Missä luvattu helle ja aurinko?!

Julkaistu

Ennustekartoilla on ollut jo tälle päivälle monin paikoin tyrkyllä aurinkoa ja helteisiä lukemia, mutta katsoessani ulos ikkunasta totuus on aivan toinen. Taivas on paksun Stratocumulus-pilven peitossa ja lämpötilat ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jääneet yli viisi astetta ennustettuja lukemia alhaisemmiksi. Tänään sentään länsi- ja lounaisrannikolla on paikoin päästy yli 25 asteen ja sää on ollut aurinkoista.

Pilviverho Etelä- ja Itä-Suomen yllä 24.7. Länsi-Suomessa selkeillä alueilla ollut paikoin jo hellettä. (kuva: http://sat24.com)
Pilviverho Etelä- ja Itä-Suomen yllä 24.7. Länsi-Suomessa selkeillä alueilla ollut paikoin jo hellettä. (kuva: http://sat24.com)

Aamulla itse kullakin meni sormi suuhun, kun piti ennustaa, kuinka tämänpäiväiselle pilviverholle käy. Repeäisikö se ennen iltapäivää? Kuinka nopeasti sää selkenisi pilviverhon liikuttua etelämmäs? Missä sää selkenee? Monelta sää selkenee? Kuinka korkealle lämpötila ehtii iltapäivällä kohota? Sääasetelma oli hyvin samanlainen kuin tiistaina, jolloin laaja pilviverho pääsi repeämään eteläisen Suomen yltä jo alkuiltapäivästä. Tänään näin ei käynyt.

Vastaavanlaisia sitkeitäkin pilvilauttoja muodostuu helposti koillisvirtauksissa, kun lämpimän ilmakerroksen alle virtaa viileää ja kosteaa ilmaa suoraan kylmältä Vienanmereltä. Muodostuu kaksi ilmakerrosta, joiden rajamaastoon syntyy helposti laaja pilvikatto. Yleensä keväisin ja syksyisin Vienanmereltä puhaltavien koillisvirtausten pilvikatot ovat hyvin sitkeitä, eikä auringonpilkahduksista ole toivoa. Kesäisin aurinko lämmittää kerrosta sen verran voimakkaasti, että pilvet alkavat haihtua iltapäivän kuluessa ja illaksi sää usein selkeneekin.

Suurinta päänvaivaa meteorologeille aiheuttavat pilvilautan koko ja ajoitus; esimerkiksi tänään aamulla oli lähes mahdoton sanoa, missä kohtaa raja tarkalleen kulkee iltapäivällä. Pilvisyydestä riippuen lämpötilassa voi olla näissä olosuhteissa lähes kymmenenkin asteen heittoja: aurinkoisessa säässä lämpötila olisi kohonnut helposti hellelukemille laajalti Etelä-Suomessa, mutta Stratocumulus-pilvikaton alla jäätiin 17…19 asteeseen. Kosteaa ja viileää ilmaa pääsi virtaamaan lämpimän kerroksen alla oletettua pidemmäs länteen, ja pilvilautta jämähti paikalleen. Tätä kirjoittaessani aurinko valtaa alaa kuitenkin pohjoisesta alkaen – esimerkiksi Pohjois-Savo ja Keski-Suomi ovat jo vapautuneet pilviverhosta, joka on matkalla pikkuhiljaa etelämmäs.

Eipä siis välttämättä uskoisi, että ilmamassa on meillä helteistä. Ehkä huomenna uskomme jo paremmin, kun pilviverho vähitellen vetäytyy idemmäs. Perjantaina viimeistään Itä-Suomessakin aurinko näyttäytyy ja lämpötilat pääsevät kohoamaan.

Menivätkö paikkakuntasi ennusteet oikein? Onko pilviverho varjostanut päivääsi vai tuliko helle sittenkin?

***

kuvan linkki: http://sat24.com/zoomloop.aspx?ir=false&region=eu&lat=61&lon=23

Jaakko heittää lämpimän kiven veteen – helteet jatkuvat!

