Helmikuu jopa maaliskuuta lämpimämpi

Helmikuu oli lämpötilakeskiarvojen mukaan huiman lämmin. Maan etelä- ja keskiosassa koko kuun lämpötilan keskiarvo oli monin paikoin viisi astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 helmikuun lämpötilan keskiarvo. Useilla asemilla ylitettiin jopa maaliskuun keskimääräinen keskilämpötila!

Pohjoisessa ero keskimääräiseen oli maltillisempi, mutta sielläkin lämpötila oli useilla asemilla pari astetta helmikuun keskiarvoa korkeampi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa mm. Ivalon asemalla lämpötila oli vertailukauteen nähden normaalitasolla.

Miksi näin oli? Siitä, ja muista helmikuun lukemista tässä blogitekstissä.

Kuva: Maarit Siitonen

Lämpötila

Kuten jo mainitsin, keskilämpötila nousi helmikuussa suuressa osassa maata huiman korkeaksi. Mutta entä yksittäiset lämpöhuiput?

Korkein helmikuussa 2019 mitattu lämpötilalukema oli 24. helmikuuta Maarianhaminan lentoasemalla mitattu +9,7 °C lämpötila. Tämä ei kuitenkaan päässyt helmikuun huippulukemiin, sillä mm. vuosina 1980 ja 1990 lämpötila nousi Suomessa korkeimmillaan peräti +11 celsiusasteeseen.

Entä alin lämpötila? Helmikuun 2019 alin mitattu lukema oli 4. helmikuuta Utsjoki Kevon asemalla saavutettu -39,1 °C. Aivan ei siis menty neljänkympin alapuolelle. Mitä keskimääräisiin lämpötila-alhoihin tulee, tämä lukema on aika normaalitasoa; useimpina vuosina sitten 1960-luvun alun helmikuun alin lämpötila on pysytellyt lähellä -40 celsiusastetta ollen ajoittain sen ala-, ajoittain yläpuolella.

Vaikka keskilämpötilan poikkeamat keskimääräisestä helmikuusta kuulostavat huimilta, helmikuun lämpöennätystä ei aivan rikottu. Silti ainakin Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla vuoden 2019 helmikuu sijoittui kuudenneksi lämpimimmäksi helmikuuksi sitten vuoden 1908.

Kuva: Maarit Siitonen

Sade

Helmikuu 2019 oli hyvin sateinen. Sadetta tuli usealla havaintoasemalla jopa kaksinkertainen määrä siihen verrattuna, kuinka paljon keskimääräisessä helmikuussa sataa. Siitä huolimatta lumimäärät ovat helmikuun lopussa karkeasti ottaen lähellä vuodenajan keskiarvoa.

Lauha sää on verottanut lumimäärää sulattamalla siitä osan pois ja painamalla kinoksia kasaan. Kuukauden sademäärä ei myöskään kerro, missä olomuodossa sade on tullut. Osassa maata sade on tullut osin vetenä, mikä niin ikään on madaltanut lumikerroksen korkeutta.

Kuva: Matti Hietala

Tuuli

Myrskypäiviä kertyi helmikuussa 2019 enemmän kuin keskimääräisessä helmikuussa. Keskiarvoinen myrskypäivien määrä olisi 1,8, kun taas tänä vuonna myrskypäiviksi laskettiin yhteensä viisi päivää.

Kovin mitattu tuulilukema oli 20. helmikuuta Märketillä havaittu 22,0 m/s, ja voimakkain puuska oli Kemissä samana päivänä mitattu 29,3 m/s puuska.

Kuva: Matti Hietala

Suursäätila

Mistä kaikki tämä johtui? Mistä lämpö ja sateet tulivat meille?

Kuun alkupuolella Suomi sijaitsi liikkuvien matalapaineiden reitillä, eli meille levisi kosteutta ja vaihtelevaa säätä Atlantilta. Hieman ennen kuun puoltaväliä yllämme alkoi vahvistua korkeapaine, ja sateet muuttivat reittiään pohjoisemmaksi.

Tuulen suunta muuttui samalla otolliseksi föhntuulelle eli Norjan vuoriston yli meille virtaavalle tuulelle, joka tuo kuivaa ja lämmintä ilmaa. Föhntilanteita oli kuun jälkipuolella useampi kappale; niihin liittyivät kuun korkeimmat havaitut lämpötilat.

Korkeapaine väistyi vähitellen, mutta tilalle tuli hetken vaihtelevamman jakson jälkeen kuun 20. päivän vaiheilla uusi. Samalla kylmä ilma väistyi meiltä ja Lapin länsiosassa lämpötila nousikin 22.-23. helmikuuta alle kahdessa vuorokaudessa peräti nelisenkymmentä astetta.

