Category: Elämä ja sää

Juhannusviikolla kaikki muuttuu

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

 

Viikonloppuna kesäistä lämpöä ja kuurosateita

Perjantaina ja lauantaina maamme yllä on kesäisen lämmintä ilmamassaa, paikoin jopa helteistä. Päivän ylimmät lämpötilat kohoavat aina Rovaniemen korkeudelle saakka 20 ja 24 asteen välille. Lauantaina ilmamassa lämpenee vielä sen verran, että aurinkoisilla alueilla maan etelä- ja keskiosassa hellerajan rikkoutuminen on melko todennäköistä. Aurinkoisia ja lämpimiä hetkiä varjostavat kuitenkin kumpupilvet ja melko runsaatkin kuuroittaiset sateet, joita tulee perjantaina länsi- ja pohjoispainotteisesti, lauantaina ja sunnuntaina laajemmillakin alueilla. Kuurosateissa voi olla mukana myös ukkosia, joskin ilmakehän vähäinen kosteussisältö tällä erää rajoittaa ukkosten kehittymistä voimakkaammiksi.

Sunnuntain mittaan pohjoisesta alkaa virrata matalapaineen jälkipuolella viileämpää ilmaa ja lämpötila tipahtaa Lapissa paikoin vain 10 asteen vaiheille. Sitä vastoin lounaaseen virtaa annos yhä lämpimämpää helleilmamassaa Ruotsin puolelta, mutta runsaampi pilvisyys rajoittaa lämpötiloja kohoamasta. Periaatteessa viikonlopun jokaisena päivänä on kuitenkin mahdollisuus hellerajan rikkoutumiselle jossain päin maata.

Juhannusviikon viileä yhtälö: Länsi-Euroopan korkeapaine, Venäjän matalapaine

Juhannusviikolla sää viilenee tuntuvasti. Totuttuun tapaan Länsi-Euroopan ja Brittein saarten ympäristöön on vahvistumassa laaja korkeapaineen alue ja Suomen itäpuolelle jää pyörimään matalapaine. Tähän aikaan vuodesta matalapaineiden sateet alkavat vähitellen muuttua kuuroluonteisemmiksi, joten ensi viikolla saadaan miltei päivittäin runsaitakin sadekuuroja ja viikon puolivälin kylmänpurkauksessa jopa tilapäiset lumi- ja räntäsateet ovat maan pohjoisosassa paikoin mahdollisia.

Juhannusviikon kannalta sääasetelma Euroopassa ei näytä kovin lupaavalta: voimakas Länsi-Euroopan korkeapaine tarkoittaisi meillä enemmänkin pohjoisen puoleisia ilmavirtauksia, aika ajoin runsasta pilvisyyttä ja ajoittaisia sateita. Vaikka juhannusviikonlopun sää onkin vielä arvoitus, voidaan jo tässä vaiheessa rajata ainakin äärivaihtoehdot pois: juhannuksena ei sada lunta, eikä näyttäisi olevan hellettäkään. Kaikki muu siltä väliltä on mahdollista – todennäköisimmältä skenaariolta vaikuttaa tavanomaista viileämpi ja epävakainen juhannuksen alku, mutta sunnuntaita kohden lämpenevää ja aurinkoista. Tuoreimman ennusteen valossa aurinkoisin ja lämpimin juhannussää saattaakin osua tänä vuonna Lappiin.

Tällä hetkellä juhannusennuste näyttää melko viileältä. Suomi kuuluu todennäköisesti viileän ilmamassan piiriin ja ainakin aluksi sää on epävakaista. Maan pohjoisosassa, erityisesti Länsi-Lapissa juhannuspyhinä on mahdollisuus 20 asteen päivälämpötiloihin, muualla lienee viileämpää. Juhannuksen edetessä sateet näyttäisivät vähenevän.

Tekstiä päivitetty la 17.6.2017.

Kesälämpö hipaisee Suomea perjantaina – sitten taas paluu arkeen

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

 

Kunnon kevättä on viimein ollut ilmassa tällä viikolla. Helsingin Kumpulassa lämpötila kohosi tiistaina tasan 16 asteeseen, joka on Manner-Suomen korkein tänä vuonna mitattu lukema. Hassua kyllä, Ahvenanmaalla jo yli kuukausi sitten mitattu 17,4 astetta on edelleen kevään korkein lukema, eikä lämpötila kertaakaan huhtikuussa kohonnut yli 15 asteeseen. Tilastojen kanssa enemmän tekemissä oleva Ilmatieteen laitos tviittasi taannoin, että huhtikuussa Suomesta löytyi paikkakuntia, joilla lämpötila ei ollut vielä kertaakaan ylittänyt 10 astetta – viimeksi näin on käynyt vuonna 1993.