Julkaistu

Kotiuduin juuri Islannin-matkalta. Reissu oli opettavainen: arvostus Suomen ilmastoa ja

Keskikesän maalaisidylliä
Keskikesän maalaisidylliä

kesää kohtaan kohosi kummasti. Vaikka meillä kesälämpötila joskus laskeekin 15 asteen hujakoille ja vettä tulee kuin Esterin saavista, mahtuu kesäämme yleensä myös paljon aurinkoa ja hellettäkin. Vietettyäni viisi heinäkuista vuorokautta yötäpäivää tihkusateisessa ja pilvisessä, noin 10-asteisessa Islannissa, en voi muuta kuin todeta, että Suomen kesä on paratiisi!

Heinäkuu on jo loppusuoralla, mutta tilastollisesti tällä ja ensi viikolla eletään kesän lämpimintä aikaa. Keskimääräiset ylimmät päivälämpötilat kohoavat viikoilla 31 ja 32 Etelä- ja Keski-Suomessa 21…22 asteeseen, lämpimintä on Kanta-Hämeestä Etelä-Savoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Myös rannikkojen ja sisämaan lämpötilaerot ovat kuroutuneet umpeen alku- ja keskikesän aikana lämmenneen meren myötä. Pohjoisessakin lämpötilat kohoavat päiväsaikaan lähelle 20 astetta.

Jaakonpäivä päättää yleensä naistenviikon, ja vanhan kansan mukaan Jaakonpäivästä alkoi syyskesä. Väite on Juliaanisen kalenterin peruja 1600- ja 1700-luvuilta. Meteorologisessa mielessä olisi viisainta todeta, että Jaakon sijasta se onkin Salme, joka heittää kylmän kiven veteen (5. elokuuta), sillä keskimäärin vasta Salmenpäivän jälkeen sekä ilmakehä että vesistöt alkavat vähitellen viiletä. Järvet voivat viiletä useilla asteilla viikossa, mutta meri huomattavasti hitaammin. Täten uskallan siis kumota vanhan kansan väitteen Jaakon kylmästä kivestä.

Tosin vanhan kansan väite naistenviikon sateisuudesta ei ole täysin kumottavissa. Keskimäärin sisämaassa heinä-elokuun vaihde on sateisinta aikaa – suurimmat sadekertymät tulevat rankoista kesäkuuroista, jotka ovat tähän aikaan vuodesta yleisimmillään. Ilmakehään on varastoitunut kesän aikana paljon lämpöä ja kosteutta.

Miltä näyttää tämän vuoden Jaakonpäivän kohtalo? Entäpä Salmenpäivän?

Jo tiistaista lähtien Pohjois-Venäjältä kiertyy helteistä ilmamassaa maahamme ja aina Oulun korkeudelle saakka mittaillaan hellelukemia. Eilen oli vielä epävarmaa, kuinka hyvin pilvisyys pääsee repeilemään tänään, mutta tätä kirjoittaessani tiistaina alkuiltapäivästä on taivas jo selkeä ainakin eteläisessä Suomessa, ja pian rikotaankin hellerajoja.

Jaakko ei heitä tänäkään vuonna kylmää kiveä veteen, sillä hellesäät näyttäisivät jatkuvan aina ensi viikon alkuun saakka. Näin ollen tällä hetkellä tavanomaista viileämmät uimavedetkin pääsevät nopeasti lämpenemään, ja eiköhän jo viikonloppuna polskita monin paikoin 20-asteisissa järvivesissä. Hellesää tuo mukanaan jälleen paikalliset ukkoskuurot, joita voi esiintyä lähes päivittäin erityisesti loppuviikosta maan pohjoisosassa.

Ensi viikon alkupuolella ilmavirtaukset näyttäisivät kääntyvän lounaan kantille, jolloin sää voisi muuttua hieman epävakaisempaan suuntaan, mutta mitään merkittävää viilenemistä ei ole tiedossa ennen Salmenpäivääkään. Vielä on siis kesää jäljellä!