Kuun päättyessä ilmavirtauksen suunta muuttui taas, ja meillä alkoi puhaltaa kylmä, pohjoinen ilmavirtaus tuoden paluun talviseen säähän maaliskuun alkuun mennessä väliaikaisesti lämmenneessä maan eteläosassakin.

11 vastausta artikkeliin “Helmikuu jopa maaliskuuta lämpimämpi”

  1. ”Silti ainakin Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla vuoden 2019 helmikuu joutui kolmen lämpimimmän mitatun joukkoon sitten vuoden 1908.”

    Onko todella noin? Kaisaniemen helmikuun keskilämpötila oli 0.4°C, jolloin edelle menee ainakin vuodet 1990 (1.6°C), 1989 (1.3°C), 2008 (1.1°C), 2015 (0.9°C), 1961 (0.7°C) ja 1939 (0.4°C, eli tasoissa 2019 kanssa).

    Tällöin helmikuu olisi ollut kuudenneksi lämpimin Helsingissä?

  2. Kalenteritalvi 2018-2019 saatiin pakettiin ja ilmastonmuutos ei edennyt vaan päinvastoin. Esimerkiksi Sodankylässä talvi oli vasta sijalla 32. lämpimyysrankingissa vuodesta 1961 alkaen. Sadan vuoden aikana sijoitus ei yltäne top50 listalle. Kuten tavallista, globaalisti oltiin taas (mukamas) kautta aikain top5 lukemissa. Suomi on merkillinen paikka maapallolla, sillä ihmisen aiheuttama lisälämpö ei kerta kaikkiaan tänne löydä kuin ani harvoin, silloin kun ilmanpainejakauma on aivan optimaalinen.

    1. Siis tällä kertaa Sodankylä edustaa globaalia ilmastoa. Viimeksi se oli musitaakseni joku pikkupaikka Pohjanmaalla. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka paljon ihmiset näkevät vaivaa löytääkseen erikoistapauksia, jotka vahvistavat omaa poliittista ideologiaa.

      1. Valitettavasti pitää katsella yksittäisiä paikkakuntia, kun Ilmatieteenlaitos ei julkaise kuukausittaisia lämpötiloja koko maan osalta. Tällä ei kuitenkaan ole isoa merkitystä, enemmänkin merkitystä on sillä, että Ilmatieteenlaitoksen mittausten mukaan Suomessa ei oikein tämä paljon mainostettu ilmastonmuutos ole edennyt viime vuosikymmeninä.

        1. Mitäs jos ihan katsoisit sieltä Ilmatieteen laitokselta:
          https://ilmatieteenlaitos.fi/karttoja-vuodesta-1961
          Jopa puolisokea näkee, että viimeiset 10 vuotta ovat vuoden keskilämpötilat kahta vuotta (2010 & 2012) lukuunottamatta koko Suomessa viimeisintä vertailujaksoa (1980-2010) korkeammat.
          Että olisitko ystävällinen ja voisitko lopettaa disinformaation (suom. fake news) levittämisen.

          1. En tiedä oletko perehtynyt siihen paljonko Suomessa pitäisi lämmetä. Ennustettu lämpeneminen on tällä haavaa 0.5 astetta per vuosikymmen, talvien lämpenemisen ollessa voimakkainta. Mitään tällaista ei ole kuitenkaan tapahtunut viimeiseen 30 vuoteen. Jos lämpeneminen olisi lähelläkään ennustettua, niin uusia ennätysvuosia pitäisi tulla jo jatkuvasti. Vaan ei näytä tulevan, tästäkään.

  3. Tässä Jyväskylän seutuvilla helmikuun vuorokautisia tunnin välein mitattuja keskiarvolämpötiloja vuosilta 2010-2019:

    2010…..- 12
    2011…..- 15
    2012…..- 11
    2013……- 4
    2014……- 1
    2015……- 2
    2016……- 3
    2017……- 6
    2018…..- 11
    2019…… – 3

  4. Meil oli portugalissa aika tasainen talvi. Aurinkoista yleisesti noin 17 astetta maximi.. Scirokko tuuli afrikasta oli oikeassa ajassa myös 16.2. Kuvassanne on vissiin mantelipuu joka minullakin… ostin pientilan ja karavaanin ja laitan pihamaata kivoilla puilla ja marjoilla…ruusuja tietty. Koska olen terve saan viljellä maata ja koulutuskin on pasteur institutiosta ja muilla todisteet minun ruuista . Ruusuja on totta kai.

    Hauskaa jatkoa metsän peikolta Ihmisten ilmat.

    Kai

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.