Tilastomysteeri: viilenevätkö kesäkuut?

Ensimmäinen kesäkuukausi on pian paketissa, ja vaikka monien mielestä alkukesä onkin tuntunut suorastaan kylmältä, ei voida kuitenkaan puhua erityisen koleasta kesän aloituksesta. Mielikuvaa hyvin vilpoisasta alkukesästä on kieltämättä omallakin kohdallani ruokkinut se tosiasia, että aurinkoiset poutapäivät ja lämpöaallot ovat loistaneet poissaoloillaan. Useampana aamuna ja iltapäivänäkin on tarvittu pitkähihaista lämpötilan pysytellessä kaukana kesäisistä lukemista. Hellelukemiakaan ei ole vielä mitattu, kesän toistaiseksi korkein lämpötila on Kouvolan Utin +24,9 °C (mit. 13.6.). Ensimmäisen hellepäivän venyminen kesäkuun lopulle alkaa pian olla jo poikkeuksellinen ilmiö: viimeisen 55 vuoden aikana hellettä on vain kerran (v. 1987) odotettu näin pitkään.

Mistään poikkeuksellisesta kesäviileydestä ei kuitenkaan voida puhua. Ilmamassa Suomen yllä on tällä viikolla ollut kesäisen lämmintä: aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä edellytyksiä olisi koko maassa ollut laajalti 20-25 asteen lämpötiloille, mutta runsas pilvisyys, sadealueet ja -kuurot ovat rajoittaneet lämpötilan nousemista. Suomen länsipuolella ilmamassa on aika ajoin ollut huomattavastikin Suomea viileämpää, joten kesäsäämme on itse asiassa ollut melko luksusta verrattuna esimerkiksi Norjan tai Islannin säähän. Tai no, riippuu tietysti siitä, mistä kukakin pitää. Siinä missä Pohjois-Euroopassa kesäkuu on ollut vilpoisa, on heti maamme itäpuolella Venäjällä Pohjois-Siperiassa asti sekä toisaalta Alaskassa mitattu yli 30 asteen lämpötiloja.

Kulunut kesäkuu on ollut alustavasti suuressa osassa maan länsiosaa asteen, pari tavanomaista viileämpi, kun taas Pohjois-Lapissa keskilämpötila on ollut lähempänä tavanomaista. Viimeksi vastaavia poikkeamia kylmempään suuntaan on ollut kesäkuussa 2010, mutta kyseisenä kesänä heinäkuussa mitattiinkin jo lämpöennätyksiä.

Tilastoissa mielenkiintoinen yksityiskohta: kesäkuut viilenneet viimeisen 50 vuoden aikana

Kun vertaillaan Ilmatieteen laitoksen tilastoja keskilämpötilojen osalta viimeisen 50 vuoden ajalta (havaintojaksot 1961-1990 ja 1981-2010), voidaan todeta eräs mielenkiintoinen yksityiskohta (kiitokset Jarin blogille kimmokkeesta kirjoittaa aiheesta). Esimerkkeinä käytettäköön Helsinki-Kaisaniemen ja Jyväskylän lentoaseman keskilämpötiloja. Havaintojaksojen välillä talvikuukaudet ovat lämmenneet selvästi, noin reilulla asteella viimeisen 50 vuoden aikana. Talvikuukausien selvä lämpeneminen on havaittavissa muillakin mittausasemilla. Myös muissa kuukausissa näkyy keskilämpötilan osalta lämpenevä trendi, mutta kesäkuun kohtalo on mysteeri. Utsjoen mittausasemaa lukuun ottamatta kesäkuu näyttäisi viilenneen viimeisen 50 vuoden aikana suuressa osassa Suomea, vaikkakin viileneminen on keskimäärin vain 0,1-0,4 asteen luokkaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, eikä sille ole oikein mitään selitystäkään tarjolla. Ikään kuin kesät olisivat viilenneet alkupäästään, mutta lämmenneet keski- ja loppupäästään.

Kuva 1: Helsinki-Kaisaniemen ja Jyväskylän (Lentoasema) keskilämpötilavertailua kahtena eri havaintokautena. Kesäkuuta lukuun ottamatta kaikki kuukaudet ovat lämmenneet.

Kuva 1: Helsinki-Kaisaniemen ja Jyväskylän (Lentoasema) keskilämpötilavertailua kahtena eri havaintokautena. Kesäkuuta lukuun ottamatta kaikki kuukaudet ovat lämmenneet.

Jos vertaillaan termisen kesän kestoa (vuosien 1960-1989 ja 1985-2014 välillä) Helsinki-Kaisaniemen ja Jyväskylän mittauspisteillä, alkamis- ja päättymisajankohdissa ei ole silmämääräisesti reilun 50 vuoden aikana tapahtunut dramaattisia muutoksia, mutta jos pyöritellään vähän numeroita ja laskeskellaan, voidaan havaita termisen kesän pidentyneen Helsinki-Kaisaniemessä noin kuudella ja Jyväskylässä noin 2,5 vuorokaudella. Kesä näyttäisi ainakin etelärannikolla venyneen 2000-luvulla useampaan otteeseen lokakuun puolelle. Toisaalta termisen kesän piteneminen ja viilenneet kesäkuut ovat keskenään ristiriidassa.

Helleaalto Länsi-Eurooppaan

Tuleva viikonloppu on jälleen vuodenaikaan nähden viileähkö, melko epävakainenkin. Lauantaina mielenkiinto kohdistuu maan keski- ja itäosan sade- ja ukkoskuuroihin. Perusvirtauksen ollessa heikko kuurosateetkin liikkuvat hitaasti, joten paikallisesti sadekertymät voivat kasvaa suuriksi.

