Toukokuun kaltaiset helle- ja kuivuusputket yleistyvät tulevaisuudessa

Julkaistu

Palataan raikkaampien kesäsäiden keskeltä hetkeksi toukokuun ennätyshelteisiin ja -kuivuuteen. Toukokuu oli mittaushistoriamme lämpimin ja lisäksi rikottiin useita muitakin ennätyksiä, kuten kaikkien aikojen toukokuun helle- ja auringonpaistetuntiennätys. Lisäksi poikkeuksellinen kuivuus vaivasi Suomea.

Kysymys kuuluukin: olemmeko valmiita kohtaamaan vastaavia tilanteita tulevaisuudessa? Ehdimmekö sopeutua entistäkin pidempiin helle- ja kuivuusjaksoihin? Toukokuun kaltaisen helle- ja kuivuusputken osuminen keskikesälle olisi ollut luonnolle entistäkin kovempi koettelemus – riskiryhmään kuuluville ihmisille myös.

Suursäätila voi lukkiutua useiksi kuukauksi

Pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtauskuvioihin on arvioitu ilmastonmuutoksen myötä tulevan muutoksia. Suihkuvirtaukset saattavat heikentyä, jolloin niiden aallonpituus kasvaa. Tämä on ennen kaikkea seurausta pohjoisen napa-alueen ja tropiikin välisen lämpötilaeron pienenemisestä. Voimakkaat lämpötilaerothan ovat edellytyksenä suihkuvirtausten syntymiselle, ja mitä suurempi pohjois-etelä -suuntainen ero, sitä voimakkaampi suihkuvirtaus. Tulevaisuudessa heikentyneellä suihkuvirtauksella (”jet”) on pidempi aallonpituus, mikä tarkoittaa sitä, että kylmän ilman purkauksia voidaan nähdä yhä useammin niin etelässä, missä niihin ei ole totuttu ja vastaavasti keskileveysasteiden lämpimän ilman pulsseja vaeltaa toisaalla hyvinkin pohjoisille leveysasteille.

Säätilanteiden lukkiutumisen syynä on heikentynyt ja hitaampi suihkuvirtaus. Suihkuvirtauksen pitkät pohjois-etelä -suuntaiset aallot liikkuvat yhä hitaammin kohti länttä, jolloin samantyyppinen suihkuvirtauskuvio saattaa lukkiutua päälle kuukausiksi. Ääritapauksessa tämä voi tietää Suomen ylle hyvin kuivia ja helteisiä kesäkuukausia, kun taas vastaavasti tämän toukokuun tapaan läntinen Eurooppa ja Välimeri kärvistelivät harvinaisen viileässä ja sateisessa säässä. Kesällä 2017 puolestaan tilanne oli päinvastainen: suursääkuvio Euroopan yllä lukkiutui kielteiseksi Suomen kannalta ja sää oli meillä kuukausitolkulla epävakaista ja hyvin viileää.

Suihkuvirtausten muutos Euroopan yllä saattaa tuoda jatkossa yhä kylmempiä ilmoja kohti eteläisiä leveysasteita ja toisaalla lämpöä kulkeutuu taasen hyvinkin kauas kohti pohjoista. Suihkuvirtaukset saattavat lukkiutua paikoilleen pitkiksikin ajoiksi, jolloin samantyyppinen sää voi jatkua kuukausitolkulla. / Kuvitus: Foreca/Markus Mäntykannas

Helle- ja kuivuusputkiin on syytä sopeutua

Kun asuu leveyspiirien 60 ja 70 välillä, ei välttämättä heti tulisi ajatelleeksi, että kuumuudesta ja kuivuudesta olisi koskaan liikaa riesaa. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, joka saattaa jo tulevina vuosikymmeninä konkretisoitua moneen otteeseen. Vuosisadan loppuun mennessä kesäkuukausien arvellaan Suomessa lämpenevän ainakin 2-4 asteella, joten olemme vaiheittain siirtymässä kohti tyypillistä nykyistä Keski-Euroopan kesäilmastoa.

Sadanta kesäpuolella on myös hieman lisääntymään päin erityisesti pohjoisessa Suomessa, mutta siitä huolimatta kuivuusputket yleistyvät. Lämpimämmässä ilmastossa todennäköisesti käy niin, että kesäsade tulee alas voimakkaina rankkasaderyöppyinä, jolloin siis sataa kerralla enemmän mutta kaiken kaikkiaan ehkä harvemmin. Taajama- ja kaupunkitulviin on siis syytä varautua, toisaalta korkeapainekaudet tuovat ennennäkemättömiä helle- ja kuivuusputkia.