Kaiken kaikkiaan huhtikuusta muotoutui 1-2 astetta tavanomaista kylmempi kuukausi, mutta paljon kylmemmältä se tuntui – ainakin näin subjektiivisesti. Olemmeko viime vuosina tottuneet liian lämpimiin huhtikuihin ja unohtaneet luonnollisen vaihtelun? Ei tämä mennyt huhtikuu nimittäin mitenkään poikkeuksellisen kylmä ollut, kylmempääkin kyytiä olisi voinut olla tarjolla.

Terveisiä Islannista: viikon lämpöhuippu perjantaina

Lähipäivinä korkeapaine vaikuttaa Suomen säähän ja lähinnä Lapissa on aika ajoin pilvisempää ja epävakaisempaa. Etelässä ja lännessä lämmintä auringonpaistetta riittää perjantaille saakka ja päivän ylimmät lukemat ovat keskiviikkona ja torstaina lähellä 15 astetta. Perjantaiksi maan etelä- ja länsiosaan kiertyy korkeapaineen pohjoispuolitse jopa kesäisen lämmintä ilmamassaa – sitä samaa, joka voi lähipäivinä nostaa Islannin päivälämpötilat jopa lähelle suomalaista hellerajaa. Harvemmin Islanti lähettää meille tähän aikaan vuodesta lämpimiä terveisiä, mutta tänä vuonna tämäkin asia on toisin. Selkeässä ja heikkotuulisessa tilanteessa edellytyksiä on perjantaina ilmamassan puolesta 20 asteen ylitykselle, mutta jää nähtäväksi, hillitsevätkö pilvisyys ja kohtalainen tuuli lämpötilan kohoamista. Joka tapauksessa, Ahvenanmaan 17,4 astetta ylitettäneen viimein tulevana perjantaina, mutta siihen se sitten jääkin.

Viikonlopuksi kylmää kyytiä

Viikonloppuna ja ensi viikolla koillisvirtauksen myötä koittaa paluu takaisin arkeen: epävakaista, lumi- ja räntäkuuroja ja vuodenaikaan nähden jopa yli 5 astetta tavanomaista kylmempää. Tuttua ja turvallista jatkumoa siis huhtikuulle. Aikaisintaan ensi viikon loppupuolella sää saattaisi jonkin verran lämmetä, mutta tähän liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä. Nautitaan nyt siis lähipäivinä kevään lämmöstä ja luonnon heräämisestä henkiin.

Sinivuokkoja Vaasassa. Kuva: Matti Hietala

Nämä tekijät vaikuttavat kevään etenemiseen Suomessa

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

 

Maaliskuun lopulla Suomessa ja Skandinaviassa koettiin jo sangen keväisiä hetkiä, kun lämpötila kohosi 27. päivänä Ahvenanmaalla 17,4 asteeseen. Samana päivänä Ruotsissa ja Norjassa mitattiin jo yli 20 asteen lämpötiloja. Näin korkeat maaliskuun lämpötilat eivät ole jokavuotisia, mutta suotuisissa olosuhteissa täysin mahdollisia. Onhan aurinko tähän aikaan vuodesta jo yhtä ”korkealla” kuin syyskuun puolivälissä, jolloin hellepäivätkin ovat vielä mahdollisia. Ilmakehä lämpenee talven jäljiltä viiveellä, joten teoreettiset maksimilämpötilat eivät Skandinavian alueella vielä tähän aikaan vuodesta pääse kohoamaan aivan syyskuun tasolle. Suomeen kevät saapuu tyypillisesti hieman myöhemmin kuin vastaaville leveyasteille länsinaapureihimme. Kevään maksimilämpötilat jäävät meillä usein myös matalammiksi. Tähän vaikuttavia tekijöitä on muutama.

1. Ilmavirtauksen suunta

Pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteet mukaanluettuna Skandinavia ja Suomi kuuluvat länsivirtausvyöhykkeelle. Keskimäärin meillä siis tuulee lännen tai lounaan puolelta ja kuulumme Atlantin matalapaineiden reitille. Matalapaineiden etupuolella leviävät lämpimän ilmamassan pulssit saapuvat keväisin tyypillisesti lounaan suunnalta Etelä- tai Keski-Euroopasta kohti pohjoista. Näiden ilmavirtauksien ja Skandinavian mantereen eteläosan välillä ei ole suurempia merialueita, jolloin ilma pääsee vapaasti liikkumaan mannerta pitkin eikä suuremmin viilene matkallansa. Skandinavian eteläpuoliskolla ei useampana talvena ole pysyvää lumipeitettäkään viilentämässä lämpimiä ilmavirtauksia matkalla. Tällöin lämpö pääsee raivaamaan tiensä hyvin esimerkiksi Ruotsin puolelle, mutta Suomeen lounaasta saapuva ilma on jo menettänyt lämpöenergiaansa kylmän Itämeren yllä.