Viikonvaihteessa sää kuitenkin poutaantuu ja alkuviikolla aurinko näyttäytyy yleisemmin. Samalla ilmamassa lämpenee siten, että Etelä- ja Keski-Suomessa päästään yleisesti jo 20-24 asteen lukemiin ja mahdollisesti kolkutellaan sitä maagista hellerajaakin.

Jatko näyttää erittäin mielenkiintoiselta: eteläiseen Eurooppaan näyttäisi mallien perusteella vahvistuvan nk. Omega-korkeapaine* (sulkukorkeapaine), jonka myötä kesän toistaiseksi kuumimmat päivät saapuvat Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Lämpötila saattaa kohota ylimmillään Ranskassa saakka 40 asteeseen; Britteinsaarilla ja Benelux-maissakin mitatataan yli 30 asteen lukemia alkuviikolla. Fennoskandian ja Suomen kohtalo on vielä epävarma. Tilanne elää koko ajan ja helteiden saapuminen meille riippuu tulevan korkeapaineen laajuudesta – riittääkö se sysäämään viileän ja epävakaisen sään kohti Jäämerta vai jääkö helleaalto eteläisen ja keskisen Euroopan asiaksi?

Kuva 2: Yhdysvaltaisen GFS-mallin näkemys ensi viikon torstain maksimilämpötiloista Länsi- ja Keski-Euroopassa. Jää nähtäväksi, yltääkö helleaalto Suomeen (kuva: Wetterzentrale)

Kuva 2: Yhdysvaltaisen GFS-mallin näkemys ensi viikon torstain maksimilämpötiloista Länsi- ja Keski-Euroopassa. Jää nähtäväksi, yltääkö helleaalto Suomeen (kuva: Wetterzentrale)

* kreikkalaisen Ω-kirjaimen muotoinen korkeapaine

Foreca Twitterissä: forecasuomi

Markus Twitterissä: markusmanty

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

41 vastausta kirjoitukseen

  1. Maanpäällinen helvetti sanoo:

    ”Kulunut kesäkuu on ollut alustavasti suuressa osassa maan länsiosaa asteen, pari tavanomaista viileämpi”

    Asteen, pari??? Juupa juu, tätä samaa huttua on tarjottu jossain muuallakin. No, ehkä yöt sitten ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä (tuskinpa vaan) , mutta ainakin päivisin on 5-10 astetta normaalia kylmempää. Ainakin täällä Helsingissä on aivan h*lvetin kylmä päivästä toiseen. 2 kuukautta on odotettu säiden lämpenemistä, ja yhtä pitkään ennusteet ovat luvanneet sen tapahtuvan ”ensi viikolla”…

    • kubn sanoo:

      Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila kesäkuussa (Helsinki Kaisaniemi) on 17 astetta, joten tuo ”5-10 astetta normaalia kylmempää” on täyttä huttua. Tietysti tuo tuulisuus on saattanut vaikuttaa tähän kokemukseen.

      • Kalle sanoo:

        Taitaa tässä olla kyse samasta ilmiöstä minkä Mäntykangaskin mainitsi eli kun kesässä ei ole ollut vielä ainuttakaan oikeasti lämmintä päivää niin mielikuva poikkeuksellisen viileästä kesäkuusta valtaa alaa kansan keskuudessa. Ja tosiaan, alkaahan se sitä tässä mielessä ollakin, mikä tilastofakta myös tekstissä mainitaan.

        • Markus Mäntykannas sanoo:

          Kiitos Kalle tyhjentävästä kommentista. Kesäkuu ei ole ollut poikkeuksellisen viileä; pikemminkin poikkeuksellista on ollut se, ettei mitään kunnon lämpöhuippuja tai hellepäiviä ole vielä ollut. Useilla sisämaan mittauspisteilläkin on vielä 20 astetta rikkomatta Ilmatieteen laitoksen mukaan.

          • Timo Koski sanoo:

            Ehkä ei ole kauhean viileä ollut, mutta aika tuulinen, mikä myös asiaan vaikuttaa varmaan. Ja sopivasti kun noita ITL:n ennusteitakin katsoin, niin eiliset ennusteet vielä ensi viikolle oli pääosin poutaisia ja loppuviikolle +25…+27. Foreca kyllä ennustikin vain +22 samaan aikaan. Mutta ei kannata nuolaista, ennen kuin tipahtaa, ja nyt pe illan alussa, alkoi niitä tippoja jo kuvissa olla ja +22 oli korkein arvo. Eiköhän su mennessä ole kuvissa pisaroita joka päivälle hiukan jo ja +18 maksimit. Paikkana on Loimaa näissä arvoissa.

          • Markus Mäntykannas sanoo:

            Kyllä Timo, tuulistakin on ollut. Matalapaineiden myötä kesäkuun alku on ollut varmasti tavanomaista tuulisempi, mikä on puolestaan saanut sään tuntumaan mittarilukemia koleammalta.

            Jännätään edelleenkin sitä, miten käy ensi viikon helleaallon. Ainakin Länsi-Eurooppa saa osansa – mutta miten käy Suomen…

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Niin juuri, näin kertovat alustavat kesäkuun tilastot. Yöt ovat ehkä kompensoineet viileitä päiviä, kun lämpötila ei pilvisessä ja epävakaisessa säässä ole paljoakaan laskenut päivän lukemista. Toisaalta kesäkuun alkupuolella koko maassa päivän ylimmät lukemat ovat vielä keskimäärin alle 20 astetta, mutta juhannuksen jälkeen Oulun korkeudella saakka päivälämpötilan pitäisi kohota pariinkymppiin, paikoin jo vähän ylikin.