Foreca Suomen Youtube-kanavalle on julkaistu video kesäkuun säästä, kannattaa käydä tarkistamassa.

Kesä voi alkaa jopa kuukauden etuajassa

Julkaistu

Kylmän lopputalven ja alkukevään tomut on vihdoin karisteltu ja nyt pohjolan ylle on asettumassa suorastaan kesäinen korkeapaine. Vastaavaa korkeapaineasetelmaa saadaankin hakea muutaman vuoden takaa, sillä esimerkiksi viime kesänä tällaista ei tapahtunut kertaakaan. Lämpimien ilmojen ja mahdollisesti jopa toukokuisten hellepäivien kannalta korkeapaine sijaitsee idyllisesti juuri Suomen itäpuolella päästäen länsipuolitseen Manner-Euroopan lämpöä Fennoskandian ylle.

Kesä alkaa kertaheitolla

Tilastot kertovat, että terminen kesä alkaa Oulun korkeudella saakka yleensä kesäkuuhun mennessä, eteläisimmässä Suomessa toukokuun puolessa välissä. Lapissa kesän alkamista saadaan yleensä odotella kesäkuulle saakka, pohjoisimmassa Lapissa juhannukseen.

Tämän ja mahdollisesti ensi viikonkin korkeat lämpötilat antavat edellytyksen termisen kesän starttaamiselle etuajassa lähes tulkoon koko maassa. Etelässä kesä saattaa alkaa 1-2, maan keskivaiheilla 2-3 viikkoa ja pohjoisessa paikoin jopa yli kuukauden etuajassa, jos vuorokauden keskilämpötila asettuu nyt yhtäjaksoisesti yli 10 asteeseen. Aurinkoinen ja heikkotuulinen korkeapainesää saa myös luonnon heräämään vauhdilla – lähiviikkoina erityisesti koivun siitepöly aiheuttaa oireita sadoille tuhansille suomalaisille.

Luonto puhkeaa kukkaan tällä viikolla. Tämä kuva on Turusta, toukokuu 2017.

Ensimmäinen hellepäivä?

Tiistai näyttäisi olevan tämän viikon viilein päivä, ja ainoa päivä, jolloin 20 asteen rajapyykkiä ei ylitetä, mutta tämän jälkeen ilmamassa jälleen lämpenee meillä päivä päivältä loppuviikkoa kohden. Jo perjantaina on pieni mahdollisuus sille, että jossain päin maan länsiosaa helleraja, eli 25 astetta, menisi ensimmäistä kertaa rikki. Tämän jälkeen uusi yritys on ehkä viikonvaihteessa.

Kesäisen lämpimien päivien kontrastina ovat kylmät yöt erityisesti alkuviikosta, jolloin yöpakkasia esiintyy maan keskivaiheilla saakka. Loppuviikosta meille virtaa yhä lämpimämpää ja vähitellen myös kosteampaa ilmaa, jolloin myös yöt selvästi lämpenevät.

Toukokuiset hellepäivät eivät mitenkään olisi harvinaisia saatika sitten poikkeuksellisia: keskimäärin suuressa osassa maata mitataan toukokuussa yksi hellepäivä.

Lämpö starttaa myös ukkoskauden

Rajuimmat ukonilmat ovat tänä keväänä jääneet vielä Suomen eteläpuolelle, joskin jo Etelä-Ruotsissa ja -Virossa saakka on koettu merkittävää salamointia. Suomessa salamointi on jäänyt toistaiseksi vielä vähäiseksi ja keskittynyt lähinnä yksittäisiin salamaniskuihin, mutta ensi viikon sääasetelma on suotuisa suuremman skaalan salamoinnille.

Jos korkeapaine pitää vielä ensi viikolla pintansa ja asettuu Suomen itäpuolelle, käy ilmavirtaus meillä etelän ja kaakon väliltä. Matalapaine on jossain vaiheessa nousemassa Manner-Euroopasta kohti Suomea ja saattaa etupuolellaan pullauttaa annoksen kosteampaa ukkosherkkää ilmaa Mustaltamereltä. Ensi viikolla aktiivinen ukkoskausi saattaa siis startata Suomessa, mikäli matalapaine ja kosteampi ilma saapuvat hätistelemään Venäjän korkeapainetta.

Hyvin kesäinen asetelma joka tapauksessa tiedossa, seurataan mielenkiinnolla ukkostilanteen kehittymistä.

Tuleeko vappuna lunta?

