Torstaiksi Brittein saarille ennustetaan varsin aurinkoista. Forecan web- ja mobiilipalveluista löytyy säätiedot yli 100.000 paikalle maailmanlaajuisesti.
Kun olin matkalla Lontooseen, niin lentokoneessa takanani istuvat juttelivat siitä, että millainenkohan sää siellä Lontoossa oikein on. Minulle on tietenkin kovin luonnollista tarkistaa työmatkan tai lomakohteen sää Forecan palveluista. Tai sitten voin kysyä suoraan meteorologilta. Se on yksi työni eduista. Ja ulkomailla ollessani käytän samoja Forecan palveluita, mutta kiinnostuksella seuraan myös paikallisia sääpalveluita, jos mahdollista.
Mutta mistä muut matkaajat reissun päällä sääennusteita seuraavat?
”Oi, kuinka tylsää kun sataa. Nyt se sitten alkaa”, oli naapurin kommentti.
Olin talkoissa ja satoi. Työmatkalla ovat kengät ja välillä housutkin kastuneet monena päivänä. Sateenvarjosta ei ole ollut mitään apua. Mutta viime aikoina purjehtimassa parhaimmat tuulet ovat löytyneet sadepilvien alta. Ja sieniä on metsässä jo niin paljon, että niihin kompastuu.
Sataa, sataa aina, aina vaan, sateen ropinan kaikki kuulla saa.
Sataa, sataa aina aina vaan, katollakin pisarat tanssii taas.
Kuule kuinka sade näin rummuttaa, ratatatamtamtamtaa.
Kuule kuinka sade näin rummuttaa, ratatata tamttatatamtamtamtaa.
Virtanaan vesi vesi valuu vaan. Virtanaan vesi valuu vaan.
Lastenlaulu Pilvitie, A. /pseud / (sävellys, sovitus, sanoitus)
Paikallisen radion johtaja studiossa, kuva Farmer Voice Radio
Phillip vetää pientä paikallista radioasemaa Malawin maaseudulla. Radioasema kuuluu Farmer Voice Radio -ryhmään (FVR), jonka radio-ohjelmat on suunnattu maanviljelijöille. Nämä radioasemat ovat usein hyvin pieniä. Kuuluvuusalue saattaa kattaa vain yhden laakson.
Radio-ohjelmissa kerrotaan maanviljelijöitä kiinnostavista asioista kuten lannoitteista, eri viljalajeista ynnä muusta kuulijoiden omilla kielillä. Osaa kielistä puhutaan vain pienillä alueilla, ja joistain kielistä ei ole lainkaan kirjoitettua versiota. Phillip on nykyisin myös paikallinen säämies, koska radiossa kerrotaan myös sääennusteet.
Miten on sitten mahdollista tehdä sääennusteita ja muita maanviljelijöitä kiinnostavia asioita niin monille kielille? Ratkaisun takana on INSEADin professori Phil Parker. Hän on yhteistyössä yliopistojen kanssa kehittänyt algoritmin, jonka avulla raakadata muuntuueri kielille. Tällaistä raakadataa ovat myös XML-tekstitiedot, jossa muodossa Forecan sääennusteet lähtevät eteenpäin päätyäkseen lopulta eri kielillä afrikkalaisten FVR-radioiden ohjelmiin. Raakadatan säätermejä täytyy hiukan muokata. Siinä auttaa afrikkalaisiin kieliin erikoistunut tiimi.
Kääntämisessä on haasteita. Osa kuulijoista ei ole koskaan aikaisemmin kuullut sääennusteita, joten 20 astetta Celsiusta ei kerro heille mitään. Tällaisissä tapauksissa käytetään esimerkiksi juuri lämpötilan kuvaamiseen sanoja lämmin, kuuma, hyvin kuuma.
Projekti on Bill and Melinda Gates -rahaston rahoittama. Tällä hetkellä Farmer Voice Radio toimii Malawissa, Ugandassa ja Keniassa. Radio-ohjelmia ja niihin liittyviä mobiilipalveluita on tarkoitus seuraavaksi toimittaa muihin Afrikan maihin ja ehkä myöhemmin myös Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.