  2. Kalle sanoo:

    Kun käytät esimerkkipisteinä Helsingin Kaisaniemeä ja Jyväskylän lentokenttää ja havaitset niissä talvilämpötilojen nousseen, niin ystävällisesti tiedustelen mikä on ko pisteiden UHI korjaus? Siis kaupungistumisesta johtuvan lämpösaarekeilmiön aiheuttama lämpötilan nousu, jota FMI tutki jo muutama vuosikymmen sitten todeten ilmiön voimakkuudeksi useita celsius asteita. Lisäksi tiedustelen vaikuttaako UHI enemmän talvella kuin kesällä?

    • Jape sanoo:

      Enpä usko kummassakaan tapauksessa kaupungistumisen vaikuttavan kovinkaan paljoa.

      Kaisaniemi on ollut vuosikymmeniä (ellei jopa sadan vuoden ajan) tiheän kaupunkiympäristön ympäröimä puisto, eikä siitä miksikään muuttunut. Jyväskylän lentoasema taas on ollut ja on edelleen maaseutua, joskin sen etelä/lounaispuolella on harvahkoa taajama-asutusta, joka lienee tiivistynyt jonkin verran vuosikymmenten mittaan.

      • Kalle sanoo:

        Ilmatieteenlaitoksen mielestä Kaisaniemi on muuttunut, nimittäin metsäisempään suuntaan. Muilta osiltaan koko Suomi on Ilmatieteenlaitoksen mukaan sellainen alue, jossa ei ole syytä UHI korjauksiin lainkaan, ei edes Hki-Vantaan lentokentällä. Mielestäni tämä on perin outoa, ehkä jopa tarkoitushakuista erityisesti, koska Ilmatieteenlaitos on itse -70 luvun tutkimuksissaan todennut UHI:n voimakkuuden.

        Käsittääkseni UHI vaikuttaa eniten talvella. Jos korjauksia ei tehdä oikein, näkyy se tilastoissa lämpenevinä talvina, aivan, kuten Markuksen (tarkoituksenmukaisesti valitussa?) esimerkissäkin näkyy.

        Linkin kuvassa kolme näkyy, kuinka KaIsaniemi on FMI:n mukaan metsittynyt ja UHI korjausta vähennetty -70 luvulta lähtien lähes puoleen entisestään, eli useita kymmenyksiä. Usealla kymmenyksellä on huikea vaikutus ”lämpenemistilastoissa”, kuten kuvassa näkyy, Sellaisella saadaan helposti adjusoitua epämiellyttävä -30 luvun lämmin kausi nykyistä kylmemmäksi.
        http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kalle, Jape kommentoi jo asiaa yllä ja mielestäni hänen kommenttinsa on ihan pätevä. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella haja-asutusalueella, joten siellä saarekeilmiön vaikutus lienee hyvin pieni. Helsingin Kaisaniemessä vaikutus on jonkin verran suurempi, mutta kuitenkin suhteessa pienempi miljoonakaupunkeihin. Tokion kokoisessa kaupungissa urbanisoituminen ja kaupungin kasvaminen viimeisen 50 vuoden aikana on kuvaajan (https://en.wikipedia.org/wiki/Urban_heat_island#/media/File:HeatIsland_Kanto_en.png) mukaan vaikuttanut silmämääräisesti noin asteen verran lämpötilaan. Helsingin osalta en osaa sanoa tarkkoja lukuja.

      Saarekeilmiö korostuu kylminä vuodenaikoina: esimerkiksi talvipakkasilla muistan Helsingin keskustan olleen toisinaan jopa viitisen astetta Vantaata tai lähialueita lämpimämpi. Toki Helsinkiä lämmittää talviaikana myös sula meri, mutta tämän eron huomasin helmikuun puolella, jolloin meri pari vuotta sitten oli jo jäässä. Toisaalta myös aurinkoisten, heikkotuulisten ja lämpimien kesäpäivien jälkeen kaupunkialueen rakennukset ja tienpinnat imevät lämpöä voimakkaammin, jolloin saarekeilmiö korostuu ilta-aikana.

      ”Miljoonan asukkaan kokoisessa kaupungissa saarekeilmiön vuosittaista keskilämpötilaa korottava vaikutus on n. 1-3 asteen luokkaa”, todetaan täällä: http://www.epa.gov/hiri/

      • Kalle sanoo:

        Kiitos Markus nopeasta vastauksestasi. Kaisaniemessä UHI korjausta on tiputettu 70 80 luvulta lähtien noin 0,7 asteesta noin 0,3 asteeseen. En tiedä milloin adjusointi on tehty. Olisikin mielenkiintoista tietää. Referenssiksi tässä adjuseerauksessa otettiin Hki Vantaan lentokenttä, jonka lämpötila-arvot oletettavasti ovat jossain määrin UHI saastuneita. Olisiko siis Vantaan UHI syynä adjuseeraukseen?