2. Itämeri ja lumipeite

Itämeren etelä- ja keskiosa eivät ole moneen talveen saaneet jääpeitettä, mutta pohjoisempana, Suomenlahden, Pohjanlahden ja Perämeren alueella jääpeitettä esiintyy keskimäärin joka talvi. Lännestä ja lounaasta saapuvat lämpimät ilmavirtaukset menettävät keväisin lämpöenergiaansa Itämeren yllä ennen Suomeen pääsyään. Ilmavirtaus kylmenee erityisesti jääpeitteen yllä, kun energiaa kuluu jään lämpötilan nostamiseen ja sen sulattamiseen. Toisaalta myös tuulen pidempi pyyhkäisymatka Itämeren altaan yllä riittää jo itsessään viilentämään pintakerroksen ilman lämpötilaa ja sitomaan lämpöenergiaa pintaveteen. Lämmönsiirtoa ilmasta veteen tapahtuu aina, kun veden lämpötila on ilman lämpötilaa alhaisempi ja päinvastoin. Tämän vuoksi lounais- ja länsivirtauksilla esimerkiksi Tukholman kevätlämpötilat ovat usein merkittävästi Suomen etelärannikon lämpötiloja korkeampia, vaikka maantieteellinen sijainti on kuta kuinkin samalla leveyspiirillä. Erittäin lämpimillä ilmamassoilla on myös tapana muodostaa sumua ja sumupilveä kylmän Itämeren yllä, joka Suomeen päästyään myös rajoittaa lämpötilaa kohoamasta.

Lumipeite sitoo jään tavoin lämpöenergiaa itseensä, joten paksu lumipeite hidastaa kevään etenemistä ja pitää maksimilämpötilat verrattain alhaisempina. Vähälumisen ja jäättömän talven jälkeen kevät alkaa yleensä nopeammin kuin kylmän ja runsaslumisen talven jälkeen.

Lumi- ja jääpeite viilentävät lämpimien ilmojen virtauksia Suomeen, ja samalla voimistavat albedoa (säteilyn takaisinheijastuminen lisääntyy).
Kuva: Matti Hietala / Vaasa

3. Lumen ja jään albedo

Lumi- ja jääpeitteen osalta on otettava huomioon myös niiden suurempi albedo (0,7-0,9), joka heijastaa tehokkaasti auringonsäteilyä pinnasta pois ja pitää lämpötilat alhaisempina. Mitä korkeampi albedo, sitä suurempi heijastuskyky – esimerkiksi tuoreella lumella albedo voi olla jopa 0,9 eli käytännössä 90 % säteilystä heijastuu pois. Vastaavasti lumeton maanpinta ja sulat vesistöt absorboivat auringonsäteilyä enemmän itseensä (albedo 0,06-0,2), jolloin myös pintakerroksen lämpötila pääsee kohoamaan korkeammaksi.

4. Föhn-tuulen vaikutus

Ruotsin ja Norjan erittäin korkeat kevätlämpötilat selittyvät yleensä ainakin osittain föhn-ilmiöllä. Kuluneen maaliskuun lopulla mitatut yli 20 asteen lukemat syntyivät yhteistyössä lämpimän ilmamassan ja föhn-komponentin myötä. Föhn vaatii syntyäkseen tarpeeksi voimakasta luoteisvirtausta, joka tiputtaa sateet Kölivuoristoon, lämmittää ilman vuoriston itäpuolella ja jaksaa kuljettaa sen vielä mannerta pitkin idemmäs. Usein lämpimin ilma pakkautuukin tässä tapauksessa Ruotsin itä- ja Norjan etelärannikolle, ja vastaavasti Suomen puolella mitatut lämpötilat jäävät alhaisemmiksi, sillä föhn-tuulen menettää lämpöään etäisyyden myötä ja toisaalta kylmän Itämeren yllä.