Syöksyvirtaus, pölypyörre, trombi, ukkospuuska… Menevätkö sinultakin säätermit sekaisin?

Julkaistu

Rajuilmat ukkosine ja rankkasateineen kuuluvat kesään. Niiden uutisoimisessa olisi kuitenkin parantamisen varaa, sillä säätermit tuntuvat menevän sekaisin kerta toisensa jälkeen. Vai olisiko sittenkin niin, että asioita dramatisoidaan liikaa? Myönnetään, olen itsekin sortunut moiseen.

Kesäkuu oli harvinaisen lämmin ja kostea kuukausi, mikä edesauttoi voimakkaiden ja

Syöksyvirtauksen tuhoja
Syöksyvirtauksen tuhoja

paikoin jopa historiallisten ukkosten syntymistä. Tapahtumarikkaan kuukauden johdosta sääuutisia riitti jokaiselle päivälle, ja trombitkin pääsivät usein otsikoihin:

Trombi kaatoi veneen kumoon

Trombi kaatoi tytön kumoon

Trombi kaatoi puita

Arvatkaapa, kuinka monen uutisen takana oli oikeasti trombi? Aivan, ei yhdenkään. Tyttö kaatui voimakkaan pölypyörteen vuoksi; veneet, katot ja puut kärsivät ukkospuuskan takia. Yhteenkään tapaukseen ei tiettävästi liittynyt trombia.

On jopa ihan ymmärrettävää, että eräs Suomen rajuimmista ja harvinaisimmista luonnonilmiöistä halutaan vetää mukaan sääuutiseen kuin sääuutiseen. Trombi kuulostaa dramaattiselta. Se pelottaa ja kiinnostaa. Ihmiset haluavat tietää lisää. Vai kumman näistä uutisista sinä todennäköisimmin päätyisit lukemaan:

Trombi kylvi rajua tuhoa Mikkelissä!
Tuulenpuuska kaatoi koivun Mikkelissä

Juuri tämä on säädramatisointia. Yksittäisestäkin tuulenpuuskasta saadaan joskus aikaiseksi trombi.

Useimmiten tuhojen takana on nimenomaan sade- tai ukkoskuuroon liittyvä syöksyvirtaus, joka voi olla tuulennopeudeltaan yhtä voimakas kuin trombi, hetkellisesti jopa n. 40 m/s. Syöksyvirtaus on usein suoraviivainen, pilvestä sateen etureunalla alaslaskeva ja kylmä puuskatuuli. Sen aiheuttamat tuhotkin ovat ns. suoraviivaisia: puut kaatuvat tasaiseen tahtiin syöksyvirtauksen alueella. Trombi taas pyörii siellä sun täällä, on pienialaisempi ja täten esimerkiksi kesämökin pihalla oleva mänty saattaa kaatua, kun taas vieressä oleva koivu säästyy.

Pölypyörre taas muistuttaa hämäävästi trombia, mutta on yleensä heikompi, eikä vaadi syntymiseen sadetta saati sitten ukkospilveä. Pölypyörre voi syntyä täysin selkeänäkin päivänä, kun aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa ja nousevaan ilmaan muodostuu pyörteisyyttä. Juuri tuossa uutisessa, jossa puhuttiin trombin nostaneen tytön ilmaan, oli kyse pölypyörteestä. Taivas oli nimittäin lähes selkeä, eikä pyörre ollut lähtöisin pilvestä. Se oli dust devil.

Kuva: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/00/Downburst_damage.jpg

Juhannussää: hellettä, rankkasadetta ja ukkosia. Lue, mitä missäkin!

Julkaistu

Juhannus, joulu ja vappu ovat jokaisen meteorologin painajaisia – ei siinä mielessä, ettemmekö mekin pitäisi näistä juhlallisista pyhistä, mutta toisinaan sään ennustaminen juhlapyhille tuntuu olevan melkoista rakettitiedettä. Media alkaa lypsää tietoa jo useita viikkoja etukäteen, ja ennustemallien näkemys säätilanteen kehittymisestä saattaa vaihtua pahimmillaan useitakin kertoja päivässä. Tämän vuoden juhannussään spekuloinnissa taisi  mennä itse kullakin sormi suuhun: tarjolla on nimittäin ollut rankkasateita, voimakkaita ukkosia, porottavaa auringonpaistetta ja kovia tuulia.