        Linkissä mielenkiintoinen tutkimus kaupungistumisen vaikutuksesta. Kuriositeettina jo eläkkeelle siirtyneen Alestalon mukaan kaupungistuminen aiheuttaa useiden ja jopa 13 asteen virheitä.
        https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29123/helsingi.pdf?sequence=1
        Ohessa leike linkin paperista sivulta 13:
        Suomessa varsinainen kaupunki-ilmastotutkimus alkoi Mauri Tommilan teoksella Eräitä kaupunki-ilmaston piirteitä sekä Helsingin kaupungin ja sen ympäristön lämpötilavertailuja (1961). Hän vertaisi kiinteiden havaintoasemien lämpötiloja Helsingin keskustan ja ympäröivän maaseudun välillä ainakin Vantaan Tammistoon asti. Hän tuli siihen tulokseen, että Helsingin keskusta on noin 0,6 °C ympäröivää maaseutua lämpimämpiä. Sen lisäksi hän mainitsee, että tätä erotusta ei ollut havaittavassa sotavuosina 1917 – 1918 ja 1940 – 1945. Hänen arvionsa mukaan syy siihen on Helsingissä siihen aikaan ollut polttoainepula. Maantieteilijä Fogelberg ja meteorologi Alestalo tekivät ensimmäisiä tutkimuksia liikuteltavalla alustalla vuonna 1973. Alestalo (1975: 4) käytti sanaa ”luotaus” kuvatakseen mittausmatkan horisontaalista ulottuvuutta. Luotausten perusteella voitiin ensimmäistä kertaa arvioida tarkasti Helsingin kaupungin lämpösaarekkeen voimakkuus. Heidän mukaansa lämpötilaerot olivat suurimmillaan 9 ja 11 asteen välissä, joskus jopa 13 asteeseen asti. Äärimäisiin havaintoihin lienee kuitenkin vaikuttanut vahvasti topografia. Heino (1979: 186) esitteli ilman lämpötilan lisäksi myös ilman kosteuden, pilvisyyden, sadannan eroja kahdessa suomalaisessa kaupungissa. Viimeisen laajemman kaupunki-ilmastotutkimuksen Helsingissä teki Piispa (2003) pro gradu -työnä Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle.

        • Kasperi sanoo:

          Kommentti Kallen kommentteihin ”Mielestäni tämä on perin outoa, ehkä jopa tarkoitushakuista erityisesti, koska Ilmatieteenlaitos on itse -70 luvun tutkimuksissaan todennut UHI:n voimakkuuden” ja ”Sellaisella saadaan helposti adjusoitua epämiellyttävä -30 luvun lämmin kausi nykyistä kylmemmäksi.”

          Kalle, onko UHI:lla merkitys ilmastotilastoihin? Miten aseman ilmastotilastoihin vaikuttaa se, että se on kaupungissa ja kaupunki on maaseutua lämpimämpi? Jonkun paikan ilmaston muuttumiseen sillä ei ole vaikutusta, jos tarkastellaan paikan omaa ilmastotilastoa. Sen sijaan kaupungistumisella (eli tiheämpi asutus, pienenevä albedo, etc.) on vaikutusta ilmastotilastoon (eli UHI:n muutos).

          Toiseksi, siteeraat Alestalon tutkimusta, jossa kaupungistuminen aiheuttaa jopa 13 asteen virheitä. Missään maailman kaupungissa ei kaupungin ja maaseudun välinen lämpötilan keskiarvo ole 9-13 asteen välillä. Sen sijaan äärimmäisissä hetkellisissä olosuhteissa toisistaan hyvin paljon poikkeavien maasto- ja rakenneolosuhteiden välillä tämä on mahdollista, mutta se ei ole keskiarvo pitkältä ajalta. Siteerauksessasi sanotaankin se: ”Äärimäisiin havaintoihin lienee kuitenkin vaikuttanut vahvasti topografia”

          • Kalle sanoo:

            Osaatko Kasperi kertoa kuinka on mahdollista, että UHI ilmiö vaikuttaisi Kaisaniemessä nykyään lievemmin, kuin 50 – 70 luvulla, kuten FMI kertoo? Jos UHI arvoa ei joskus 80 tai 90 luvulla (?) olisi laskettu, olisi 30 luvun lämpöennätys edelleen rikkumaton.

            UHI:lla ja sen sopivalla asettelulla nimenomaan kyetään vaikuttamaan tilastoihin. Nykyään UHI korjausta käytetään vain ja ainoastaan Kaisaniemen asemalla ja sielläkin vain noin 0,3 asteen verran. Uskon kuitenkin, että verrattuna vaikkapa 30 lukuun, Suomessa on tapahtunut kaupungistumista, jonka UHI vaikutus tulisi tarkemmin huomioida. Sitä ei tehdä, sillä se veisi pohjan koko CAGW uskonnosta.

            Esimerkilläni halusin tuoda esiin sen faktan, jonka itsekin tiesit, nimittäin että lämpömittari näyttää pisteen lämpötilan. Ei mitä on pisteen ulkopuolella. Siksi integroivat, kuten vaikkapa satelliittiin perustuvat mittaukset antavat huomattavasti paremman kokonaiskuvan lämpötiloista. Onkin sääli, ettei satelliittimittauksia ole kuin noin 30 vuoden ajalta. Huomattavaa kuitenkin on, että puolet siitäkin ajasta mittaukset osoittavat tasaista tai laskevaa, ei nousevaa lämpötilaa.

  3. Saturnalia sanoo:

    Tuolta se maallikon kokemuksen mukaan juuri tuntuu, kesät ovat täällä Helsingissä siirtyneet myöhemmäksi kokonaisuutena. Kestävät syksyllä pitkään, eivätkä tahdo millään alkaa. Elokuu on parasta kesää alusta loppuun, syyskuukin usein vielä hyvä.
    Tuo lämpösaarekeilmiö (mikroilmasto?) on Helsingin keskustan alueella ihan havaittava seikka kun hellettä on kestänyt pidempään. Kivitalot ja kivikadut hohkaavat kuumaa yöllä. Vuonna 2010 täällä oli kuin grillissä muutaman helleviikon jälkeen.

