Author: Markus Mäntykannas

Välimeren medikaani uhkaa suomalaisten suosimia lomakohteita

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Välimeren keskiosassa Italian ja Libyan välillä on kehittynyt matalapaine, joka muistuttaa syntymekanismiltaan trooppista myrskyä. Joskus nämä myrskyt saavuttavat ensimmäisen luokan hurrikaanin voimakkuuden eli tuulen nopeus on yli 33 m/s. Tällöin puhutaan medikaanista (Mediterranean hurricane). Tämän viikonlopun aikana Zorbas -nimiseksi ristitty myrsky runtelee suomalaisten suosimia lomakohteita Etelä-Kreikassa ja Kreetan saarella. Keskituulen nopeus saattaa pahimmillaan käväistä hirmumyrskylukemissa ja kovimmat puuskat ovat jopa yli 45 m/s. Eniten harmia aiheuttavat kuitenkin runsaat sateet.

Medikaanin syntymekanismi

Välimeren medikaanit tai trooppiset myrskyt ovat harvinaisia: niitä on keskimäärin vain joka toinen vuosi. Trooppisten alueiden myrskyistä ja hurrikaaneista poiketen medikaanit eivät vaadi syntyäkseen erityisen lämmintä vettä – niitä on esiintynyt toisinaan 15-asteisen meriveden yllä, kun taas muualla maapallolla hirmumyrskyt vaativat syntyäkseen vähintään 26-asteista merivettä. Medikaanien vilkkain kausi ajoittuu syyskuusta tammikuuhun.

Medikaanit syntyvät, kun ilmakehä muuttuu instabiiliksi eli epävakaaksi Välimeren yllä. Tänä viikonloppuna Pohjois-Euroopan kylmää ilmamassaa valahtaa ylempänä ilmakehässä erittäin lämpimän Välimeren ylle, mikä tekee ilmakehästä epävakaan: alhaalla on jopa 30-asteista merivettä ja ylempänä ilmakehässä Skandinavian kylmää ilmaa. Voimakas pystysuuntainen lämpötilaero edesauttaa myrskyn kehittymistä. Trooppisten myrskyjen tapaan medikaanin syntyminen vaatii pientä tuuliväännettä eli tuulen suunta ei saisi kovinkaan paljoa muuttua eri ilmakerrosten välillä.

Kylmän ilman purkaukset, heikko tuuliväänne ja suuri pystysuuntainen lämpötilaero näyttäisivät olevan välttämättömiä elementtejä Välimeren myrskyjen syntymiselle. Nämä ehdot toteutuvat parhaiten syksyllä ja alkutalvesta, kun meri on vielä ilmaa lämpimämpi.

Lue lisää → ”Välimeren medikaani uhkaa suomalaisten suosimia lomakohteita”

Ruskamatka napapiirin pohjoispuolelle – tiesitkö Suomen muotoisesta lammesta?

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Näin syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla ruska alkaa vähitellen valua pohjoisesta kohti etelää ollen tällä hetkellä hienoimmillaan maan keskiosien pohjoisosassa ja valtaosassa Lappia. Aivan pohjoisimmasta Lapista ruska on kuitenkin jo häviämään päin.

Ruskakausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa, etelärannikolla vasta lokakuussa

Ruskakausi starttaa Pohjois-Lapin tunturialueilla jo elo-syyskuun vaihteessa, kun ensimmäiset yöpakkaset puraisevat auringonvalon vähetessä ja saavat lehdet kellastumaan. Valtaosassa maata ruska on hienoimmillaan syyskuun aikana, mutta etelä- ja lounaisrannikolla sekä saaristossa väriloistoa joutuu toisinaan odottelemaan lokakuun puoliväliin saakka. Lämmin Itämeri nimittäin pitää ilman sisämaata lämpimämpänä ja ruskan loitolla.

