Helle on hellinyt tänä kesänä niin lomalaisia kuin työssäkäyviäkin. Vai onko?
Helle ei helli kaikkia. Jotkut pitävät viileämmistä lomasäistä. Sateet ovat joillekin todella parasta kesässä. Joillekin taas kunnon ukkosmyrskyt tuovat mukavaa vaihtelua. Tuullakin saisi välillä.
Suomessa kesäsäät saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Viime vuosina olemme nauttineet lämpimistä kesäpäivistä. Mutta muistanpa yhden kesäteatterin ensi-illan viikkoa ennen juhannusta, kun taivaalta satoi räntää. Yleisö ja näyttelijät olivat pukeutuneet villahousuihin, laamapaitoihin ja toppatakkeihin. Silloin esitettiin Minna Canthin Roinilan talossa -näytelmää.
Osallistu Forecan paras kesälomasää-äänestykseen alla.
Kaikki sääennusteet pohjautuvat tietokonemalleihin. Mallit tuottavat ennusteita kahdesta neljään kertaan päivässä. Tietokonemallit eri puolille maailmaa päivittyvät eri vuorokaudenaikoina. Foreca käyttää ennusteita laatiessaan useita malleja, joten ennusteiden päivitystahti vaihtelee sen mukaan, mihin päin maailmaa ennustetaan ja kuinka pitkästä ennusteesta on kyse.
Suurin osa Forecan tuottamista ennusteista päivittyy kolme kertaa vuorokaudessa. Meteorologit täydentävät mallien tuottamia ennusteita ja voivat tarvittaessa muuttaa ennustetta montakin kertaa päivässä.
Eripituisten ennusteiden tekemiseen käytetään hiukan eri menetelmiä. Lyhyet, parin päivän ennusteet ovat tarkimpia, eivätkä ne yleensä muutu päivityksissä paljoakaan.
Kymmeneen vuorokauteen yltävät pitkät ennusteet taas saattavat vaihdella huomattavasti, jopa kaksi kertaa vuorokaudessa. Tämä johtuu siitä, että säätä ennustettaessa pitää ottaa huomioon koko maapallon säätila. Pienikin muutos nykyisessä säässä jossain päin maailmaa saattaa muuttaa maapallon toisella puolella olevan paikan pitkän ennusteen täysin päinvastaiseksi. Esimerkiksi sade voi siirtyä toiselle päivälle tai sadealue siirtyä tuhansia kilometrejä.
Sääparametritkin saattavat päivittyä hieman eri tahtiin. Joidenkin alueiden lämpötilaennusteita päivitetään jopa tunnin välein. Ennusteita kannattaakin seurata useita kertoja päivässä.
Täsmäsääennusteen lisäksi ennusteen kehittymistä voi seurata sääkartoilta. Lämpötila-, sade-, pilvisyys- ja ilmanpainekartat laajentavat käsitystä tulevasta säätilasta. Esimerkiksi sadealue saattaa liipata hyvinkin läheltä kotikaupunkia, vaikka Täsmäsääennusteessa ei näkyisikään pisaroita. Sadetutka on hyvin hyödyllinen lähiajan sateen arvioimisessa. Ja aina voi soittaa Forecan Meteorologille numeroon 0600 – 411 411.
Juhannusaattona intoilin Forecan Sään takaa -blogissa siitä, että meillä on uusi/vanha sääpalvelu. Tuttu foreca.mobi -internetsää on nyt optimoitu kosketusnäyttöisille kännyköille. Palvelu on vielä beta- eli testivaiheessa, ja haluamme käyttäjien kommentteja palvelun parantamiseksi. Lue lisää tästä.
Forecan uusi kosketusnäytöllisille älypuhelimille räätälöity sääpalvelu on avattu koekäyttöön osoitteessa beta.foreca.mobi. Palvelu sisältää ensimmäisessä vaiheessa havaintotietoja, vuorokausiennusteita ja Täsmäsään yli 150 000 paikkaan ympäri maailman. Alkuvaiheessa tuettuja laitteita ovat Applen iPhone sekä useimmat Android-puhelimet.
Suomeen on lisäksi tarjolla sadetutkakartta, ja muualle maailmaan lämpötilaennustekartta. Lisää ennustekarttoja on tulossa, ja myös paikkahaku laajenee Suomen osalta merkittävästi.
Palvelua kehitetään jatkuvasti, ja olemme kiinnostuneita kuulemaan käyttäjien mielipiteitä ja ehdotuksia. Jos mieleesi tulee palvelusta puuttuvia ominaisuuksia tai löydät virheitä toiminnassa, voit jättää palautetta joko tähän kirjoitukseen tai lähettää sähköpostia osoitteeseen mobikehitys@foreca.com. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Foreca-aiheisia tuotepalkintoja heinäkuussa elokuussa. Tietoja ei käytetä muuta tarkoitusta varten.
Muutama viikko sitten kirjoitin mielenkiintoisesta pilvimuodostelmasta aaltopilvistä. Olen saanut meteorologimme Kristianin lentokaverilta valokuvan aaltopilvestä, joka oli otettu purjekoneesta.
”Seurasimme saaristossa, Kemiönsaaressa, Lövbölen kylässä aamupäivällä 3.6.2011 taivaanilmiötä joka herätti ihmetystä ihmisissä täällä. Tämä pilvirintama muodostui yllättäen ja aika nopeasti kirkkaalle taivaalle ja täytti nauhamaisena muodostelmana koko taivaan läntisestä horisontista itäiseen saakka. Ilmiö oli taivaalla vajaan tunnin jonka jälkeen se hävisi ja koko taivas oli melko nopeasti täysin kirkas ja sininen sen jälkeen.”
Forecan päivystävä meteorologi Kristian Roine analysoi pilvimuodostelmaa:
”Suomen säähän vaikutti voimakas korkeapaine, jonka keskus oli Tanskan länsipuolella. Korkeapaineessa pilvisyys oli kaikenkaikkiaan hyvin vähäistä. Satelliittikuvissa tämä kyseinen pilvimuodostelma näkyy ulottuneen suunnilleen Rauma-Porvoo-linjalta ja siitä kohti lounaisrannikkoa. Pilvi kuivui pois puoleen päivään mennessä ja liikkui samalla etelään Suomenlahdelle. Pilvi on kumpukerrospilvi (stratocumulus), joka on silmämääräisesti arvioiden 1.5-2.5 kilometrin korkeudella. Pilvessä näkyy olevan terävärajaisia aaltomaisia piirteitä jotka viittaisivat aaltovirtaukseen pilven korkeudella. Aaltovirtauksessa (engl. gravity wave) ilma virtaa täysin laminaarisesti (siis pyörteilemättä), tällöin pilvet saavat linssimäisiä muotoja.
Yleensä aaltopilviä esiintyy vuoristossa ja korkeammalla ilmakehässä, tällöin niistä käytetään myös nimeä mantelipilvi (altocumulus lenticularis). Tässä tapauksessa aaltovirtauksia on ilmeisesti synnyttänyt alailmakehässä ollut erittäin heikko kylmä rintama. Kylmästä rintamasta ei muita todisteita sitten syntynytkään, korkeapaine on tässä tilanteessa kuivattanut ilmakehää niin ettei pilviä tai sateita syntynyt. Radioluotauksista sekä ennustemalleista kylmän ilman virtaus Pohjois-Ruotsista Suomen yli kohti Viroa on kuitenkin nähtävissä.”
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