    • Mies sanoo:

      Ei kaupungistuminen nosta lämpötiloja yhtään vaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja saasteet. Meillä on ollut nykymittapuullakin kuumia kuukausia ennenkin, mm. Kaisaniemen kuumin elokuu on vuodelta 1846(+20,6) ja toiseksi lämpimin 1939(+20,0), mikä kaupungistuminen nämä aiheutti, kun 1939 vuoden jälkeen ei olla päästy kuin kerran edes pikkasen uhkaamaan tuota kakkossijaa(2002 +19,4).

  4. Mies sanoo:

    Avauskommentin antanut ”maanpäällinen helvetti”.

    Mitä jos vaikkapa itse tutkisit tilastoja ennen kuin tänne tulet huutelemaan. Esim. Kaisaniemen kuukausittaiset keskiarvot ovat saatavissa netistä 1829-vuodesta alkaen ja netistä pystyy myös seuraamaan päivittäin miten kuukauden keskilämpötila kehittyy eri paikkakunnilla.

    Markus on aivan oikeassa siinä että etelä ja länsisuomessa kesäkuun poikkeama on nyt 1-2 astetta keskiarvojen alapuolella ja pohjoisessa lähempänä keskiarvoja, sielläkin todennäköisesti jäädään vähän keskiarvojen alle kun pohjoisesta virtaa koleaa ilmaa pohjois-lappiin.

    • peikko763 sanoo:

      Kesäkuu 1987 oli ilmanpainekartoiltaan varsin samanlainen kuin kesäkuu 2015. Eli matalapainetta toisensa perään Atlantilta. Ainoa syy miksi Suomessa kesäkuu 2015 ei ole poikkeuksellisen kylmä on pohjalla oleva hyvin lämmin talvi ja hyvin lämmin kevät, joka on lämmittänyt Itämeren tavanomaista lämpöisemmäksi kun taas 1987 talvi ja kevät olivat hyvin kylmiä jolloin Itämeri ei lämmittänyt kylmää ilmaa joka virtasi luoteesta Norjan ja Ruotsin päälle ja sieltä Suomeen taas , tässä tämän hetken lämpötilapoikkemat Itämereltä, koleahko touko ja kesäkuu on saanut joitain alueita normaalia kylmemmäksi:
      http://ocean.dmi.dk/satellite/plots/satanom.nsb.d-00.png

      Tarkistappa täältä kesäkuu 1987, varsinkin Itämerellä on ollut hyvin kylmää :
      http://models.weatherbell.com/climate/cfsr_monthly.php

      Täältä voit katsoa kuluneen kesäkuun 2015 lämpötilapoikkeamia Euroopasta tai maailmalta :
      http://models.weatherbell.com/temperature.php

      Huomaa, että Ruotsi ja Norja on nyt suhteessa kylmimmät paikat Skandinaviasta, näin ei olisi ellei Itämeri olisi kokenut näin lämmintä aikaa viimeisen 1v aikana. MYös Suomessa olisi ollut huippukylmä kesäkuu.

    • peikko763 sanoo:

      Täältä voit verrata vielä lämpötiloja mitä ne on ollut viime aikoina vs. esim. 1987 :
      http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html

      Itämeri muistaa hyvinkin mitä on viimeisen 3kk-6kk aikana tapahtunut ja sillä on jopa merkittävämpi vaikutus Suomen säähän kuin viimeisen 2vk ilmanpainejakautumalla.

  5. "Ademeion" sanoo:

    Kirjoittaja ei oikein tunnu osaavan päättää, onko kesän alku ollut tavanomaista kylmempi vai ei:

    Ei ole:

    – ”…ei voida kuitenkaan puhua erityisen koleasta kesän aloituksesta.”
    – ”Mistään poikkeuksellisesta kesäviileydestä ei kuitenkaan voida puhua.”

    Kyllä on:

    – ”Kulunut kesäkuu on ollut alustavasti suuressa osassa maan länsiosaa asteen, pari tavanomaista viileämpi…”
    – ”Viimeksi vastaavia poikkeamia kylmempään suuntaan on ollut kesäkuussa 2010, mutta heinäkuussahan jo mitattiinkin lämpöennätyksiä.”
    – ”Tuleva viikonloppu on jälleen vuodenaikaan nähden viileähkö…”
    – ”Siinä missä Pohjois-Euroopassa kesäkuu on ollut vilpoisa, on heti maamme itäpuolella Venäjällä Pohjois-Siperiassa asti sekä toisaalta Alaskassa mitattu yli 30 asteen lämpötiloja.” (Olettaen että kirjoittaja lukee Suomen osaksi Pohjois-Eurooppaa).

    Kun tarkastelussa kerran on alkukesän viileys tai ei-viileys, niin kirjoittaja olisi voinut asian selvittämiseksi esittää kesäkuun tähänastisen lämpötilakeskiarvon useammalta, vaikkapa kahdeksalta eri puolilla Suomea sijaitsevalta mittausasemalta. Kun olisi vielä eritelty päivä- ja yölämpötilat, niin asia olisi tullut selväksi ilman ristiriitaista ja tulkinnanvaraista jaarittelua. Lähteenä olisi tietenkin pitänyt käyttää asian kannalta relevantteja kahden metrin korkeudelta tehtyjä mittauksia, ei mitään yläilmalämpötiloja.

    Vielä pikkuhuomautus otsikosta (Tilastomysteeri: viilenevät kesäkuut?). Otsikossa on kysymysmerkki, muttei kysymystä, mikä tekee otsikon tarkoituksesta epämääräisen. Tämä on huono tapa, jonka leviämiseen iltapäivälehdet lienevät suurimpia syypäitä. Korjausesimerkkejä (valinta riippuu siitä, mitä kirjoittaja yrittää sanoa):

    – Tilastomysteeri: viilenevätkö kesäkuut?
    – Tilastomysteeri: miksi kesäkuut viilenevät?