Mutta takaisin Phillipiin. Saimme Phillipilta Malawista viestin, jonka mukaan sääennusteet ovat saaneet hyvän vastaanoton maanviljelijöiltä ja muiltakin kuulijoilta. Ja kun Phillip kulkee kylän raitilla, niin ohikulkijat pysäyttävät hänet ja kysyvät: ”Mikä on nyt lämpötila?”. Phillip vastaa, että 17 astetta lämmintä.
Kesken kukkeimman kesän kysyimme Sään takaa -blogin lukijoilta, millainen on hyvä kesälomasää. Vastaajista yli kolmannes (36%) oli sitä mieltä, että paras kesälomasää on poutainen ja lämpötila on vähän yli 20 astetta. Heinäkuun sää vastasi varsin hyvin toiveita suurimmassa osassa maata.
Kovin kuuma ja kostea sää ei monia miellyttänyt. Tästä huolimatta suomalaiset lentävät tulevanakin talvena sankoin joukoin vaikkapa Thaimaahan. Siellä kuumaa ja kosteaa riittää.
Muutamille vastaajille olisivat myös lomasääksi maistuneet hyvät hiihtokelit.
Esimerkkikuva Lontoon sääennusteesta. Havaintoasemana tällä kertaa Northolt.
Forecan nettisivuilla on Täsmäsää-ennusteen ohessa myös viimeisin säähavainto. Meille on usein tullut kysymyksiä siitä, miten säähavaintoasema valitaan, miksi havaintoasema saattaa vaihdella, ja mihin kohtaan ennusteet tehdään.
Säähavainto kerrotaan aina lähimmältä havaintoasemalta tai siltä havaintoasemalta, joka parhaiten kuvaa haetun maantieteellisen paikan säätilaa. Säähavaintoasemia on rajallinen määrä, joten joka paikkaan ei ole omaa säähavaintoa.
Miksi Täsmäsään havainto ei sitten aina tule samalta havaintoasemalta?
Joskus säähavaintoasema ei yksinkertaisesti raportoi. Välillä myös jotain säähavaintoparametrejä saattaa puuttua. Havaintoasema voi olla myös rikki tai huollossa, ja joskus on ongelmia tietoliikenteessä. Tuollaisissa tilanteissa käytämme parasta mahdollista saatavilla olevaa säähavaintoa.
Vaikka Täsmäsäässä mainitaan säähavaintoasema ja sieltä saatu havainto, ei ennustetta kuitenkaan tehdä havaintoasemalle. Joissain tapauksissa havaintoasema saattaa olla kymmenien kilometrien päässä siitä paikasta, johon ennuste on tehty. Täsmäsääennuste tehdään pisteeseen, joka parhaiten kuvaa kyseisen paikan säätilaa.
Kustaa Vilkunan oivassa kirjassa Vuotuinen ajantieto Jaakon päivän säästä voi arvioida kesän säätä.
Kirja kertoo, että miehekäs Jaakko – apostoli Jaakob Sebedeuksen poika- päättää naisten viikon. Jaakko on hyvin merkillinen mies. Hän heittää kylmän kiven veteen ja lopettaa kansanomaisen uimakauden, hän naulaa tuohen kiinni ja houkuttelee lapset papumaahan. Hänen päivästään alkaa kaura kasvaa, hän sokaisee paarmat ja panee ne pussiin tai keittää niistä puuron. Hänen päivänään on kirppujen kutuaika ja hän jakaa kirput antaen rikkaaseen taloon kapan, köyhään kaksi ja niin edelleen. – Tähän tapaan vanha kansa luonnehtii vanha kansa Jaakon päivän aikaista kesää. Kesän korkein piste nyt sivuutetaan. Yöt pitenevät ja tummuvat, syyskesä alkaa.
Mahtava Jaakko määrää myös sään, erityisesti elonkorjuun sään.
”Mitä Jaakkona, sitä Lauriin.”
”Jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä.”
”Jos Jaakkona sataa, syödään pettua:”
Jos Jaakko kastelee housunsa, kastelee sade maata useina päivinä perätysten.”
Sen sijaan kirkas ja lämmin Jaakko tietää kylmää joulua.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
