta lauhaa ilmaa ja sateita. Tämän viikon lopulla ennen joulua nuo matalapaineet näyttäisivät koukkaavan Suomen eteläpuolitse, jolloin pohjoisesta pääsee virtaamaan etelään asti talvisempaa pakkasilmaa. Lauantain jälkeen saatetaan koko maassa pysytellä yötäpäivää pakkasella. Samalla sateetkin tulevat todennäköisemmin kiinteässä olomuodossa. Valkoisen joulun todennäköisyys siis kasvaa myös etelässä. Idässä ja pohjoisessa se on jo varma, kuten käytännössä joka vuosi.

Etelä- ja lounaisrannikon asukkeja sen sijaan lumi ilahduttaa jouluna vain noin joka toinen vuosi. Olin jo luopunut toiveesta valkeaan jouluun aiempien pitkänajan ennusteiden valossa, sillä ne näyttivät lauhan säätyypin jatkuvan vuoden loppuun. Eikä se siis varmaa vieläkään ole, että etelässä on tänä jouluna lunta, mutta vaaka alkaa kallistumaan puolelle, joka vähintään mahdollistaa lumisen joulun koko maahan. Viikonlopun aikana pohjoisesta valunut kylmä pakkasilma voi nimittäin jäädä koko maahan jouluun asti, ja sataneet lumet jäävät tällöin myös maahan. Pakkasta saattaa viikonvaihteessa tai alkuviikolla olla etelässäkin asti ajoittain kymmenkunta astetta, pohjoisessa jopa 30. Vähän tarkemmin joulun säästä pystytään sanomaan viikon loppupuolella.

Lisäys 18.12. klo 14.50:

Sääennustemalleissa jouluaaton säätilanne on vaihdellut paljon. Maan eteläosaan voi nousta lounaasta matalapaine, joka toisi runsaita sateita ja lauhempaa etelään ja ehkä maan keskiosaan. Matalapaineen reitti muuttunee vielä useaan otteeseen , joten jännitetään miten käy. Mahdollisten sateiden olomuotokin riippuu paljon matalapaineen reitistä. Matalapaine voi siis suunnata myös maan ohi.

 

 

 

 

 

Jouluun on enää kaksitoista päivää, sitten tulee pukki ja tuo risuja. Mielemme maisemassa jouluna on tuhdisti lunta, sopivasti pakkasta ja jouluaamuna rekikeli kirkkoon aisakellojen kilkatessa. Mökin Miina liftaa ja saa hevoskimppakyydin kirkkoon. Piltit pienoiset ovat hetken hiljaa, kun avaavat paketit ja mutustavat suun täydeltä makeisia. Taivaan tähdet jouluyötä mieluusti tarkkailisivat, ja samalla meidänkin ajatuksemme saisivat ylöspäin syvyyttä. Joulu mykistää suurella mutta syntyy pienestä. ”Factum est autem in diebus illis exiit edictum a Caesare Augusto…” on joulun kertomus. Joulun kokemuksessa ja merkityksessä on monta kerrosta ja asuinsijaa, myös osattomuutta ja ulkopuolisuutta. Joulun hetkelliseen yltäkylläisyyteen lumi sopii: vielä sekin pitäisi saada.

Joulun lumi voi toiveena Suomessa olla kuin kuu taivaalta, jos asuu lounaisella rannikolla ja viettää joulun kotona. Oma lapsuuden joulujeni muisto menee tässä äärilaidasta toiseen: joskus ei edes kokonaisina talvina hiihdetty. Toisinaan lumeen upposi pieni lapsi melkein kokonaan, kun lumen täyttämään ojan kohtaan tuli astuttua. En ole yhtään varma, haluanko minä sittenkään sen valkean joulun, joten en myöskään pety, oli lopputulos miten päin tahansa.

Tämän vuoden loppusyksyä ja vielä alkutalvea on leimannut tuulinen lauhuus, tosin jo huomisaamuinen myrskymatalapaine voi yli kulkiessaan heittää yllättäviinkin paikkoihin lunta. Läheskään lauhinta mahdollista ei sää meillä sen jälkeen ole, joten jokaisen sateen olomuotoa voi eteläisessä Suomessa hyvällä syyllä jo jokainen lumenlakaisija, kuten myös ulkona liikkuja, jännittää. Joko valkenee, tai sitten ei vieläkään kunnolla.

Suuressa osassa Suomea on lauantain jälkeen lunta, mutta jouluviikon alussa tänne yrittää vielä varsin voimaperäisesti työntyä hyvin lauhaa ilmaa. Ja varmaan se tänne pääseekin, mutta ratkaisevaksi jää, miten pitkäksi aikaa. Itse joulun suursäätila alkaa jo pikku hiljaa valjeta. Meillä joko on tai viimeistään saamme silloin matalapaineenalueen. Emme siis ole korkeapaineenaluetta, vaan jos säämaailma jaetaan kahtia, niin matalan puolelle menee. En muista, kumpi silloin on säätalon ovesta ulkona, ukko vai akka, mutta veikkaan tietysti akkaa.