Erilainen juhannus Pohjois-Norjassa v. 2010 - yöttömän yön huumaa.
Erilainen juhannus Pohjois-Norjassa v. 2010 – yöttömän yön huumaa.

Keskiviikkoaamun mallien perusteella voi jo kohtalaisen luotettavasti ennustaa juhannusviikonlopun sään. Aloitetaan torstai-iltapäivästä ja -illasta, jolloin menoliikenne tulee olemaan vilkkaimmillaan.

Juhannusennuste

Torstai, 20.6. Heikkenevä säärintama on liikkeellä Suomen yli kohti koillista ja iltapäivällä hajanaisia sateita saadaan etelärannikolta kohti Länsi-Lappia ulottuvalla vyöhykkeellä. Illaksi sateet vähitellen kuivahtavat kasaan ja aurinkoinen sää valtaa alaa Länsi-Suomesta alkaen. Kun lähdette mökeillenne tai muualle juhannuksen viettoon torstaina, niin älkää kirotko ja miettikö, että ”tämmöinenkö se juhannuksen sää nyt tuleekin olemaan”. Torstai on nimittäin viikonlopun päivistä viilein ja pilvisin. Kovinkaan paljoa yli 15 asteen ei taideta missään päin maata mennä.

Juhannusaatto, 21.6. Lämpimän ilman virtaus pääsee alkamaan etelästä ja korkeapaineen selänne vahvistuu Suomen päälle, tervetuloa kesä! Perjantaista näyttäisi muodostuvan Itä- ja Pohjois-Suomeen hieman epävakaisempi: aamu- ja iltapäivän ajan heikkoja sateita voi tulla ja pilvisyys on monin paikoin runsasta. Illaksi sateet kuivahtavat ja vähitellen sää muuttuu selvästi aurinkoisempaan suuntaan. Etelässä ja lännessä herätään todennäköisesti varsin aurinkoiseen perjantaihin ja lämpötilat kohoavat päivän mittaan yli 20 asteen. Ehkä Lounais-Suomessa mittari kipuaa jo jossain kohtaa hellelukemille! Idän ja pohjoisen pilvisillä alueilla jäätäneen 15 ja 20 asteen välille.

Juhannusyö Juhannusyön taikoja toteutetaan ja kokkoja poltellaan koko maassa pääasiassa poutaisessa ja selkeässä säässä. Vuoden lyhin yö pääsee siis oikeuksiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Juhannusyön lämpötilat ovat 10 ja 15 asteen välillä, mutta Itä-Lapissa saatetaan käväistä reilustikin alle 10 asteessa, joten lämmintä puettavaa mukaan yön rientoihin!

Maaperä on tällä hetkellä melko kostea valtaosassa maata, mutta Koillis-Lapissa, esimerkiksi Inarin ja Ivalon ympäristössä, on kuivaa. Tarkkaavaisuutta siis kokkojen polttamiseen!

Juhannusyön mielenkiintoisin sääilmiö on Ruotsista saapuva, n. 100-200 km leveä, sade- ja ukkosherkkä vyöhyke. Todennäköisesti se yltää Ahvenanmaalle jo yöllä ja liikkuu siitä aamuyöksi pikkuhiljaa mantereen päälle. Jos yön juhlinta uhkaa venyä pitkäksi näillä alueilla, niin kannattaa napata varmuuden vuoksi sateenvarjot mukaan ja tarkkailla länsitaivasta. Sade voi olla hetkittäin hyvin rankkaa ja salamointiin kannattaa suhtautua kunnioituksella!