Kevät etenee maltillisesti lähiaikoina

Tällä viikolla kevät etenee maltillisesti ja saattaa jälleen loppuviikosta ottaa hieman takapakkia. Tiistai on tämän viikon lämpimin päivä, jolloin 10 astetta mennee rikki jossain päin maan etelä- ja keskiosaa, mutta loppuviikosta uusi kylmänpurkaus on näköpiirissä. Tämä saattaa tietää lumi- ja räntäsateita eteläänkin.

 

Säätä somessa – tervetuloa mukaan seuraamaan!

Kirjoittaja Karita Kontula-Sokka Julkaistu

Foreca on aktiivisesti mukana sosiaalisen median kanavissa, joten säätietoa on nyt saatavissa monesta eri paikasta. Meteorologimme ennustavat säätä Suomeen ja maailmalle Foreca Suomen tileillä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Ennusteiden lisäksi esillä on komeita säävalokuvia ja videoita sekä taustoja sääilmiöistä. Myös kysymyksiä, kommentteja ja sääkuvia otetaan vastaan.

Maailman säästä kerromme englanniksi Facebookissa ja Twitterissä nimellä Foreca, Instagramissa nimellä Foreca Weather.

Forecan meteorologit kertovat Suomen ja maailman säästä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Kuukausiennusteet netissä ja Youtubessa

Julkaisemme nettisivuillamme viikoittain seuraavan neljän viikon ennusteen, jossa tulevaa säätä ennakoidaan ajankohdan keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna. Näiltä kartoilta näkee, onko ennusteissa ajankohtaan nähden tavanomaista lämpimämpää, kylmempää, sateisempaa vai kuivempaa säätä, tarkemmin kuukausiennusteesta Petri Takalan blogikirjoituksessa. Kotisivuillamme kuukausiennuste on sekä teksti- että videomuodossa. Videot ja tekstit kuukausiennusteista löydät myös Forecan Youtube-kanavalta.

Saitko hyvän sääkuvan?

Sääaiheisia kuvia tai videoita voi lähettää sosiaalisen median kanaviemme kautta tai sähköpostilla osoitteeseen kuvat@foreca.fi. Julkaisemme kuvia sosiaalisen median kanavissamme sekä nettisivuillamme. Laita kuviin mukaan kuvausaika ja kuvauspaikka, kuvaajan nimi ja lyhyt kuvaus säästä. Lähetä vain kuvia, joihin sinulla on tekijänoikeus. Lisätietoja kuvien lähettämisestä löydät täältä. Instagramissa kuvat tulevat perille hashtageillä #forecasuomi suomenkieliselle kanavalle ja #forecaweather englanninkieliselle kanavalle.

Sääennusteita Suomeen ja ympäri maailmaa löydät tuttuun tapaan Forecan nettisivuilta.

 

Tervetuloa seuraamaan kanaviamme Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Youtubessa!

Millaista sääaiheista sisältöä sinä haluaisit sosiaalisen median kanaville? Entä millä sosiaalisen median kanavilla sinä olet aktiivinen ja mistä kaikkialta haluaisit nähdä ja kuulla sääasiaa?

Blogitiimi vahvistuu!

Kirjoittaja Mika Toivonen Julkaistu

Aurinko heräilemässä hienoon päivään
Aurinko heräilemässä hienoon päivään Forecan toimiston ikkunasta katsottuna.
On tullut jälleen aika availla sanaista arkkuani Forecan tekniikan puolelta, täältä verkkokaapeleiden kuristuksesta ja palvelinräkkien puristuksesta. Tällä kellonlyömällä Sään takaa -blogitiimimme on saanut kadonneen lampaansa takaisin! Yleisömeren kohinan laannuttua kerrottakoon, että 2,5 vuoden taukoon on ollut maailman paras syy: 2,5-vuotias poika!

Varsin erinomaista tässä kaikessa on se, että jatkossa kaikkien teknisten vimpaimien hankintaa ja autotalliprojektien tärkeyttä voi perustella lapsen kehityksen ja kasvun tukemisella.

Aina tietenkään kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä, missä lapset syövät kiltisti lautaset tyhjäksi ja tuhisevat aina täydet yöunet. Kaurapuuroa on pyyhitty silmälaseista monet kerrat. Silmänalusten RGB-väriarvo on saattanut joskus lähennellä #000000:aa, ollen siellä keskimääräistä tummemmissa värisävyissä.

Hyvä mieli koostuukin pienistä onnistumisen kokemuksista. Käydä kaupassa melko onnistuneesti siten, ettei jälkikasvu makaa X:nä kaupan lattialla ainakaan kovin pitkiä aikoja. Nähdä mikä riemu voikaan syntyä vesilätäköissä saapastelusta, elämän ensimmäisestä lumisateesta ja sittemmin takapihalle lapioidusta lumikasasta.