Julkaistu

 

Viikko enää vappuun! Tarkastellaan tässä kirjoituksessa, miltä näyttävät tuoreimmat ennusteet vappusään osalta. Tuleeko vaakaräntää, paistaako lämmin kevätaurinko vai jotain siltä väliltä?

Suomen vappusää keskimäärin

Muistan itse kokeneeni elämäni varrella lähes kaikki mahdolliset suomalaisen vappusään ääripäät. On tullut vaakaräntää, jopa luntakin, mutta toisaalta mieleen on jäänyt myös superlämmin, vuoden 1998 vappu, jolloin tarkeni jo lyhythihaisessa ja shortseissa. Tällöin läntisessä Suomessa oli liki hellettä.

Vappuun mennessä terminen kevät on yleensä alkanut jo koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, mutta takatalven uhka piilee leveysasteillamme vielä tähän aikaan vuodesta. Vappuna päivälämpötila on keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 14 asteen välillä, viileintä lienee aivan rantaviivan tuntumassa kylmän meren vuoksi. Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin yltävällä vyöhykkeellä päivän ylin lämpötila kohoaa yleensä lähelle 10 astetta, mutta pohjoisimmassa Lapissa se jää vain muutaman asteen vaiheille. Yöllä on vappuna yleensä pakkasta vielä maan keski- ja pohjoisosassa, lähinnä etelärannikon tuntumassa pysytään selvästi nollan yläpuolella. Vappupäivistä keskimäärin yli 50 % on ollut sadepäiviä maan keski- ja pohjoisosassa Pohjanmaan rannikkokaistaletta lukuun ottamatta. Maan eteläosassa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, suhdeluku poutaisten ja sateisten vappujen välillä on kuta kuinkin 50/50.

Vaakaräntää vappuaattona 2017 Helsingissä. Kuva: Markus Mäntykannas
Vapun ylimmät ja alimmat lämpötilat tilastojen valossa.

Mitä on luvassa tänä vuonna?

Euroopan suursäätila näyttää lähiaikoina epävakaiselta erityisesti Pohjois-Euroopan osalta. Painotetaan siis heti alkuun, että vapun sääennuste vielä elää, mutta ainakin tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että äärivaihtoehdot voidaan rajata pois: ei lumipyryä eikä hellettä. Itse asiassa lämpötiloiltaan hyvin tavanomainen vappu näyttää todennäköisimmältä skenaariolta tänä vuonna.

Vappua edeltävinä päivinä Mustanmeren pohjoispuolelle näyttäisi vahvistuvan korkeapaineen alue, joka työntää länsipuolitseen lämmintä ilmaa ja sadealueita kohti pohjoista. Suomi on ennusteissa viileän ja lämpimän ilmamassan rajamailla eli sateita on näillä näkymin odotettavissa – pääasiassa vetenä. Ennen kaikkea pilvisyys määrittää vapun lämpötilan: aurinkoisina hetkinä voidaan etelässä kivuta lähemmäs 15 astetta iltapäivällä, pohjoisessakin 10 asteen vaiheille.

Ilmamassojen rajavyöhykkeelle kuuluminen tekee ennustamisesta haastavaa: pienetkin muutokset voivat heilauttaa lämpötila- ja sade-ennustetta. Etelässä on jopa kesäisten lämpötilojen mahdollisuus, jos Etelä-Euroopan lämpö jaksaakin virrata hieman pohjoisemmas, mutta toisaalta pahimmassa tapauksessa runsaatkin vesisateet saattavat tiputtaa lämpötilat keskiarvojen alapuolelle. Talviset vappusääskenaariot voidaan kuitenkin haudata, sillä sellaisia ei ennusteissa näy. Katsotaan kuitenkin vielä tämän viikon aikana, miten vappusääennuste tästä kehittyy.

Tänä vappuna Suomi näyttäisi kuuluvan viileän ja lämpimän rajamaille. Epävakainen, lämpöoloiltaan tavanomainen eli melko viileä vappusää näyttää todennäköiseltä. Vappupäivänä kesäinen ilmamassa on tuoreimmissa malleissa työntymässä hyvin lähelle eteläistä Suomea.

 

Korjattu 26.4.2018 klo 13:40: Vappu 1988 -> 1998

Kevät etenee nyt vauhdilla – ensi viikolla maistiaisia kesästä?

Julkaistu

Allekirjoittanut oli viime viikon myöhäisellä talvilomalla Espanjassa. Äkkiseltään voisi kuvitella kevään olevan jo pitkällä Etelä-Euroopassa, mutta Espanjassakin kevät on ollut varsin viileä ja epävakainen. Lumisateita tuli viime viikolla vielä laajalti vuoristossa ja rantalomakohteissakin paikalliset hytisivät toppatakeissaan.