Matala- ja korkeapaineet eivät vielä yksin ratkaise, paikallissäätä nyt varsinkaan. Ilman lämpötila on tietysti tärkeä, mutta kokonaisuutena – ei pelkästään kahden metrin korkeudella: sade kun  ei synny tässä käsiemme ulottuvilla. Jos taas jaamme säämaailman tässäkin kahtia, niin kylmähköstä tai ainakin jouluna kylmenevästä säästä saamme viitteitä.

Kun tähän vielä lisätään se, että juuri jouluna meillä voisi hyvinkin olla ratkaiseva matalapaine menossa yli tai ainakin lähellä, tarvitsee oikeastaan ottaa enää yksi paikallisesti iso varaus: lämmin meri, jopa lämpimämpi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Meren vaikutus sateen olomuotoon etenkin rannikolla menee sen mukaan, mistä päin ilmavirtaus käy silloin, kun sataa. Tuuli mereltä voi kaataa hankkeen valkeasta tai valkeistuvasta joulusta. Ainakaan kaukaa tuskin tarvitsee lounaisen rannikonkaan ihmisten valkeaa tai valkeistuvaa joulua hakea.

LISÄYS 14.12.: Olin todella etsinyt jouluseimen kuvaa lumessa. Ystävällinen lukija lähetti minulle sellaisen, joten oheistan kuvan tähän blogiin. Samalla toivotan Leppävirran Soinilansalmen Kyläyhdistykselle perinteentäyteistä ja lämmintä joulunaikaa.

 

Joulun odotuksen musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=Bx4XSc6CXgU

Kuvien linkit:

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:0_Cr%C3%A8che_et_santons_wallons_%281%29.jpg

http://hautaniemi.fi/saatalot/255-saatalo.html

https://www.facebook.com/Salmitalo

 

”Minkälainen ilma on Nikolauksen päivänä, sellaista on koko joulukuu.” Ja kuten Kustaa Vilkuna mainiossa Vuotuinen ajantieto -teoksessaan tuo esille, Nikolauksen pitäisi kansanperinteen mukaan lopullisesti sitoa maa ja vedet jääkahleisiin. ”…, Nikolaus nivoo kiinni”. Näissä perimätiedoissa vain on paljon paikallisuutta, eivätkä erilaiset sanonnat varmaan koko nykyisen Suomen säätä ole koskaan yrittäneetkään tarkoittaa.

Alkutalvi on jostain syystä sääenteistä köyhää aikaa, mutta tuo Nikolauksen päivän, siis tämän vielä menossa olevan päivän, sää voi hyvinkin osoittautua pitkäaikaiseksi. Näin näyttäisivät myös sääkartat kertovan. Mutta tuoko mahdollinen leuto joulukuu myös vanhan kansan sen seurauksena lupaamat maaliskuun pakkaset?

Pyhä Nikolaus (n. 270 – n. 342) on myös mies joulupukin takana. Wikipedia-artikkelin mukaan ainakin Luther halusi, että lahjat toisi Jeesus-lapsi jouluaattona eikä Nikolaus omana päivänään. Suomessa Nikolauksen päivän on tietysti syrjäyttänyt samaksi päiväksi sattuva itsenäisyyspäivä.

Talvi on nyt edennyt pohjoisella pallonpuoliskolla niin, että Euraasian mantereen pohjoisosassa – kuitenkin selvästi meitä idempänä – on kylmä iso korkeapaine. Pohjois-Atlanttia miehittävät isot ja vahvat matalapaineet. Ei mitenkään harvinainen tilanne. Suomessa ilmavirtaus on eteläinen ja lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta pitkin ensi viikkoa myös voimakas. Etelä- ja Länsi-Suomessa ilman voi sanoa olevan myös eteläisen vetelän, sen sijaan idässä ja pohjoisessa on enimmäkseen heikkoa pakkasta. Tämä antaa osviittaa myös sateiden olomuodosta, tosin pikku hiljaa räntä- ja lumisateen mahdollisuus kasvaa myös siellä, missä lunta ei vielä ole.

Joulun odotus siis etenee pilvisessä, useimpina päivinä etelätuulisessa, lauhanpuoleisessa ja ajoittain sateisessa säässä. Maan väristä on jo vaikeampi mitään varmaa sanoa, koska on niin kovin pienestä kiinni, milloin se yhtäkkiä voi näyttääkin jo valkoiselta. Kuuraliukkautta voi olla, jos maan ja tien pinta on päässyt sopivasti pakkaselle ja lauha ja kostea tuuli tämän pinnan yllä puhaltaa.

Lumensyvyys Suomessa: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/snowdepth

Pyhä Nikolaus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4

Christkind: http://en.wikipedia.org/wiki/Christkind

Kuvan linkki: https://www.flickr.com/photos/cbeasphotography/6549549855/