Maaliskuun ensimmäinen puolisko näytti vielä talven merkit, kun kireät pakkaset vierailivat eteläistä Suomea myöden ja Lapissa lumipeite vahvistui viikonlopun aikana paikoin jopa puolella metrillä. Kylmempi jakso on päättymässä tämän viikon aikana, ja osassa maata katseet suuntautuvat jo termisen kevään alkuun.
Lumensyvyyksissä suurta vaihtelua
Suomen lumisin paikkakunta oli tämän aamun mittauksissa Puolanka, missä lumensyvyys oli 113 cm. Varsinais-Suomesta löytyy paikoin jo lähes lumettomia alueita, mm. Laitilassa lumensyvyys oli vain 3 cm. Kuva: Foreca
Kuten maaliskuiseen lumikarttaan kuuluu, paikalliset vaihtelut lumitilanteessa ovat suuria. Kun lumipeite keskimäärin alkaa etelä- ja lounaisrannikolta jo hävitä kuun loppupuolella, vahvistuu se vielä Lapissa usean viikon ajan. Rannikoita lukuun ottamatta nyt elämmekin valtaosassa maata vuoden lumisinta aikaa, ja pian lumi alkaa huveta silmissä, joten nyt jos koskaan kannattaa talviurheilusta ottaa ilo irti.
Helmikuun keväiset säät maksetaan takaisin korkojen kera yleensä maaliskuussa tai viimeistään huhtikuussa. Kevät harvoin pääsee vielä alkamaan näin aikaisin, sillä pohjoisen talviset ilmamassat väijyvät Suomea vielä usean kuukauden ajan. Lähiviikkoina ilma on meillä ajoittain jopa arktisen kylmää.
Mihin kevät hävisi?
Vaikka keväästä kuuli jo puhuttavan useaan otteeseen helmikuun lämpimien föhntuulten aikana, elämme todellisuudessa vielä sitkeästi talviaikaa. Kevät alkaa tilastojen mukaan etelässä maaliskuun lopussa ja muualla maassa huhtikuun aikana lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Joskus kuitenkin meteorologiseen eli termiseen kevääseen on siirrytty jo helmikuun aikana; vuonna 2014 kevät alkoi maan etelä- ja lounaisosassa jo helmikuun ensimmäisellä viikolla. Termisten vuodenaikojen alkamisajankohdat määrittää Ilmatieteen laitos.
Keväinen sää väistyy lähiviikkoina etelämmäs, kun kylmä ilmamassa valtaa alaa. Uuden kuukausiennusteen mukaan suurin osa Suomea on maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa useita asteita tavanomaista kylmempi, mutta aivan eteläisimmässä Suomessa ollaan melko lähellä normaaleja lukemia. Itse asiassa heti Suomen eteläpuolella on huomattavasti lämpimämpää ilmaa tyrkyllä, ja Etelä-Suomi kuuluukin ilmamassojen rajavyöhykkeelle. Tiistaiaamun lumipyry etelärannikolla oli seurausta kylmän ja lämpimän ilman kamppailusta ja niiden rajavyöhykkeelle syntyneestä sadealueesta. Vastaava tilanne koetaan uudestaan perjantain aikana, jolloin maan keskivaiheilla pyryttää lunta, mutta Etelä-Suomi kuuluu tilapäisesti Keski-Euroopaan keväiseen ilmamassaan.
Uusin kuukausiennuste löytyy Forecan etusivulta. Maaliskuun ensimmäinen puolisko näyttää suuressa osassa Suomea hyvin talviselta.
Kollegani Joanna kirjoitti edellisessä blogipostauksessa lämpimästä helmikuusta Suomessa. Ilmatieteen laitos vahvisti, että kulunut helmikuu oli maan etelä- ja keskiosassa jopa kuusi astetta normaalia lämpimämpi, vain Pohjois-Lapissa jäätiin alle keskiarvojen. Föhn puhalsi meille lämpöä harvinaisen useana päivänä. Euroopassa helmikuu päättyi monin paikoin jopa ennätyksellisen lämpimänä: alustavien tietojen mukaan ainakin seitsemässä valtiossa rikottiin helmikuun lämpöennätys.
Helmikuun huippulämpöjä Euroopassa. Alustavien mittausten mukaan ainakin seitsemässä valtiossa tehtiin uusi lämpöennätys. Espanjan lämpötilalukema ei ole ennätys, vaan kuvastaa Euroopan korkeinta lämpötilaa kuluneen helmikuun aikana. Kuva: Foreca
Helmikuu oli lämpötilakeskiarvojen mukaan huiman lämmin. Maan etelä- ja keskiosassa koko kuun lämpötilan keskiarvo oli monin paikoin viisi astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 helmikuun lämpötilan keskiarvo. Useilla asemilla ylitettiin jopa maaliskuun keskimääräinen keskilämpötila!
Pohjoisessa ero keskimääräiseen oli maltillisempi, mutta sielläkin lämpötila oli useilla asemilla pari astetta helmikuun keskiarvoa korkeampi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa mm. Ivalon asemalla lämpötila oli vertailukauteen nähden normaalitasolla.
Miksi näin oli? Siitä, ja muista helmikuun lukemista tässä blogitekstissä.
Siitepölykausi alkaa tänä vuonna varhain: Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö julkaisi ensimmäisen siitepölytiedotteensa viime viikolla. Siitepölystä kärsii joka viides suomalainen, ja herkimmät ovat saattaneet saada jo oireita.
Ilmassa on paikoin jo pähkinäpensaan ja lepän siitepölyn kaukokulkeutumia. Varsinainen kukintakausi Suomessa alkaa maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Kuva: Matti Hietala
Varhain perjantaiaamuna pakkanen on vielä paukkunut Lapissa paikoin 35 asteessa, alimmat lukemat kuittasi Muonio Alamuonion havaintoasema -35,1 asteella. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa radikaali muutos lähivuorokauden aikana, kun pilvisyys lisääntyy, tuuli yltyy ja paukkupakkasten tilalle tulee lämmin föhnpuhallus. Lapissa koettava lämpötilan nousu perjantain ja lauantain välillä saattaa kolkutella ennätyksiä.
Lämpenemisen edellä jäätäviä sateita
Korkeapaineen selänne toi mukanaan selkeän ja heikkotuulisen sään, mikä mahdollisti viime öiden paukkupakkaset maan pohjoisosassa. Ylempänä ilmakehässä puhaltavat jo muutoksen tuulet, vaikka maan pinnassa muutos näkyykin selkeämmin vasta lauantaina. Lapin ylle on virtaamassa jo perjantai-illan ylempänä ilmakehässä hyvin lämmintä ilmamassaa, mutta maan pinnassa lämpeneminen tapahtuu viiveellä. Tämän yhdistelmän myötä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa voidaan kokea jäätäviä sateita laajoillakin alueilla tästä illasta lähtien rajun lauhtumisen yhteydessä. Jäätävät sateet ovat mahdollisia myös maan keskiosassa ja paikoin etelämpänäkin lauantaiyön ja -aamun aikana. Jäätävät sateet ja lauhtuminen saavat kelin hyvin liukkaaksi.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