Kilpisjärven ruskaa ja aamusumua 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

Antoisa ruskamatka pohjoiseen

Viime viikonlopun ruskakuvausreissuni Keski- ja Pohjois-Lappiin oli ajoitukseltaan hyvä, vaikka Kilpisjärvellä olinkin ruskabongauksen kannalta viime tingassa. Saavuin tunturikylään lauantain vastaisena yönä ja sain vielä lauantaina nauttia ruskaloistosta aurinkoisessa säässä, mutta sunnuntaiyön sade ja tuuli tiputtivat miltei kaikki lehdet pois, joten pienestä oli kiinni. Käsivarteen ruskan perässä matkustavia suosittelenkin saapuvan paikalle jo syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Parhaita paloja pohjolan ruskaloistosta voit käydä katsomassa koostelmavideolta Foreca Suomi Youtube -kanavalta, joka kannattaa ottaa seurantaan tulevia sää- ja luontojulkaisuja silmällä pitäen.

Tuoreimmasta videosta löydät klipin mm. Suomen muotoisesta lammesta. Tiesitkö, että tämä lampi on oikeasti olemassa?

Suomen muotoinen lampi nimeltään Neitokainen löytyy Kittilän kunnasta. Kuva: Markus Mäntykannas
Kilpisjärven ruskaa 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas
16.9. näyttävin ruska oli jo Kilpisjärveltä ohi tuulisen ja sateisen yön jälkeen. Kuva: Markus Mäntykannas

Ruska käynnistyy etelässäkin ensi viikolla

Viilenevät säät ja ensi viikon kylmät yöt käynnistävät ruskakauden vähitellen myös etelässä. Ruskakausi voi rannikoilla ja saaristossa jatkua pitkälle lokakuun loppuun saakka riippuen tuulista ja yöpakkasista.

 

Onko Florence vasta esimakua – myrskykaudesta voi tulla aggressiivinen

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Atlantin kolmikko

 

Atlantilla on tällä hetkellä kolme aktiivista trooppista myrskyä: Florence, Isaac ja Helene. Florence voimistui neljännen luokan hurrikaaniksi, mutta heikkeni viime yön aikana ainakin tilapäisesti toisen luokan hurrikaaniksi. Helene on tällä hetkellä 1. luokan hurrikaani. Isaac on trooppinen myrsky, mutta saattaa lämpimien merialueiden yllä vielä voimistua matkatessaan länteen; osa malleista ennakoi Isaacin voimistuvan myöhemmin hurrikaaniksi kohdatessaan Meksikonlahden 30-asteiset vedet.

Suurin tuhopotentiaali näistä myrskyistä on kiistatta Florencella, joka Pohjois-Carolinaan iskeytyessään on tuomassa jopa 500-800 mm sadetta ja tulva-aallokkoa. Rannikolla yli 50 m/s tuuli katkoo laajamittaisesti sähköjä ja puita, mutta hyvin runsas sade uhkaa hukuttaa alavan Pohjois-Carolinan rannikkoalueen veden alle muutamassa vuorokaudessa. Näin pohjoisille leveyasteille iskeytyvät hyvin voimakkaat hurrikaanit ovat harvinaisia, mutta johan aikoinaan New Yorkin edustalle saapunut Sandy-hurrikaanikin sen todisti, että hirmumyrskyrata saattaa tulevaisuudessa suuntautua yhä pohjoisemmas meriveden lämmetessä.

Atlantin myrskykolmikko ja myrskyjen ennakoidut reitit. Kuva: MTV Uutiset

Supertaifuuni Mangkhut uhkaa laittaa Kaakkois-Aasian sileäksi

 

Vaikka median huomio viime päivinä onkin vahvasti keskittynyt Florence-hurrikaaniin, riehuu maapallollamme parhaillaan vielä tätäkin ärhäkkäämpi hirmumyrsky, joka on nimetty supertaifuuni Mangkhutiksi. Se on liikkumassa Filippiinien pohjoisosan yli kohti Hong Kongia kaartaen lopulta Vietnamin suuntaan. Satelliittikuvissa supertaifuuni näytti täysin kehittyneeltä 5. luokan hirmumyrskyltä, jolla oli voimakkaille hirmumyrskyille tyypillinen silmä. Kaunista katsottavaa avaruudesta, mutta äärimmäisen rumaa ja raakaa maanpinnalla. Mangkhutin lopullinen reitti täsmentyy lähipäivinä, mutta Filippiinien pohjoisosa on pahasti vaaravyöhykkeellä, ja toisaalta taifuunin on arvioitu olevan mittaushistorian voimakkain Hong Kongiin iskeytyvä myrsky.