    Jos kirjoittajan tarkoitus ei ole kysyä mitään, niin kysymysmerkki jää pois:

    – Tilastomysteeri: viilenevät kesäkuut

    Tilastot kertovat kuitenkin vain menneisyydestä, joten edellä olevaa on syytä korjata vielä näin:

    – Tilastomysteeri: viilenneet kesäkuut

    Muuten hyvä ja kiinnostava kirjoitus.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Ademeion, teit niin hienon analyysin, että minun oli pakko muokata otsikkoani ;) Kiitos!

      Kiitos myös muista huomautuksistasi. Tarkoitus oli tosiaan korostaa sitä, että kulunut kesäkuu ei ole ollut erityisen kylmä, vaikka se on siltä tuntutunutkin, koska lämpimiä, kunnollisia kesäpäiviä ei ole ollut. FMI:n mukaan poikkeamat kylmempään suuntaan ovat suurimmillaan olleet kahden asteen luokkaa, suuressa osassa maata kuitenkin vähemmän. Tällä kertaa tyydyin tarkastelemaan kulunutta kesäkuuta ylimalkaisesti – odotellaan Ilmatieteen laitokselta tarkempaa analyysia koko kuluneesta kuukaudesta ensi viikolla.

      • "Ademeion" sanoo:

        Tämäpä virkistävä reaktio. Esimerkiksi YLE.fi:n uutistoimitus ei juuri koskaan korjaa paljon merkittävämpiäkään virheitä (joita esiintyy luvattoman paljon), kun niistä antaa palautetta.

    • Jape sanoo:

      Ei Markuksen lauseissa ole mitään ristiriittaa. Pitää muistaa ero ”tavanomaista viileämmän” ja ”poikkeuksellisen viileän” välilä. Ensimmäinenhän tarkoittaa keskiarvoa viileämpää. Toinen taas harvinaista tapahtumaa.

      Mikäli ilmasto ei käyttäydy aivan käsittämättömän patologisesti tulisi noin puolien tapauksista olla ”tavanomaista viileämpiä” ja noin pulien ”tavanomaista lämpimämpiä”. Jos joku ilmiö esiintyy keskimäärin joka toien vuosi, sitä tuskin voi sanoa poikkeukselliseksi.

  6. Saturnalia sanoo:

    Helsingin uimarannat olivat eilen aivan tyhjiä, vaikka oli poutaa. Muutama ukko kahvioissa takki päällä.
    Vaikka ensi viikolla lämpiäisikin, niin meren lämpeneminen kestää. Uimarit ilmestynevät rannoille joskus heinäkuun puolivälissä. Tämä on optimistinen arvio.
    Eilen Kaisaniemessä oli aamupäivän +12C, vaikka oli poutaa. Ei tämä nyt ihan normaalia ole, kun se on tätä viikosta ja kuukaudesta toiseen. Päivien huippulämpötilat siinä +16C.
    Puoleenpäivään asti on aina alle +15C, sitten iltapäivällä ylittyy juuri ja juuri.
    Maallikko ei havainnoi huippulämpötilaa, vaan enemmänkin sen kestoa.
    ”+20C ylittyi” ei merkitse kansalle mitään, jos sitä kesti viisi minuuttia. Mikä saa tämän kesän tuntumaan todella kylmältä on se että aamupäivät ovat aina alle +15C, ja iltapäivän ”lämpöhuippu” kestää vain pari tuntia.
    Normaalisti kesäisin aamupäivät ovat jo lämpimiä.
    Kun puhutaan siitä miltä kesä tuntuu, niin tarkin kriteeri olisi laskea ne tunnit, jolloin lämpötila on ylittänyt tietyn rajan, ei pelkkää hetkellistä huippua.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Saturnalia, en yhtään ihmettele, että uimarannat ovat olleet tyhjillään. Merivesi Helsingin edustalla on vielä alle 15-asteista, joten ei se kyllä minua ainakaan houkuttele rannalle. Merituulikin on kovin kylmä vielä.

      Hyvä pointti tuo lämpöhuippuasia, ja niinhän se on, ettei kunnollisia, kesäisiä lämpöhuippuja oikein ole ollut. +15 C päivän ylimpänä tähän aikaan vuodesta on kieltämättä vilakka.

  7. Marita Misukka-Kyyrö sanoo:

    Kaunis kesä Suomessa !
    Ajelin juhannukseksi Suomeen Moskovasta, ja ihme : sade alkoi Vaalimaan tullissa. Ja sitä sadetta on sitten piisannut ihan joka päiväksi. Moskovassa oli hienot kesäsäät noin kahden kuukauden ajan. Suomessa on tuullut ja sadellut.
    Ainakin Moskovan seudulla käytetään jotain kemikaalia pilvien hajottamiseksi Voiton päivän (9.5.) tietämissä.
    Voiko tällaisilla säiden manipuloinneilla olla vaikutusta Suomen lähes poikkeuksellisen viileään kesäkuun säähän ?
    Mutta onneksi ihanaan valoisuuteen ei ole mitään muutosta tullut. Nauttikaamme tästä ainutlaatuisesta ”sääilmiöstä”.

  8. Leone sanoo:

    Mysteeri on ainoastaan siinä, millä tasolla laahaa tämänkin blogimerkinnän tilastoanalyysi. Tilastoista saa kehiteltyä täysin vääriä johtopäätöksiä, kun analyysi jää cherry picking -tasolle.