Sitä vastoin itäinen Välimeri ja Keski-Eurooppa ovat kylpeneet viime päivinä jo kesäisessä lämmössä. Kesäinen ilma käväisi maanantaina Baltiassa ja Ruotsissakin saakka, missä 20 asteen raja rikottiin useammalla paikkakunnalla. Viron Tarttossa mitattiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea lukema: 23,1 astetta.

9. huhtikuuta mitattuja korkeimpia lämpötiloja. Baltiassa ja Ruotsissa ylitettiin 20 asteen raja useammalla paikkakunnalla.

Ensin viileämpää

Lähipäivinä korkeapaine vahvistuu Suomen ylle ja hetken ajan meillä on talvisempaa ilmamassaa päällä. Erityisesti yöt ovat vielä viikonlopulle saakka hyvin kylmiä ja pakkanen saattaa selkeillä alueilla kiristyä laajalti yli 10 asteeseen. Päivisin aurinko helottaa kuitenkin jo voimakkaasti nostaen lämpötilat kylmästä ilmamassasta huolimatta lähelle vuodenajan normaaleja keskiarvoja, etelässä 8-10 ja pohjoisessa 5-8 asteeseen.

Viikonloppuna kosteampaa ja lämpimämpää

Viikonlopun mittaan korkeapaineen painopiste siirtyy Suomen itäpuolelle, jolloin etelästä alkaa vähitellen kiertyä kosteampaa ja lämpimämpää ilmaa. Perjantai ja lauantai näyttävät vielä varsin aurinkoisilta, mutta sunnuntain sääennusteissa näkyy jo hajanaisia vesisateita. Aurinkoisilla alueilla viikonlopun lämpötila voi kohota etelässä lähelle 15 astetta ja pohjoisessakin 10 asteen vaiheille.

Kesäisiä hetkiä ensi viikolla?

Ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan länsivirtausvyöhykkeelle. Laaja korkeapaineen alue on vahvistumassa Britteinsaarten ylle pyörittäen Suomeen lämpimämpää ilmaa. Tämän hetkisissä ennusteissa ensi viikko näyttää vaihtelevalta: välillä paistaa, välillä voi vähän sataa. Lämpötilojen osalta näyttää hyvin mielenkiintoiselta: korkeapaineen pohjoispuolitse voi nimittäin yltää Suomeen saakka jopa kesäisen lämmintä ilmaa, jolloin lämpötila kohoaisi etelässä ylimmillään lähelle 20 astetta ja pohjoisessakin liki 15 astetta. Ei ole täysin poissuljettua, että länsinaapurissamme mitattaisiin jo kevään ensimmäinen hellepäiväkin (”högsommardag”).

Ensi viikolla Britteinsaarille tai Keski-Eurooppaan asettuva korkeapaine voi pullauttaa pohjoispuolitseen kesäisen lämmintä ilmaa Skandinaviaan ja osaan Suomeakin.

Äkillisen lämmön kääntöpuoli: kevättulvat ja siitepöly

Sään nopean lämpenemisen ja mahdollisesti huomattavasti tavanomaista korkeampien lämpötilojen seurauksena kevään tulvatilanne saattaa pahentua ensi viikolla merkittävästi osassa maata. Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta lunta löytyy vielä laajalti yli puoli metriä, Lapista paikoin yli metrin verran. Yli 10 asteen päivälämpötilat ja mahdollisesti plussan puolelle kohoavat yölämpötilatkin kiihdyttävät lumien sulamista. Seuraa lumitilannetta Forecan sivuilta.

Ennusteen mukaan myös siitepölykausi starttaa kunnolla maan etelä- ja keskiosassa. Lepän siitepölyä on kohtalaisia määriä ja vähitellen siitepölyä löytyy myös pohjoisempaa. Säiden jatkuessa lämpiminä myös koivun kukinnat saattavat alkaa etelässä jo lähiviikkoina. Seuraa siitepölytilannetta Forecan sivuilta.

Katso videolta tarkemmin Joannan ennuste viikonlopun säästä ja ensi viikon lämpenemisestä. Muistathan seurata Forecaa myös Youtuben puolella Foreca Suomi -kanavalla nähdäksesi tuoreimmat säävideot! 

 

Kevättä ilmassa! Lue 7 faktaa huhtikuun säästä

Julkaistu

 

 

Torstaina 5. huhtikuuta on mitattu vuoden tähän asti korkeimpia lämpötiloja! Kaakkoisessa Suomessa on päästy muutamalla paikkakunnalla yli kymmeneen plusasteeseen.