Mangkhut-taifuuni uhkaa Filippiinien pohjoisosaa ja myöhemmin Etelä-Kiinaa sekä Vietnamia. Kuva: MTV Uutiset

 

Hirmumyrskykausi voi jatkua aktiivisena – syynä lämpimät meret

 

Lähipäivien hirmumyrskyt voivat olla vasta alkusoittoa tulevasta. Atlantilla aktiivinen kausi jatkuu lokakuun ajan, Tyynellämerellä pidempäänkin. Järkytyin katsoessani NOOA:n satelliittianalyysia Atlantin pintaveden lämpötilapoikkeamista: Yhdysvaltain itärannikolla merivesi on jopa 3-5 astetta tavanomaista lämpimämpää, mikä luo Florence-hurrikaanin tavoin aggressiivisen kasvualustan voimakkaille myrskyille lähitulevaisuudessakin. Hirmumyrskykauden loppuessa Yhdysvaltain itärannikolla koettavat talvimyrskytkin voivat äityä tuhoisiksi, mikäli merivesianomalia pysyy näinkin korkeana. Myös Filippiinien itäpuolella meriveden pintalämpötila on jonkin verran tavanomaista lämpimämpi, joten uudet taifuunit eivät ole poissuljettuja.

Merivesien lämpötilapoikkeama NOOA:n analyysin perusteella 10.9.2018. Erityisesti Yhdysvaltojen itärannikolla vesi on selvästi tavanomaista lämpimämpää, mikä luo otollisen alustan myrskyjen voimistumiselle ja syntymiselle. Kuva: NOOA

Hirmumyrsky vaeltaa Azoreiden yli kohti Irlantia?

 

Helene-hurrikaani sijaitsee tällä hetkellä Kap Verden länsipuolella, mutta voimakkaat lounaisvirtaukset imaisevat sen mukanaan ja matkan varrella ovat sekä Azorit että myöhemmin Irlanti. Merivesi tosin kylmenee useilla asteilla Azoreiden jälkeen, mutta vielä tässä vaiheessa tuulet voivat olla lähellä hirmumyrskyluokkaa, ja myöhemmin viikonvaihteessa heikentynyt myrsky voi aiheuttaa ongelmia Irlannissa.

 

Tuulen nopeuksia ja sademääriä maailmalta voit seurata Forecan täsmäsäästä, www.foreca.fi

 

 

Ensi viikon sää: Iso harppaus kohti syksyä

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

 

Helteisen lämmin ja ukkosherkkä ilma viistää lähipäivinä maan etelä- ja kaakkoisosaa, mutta lämpimin kieleke jää näillä näkymin Suomen rajojen kaakkoispuolelle. Siitä huolimatta viikonlopun sää on etelässä viitisen astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, pohjoisessa ollaan lähempänä keskiarvoja.

Lämpimintä lauantaina

Kaikista lämpimin ilma ulottuu Etelä- ja Keski-Suomeen lauantaina, jolloin suotuisissa olosuhteissa on vielä mahdollisuus kertaalleen ylittää helleraja, mutta hyvin kostea ilma ja heikohko tuuli jättävät taivaalle pilviä, mikä torppaa lämpötilan nousemisen. Huomionarvoista lauantain tilanteessa on se, että eteläisen Suomen yllä majaileva ilmamassa on niin lämmintä, että keskikesällä lämpötila nousisi 30 asteeseen heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä.

Muutos säähän tiistaina

Jo muutaman päivän ajan numeeriset ennusteet ovat indikoineet säätyypin muutosta ensi viikon alkupuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkäkestoisen korkeapainejakson loppumista ja useammankin Atlantin matalapaineen vyörymistä Suomeen. Samalla lämpimin ilma väistyy ja sää muuttuu enemmän siihen suuntaan, joka syyskuun puolivälille on ominaista. Ensi viikosta lähtien sää on meillä hyvin vaihtelevaa: ajoittain sateista, tuulista ja viileämpää.

Tiistaista alkaen runsaitakin sateita näyttäisi tulevan pitkin maata ja erityisesti lounais- ja eteläosassa maata lämpimän Itämeren sateita voimistava vaikutus voi näkyä voimakkainakin saderyöppyinä. Ensi viikon synoptinen tilanne mahdollistaa jopa syysmyrskyjen syntymisen Suomen lähettyvillä, joten iso harppaus kohti syksyä on edessä. Muutos näkyy myös lämpötiloissa, sillä viikonlopun 20 asteen lukemat vaihtuvat ensi viikolla koko maassa 10…15 asteeseen.