  9. "Ademeion" sanoo:

    ”Ei Markuksen lauseissa ole mitään ristiriittaa. Pitää muistaa ero ”tavanomaista viileämmän” ja ”poikkeuksellisen viileän” välilä. Ensimmäinenhän tarkoittaa keskiarvoa viileämpää. Toinen taas harvinaista tapahtumaa.”

    ”Tavanomaista viileämpi” ei tarkoita keskiarvoa viileämpää, sillä tavanomainen määristä puhuttaessa ei yleiskielessä ja ihmisten mielikuvissa tarkoita keskiarvoa, vaan kuulumista johonkin (määrittelemättömään) vaihteluväliin. Ei ole myöskään yleistä määrittelyä sille, mikä on poikkeuksellista. Onko epätavanomainen asia yleisempi kuin poikkeuksellinen asia? Jos on, niin kuinka paljon yleisempi?

    Kun kirjoittaa suurelle yleisölle käyttäen ei-tarkkoja määreitä, syntyy lukijoille helposti eri käsityksiä siitä, mitä tekstissä oikeastaan sanotaan. Tämän vuoksi on kirjoittaessaan syytä olla tarkkana myös mielikuvatason suhteen. Ei siis riitä, että tekstisisältö on sitä analysoitaessa periaatteessa ristiriidatonta ja ”ei-virheellistä”, vaan sen tulee myös tukea oikean mielikuvan syntymistä lukijassa.

    Tarkastellaan kirjoituksen aloitusvirkettä:
    ”Ensimmäinen kesäkuukausi on pian paketissa, ja vaikka monien mielestä alkukesä onkin tuntunut suorastaan kylmältä, ei voida kuitenkaan puhua erityisen koleasta kesän aloituksesta.”

    Sen ei voi sanoa sisältävän mitään virheellistä väittämää (se ei edes sisällä mitään tarkkaa väittämää), mutta sen synnyttämää mielikuvaa ei voi pitää kovin osuvana. Useimmat lukenevat virkkeen mielikuvatasolla näin: ”Moni luulee alkukesän olleen kylmä, mutta oikeasti se ei sitä ollut”. Alkukesä kuitenkin oli tavanomaista kylmempi, ja keskustelunalaista on vain se, kuinka kylmä se oli. On siis syntynyt tarpeeton ristiriita kirjoittajan käsitysten ja lukijoiden havaintojen välille.

    Tässä esimerkki siitä, miten ristiriidan olisi voinut välttää:
    ”Ensimmäinen kesäkuukausi on pian paketissa, ja se on monesta tuntunut kovin kylmältä. Lämpötila onkin ollut tavanomaista kylmempi, muttei kuitenkaan niin paljon kuin moni ehkä ajattelee.”

    Tässä tuli aika paljon jutun kirjoittajalle suunnattua asiaa, mutta kun se nyt tähän vastaukseen luontevasti kehkeytyi, niin olkoon siinä.

  10. Kasperi sanoo:

    Kiitos Markus mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Yksi kohta tosin särähti tekstissä hieman korvaan:

    ”Toisaalta termisen kesän piteneminen ja viilenneet kesäkuut ovat keskenään ristiriidassa.” Ei välttämättä, sillä piirtämissäsi kuvaajissa näkee Jyväskylän ja Helsingin osalta sen, että kesäkuun keskilämpötila on reippaasti yli 10,0°C. Ja 10,0°C on termisen kesän raja-arvo. Joten jos näillä paikoilla on kesäkuussa vähän viileämpää, mutta kuitenkin keskilämpötilat ovat yli 10,0°C, niin termistä kesäähän se on.

    Jatka samaan malliin! Kirjoituksiasi on aina mielenkiintoista seurata.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos Kasperi terävästä huomiostasi ja palautteestasi. Jatketaan samalla radalla!

  11. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Paljonko alkukesän lämpötiloihin vaikuttaa jatkuvasti kylmenevä pohjois-atlantti? Käsittääkseni kun sieltäpäin puhaltaa niin pintaveden lämpötila vaikuttaa aika paljon. Mahtaako siitä johtua myös Islannin todella kylmä kesänalku?
    p.s. täällä lounaissaaristossa kesäkuun keskilämpötila on jossain 13° paikkeilla, ei taida riittää 1-2° tavanomaista viileämpi.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Matti, toki pintaveden lämpötila ratkaisee jonkin verran. Sieltä, mistä ilmavirtaukset ovat meille pitkän aikaa käyneet, eli Britannian ja Islannin väliltä, pintavesi on 10 asteen vaiheilla tai sen alapuolellakin.

      Islannin koleudesta syyttäisin enemmän siellä vallitsevia ilmavirtauksia: Islanti on moneen otteeseen jäänyt matalapaineiden kulkureitin pohjoispuolelle, jolloin Islannissa on tuullut kylmästi koillisen ja pohjoisen kantilta, missä merivesi on vain pariasteista. Joukossa lilluu varmaan isoja jäälohkareitakin.

      Lounaissaaristossahan kesäkuun keskilämpötila on 12-13 asteen paikkeilla, ja poikkeama viilempään suuntaan näytti olevan suurimmillaan maamme länsiosassa. Ilmatieteen laitos vahvistanee kesäkuun kohtalon ylihuomenna.

  12. Peter Rumjantzeff sanoo:

    Tänään 29.6. näyttäisi koittavan ensimmäinen päivä tänä vuonna Helsingissä jolloin ei tarvitse ulos lähtiessä miettiä, tarvitseeko laittaa takki päälle. +20C ylittynee ensimmäisen kerran enemmän kuin tunnin ajaksi. Siinä ja siinä. Hellepäivä tuskin koittaa ennen heinäkuun puoliväliä täällä.