Juhannuspäivä, 22.6. Sade- ja ukkosherkkä vyöhyke liikkuu aamun aikana kohti itää ja sijaitsee iltapäivällä Helsinki-Jyväskylä-Oulu -linjalla. Myös Lapin yli itään on liikkeellä sadekuuroja. Etelä- ja Keski-Suomen kuurovyöhyke heikkenee itään päin liikkuessaan, mutta voi aamu- ja iltapäivän aikana aiheuttaa paikallisesti hyvin voimakkaita saderyöppyjä. Samoin myös ukkosen todennäköisyys on hiipumassa iltapäivän aikana. Aurinkoisinta ja poutaisinta on juhannuspäivänä aivan läntisimmässä Suomessa ja toisaalta koko maan itäosissa. Eikä muuallakaan kannata heittää kirvestä kaivoon, jos synkät pilvet vyöryvät ylle, sillä kyse on ohimenevistä kuurosateista. Lämpötilat kipuavat yleisesti 20 ja 27 asteen välille Etelä-Lapin korkeudelle saakka. Pohjoisempana on hieman viileämpää, ja toisaalta todennäköisimmin hellelukemia mittaillaan Itä-Suomen aurinkoisimmilla seuduilla.

Sunnuntai, 23.6. Ilmamassa lämpenee Suomen yllä: Etelä- ja Keski-Suomessa päästään jo melko yleisesti hellelukemille, paikoin aina 27…28 asteeseen saakka. Itä- ja Kaakkois-Suomessa voi kehittyä yksittäisiä iltapäiväkuuroja, joihin voi liittyä myös ukkosia. Toisaalta Lapissa on myös epävakaisempaa, sadekuuroja tulee yhä Keski- ja Pohjois-Lapin yllä ja pilvisyys on runsaampaa. Muualla maassa päivästä on tulossa todennäköisimmin puolipilvinen, länsi- ja etelärannikolla ehkä täysin selkeäkin. Keski-Lapin korkeudelle asti piisaa kesäisiä, yli 20 asteen lukemia, mutta pohjoisempana jäädään 15 asteen tuntumaan.

Uimavedet ovat viilentyneet selvästi alkukuun huippulukemista. Tällä hetkellä ne ovat koko maassa lähellä tavanomaisia lukemia. Juhannuksena Etelä- ja Keski-Suomessa pulahdetaan n. 17…18-asteiseen järviveteen, pohjoisempana järvet ovat n. 15-asteisia. Poikkeuksena sääntöön on Kilpisjärvi, joka on 4-asteinen. Toivottavasti kenenkään ei tarvitse jättää talviturkkiansa sinne. Juhannuksen helteet lämmittävät pintavedet nopeasti ja sunnuntaihin mennessä pienemmät järvet ovatkin jo varmasti lämmenneet usealla asteella.

Rentouttavaa, turvallista ja lämmintä keskikesän juhlaa!

 

15 päivää juhannukseen – sataako vai paistaako?

Julkaistu

Onneksi tietotekniikka on kehittynyt ja mahdollistanut sen, että voin istua kirjoittamassa tätä blogipäivitystä meren rannalla lempeässä kesätuulessa laineiden rentouttavaa liplatusta kuunnellessa. Kotona töistä ei tulisi näillä helteillä mitään – kerrostalostani on tullut kuin huonosti lämmitetty sauna, ja sisälämpötila on yötä päivää 30 asteessa. Hiki lentää – helppo tapa karistaa joulukilot. Johan oli aikakin.

Juhannusviikon lämpötilapoikkeamat normaaleista Euroopassa (ECMWF)
Juhannusviikon lämpötilapoikkeamat normaaleista Euroopassa (ECMWF)

Helteet ovat viikonloppuna hellittämässä ainakin hetkeksi ja tilalle on tulossa raikastavia sadekuuroja ja ukkosia. Josko viimein Helsingissäkin jyrähtäisi kunnolla?