Tuomi valmistautuu syksyn saapumiseen / kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä

Joko syksy siis alkaa?

Syksyn alkamisesta voidaan puhua, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 10 ja 0 asteen välille. Näin käy Lapissa yleensä jo elokuun aikana ja eteläisimmässä Suomessa syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Voi olla, että syksy pääsee ensi viikolla starttaamaan keskisessä Suomessa saakka, mutta etelässä korkeahkot yölämpötilat pitävät termisen syksyn vielä loitolla. Lämmin Itämeri yleensä viivästyttää syksyn saapumista erityisesti rannikoiden tuntumassa.

Termisen syksyn alkaminen tilastojen valossa.

Kesä vaan jatkuu – syyskuu alkaa liki helteisenä

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Elokuu vetelee viimeisiään ja kalenterin mukaan huomenna siirryttäisiin jo syksyyn. Vaan eipä sään osalta: kuun vaihde tuo meille uuden korkeapaineen ja annoksen jopa helteistä ilmamassaa. Auringon teho on kuitenkin heikentynyt kesän huippulukemista jo sen verran, ettei hellettä voi enää taata, mutta hyvin kesäisiä lämpötiloja kuitenkin.

Epävakaista ja kesäisen lämmintä

Viikonlopun sää on epävakainen. Lauantaina sadekuuroja tulee erityisesti maan etelä- ja keskiosassa, muuallakin pilvisyys on melko runsasta. Sunnuntaina korkeapaineen alue kurottaa Suomeen ja kuuroherkkä alue kutistuu maan itäosan yllä. Lämpötila kohoaa ylimmillään jo maan etelä- ja keskiosassa 20-23 asteeseen, pohjoisessakin yli 15.

Alkuviikon lämpötilat näyttäisivät olevan jopa 5-8 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeammat. Normaalisti syyskuun alkupuolella päivän ylin lämpötila on etelässä n. 17, maan keskivaiheilla 15…16 ja Lapissa 12…14 astetta. Alkuviikolla aurinkoisimmilla alueilla voidaan etelässä yltää lähelle hellerajaa eli 25 astetta, mutta runsas pilvisyys ja sadekuurot voivat torpata lämpimimmät lukemat. Ikävä kyllä syyskuun puolella edes korkeapainetilanteessa ei voi enää mennä takaamaan aurinkoa ja lämpöä, sillä yön aikana syntyvät sumupilvet saattavat velloa taivaalla aamun yli iltapäivään. Joka tapauksessa alkuviikon lämpöolot vastaavat ennemminkin normaalia heinäkuista kuin syyskuista päivää. Onko syyskuu tulevaisuuden uusi kesäkuukausi?

Ennustettu lämpötilapoikkeama Euroopan yllä maanantaina 3.9.2018. / GFS; Pivotal Weather

Helleraja ja -ennätys voi ylittyä vielä

Kaikkien aikojen myöhäisin hellepäivä on mitattu 17. syyskuuta vuonna 1947 Tampereella. Pisin syyskuinen helleputki koettiin puolestaan Raumalla vuonna 1968, jolloin hellettä oli syyskuun alussa viitenä päivänä putkeen ja ylin lukema kohosi 28,8 asteeseen, joka toimii samalla myös Suomen syyskuun lämpöennätyksenä.

Ensi viikolla Suomen lähettyvillä pyörii jopa helteistä ilmamassaa, joka voi aika ajoin yltää eteläiseenkin Suomeen. Ylin lämpötila voi siis jossain vaiheessa viikkoa kivuta yli 25 asteen. Tähän mennessä hellepäiviä on tänä kesänä kertynyt huimat 63 kappaletta, ja kaikkien aikojen helle-ennätystitteliä pitää vuoden 2002 kesä 65 hellepäivällä. Kolme hellepäivää tulevalle syyskuulle ei tässä sääasetelmassa näytä mahdottomalta yhtälöltä, joten tarkkaillaan tilanteen kehittymistä.