Tästä hivenen huterasta aasinsillasta päästäänkin säähän, joka erityisesti tänään tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet ulkoiluun, joskin varovaisuutta noudattaen ainakin täällä etelässä. Aamuisella työmatkalla olisin kovasti kaivannut nastakenkiä jalkakäytävien liukkauden vuoksi. Nopeisiin reflekseihin ei ole loputon luottaminen.

Kuukausiennusteen mukaan maatamme tullaan hellimään keskimääräistä lämpimämmällä säällä. Liukkauden ainakin lapsiperheeet ottavat vastaan ilolla, sillä tapaturmaherkkyydestä huolimatta se mukavasti liukastaa pulkkamäet huimiin nopeuksiin!

Valokuva: Mika Toivonen

Näin ennustetaan sateen olomuoto

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

 

Sateen olomuodon ennustaminen aiheuttaa välillä meille meteorologeille harmaita hiuksia. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä pidetään sitä, että plussakelillä sade tulee vetenä ja pakkassäällä lumena, mutta aivan näin yksiselitteistä tämä harvoin on. Sateen olomuotoon nimittäin vaikuttavat ilman lämpötilan lisäksi erityisesti kastepistelämpötila ja ylempien ilmakerrosten lämpötila.

Kastepistelämpötila vaikuttaa sateen olomuotoon eniten

Kastepistelämpötila on se lämpötila, missä ilman näkymätön vesihöyry alkaa tiivistyä esimerkiksi kasteeksi tai kuuraksi maanpinnalla ja ilmassa sumuksi tai pilveksi. Jos ilman lämpötila ja sen kastepistelämpötila saavuttavat saman arvon, on ilman suhteellinen kosteus 100 % eli siihen ei mahdu yhtään enempää vesihöyryä. Talviaikana meteorologit käyttävätkin kastepistelämpötilaa apuna sateen olomuotoa ennustaessa. Mikäli kastepiste on nollan alapuolella, on sade hyvin todennäköisesti lunta ja mikäli se on yli +1 °C, sataa melko varmasti vettä. 0…+1 C välille sijoittuvat arvot ovatkin haasteellisia – tällöin sateen olomuoto voi olla mitä tahansa, useimmiten kuitenkin räntää. Sateen olomuotoon vaikuttaa myös ylempien ilmakerrosten lämpötila. Yleisesti ottaen tiedetään, että mikäli ilman lämpötila on 1,5 kilometrin korkeudella (850 hPa painepinta) alle -4 °C, tulee sade maahan asti lumena. Toisaalta ennusteessa voidaan tarkastella myös vajaan kilometrin korkeutta (925 hPa painepinta): mikäli tällä korkeudella on vielä pakkasta, ei lumisade ehdi sulaa vedeksi maahan sataessaan.

Jäätävän sateen ennustaminen haastavinta

Haastavinta on ennustaa jäätävän sateen ja erityisesti jäätävän tihkusateen saapumista. Jäätävä sade vaatii syntyäkseen lämpötilaoloiltaan erilaisia ilmakerroksia ja vähintään yhden kerroksen, missä lämpötila käväisee nollan yläpuolella. Pilvestä pudotessaan sade on yleensä lunta, mutta alempana sijaitseva lämpimämpi ilmakerros voi sulattaa lumen vedeksi. Jos puolestaan lämpimän ilman alapuolella on pakkaskerros, jossa pisaran lämpötila laskee nollan alapuolelle, syntyy alijäähtynyttä vettä eli jäätävää sadetta. Pinnoille pudotessaan tämä alijäähtynyt vesi jäätyy kiinni nopeasti ja aiheuttaa erityisesti tieliikenteelle haasteita. Jäätävä tihkusade on harvinaisempi ilmiö, mutta sitä voi esiintyä vielä jopa 10-15 asteen pakkasella sumupilvien yhteydessä. Tällöin sateen syntymekanismi poikkeaa olennaisesti muista sateen olomuodoista, sillä sumupilvi ei sisällä lainkaan lumijyväsiä vaan jäätävä tihkusade syntyy suoraan pilvipisaroista.

Tehtävä: Päättele alla olevan kastepistelämpötilaennusteen perusteella mahdollisen sateen olomuoto seuraavissa kaupungeissa: Turku, Jyväskylä, Oulu. Mikä on lopputulemasi?

Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?
Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?

Ps. Forecan nettisivuilta voit kätevästi seurata sateen olomuotoa – klikkaa itsesi tänne!