Keskikesän juhla lähestyy uhkaavasti, ja juhannussään spekulointi on jo alkanut kiivaasti. Tilastojen puolesta juhannus voi tarjoata kaikkea mahdollista säätä syksyisestä tihkusateesta yli 30 asteen helteisiin. Muistatteko esimerkiksi vuoden 1999 juhannuksen, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötila kipusi aina 32 asteeseen saakka? Toinen ääripää: vuoden 2009 kolea juhannus, jolloin lämpötilat jäivät kauttaaltaan alle 15 asteen ja valtaosassa maata sateli vettä hyisen tuulen kera.

Tyypillisenä juhannuksena aamu alkaa aurinkoisena, mutta aamupäivän aikana taivaalle kehittyy kumpupilviä erityisesti sisämaan puolella. Kesäkuun puolivälin jälkeen yhtenäiset sateet vähenevät ja sateet alkavat olla enemmän kuuroluonteisia. Hyvin yleistä onkin, että juhannuksena sataa sekä paistaa. Yleensä juhannus on lämpötilojenkin puolesta kesäinen: maan etelä- ja keskiosassa ollaan 20…21 ja pohjoisessa n. 18 asteessa.

No mutta tuleekos tästä juhannuksesta sitten tilastoja noudattava ”perusjussi” vai kallistutaanko ääripäihin? Oma veikkaus: ei kumpaakaan.

Veikkaustani tukee Euroopan keskipitkiin sääennusteisiin perehtynyt ECMWF sekä USA:n tuorein kuukausiennuste. Mutta älkää säikähtäkö: kumpikaan ennusteista ei lupaa sateista saatika sitten koleata juhannusta, päinvastoin. Selvä signaali on tavanomaista lämpimämmälle säälle Skandinaviassa ainakin juhannusviikon loppuun saakka. Viitteitä on sitkeästä korkeapaineesta, joka pitää suurimmat sateet loitolla. Tarkenneellaan vielä ennustetta lähempänä, mutta potentiaalia on hyvinkin idylliselle juhannussäälle! Niin ja tietysti herää kysymys, mikä kenenkin mielestä on idyllinen keskikesän sää. Minä olen tyytyväinen, kun aurinko paistaa ja lämpöä on mittarissa 25 astetta. Mitäs sinä sanoisit?

Kuvan linkki: http://www.ecmwf.int/products/forecasts

Hellettä tai rankkasadetta valmistujaisjuhliin

Julkaistu

Allekirjoittanut on juuri liittynyt Forecan mahtavaan tiimiin. Lupaan ilahduttaa teitä parhaani mukaan kirjoituksillani. Toivon vilkasta keskustelua, ettei vain minun tarvitse olla äänessä!

Olen aina rakastanut loppukevättä – se luonnon lumoava raikkaanvihreä vehreys herkistää aistit ja piristää mieltä. Kulunut toukokuu onkin ollut koko maassa selvästi tavanomaista lämpimämpi. Tulevan viikonlopun jälkeen varmistuu, kuinka paljon. Minun puolestani nykyinen suursäätilanne voisi jatkua koko kesän: matalapaine Keski-Euroopassa ja korkeapaine Venäjällä. Näiden välistä kosteanlämmintä Mustanmeren ilmaa, ahh!

FinlandmappKuluvasta viikosta ja erityisesti lakkiaisviikonlopusta on muodostumassa varsin lämmin erityisesti maan pohjoisosaan. Tämän viikon päivälämpötilat ovat paikoin Länsi- ja Pohjois-Lapissa jopa yli 10 astetta tavanomaisia lämpötiloja korkeammat. Oheisesta Suomi-kartasta näät tämän viikon ylimpien päivälämpötilojen keskimääräiset arvot. Sulkeissa esitetty arvot ovat toukokuun viimeisen viikon (vko 22) keskimääräisiä ylimpiä päivälämpötiloja. Moni on varmasti sääennusteita seuratessaan saattanutkin ihmetellä, miksi kaikista lämpimintä on jatkuvasti länsirannikolla ja Länsi-Lapissa. Selitys on yksinkertainen: kesäisin itävirtauksilla on tapana ”pakata” kaikista lämpimin ilmamassa läntiseen Suomeen. Puhaltaessaan Suomen yli itävirtauksilla ei ole tiellään suurempia vesistöjä, ja niinpä ilma pääsee tehokkaasti lämpenemään mantereen yllä. Eteläisessä Suomessa sää on tällä viikolla suhteessa muuhun maahan epävakaisinta – pilvet ja sateet hillitsevät lämpötilojen kohoamista.