Vielä ehtii nauttimaan loppukesän lämmöstä! Kuva: Markus Mäntykannas, Hanko

Tarkista paikkakuntaiset 1-15 vuorokauden ennusteet sivulta www.foreca.fi

 

 

Aktiivisin ukkoskausi on alkanut

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Suomessa ukkostaa eniten heinäkuussa: juhannuksesta elokuun alkuun on yleensä aktiivisin ukkoskausi sisämaassa, rannikoilla ja merialueilla ukkoset ajoittuvat enemmänkin elokuuhun. Tilastojen valossa viime vuosikymmenien aikana eniten on ukkostanut Länsi-Suomessa Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä vyöhykkeellä. Voimakkaimmat ukonilmat ovat osuneet iltapäiviin ja alkuiltaan.

Salamointia ilmassa. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, kesäkuu 2018.

Merialueilla ukkoset ovat harvinaisia alkukesästä

Kuuropilvet syntyvät auringon lämmittämän mantereen yllä, joten erityisesti alkukesällä kuuropilviä muodostuu herkemmin maa-alueiden yläpuolella, sillä suuret vesistöt ja merialueet ovat vielä varsin kylmiä, eikä niiden yllä pääse muodostumaan kuuropilvelle välttämättömiä nousevia ilmavirtauksia. Kuuropilvet saattavat kuitenkin ilmavirtausten mukana ajautua mantereelta vesistöjen ylle, mutta meriveden lämpötilan ollessa mannerta matalampi, menettää kuuropilvi nopeasti energiansa ja heikkenee. Tämän vuoksi esimerkiksi Helsingissä ukkospäiviä on huomattavasti vähemmän kuin sisämaan puolella pohjoisempana.

Sitä vastoin rintamasysteemeihin liittyvät laaja-alaiset ja nopeasti liikkuvat monisoluiset kuuropilvet eivät välitä alustasta piirun vertaakaan, ja liikkuvat kylmän merenkin yli heikentymättä. Näin kävi esimerkiksi viime kesänä Kiira-myräkän yhteydessä.

Tyypillisiä ukkostilanteita Suomessa

  • Kylmä rintama: kylmän rintaman ylitys laukaisee ilmakehässä nousevia ilmavirtauksia, jotka ruokkivat ukkospilvien syntymistä laajoilla alueilla. Jos etupuolella on helteistä ja kosteaa ilmaa, voi rintaman kohdalle muodostua voimakkaita ja laaja-alaisia ukkoskuuroja.
  • Yksittäinen kuuropilvi: näihin liittyvä salamointi on usein paikallista ja nopeasti ohimenevää. Kuuron elinikä on korkeintaan muutamia tunteja. Yksittäisiä kuuropilviä syntyy, kun lämpötila laskee korkeuden mukana tarpeeksi, jolloin ilmakehä on epävakainen. Näin käy yleensä kesäpäivänä mantereen yllä.
  • Lämmin meri, kylmä ilma: loppukesällä ja alkusyksystä lämpimien vesistöjen yllä voi syntyä ukkoskuuroja, sillä pinnassa on huomattavasti lämpimämpää kuin ylempänä ilmakehässä. Ukkosia syntyy erityisesti nk. ”kylmien pisaroiden” eli matalapaineen solan yhteydessä, jolloin lämpötilaero maanpinnan ja ylemmän ilmakehän välillä on hyvin suuri ja tilanne on suotuisa ukkoskehitykselle.
  • Matalapaineen sola: ylemmän ilmakehän virtauskentän muutokset ja ylhäällä ilmakehässä oleva matalapaine voivat laukaista voimakkaitakin ukkoskuuroja varsinkin jos tuulen suunta eri ilmakerroksissa vaihtelee voimakkaasti. Tällöin on voimakas tuuliväänne, joka on suotuisa pitkäkestoisille ukonilmoille, jopa supersoluille.

Näin lasket salaman etäisyyden

Äänen nopeus on 330 m/s eli vain murto-osa valonnopeudesta. Ääni kulkee siis kilometrin kolmessa sekunnissa. Salaman välähdyksestä ukkosen jyrinään kuuluva aika jaetaan kolmella ja täten saadaan selvitettyä salamaniskun etäisyys kuulijasta. Pisimmillään ukkosen jyrähdyksen kantama on n. 20 km, tämän jälkeen ääniaallot alkavat jo taipua voimakkaasti, eikä jyrinää enää välttämättä kuulu.

Videolla meteorologimme Anna Latvala piirtää ukkospilven kehityksen.