Kävimme nauhoittamassa videon huhtikuun faktoista keväisissä ja tutuissa Helsingin maisemissa. Tiesitkö sinä seuraavat seikat huhtikuun säästä?

  1. Huhtikuuhun mennessä terminen kevät on yleensä jo alkanut etelässä ja alkaa kuukauden aikana valtaosassa maata lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.
  2. Huhtikuun tyypillinen päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 4-8 ja pohjoisessa 0-5 astetta.
  3. Huhtikuun lämpöennätys, +25,5 astetta, on mitattu Jyväskylässä 27.4.1921. Huhtikuun pakkasennätys on -36,0 astetta, joka on mitattu sekä Kuusamossa että Sodankylässä vuonna 1912.
  4. Huhtikuu alkaa yleensä lumettomana etelässä ja kuun edetessä lumet sulavat myös keskisestä Suomesta. Sitä vastoin Lapissa hanki on paksuimmillaan vasta huhtikuun alkupuolella.
  5. Huhtikuussa sään vaihtelu on hyvin suurta. Keväiset, joskus jopa kesäiset päivät, voivat hetkessä muuttua lumipyryksi. Kylmät ilmamassat vaanivat vielä Suomea itä- ja pohjoispuolellamme, kun taas Etelä-Euroopasta pääsee välillä virtaamaan jopa kesäisen lämmintä ilmaa.
  6. Huhtikuun loppupuolella UV-säteilyindeksi ylittää etelässä kolmen, jolloin suojautumistarve alkaa.
  7. Huhtikuussa valtaosa muuttolinnuista palaa Suomeen ja siitepölykausi pyörähtää käyntiin.

Sinivuokkoja Vaasassa 24. huhtikuuta 2017. Kuva Matti Hietala

Säävisa: Oletko säätietäjä? Testaa sää- ja ilmastotietosi!

Julkaistu

Testaa sää- ja ilmastotietosi Forecan säätietovisassa! Vedätkö osaamisellasi vertoja Pekka Poudalle vai olisiko vielä syytä hieman kerrata? Selvitä meteorologinen osaamisesi vastaamalla alla oleviin kysymyksiin, jaa tuloksesi ystävillesi ja pyydä heitäkin osallistumaan!

1. Mikä on tilastollisesti sateisin kuukausi Helsingissä?

Kuva Maarit Siitonen

2. Mikä on yleisin tuulensuunta Suomessa?

Kuva Matti Hietala

3. Mihin Köppen-ilmastoluokitukseen valtaosa Suomesta kuuluu?

4. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ilmamassasta?

Kuva Matti Hietala

5. Milloin esitettiin Suomen tv-historian ensimmäinen säälähetys?

Kuva Karita Kontula-Sokka

6. Jos seuraavan kuvan tilanteessa matalapaine liikkuu kohti itää, minkälaista säätä on odotettavissa lähiaikoina Jyväskylään?

Kuva MTV Sää

7. Onko vastaavanlainen säätilanne mahdollinen Suomessa?

Kuva MTV Sää

8. Mitä tarkoitetaan “mesoskaalan sääilmiöillä”?

9. Kuvassa näkyy Mammatus- eli utarepilviä Suomen taivaan yllä. Mitä pilvistä voi päätellä?

Kuva Markus Mäntykannas

10. Missä Pohjoismaista on mitattu korkein lämpötila?

Kuva Matti Hietala

11. Jos Suomessa tuulee talvella idästä, minkälaista säätä on yleensä odotettavissa?

12. Jos Suomessa tuulee kesällä idästä, minkälaista säätä on yleensä odotettavissa?

13. Missä seuraavista Suomen kaupungeista ilmaston odotetaan lämpenevän kuluvalla vuosisadalla eniten talvikuukausina?

14. Mikä loppukeväälle ja alkukesälle tyypillinen ilmiö on odotettavissa, jos kylmän meren ylle virtaa hyvin lämmintä ilmaa?

15. Missä sijaitsee Suomen pohjoisin säähavaintoasema?

16. Millä nimellä kutsutaan lilaa rintamaa, jossa on sulkeutuvia puolipalloja ja kolmioita?

Kuva MTV Sää

17. Missä päin Suomea on 2000-luvulla esiintynyt eniten ukkosia?

18. Miten föhntuuli vaikuttaa Suomessa?

19. Miten Itämeren välitön läheisyys vaikuttaa pääkaupunkiseudun ilmastoon?

20. Kuinka kauas salama on iskenyt, jos kuulet jyrinän kolmen sekunnin päästä salamaniskusta?

Kuva Markus Mäntykannas