  13. Kalle sanoo:

    Kyllä Matti sinun pitää nyt tarkastaa mittarisi, sillä ilmiselvästi mittarisi on denialistisessa muodissa, eikä huomioi jatkuvasti tapahtumassa olevaa globaalia lämpenemistä. NOAA ei ole denialistinen vaan uskoo lujasti katastrofaaliseen ihmisen aiheuttamaan lämpenemiseen ja saadakseen lisää ihmisiä uskon piiriin kertoo, että Perämerellä ja Suømenlahdella on meriveden lämpötila 2 – 2,5 astetta tavanomaista LÄMPIMÄMPI. NOAA tietenkään ei VOI olla väärässä. Näkyy linkin kuvan vasemmassa yläreunassa.

    http://www1.ncdc.noaa.gov/pub/data/wksst/wksst.20150617.gif

  14. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Käytän kyllä ihan virallista itl mittausasemaa joka sijaitsee Airistolla. Lämpötila on käynyt hetkellisesti yli 18° tänä vuonna jo 3 kertaa.

    • Kalle sanoo:

      Sitä epäilinkin. Olisiko siis niin, että itl on siirtynyt denialistien leiriin, kun näyttää kylmää vaikka pitäisi NOAA:n esimerkin mukaan näyttää kuumaa, kuten siinä aiemmin linkkaamassani kuvassa NOAA tekee.

  15. Aulis Ritari sanoo:

    Parikymmentä vuotta sitten Lapin yliopistossa pitämässäni esitelmässä ”Suomen lämpötilailmasto normalikausina 1931-1960 ja 1961-1990 – alueellinen tarkastelu” kiinnitin huomiota siihen, että ensin mainittuna lämpimämpänä jaksona loppukesä, syksy ja keskitalvi olivat lämpimämpiä. Sensijaan kevät – ja mikä tärkeää kasvituotannun kannalta – myös kesäkuu oli aikaisempana (lämpimämpänä) kautena kylmempi. Esitelmä on julkaistu Lapin yliopiston Kide-lehden numerossa 4/1996.

    Paikkatietoanalyysiin perustuvassa tarkastelussa käytettiin Ilmatieteen laitoksen kattavaa mittausdataa ja tulokset laskettiin koko maan käsittävään 1 km x 1 km ruudukkoon. Johtopäätösten teko oli siten huomattavasti varmemmalla pohjalla kuin tarkasteltaessa vain yksiiäisten mittausasemien tuloksia. Lisäksi saatiin kuva lämpötilojen alueellisista eroista Suomen alueella ilmaston muuttuessa.

  16. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Iltapulu kirjoitti.
    ”Forecan meteorologi Markus Mäntykannas kirjoitti perjantaina Forecan blogissa, kuinka hirmuhelteiden saapuminen Suomeen oli vielä epävarmaa. Nyt asia on kuitenkin varmistumassa.
    jatkuvatko superhelteet myös perjantain jälkeen.”

    Oikeinko hirmu/superhelteistä kirjoitit vai onko toimittajaplantuilla taas ruvennu keulimaan?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Sehän on kiva, että tasapaksua tekstiäni hieman väritetään ;) Voihan sitä joku hirmuhelteenä pitääkin, jos mennään 30 asteen lukemiin kertaheitolla perjantaina, kun vasta eilen rekisteröitiin niukin naukin kesän ensimmäinen hellepäivä.

  17. Saturnalia sanoo:

    Lehtien täytyy myydä. Toimittaja vähän taitaa värittää. ”superhelle” siis tarkoittaa, että Helsingissä saatetaan saavuttaa jopa +25C :) Kaikkihan on nykyään superia.

  18. Kaitsu sanoo:

    Mikkelissä taisi olla suomen helle ennätys eilen tämän vuoden lämpöennätyksenä eli 25,1 astetta.

    Helteeksi kutsutaan yli 25 asteen lämpötiloja.

    Lämpimiksi on yleensä tunnustettu myös Kaitsun terveisiä Ranskasta.

    hirmuhelle eli Canikulaatio on vasta yli 34 asteen yli. sellainen on luvassa Ranskassa Varsinkin. ja myös saksaan leviää hello. tänään Bordeaux 40, Lyon 35, Marseille 30, Paris 33. Huomisesta helle massa liikkuu keski ja itäranskan alueella harvinaisen kauan…70luvun alussa oli saman kaltaista kun olin ranskassa… ennusteiden mukaan meillä on kauan ne. 35-40…jopa yli Lyonin seudulla.

    Espanjass on ihan kamalaa jopa 45 astetta.

    Ranskassa ei ole hellerajaa työläisille…kamalaa tie ja ramène usa l’allaitement.

    Varautukaa helteeseen

    Muistakaa tuulettaa
    Valmistakaa kylmää ruokaa kypsänä kaikki
    Kerätkää vettä talteen sillä helle tuo pöpõjä raanaveteen
    Kostutatte itseänne usein
    Ja annatte kaikille janoisille kylmää vettä ilmaiseksi

    itse laitan jääkahvia

    0,5 litraa vettä pulloon
    5 tl sokeria
    5 tl nescafe murukahvia
    jäitä

    hörskytetään kunnes sokeri ja kahvi on sulanut

    tämän jälkeen kylmään pullo ja pakkaseen kylmä kassi ja sitten puistoon kahville joen rannalle tai uimahalliin

    Huh hellettä…

    alkoholeja ei pävällä vain kaljaa
    pieni viina tilkka illalla pitää pöpöt loitolla

    muistakaa myös raid ja hyttyssavut…suihkuttamalla verhot ovenkin edessä pitää sääsket loitolla…