Mutta sitten tärkeimpään aiheeseen: miltä näyttää lakkiaislauantain sää? Jos katsotaan tilastoja, niin todennäköisimmin aurinkoisimmat kelit osuvat rannikkoseuduille. Sisämaassa keskimäärin paistaa yhtä monena lakkiaispäivänä kuin sataa. Päivälämpötilat kohoavat parhaimmillaan Etelä- ja Keski-Suomessa 18…20 asteeseen ja pohjoisessakin 15 asteeseen. Huomisen jälkeen kaakosta on virtaamassa Suomeen kosteampaa ja yhä vain lämpimämpää ilmaa. Minun herätyskelloni alkavat soida heti, kun puhutaan kosteanlämpimistä kaakkoisvirtauksista – ahaa, ukkosia! Perjantaina sade- ja ukkoskuurojen riski kasvaa jo Etelä-Suomessa, mutta lakkiaislauantaiksi ennustemallit povaavat kuuroherkän alueen levittäytyvän koko maan etelä- ja länsiosan ylle. Kun kerta kyseessä ovat kuurotyyppiset sateet, voi aamu olla vielä aurinkoinen ja poutainen, mutta pilvisyys lisäntynee näin kosteassa ilmassa nopeasti aamupäivän aikana. Jossain kohtaa iltapäivää kehittynee paikoin rankkojakin ukkoskuuroja, joiden tarkkaa sijaintia on mahdoton ennustaa, mutta Helsinki-Jyväskylä -linjan länsipuolella ei ole pahitteeksi, jos lakkiaiskemuista löytyy katos sateen suojaksi. Itä- ja Pohjois-Suomi näyttäisi säästyvän runsaimmilta kuuroilta. Erityisesti Lapissa lauantaista näyttäisi muodostuvan aurinkoinen. Hellelukemia kolkutellaan monin paikoin maan pohjoisosassa ja paikoin etelämpänäkin, mikäli aurinko pääsee kuurojen välistä paistamaan.

Kesäiset kuurot ovat aktiivisimmillaan ja voimakkaimmillaan myöhään iltapäivällä, mutta pikkuhiljaa hiipuvat iltaa kohden. Valmistujaisjatkoilla lauantai-iltana ja sunnuntaiyönä ei ole pahitteeksi, jos nappaa sateenvarjon mukaan, sillä sitkeimmät kuurot sinnittelevät pitkälle iltaan. Sunnuntaiyönäkään ei tarvitse palella, sillä lämpötila ei juurikaan 15 asteen alapuolelle laske. Sunnuntaina sade- ja ukkoskuurojen todennäköisyys alkaa kasvaa myös idässä ja pohjoisessa. Päällämme oleva ilmamassa on kuitenkin yhä hyvin lämmintä, joten paikoin voidaan hätyytellä hellelukemia. Ja hyviä uutisia kesälämmöstä nauttiville: tavanomaista lämpimimmille säille ei ole vieläkään näköpiirissä loppua!

Näinkin kesäinen lakkiaisviikonloppu ei ole itsestäänselvyys. Onneksi oma lakkiaislauantaini oli idylisen aurinkoinen ja lämmin, mutta muistanpa lapsuudestani erään lakkiaispäivän, jolloin ainakin Keski-Suomessa monet valmistuneet joutuivat katkerasti luopumaan ulkojuhlasuunnitelmistaan herätessään hyiseen koillistuuleen ja räntäsateeseen. Kerro omista lakkiaispäivän säämuistoista – osuiko kohdallesi lempeän kesäinen auringonpaiste vai jouduitko kärvistelemään kenties rankka- tai räntäsateessa?